Rakennusten energiatehokkuus on murroksessa, ja uudet määräykset tuovat muutoksia koko alalle. Toukokuussa järjestettävä Rakennusten energiaseminaari kokoaa Espoon Dipoliin alan asiantuntijat, ajankohtaisimman tiedon ja käytännön ratkaisut – jo kymmenettä kertaa.
Porokylän Leipomon Lieksan yksikössä, leipäuunin poltin tekee työnsä, joka kertoo paljon myös tavallisen pientaloasukkaan energiatulevaisuudesta. Viime vuoden lopulla käyttöön otettu monipoltin pystyy hyödyntämään joko biokaasua tai nestemäistä polttoainetta. Tarvittaessa polttoainetta voidaan vaihtaa nopeasti ilman, että uunia tarvitsee sammuttaa. Kun leipä ei voi jäädä odottamaan, energiaratkaisun on oltava yhtä aikaa joustava, varmatoiminen ja käytännöllinen.
Lämpöpumput eivät ole enää vain yksi talotekniikan alalaji, vaan yhä isompi osa energiajärjestelmää, rakennusten lämmitystä, jäähdytystä ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämistä. Siksi myös alan koulutukselle ja tutkimukselle on kasvava tarve. LUT-yliopistossa tähän tarpeeseen on nyt vastattu konkreettisella tavalla: lämpöpumppujen ja kylmätekniikan professuuri on käynnistynyt, ja sen vetovastuun on ottanut apulaisprofessori Antti Uusitalo.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen näkee lämpöpumppualan kääntyneen jälleen kasvuun. Markkina ei enää nojaa vain uusiin asennuksiin, vaan rinnalle on nousemassa yhä vahvemmin vanhojen pumppujen uusiminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen, teolliset ratkaisut ja koko alan ammattimaistuminen.
Maaliskuun pääkirjoituksessa tarkastellaan energiamurroksen nykytilaa lämpöpumppualan näkökulmasta, mutta muistutetaan samalla kokonaiskuvan merkityksestä. EU:n F‑kaasuasetus, osaamisen kasvu ja uusi teknologia vievät alaa eteenpäin, mutta rinnalle tarvitaan realismia: kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille, ja vanhoillakin järjestelmillä on paikkansa. Energiajärjestelmä rakentuu yhä useammin useamman ratkaisun varaan – eikä yhdellä kortilla pelaaminen ole viisain strategia, ei kotitalouksissa eikä yhteiskunnassa.
Helmikuun pääkirjoituksessa pureudutaan ilmastonmuutokseen, sen tuomiin ääri-ilmiöihin ja siihen, miten rakennusten, energiajärjestelmien ja sisäilman suunnittelussa pitäisi ottaa rohkeammin etukeno tulevaan. Leudot talvet, paukkupakkaset, trooppiset kesät ja kallis pörssisähkö muistuttavat, että fysiikka ei neuvottele – eikä kaikkea kannata vieläkään laittaa yhden töpselin varaan.
Uusi vuosi on alkanut rytinällä – eikä pelkästään paukkuvien pakkasten vuoksi. Tammikuu on muistuttanut konkreettisesti siitä, miksi energia-asioissa jousto ja vaihtoehdot ovat valttia. Hannes-myrsky, sähkönkulutuksen ennätys ja kovat pakkaset näyttivät, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin – eikä kaikkea yhden töpselin varaan.
Vuodenvaihde on aina rajapyykki. Se katkaisee kalenterin, mutta samalla se pakottaa katsomaan taaksepäin ja eteenpäin yhtä aikaa. Tänä vuonna yksi merkittävä ajanjakso päättyy myös lämmitysalan näkökulmasta, kun Höylä IV ‑energiatehokkuussopimus tulee päätökseensä.
