Ilmastonmuutos voi tuntua kaukaiselta, kunnes se näkyy kotona. Kun talvet lauhtuvat, sateet voimistuvat ja hellejaksot pitenevät, rakennettua ympäristöä joudutaan mukauttamaan uudenlaisiin olosuhteisiin.
Helteet voimistuvat ja pitkittyvät. Lämpimät yöt yleistyvät. Muuttuva ilmasto näkyy yhä selvemmin myös sisäolosuhteissa – erityisesti asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa, joissa ei ole koneellista jäähdytystä. Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen avaa, miksi nykyinen energiasäähän perustuva mitoitus ei vastaa todellisuutta ja mitä se tarkoittaa asumiselle.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyt Asta-messut kokosivat jälleen yhteen pientaloasumisen ja remontoinnin ajankohtaisimmat teemat. Tänä vuonna talotekniikka oli poikkeuksellisen vahvasti “ihmisten mielessä” – eikä ihme. Kun ulkona paukkuu pakkanen ja pörssisähkön hinta käy kierroksilla, lämmitys ei tunnu enää pelkältä pakolliselta kuluerältä, vaan koko kodin mukavuuden ja arjen hallinnan ydinkysymykseltä.
“Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.
Helmikuun pääkirjoituksessa pureudutaan ilmastonmuutokseen, sen tuomiin ääri-ilmiöihin ja siihen, miten rakennusten, energiajärjestelmien ja sisäilman suunnittelussa pitäisi ottaa rohkeammin etukeno tulevaan. Leudot talvet, paukkupakkaset, trooppiset kesät ja kallis pörssisähkö muistuttavat, että fysiikka ei neuvottele – eikä kaikkea kannata vieläkään laittaa yhden töpselin varaan.
Uusi vuosi on alkanut rytinällä – eikä pelkästään paukkuvien pakkasten vuoksi. Tammikuu on muistuttanut konkreettisesti siitä, miksi energia-asioissa jousto ja vaihtoehdot ovat valttia. Hannes-myrsky, sähkönkulutuksen ennätys ja kovat pakkaset näyttivät, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin – eikä kaikkea yhden töpselin varaan.
Vuodenvaihde on aina rajapyykki. Se katkaisee kalenterin, mutta samalla se pakottaa katsomaan taaksepäin ja eteenpäin yhtä aikaa. Tänä vuonna yksi merkittävä ajanjakso päättyy myös lämmitysalan näkökulmasta, kun Höylä IV ‑energiatehokkuussopimus tulee päätökseensä.
Marraskuu on täällä – se ihana kuukausi, jolloin aurinko käy Suomessa lähinnä tarkistamassa, että olemme yhä olemassa, ja ensilumi ilmestyy etelään yhtä yllätyksellisesti kuin aina ennenkin. Lapissa paukkuu jo talvi siihen malliin, että siellä päin ei ole enää kysymys tarvitaanko lämmitystä.
