Suo­mes­sa vir­ka­mie­het val­mis­te­le­vat kuu­mei­ses­ti tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mia taa­kan­ja­ko­sek­to­rin pääs­tö­jen alen­ta­mi­sek­si. Tähän ohjaa muun muas­sa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi EPBD.

Aiem­pi läh­tö­koh­ta oli saa­da öljy­läm­mi­tys pois­tet­tua koko­naan pien­ta­lois­ta. Tähän jae­tut tuki­ra­hat alka­vat pik­ku­hil­jaa olla käy­tet­ty. Lisäk­si vii­me tal­vi näyt­ti monel­le öljy­läm­mit­tä­jäl­le, mik­si öljy­kat­ti­la todel­la­kin kan­nat­taa säi­lyt­tää.

Säh­kön hin­ta on myös tänä syk­sy­nä pouk­koil­lut ylös ja alas ener­gia­teol­li­suu­den vakuut­te­luis­ta huo­li­mat­ta, mikä osal­taan aiheut­taa suur­ta epä­var­muut­ta oma­ko­tia­su­jis­sa. Läm­mi­tys on suo­ma­lai­sis­sa kiin­teis­töis­sä äärim­mäi­sen tär­keä asia. Lai­te­rat­kai­sut ovat käy­tös­sä kym­me­niä vuo­sia, joten läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ei vaih­de­ta huvin vuok­si.

Kuten tie­de­tään, säh­kön­tuo­tan­nos­sa Suo­mes­sa on noin 3000 MW tehon puu­te kovil­la pak­kas­jak­soil­la. Ja tähän vie­lä halut­tai­siin noin 120 000 pien­ta­lon tuo­van yli 1000 MW lisä­kuor­man siir­tä­mäl­lä läm­mi­tys pel­käs­tään säh­kö­poh­jai­siin rat­kai­sui­hin!

Kaik­kien kan­nal­ta jär­ke­vin­tä oli­si vuo­sil­le 2030–2035 sijoit­tu­vis­sa suun­ni­tel­mis­sa teh­dä rat­kai­su­ja, jot­ka oikeas­ti pal­ve­le­vat sekä kulut­ta­jaa että pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­tet­ta. EU:n pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­te on 2030 men­nes­sä 50 % ja Suo­men edel­li­nen hal­li­tus aset­ti vie­lä kun­nia­hi­moi­sem­man 60 %:n vähen­nys­ta­voit­teen. Nopein ja jär­ke­vin tapa saa­vut­taa nämä tavoit­teet oli­si tukea öljy­läm­mit­tä­jien siir­ty­mis­tä uusiu­tu­viin läm­mi­ty­söl­jyi­hin, joi­ta tuo­te­taan jo useam­man suo­ma­lai­sen yhtiön toi­mes­ta.

Öljy­läm­mi­tyk­sen luo­pu­mis­tuen osal­ta näh­tiin tukien valu­mi­nen väli­kä­sil­le ja mark­ki­noi­den yli­kuu­me­ne­mi­nen. Kuin­ka uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käyt­töä sit­ten voi­tai­siin tukea?

Yksi kei­no oli­si uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn arvon­li­sä­ve­ron tila­päi­nen pois­ta­mi­nen. Tämä ei aiheut­tai­si yli­mää­räis­tä byro­kra­ti­aa, vaan jopa keven­täi­si sitä. Hin­ta tuli­si samal­le tasol­le kuin fos­sii­li­sel­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä, mikä kan­nus­tai­si muok­kaa­maan läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sopi­vak­si HVO:lle. Toi­nen teho­kas tapa oli­si tukea rin­nak­kais­läm­mi­tyk­sen teke­mis­tä ole­mas­sa ole­van öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le.

Hybri­di­läm­mi­tys sopii myös uusiin taloi­hin. Nii­hin oli­si help­po raken­taa hybri­di­va­raa­ja, johon voi liit­tää esi­mer­kik­si aurin­ko­ke­räi­met tai ‑panee­lit, ilma­ve­si­läm­pö­pum­pun sekä moder­nin öljy­läm­mi­tys­kat­ti­lan. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si uudis­koh­tees­sa erit­täin ener­gia­te­ho­kas, hyvä huol­to­var­muu­den kan­nal­ta sekä vähen­täi­si säh­kö­ver­kos­ton kuor­mi­tus­ta kovi­na pak­kas­päi­vi­nä. Jär­jes­tel­mä pys­tyi­si tuot­ta­maan kuu­man käyt­tö­ve­den tehok­kaas­ti ilmas­to-olo­suh­teis­ta riip­pu­mat­ta. Hybri­di­jär­jes­tel­män etu­na on myös lait­tei­den pit­kät käyt­töiät, kos­ka mitään lait­teis­ton osaa ei kuor­mi­te­ta äärim­mil­leen, vaan hyö­dyn­ne­tään par­haal­la mah­dol­li­sel­la hyö­ty­suh­teel­la.

Maa­il­mal­la par­hail­laan ole­vis­ta krii­seis­tä voi­daan näh­dä kuin­ka haa­voit­tu­vai­sia eri­lai­set verk­ko­jär­jes­tel­mät ovat. Täs­tä­kin syys­tä hajau­tet­tu läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä luo toi­min­ta­var­muut­ta kai­kis­sa olo­suh­teis­sa ja hybri­di­jär­jes­tel­mien avul­la voi­daan tuot­taa kiin­teis­tön läm­mi­tys kai­kis­sa olo­suh­teis­sa.

Hybri­di­jär­jes­tel­mil­lä öljyn­ku­lu­tus on pien­tä, jon­ka vuok­si uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn riit­tä­vyy­des­tä­kään ei tar­vit­se kan­taa huol­ta. Täy­des­sä säi­liös­sä on täl­löin ener­gi­aa useak­si vuo­dek­si.

Arto Han­nu­la
Kir­joit­ta­ja on Läm­mi­ty­se­ner­gia
Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja