Komis­sion uuni­tuo­reen uuti­soin­nin mukaan EU on saa­vut­ta­mas­sa vuo­den 2030 ilmas­to- ja ener­gia­ta­voit­teet. Tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen perus­tuu jäsen­val­tioi­den vii­me vuon­na toi­mit­ta­miin kan­sal­li­siin ener­gia- ja ilmas­to­suun­ni­tel­miin, jot­ka ovat lupauk­sia tule­vas­ta. Nämä NECP:t piti toi­mit­taa jo kesä­kuun lop­puun men­nes­sä, mut­ta kol­mes­ta maas­ta vie­lä­kin puut­tuu.

Poron­kuse­ma on ollut käy­pä­nen mat­kan­mit­ta. Nor­sun­tii­neys sopi­si Bröm­sön (Brys­se­lin Ström­sö) ajan­kä­sit­teek­si. Kii­re on ainoas­taan sil­loin, kun neu­vo­tel­laan jos­tain hyvin han­ka­las­ta direk­tii­vis­tä ja halu­taan sivuut­taa kaik­ki kes­kus­te­lu sen yksi­tyis­koh­dis­ta ja ongel­mis­ta. Niis­tä sit­ten rii­del­lään jäl­ki­kä­teen pari­kin nor­sun­tii­neyt­tä, kol­men jäl­keen jo taas uudes­ta direk­tii­vis­tä. Näin huo­leh­di­taan sii­tä, että sekä bröm­sö­läi­sil­lä, että kan­sal­li­sil­la vir­ka­mie­hil­lä on aina täys­työl­li­syys.

Komis­sion mukaan jäsen­val­tiot ovat, saa­mien­sa suo­si­tus­ten mukai­ses­ti, paran­ta­neet lupauk­si­aan mer­kit­tä­väs­ti vuon­na 2023 toi­mit­ta­miin­sa NECP-luon­nok­siin ver­rat­tu­na. Tämä saa­vu­tus demon­stroi hie­nos­ti, miten EU inves­toi päät­tä­väi­ses­ti vih­re­ään siir­ty­mään, prio­ri­soi teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­kyä ja sosi­aa­lis­ta ulot­tu­vuut­ta. Kuin Ström­sös­sä, kaik­ki hyvä yhdel­lä samal­la loi­kal­la. Bröm­sön viral­li­sen uuti­soin­nin mukaan siis.

Luin alku­vuo­des­ta par­la­men­tin suu­rim­man puo­lu­een jul­ki­lausu­mas­ta, että yle­tön sään­te­ly ja byro­kra­tia ovat kes­kei­sin syy sil­le, mik­si EU ei pär­jää kil­pai­lus­sa Yhdys­val­loil­le ja Kii­nal­le. Vähän ris­ti­rii­tai­sel­ta kuu­los­taa. Tulee mie­leen Väy­ry­sen Paa­vo, joka tari­nan mukaan on kaut­ta aikain teh­nyt vain yhden vir­heen. Oli se ker­ta, kun luu­li ereh­ty­neen­sä, mut­ta eipä sit­ten ollut­kaan.

Bröm­sös­sä kaik­ki ei mene kuin Ström­sös­sä

Ener­gia­te­hok­kuu­den EU-tason tavoi­te ‑11,7 % vuo­teen 2030 men­nes­sä ei ole toteu­tu­mas­sa. Nyky­me­nol­la pääs­tään ‑8,1 % tasol­le. Tämän osal­ta on todet­ta­va, että aikuis­ten oikeas­ti kysy­mys ei ole ener­gia­te­hok­kuu­des­ta vaan abso­luut­ti­sen ener­gian lop­pu­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­ses­tä. Muu­ten kei­nol­la mil­lä hyvän­sä, mut­ta pie­ni­tu­loi­sil­le täs­tä ei saa aiheu­tua mitään kus­tan­nuk­sia.

En ihan ymmär­rä, mik­si tämä piti erik­seen mai­ni­ta. Neu­vot­te­lu­vai­hees­sa oli komis­sion mukaan kaik­ki ener­gian­sääs­tö kan­nat­ta­vaa eikä mitään kus­tan­nuk­sia siten tule kenel­le­kään. Sen lisäk­si talous­ke­hi­tys on saa­tu niin irti kyt­ket­tyä ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, että nol­lan ver­ran kulut­ta­via teh­tai­ta on nouse­mas­sa kuin sie­niä sateel­la.  

Alun perin komis­sio ehdot­ti ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­viin ‑9 % tasoa. Sitä ent­rat­tiin reip­paas­ti ylös­päin heti Venä­jän hyö­kät­tyä Ukrai­naan. Suo­mi oli irti Venä­jän ener­gias­ta muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa. Ete­läm­pä­nä itä­kaa­su vir­taa edel­leen, vaik­ka koh­ta jo kak­si nor­sun­tii­neyt­tä men­nyt. Hyväk­sy­kää kaik­ki hei­dän ehdot­ta­mat direk­tii­vi­toi­met niin autat­te Ukrai­naa, sanoi komis­sio. Arve­lin sil­loin, ettei Puti­nin punt­ti täm­möi­ses­tä tuti­se. 

Oikeu­den­mu­kais­ta on se mikä direk­tii­vil­lä oikeu­den­mu­kai­sek­si mää­ri­te­tään

Ener­gian­ku­lu­tuk­sen ‑11,7 % vähen­tä­mis­ta­voi­te jyvi­tet­tiin jäsen­val­tioil­le komis­sion virit­tä­mäl­lä kaa­val­la, jota oikeu­den­mu­kai­sek­si ja läpi­nä­ky­väk­si mai­nos­tet­tiin. Kaa­vas­sa on huo­mioi­tu nel­jä ”objek­tii­vis­ta kri­tee­riä”: 1) var­hai­set toi­met, 2) vau­raus, 3) (energia)intensiteetti ja 4) sääs­tö­po­ten­ti­aa­li. Suo­men tavoi­te ‑14,5 % on EU:n tiu­kin. Mei­dän pitäi­si vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta kuu­des­sa vuo­des­sa 50 TWh. Las­kin jo neu­vot­te­lu­vai­hees­sa, että pysy­vä noin ‑3 % BKT-kehi­tys vei­si aika lähel­le. Ne pari muu­ta vaih­toeh­toa eivät lie­ne poliit­ti­ses­ti kor­rek­te­ja. Vai­kut­ti sil­tä, että muil­le jäsen­val­tioil­le val­ke­ni vas­ta neu­vot­te­lu­jen pää­tyt­tyä, että tuli luvat­tua jotain mitä ei kye­tä toi­mit­ta­maan.

Bröm­sö-logii­kan oppi­tun­ti nro 1

Komis­sion kaa­van logiik­ka on se, että jos kulu­tuk­sen ja BKT:n suh­de eli inten­si­teet­ti on suu­ri, niin sil­loin on suu­ri sääs­tö­pro­sent­ti­kin. Kun on kyl­mä ilmas­to, pal­jon teol­li­suut­ta ja ener­gia­val­tais­ta sel­lais­ta, pit­kät etäi­syy­det, saa siis tiu­kan tavoit­teen. Läm­min ilmas­to ja vähän teol­li­suut­ta pie­nel­lä maa­län­til­lä antaa pie­nen ener­gian­ku­lu­tus/BKT-suh­teen. Tämän mit­ta­rin mukaan ener­gia­te­hok­kuu­den taso on hyvä ja sitä kaut­ta on ansait­tu tavoit­teel­le pie­ni pro­sent­ti.

Maa­il­man ener­gia­te­hok­kain teräs­teh­das­kin on siis itsei­sar­vol­li­ses­ti huo­nom­pi kuin vaik­ka­pa ver­hoo­mo. Mene­tel­män luo­tet­ta­vuu­den on veri­fioi­nut pro­fes­so­ri Münc­hausen. Ei ole paro­ni, mut­ta komis­sion aate­loi­ma­na ja rahal­la yllä­pi­tä­nyt ja kehit­tä­nyt mene­tel­mää koh­ta kym­me­nen nor­sun­tii­neyt­tä. Kun Suo­men ja Ruot­sin sijoi­tus Münc­hause­nin lis­tal­la on vuo­des­ta toi­seen EU:n huo­noim­pia sanoi­sin, että tulos on yhtä uskot­ta­va, kuin jos Bröm­sös­tä julis­tet­tai­siin jää­kie­kon EM-kiso­jen mita­li­kol­mi­kok­si Kypros, Mal­ta ja Luxem­bourg – peliä­kään pelaa­mat­ta siis. 

Bröm­sö-logii­kan oppi­tun­ti nro 2

Kaa­vaan lisät­tiin oikeu­den­mu­kai­suut­ta otta­mal­la huo­mioon jäsen­val­tioi­den aiem­pi teke­mi­nen. Otet­tiin ener­gian­ku­lu­tuk­sen tilas­to­lu­ku­ja paris­ta koh­taa ja sanot­tiin, että näi­den ero kuvaa var­hais­toi­mien ansios­ta tapah­tu­nut­ta ener­gia­te­hok­kuu­den muu­tos­ta. Meil­le sat­tui hyvin huo­no tuu­ri, kun ver­tai­lu­jak­soon 2007–2009 osui Suo­meen kovas­ti iske­nyt finans­si­krii­si.

Kulu­tus­lu­vuis­sa on meil­lä täs­sä koh­taa var­si­nai­nen kuop­pa. Sii­tä kuo­pas­ta kun vetää vii­van hyvien talous­vuo­sien 2017–2019 kes­kiar­voon, niin vähän ylös­päin­hän se on kal­lel­laan. Komis­sion tul­kin­ta on, että ener­gia­te­hok­kuu­tem­me on hei­ken­ty­nyt sen seu­rauk­se­na, että emme ole tämän 10 vuo­den aika­na teh­neet juu­ri mitään. Samaa suun­taa näyt­tää pää­siäis­mu­nas­ta löy­ty­nyt Münc­hausen-kom­pas­si. Täs­tä ran­gais­tus on tavoit­teen kiris­tys.

Suun­tais­siir­to paril­la vuo­del­la oli­si anta­nut meil­le sel­keäs­ti las­ke­van suun­nan ja tavoit­teen pie­nen­tä­mi­sen. Kai­kil­la jos­kus huo­no tuu­ri, tote­si Komis­sio tapah­tu­nees­ta. Onko ker­toi­men nimi ”var­hais­toi­met” vai ”tuu­ri”, sii­tä voi­si muu­ten kes­kus­tel­la, mut­ta kun direk­tii­vis­sä on sanot­tu sen ole­van ”objek­tii­vi­nen kri­tee­ri” niin ei se sii­tä ”sub­jek­tii­vi­sek­si arpo­mi­sek­si” muu­tu. Yksi edel­li­sen kans­sa ris­ti­rii­tai­nen komis­sion aiem­pi totea­mus oli eri­koi­nen. Kun on jo teh­nyt pal­jon, on hel­pom­pi teh­dä vie­lä enem­män. Jos ei ole teh­nyt juu­ri mitään, ei jat­kos­sa­kaan pal­jon enem­pään pys­ty. Näi­tä Bröm­sön kuo­le­mat­to­mia epä­to­sia riit­tää.

Bröm­sö-logii­kan oppi­tun­ti nro 3

On kaa­vas­sa yksi ker­roin, jon­ka oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta voi­daan kes­kus­tel­la. Nimit­täin vau­raus. Kun olem­me BKT/asukas indi­kaat­to­ril­la EU-kes­kiar­von ylä­puo­lel­la, niin tulee taas kiris­tys­tä tavoit­tee­seen. Sehän oli­si epä­rei­lua, että jäsen­val­tio, jon­ka liki kaik­ki toi­met rahoi­te­taan pää­osin, jos ei jopa koko­naan, jos­tain EU:n rahas­tos­ta, ei sai­si isoa alen­nus­ta sääs­tö­ta­voit­tee­seen­sa.

Raken­nus­kan­ta­kin kun on van­haa, huo­no­kun­tois­ta ja ener­gia­te­hok­kuu­del­taan huo­noa. Net­to­mak­sa­jan, joka jou­tuu suun­nil­leen kai­ken omis­taan mak­sa­maan, kuu­luu­kin ottaa tiu­kem­pi tavoi­te. Ja hyväs­tä ener­gia­te­hok­kuu­den tasos­ta on aina hel­pom­paa pon­nis­taa vie­lä kor­keam­mal­le. Tämä B‑logiikka oli­kin jo edel­lä mai­nit­tu.

Vau­raus on täs­sä mää­ri­tel­ty taval­laan pal­kol­li­sen ”net­to­tu­lok­si”. Sii­nä ei ole huo­mioi­tu omai­suut­ta tai sääs­tö­jä. Päi­vit­täi­seen elä­mi­seen otet­tu lai­na sen sijaan on las­ket­tu mukaan net­to­tu­loon. Ollaan Ruot­sin kans­sa hie­man eri koh­das­sa EU:n vau­rausas­teik­koa, jos pel­kän BKT:n sijaan ote­taan huo­mioon todel­li­set talou­del­li­set resurs­sit. Sil­lä on reaa­li­maa­il­mas­sa vai­ku­tus­ta inves­toin­ti­ky­kyyn, jos sääs­tö­jen sijaan onkin isos­ti vel­kaa, joka lisäk­si on kas­va­maan päin.

Bröm­sö-logii­kan oppi­tun­ti nro 4

Ei täs­tä tou­hus­ta mitään logiik­kaa löy­dy.

Nyt on outoa jut­tua Bröm­sös­tä

Bröm­sön direk­tii­vi­teh­das on kiel­tä­mät­tä saa­nut pro­ses­sit hiot­tua ja tuo­tan­non täy­teen vauh­tiin. Uut­ta yksi­tyis­koh­tais­ta vaa­ti­mus­ta, vel­voi­tet­ta ja nii­den tul­kin­taoh­jei­ta on pukan­nut ulos liu­ku­hih­nal­ta. Mut­ta jotain outoa on nyt ilmas­sa. Kak­si suu­rin­ta jäsen­val­tio­ta on pää­ty­nyt vaa­ti­maan maa­lis­kuus­sa 2024 voi­maan tul­leen yri­tys­vas­tuu­di­rek­tii­vin kumoa­mis­ta.

En ole sitä seu­ran­nut, kun vii­mei­set 4½ vuot­ta työ­päi­vät ovat men­neet sii­hen, että ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ja sen kan­sal­li­nen toi­meen­pa­no meni­si jol­lain taval­la jär­jel­li­seen kuo­siin. Eli mis­täs täs­sä yri­tys­vas­tuu­di­rek­tii­vis­sä on nyt kysy­mys, kun se jo vuo­des­sa hap­pa­ni. Arve­lin toki, että se seka­vuu­des­sa ja byro­kraat­ti­suu­des­sa var­maa nou­dat­taa samaa Bröm­sö-laa­tus­tan­dar­dia kuin ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi.

Annoin sit­ten itsel­le­ni ker­toa, että yri­tys­vas­tuu­di­rek­tii­vi aiheut­taa EU-alu­een yri­tyk­sil­le vuo­si­ta­sol­la muu­ta­man kym­me­nen mil­jar­din euron kus­tan­nuk­set. Se on aika pal­jon rahaa. Koin vah­vaa myö­tä­ah­dis­tus­ta, kun ymmär­sin mitä direk­tii­vin vaa­ti­muk­set tar­koit­ta­vat yri­tyk­sel­le, jon­ka han­kin­ta­toi­men lis­toil­la on tuhan­sit­tain nume­ro­koo­dien taka­na ole­via nimik­kei­tä mut­te­reis­ta muun­ta­jiin. Var­si­nai­nen huna­ja­purk­ki yri­tys­vas­tuu­kon­sult­ti­mark­ki­noil­le.

Ymmär­rän oikein hyvin sen, että ylä­ta­sol­la ei mikään taho voi olla eri miel­tä sii­tä kai­kes­ta hyväs­tä mitä täl­lä­kin direk­tii­vil­lä tavoi­tel­tiin. Tun­nel­mat yri­tyk­sis­sä ovat ymmär­ret­tä­väs­ti eri­lai­set. Siel­lä rat­ko­taan ne kaik­ki neu­vot­te­lu­vai­hees­sa sivuu­te­tut ongel­mat ja mak­se­taan las­kut. Ei toki kaik­ki sään­te­ly pahas­ta ole, mut­ta kun tar­koi­tus pyhit­tää kaik­ki kei­not, on syy­tä kai­vaa sen perim­mäi­sen perään ja riit­tä­vän syväl­le. Ideo­lo­gial­la ei nimit­täin mut­te­ria vään­ne­tä.   

Bröm­sön pää­tök­sen­teos­ta

Bröm­sön pää­tök­set teh­dään kol­mi­kan­nas­sa Neuvosto–Komissio–Parlamentti. En ota kan­taa sii­hen, mitä kaik­kea tie­tyn yksit­täi­sen direk­tii­vin kan­nat­ta­mi­sen eli hyväk­sy­mi­sen puo­les­ta äänes­tä­mi­sen taus­tal­la on. Puo­les­ta, vas­taan tai äänes­tyk­ses­tä pidät­täy­ty­mi­set ovat pit­käl­ti poliit­ti­sia pää­tök­siä. Sii­nä vai­hees­sa, kun direk­tii­vis­tä äänes­te­tään, ei sen sisäl­lön suh­teen mikään enää muu­tu, ja ennak­koon on las­ket­tu, että läpi menee.

Kulis­seis­sa teh­dään niin pal­jon eri­näis­tä ”vai­kut­ta­mis­ta”, että hyväk­sy­mi­sen taak­se saa­daan riit­tä­väs­ti jäsen­val­tioi­ta. Jot­kut äänes­tä­vät aina puo­les­ta oli asia mikä hyvän­sä. Kysyin yhdel­tä kol­le­gal­ta, että sai­vat­ko jotain eri­tyis­tä lop­pu­lyp­sys­sä, kun kan­nat­ti­vat Bröm­sön ehdo­tuk­sia joka kään­tees­sä. Eivät kuu­lem­ma saa­neet. Muis­taa­ko komis­sio pit­käs­sä juok­sus­sa kuka kai­kel­le hur­ra­si ja kuka hei­dän vii­sauk­si­aan kysee­na­lais­ti, se jää näh­tä­väk­si.

Ener­gia­te­hok­kuu­den maa­jouk­kue – Team Fin­land

Aika sekai­sel­ta­han tämä maa­il­man­me­no nyt näyt­tää. Miten asiat kyt­key­ty­vät ener­gia­te­hok­kuu­teen, ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­siin ja öljy­läm­mit­tei­siin raken­nuk­siin. No, sitä direk­tii­vi­sään­te­lyä on tul­lut vuo­des­ta 2002 läh­tien ja tänä päi­vä­nä vel­voi­te­vii­dak­ko on sitä tasoa, ettei sii­tä enää kukaan sel­viä. Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten osa­sin vie­lä selit­tää yhden direk­tii­vin vel­voit­teet koh­tuul­li­sen hyvin. Nyt pitää ener­gia­te­hok­kuu­den kat­ta­mi­sek­si olla usean vir­ka­mie­hen panee­li, ja vie­lä joku lisää niis­tä muis­ta asi­aan liit­ty­vis­tä direk­tii­veis­tä ker­to­maan. 

Suo­mes­sa on käyn­nis­ty­mäs­sä jär­jes­tyk­ses­sään vii­des ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus­ten kausi. Vah­vaan ja suun­ni­tel­mal­li­seen yhteis­työ­hön perus­tu­val­la sopi­mus­toi­min­nal­la aloi­tet­tiin ener­gia­te­hok­kuu­den edis­tä­mi­nen jo vuon­na 1997. Yksi kol­mes­ta tuol­loin laa­di­tus­ta sopi­muk­ses­ta oli öljy­läm­mi­tyk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta edis­tä­nyt Höy­lä. Jär­jes­tys­nu­me­roi­ta on tul­lut sen jäl­keen II, III ja nyt kulu­van vuo­den lopus­sa päät­ty­vä Höy­lä IV.

Jos ensim­mäi­nen kausi oli vähän hake­mis­ta niin seu­raa­vis­ta on jää­nyt vain hyvää sanot­ta­vaa. Hyväl­lä poru­kal­la on teh­ty hyvää työ­tä ja mikä eri­tyi­sen tär­ke­ää, Bröm­sön vir­ka­mie­het eivät ole kat­so­neet tar­peel­li­sek­si tul­la mei­tä tämän ton­tin osal­ta häi­rit­se­mään. Pie­nin sää­döin ja sopi­vas­ti direk­tii­vien vel­voit­tei­ta huo­mioi­den vapaa­eh­toi­sin sopi­muk­sin on kyet­ty jat­ka­maan mark­ki­naeh­tois­ta ja kus­tan­nus­te­ho­kas­ta työ­tä.

Tavoit­tee­na on saa­da uuden jak­son 2026–2035 sopi­muk­siin rapiat tuhan­nen toi­mi­jaa. Sii­nä on mei­dän ener­gia­te­hok­kuu­den maa­jouk­kue. Peli­kir­ja on  hal­lus­sa ja hyvä käsi­tys omas­ta osaa­mi­ses­ta ja vah­vuuk­sis­ta. Pelin yti­mes­sä on luot­ta­mus peli­ka­ve­riin. Kun on sini­val­koi­nen pai­ta pääl­lä on tavoi­te aina yhtei­nen. Tätä erää, tätä peliä ei hävi­tä.

Höy­lä V:n osal­ta käy­tiin usei­ta kes­kus­te­lu­ja, mut­ta olo­suh­teet eivät lopul­ta olleet suo­tui­sat. Näil­lä tie­doil­la Höy­lä jää seu­raa­val­ta kau­del­ta pois, tai aina­kin tauol­le. Come­back on aina mah­dol­li­nen ja yhdel­le ken­täl­li­sel­le on aina tilaa.

Wäis­ki #3, Peli­paik­ka: vasen pak­ki. Tavoit­teet: ”omis­sa ei soi” ja ”nät­ti lät­ty ja syöt­tö­pis­te”

Kir­joit­ta­ja on Ener­gia­vi­ras­ton ener­gia­te­hok­kuus joh­ta­ja.