
Yksipuolinen näkemys vihreään siirtymään
Suomessa ja samalla EU:ssa mietitään vihreän siirtymän tavoitteiden karkaamista tai sitä, voidaanko näitä tavoitteita oikeasti saavuttaa. Tuleeko siirtymästä kansalaisille liian kallis operaatio?
Olemme olleet mukana useissa tapahtumissa, joita ovat järjestäneet niin ministeriöt, Suomen ympäristökeskus kuin Motivakin. Niissä on pohdittu ja haettu ratkaisuja siihen, kuinka päästä tavoitteisiin hiilidioksidipäästöissä.
Keskusteluissa pohditaan pääsääntöisesti sähköön siirtymistä ja niin sanotun puhtaan sähkön tuottamista ja varastointia. No, sähkön pidempiaikainen varastointi on nykytekniikalla lähes mahdoton rasti, ja lyhytaikaiset akkutekniikatkin maksavat aivan liikaa. Sen sijaan lähes täysin on unohdettu suomalaista tuotantoa olevien uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden potentiaali.
Uusiutuvat nestemäiset polttoaineet kuten HVO, FAME tai PtL tarjoavat käyttäjän näkökulmasta nopean siirtymisen kasvihuonekaasuissa lähes päästöttömään tilanteeseen – tämä ilman merkittäviä laiteinvestointeja ja järjestelmämuutoksia.
Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden haasteet
Teknologiat, niin erillislämmityksissä kuin työkoneissa, eivät ole olleet esteinä uusiutuvan nestemäisen polttoaineen käytölle enää vuosikausiin. Suurimpia esteitä uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden laajamittaiselle käytölle ovat lähinnä lainsäädännölliset tekijät ja kuluttajahinta.
Lainsäädännöllisesti havaittiin, että öljylämmityksestä luopumisen tuki vaikutti markkinoihin. Ennen tukitoimia öljylämmityksiä vaihdettiin noin 5 000–7 000 kappaleen vuosivauhdilla, kun laitteet tulivat käyttöikänsä päähän ja kiinteistöissä tehtiin muitakin peruskorjauksia. Tukiaisten yhteydessä poistuma nousi noin 10 000 kappaleeseen vuodessa, ja siitä hyödyn korjasivat ne, jotka todennäköisesti olisivat muutenkin vaihtaneet lämmitysjärjestelmän.
Tällaiset päähänpistot ja näkemykset hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä vain sähköön perustuvien järjestelmien avulla ovat poukkoilevia ja yksipuolisia. Ne osoittavat lähinnä päättäjien heikkoa kykyä ajatella asioista pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Myös eri ministereiden kytkökset vaikkapa energiateollisuuteen tai ympäristöjärjestöihin voivat osaltaan vaikuttaa suppeiden näkemysten taustalla.
Näissä skenaarioissa usein esitetään hienoja visioita erilaisista Smart City ‑kohteista ja unohdetaan se, että Suomi on laaja maa: ihmisiä asuu myös maaseudulla, kylissä ja pikkukaupungeissa, joissa ei ole samoja mahdollisuuksia kuin pk-seudulla tai suurissa kaupungeissa.
Naurettavinta on edes haikailla työkoneiden sähköistämistä, kun ajatellaan vaikkapa kaivinkoneita tai metsäkoneita, jotka toimivat kaukana kaikesta asutuksesta ja sähköliittymistä. Koneiden päästötön toiminta olisi helposti järjestettävissä uusiutuvan polttoöljyn avulla.
Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden mahdollisuudet
Aiemmin on kokeiltu muun muassa Famen käyttöä heikoin tuloksin, sillä Famessa on liuottavia ominaisuuksia sekä huono säilyvyys ja pakkasen kesto. HVO-pohjaiset uuden sukupolven polttoaineet ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan täysin erilaisia. Niissä ei ole liuottavia ainesosia, ne säilyvät pitkään ja pakkasen kestävyyskin on hyvä. Talvilaatuinen uusiutuva polttonesteen suodattavuus on jopa ‑32 °C.
Usein vasta-argumentteina kuullaan, ettei uusiutuvia olisi riittävästi saatavilla tai ne pitäisi käyttää liikenteeseen tai lentopolttoaineeksi. Vastaavilla argumenteilla tuskin olisi olemassa myöskään uusiutuvaa sähköä kuten tuulivoimaa, jota aikanaan tuettiin voimakkaasti. Nykyisin sen tuotantoa on riittävästi hyödyntämismahdollisuuksiin nähden. Valitettavasti tuulivoima ei tuota sähköä kovien pakkasten aikaan, jolloin sähköä erityisesti tarvittaisiin, vaan silloin myllyt seisovat tuottamattomina.
Jo olemassa olevilla PtL-teknologioilla voidaan sähkön avulla tuottaa elektrolyysissä nestemäisiä polttoaineita. Näin sähköenergia voidaan varastoida nestemäisenä polttoaineena ja hyödyntää sitä samoin kuin jo markkinoilta saatavaa HVO-polttoainetta.
Tämän teknologian suurin haaste on halvan sähkön saanti ja prosessin heikohko hyötysuhde. Toisaalta Saksassa pienessä koelaitoksessa koeprosessin hyötysuhdetta pystyttiin nostamaan jopa 30 %. Tämä kertoo myös siitä, ettei järjestelmän kehittämistä ole vielä tutkittu riittävästi.
Peräänkuulutankin päättäjiltä ennakkoluulotonta otetta ja näkemystä siihen, että kaikki keinot päästöjen vähentämiseksi hyödynnetään. Merkittävässä roolissa ovat uusiutuvat nestemäiset polttoaineet. Kuluttajille hintaa voisi helposti tehdä houkuttelevaksi poistamalla HVO:lta määräajaksi arvonlisävero, jolloin hinta olisi kilpailukykyinen fossiiliseen polttoöljyyn verrattuna. Hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä olisi öljylämmityksen osalta näin helposti saavutettavissa.
Arto Hannula
Kirjoittaja on Lämmitysenergia
Yhdistyksen toiminnanjohtaja