Kun öljy­läm­mi­tys­lait­teis­to on ryh­dis­sä, toi­min­ta pysyy tehok­kaa­na: kulu­te­tun öljyn mää­rä ja pääs­töt ovat sil­loin pie­nim­mil­lään. Huol­to kan­nat­taa aina jät­tää ammat­ti­lai­sel­le, jot­ta jäl­ki on prii­maa ja koti pysyy läm­pi­mä­nä vas­ta­kin.

Luo­tet­ta­va ja help­po – sel­lai­nen on öljy­läm­mi­tys, joka ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole vuo­den­ajois­ta riip­pu­vai­nen. Öljy­pol­tin kyl­lä käy kyl­mi­nä vuo­de­nai­koi­na kesä­ai­kaa enem­män huo­nei­den läm­mit­tä­mi­sen vuok­si. Läm­min­tä käyt­tö­vet­tä taas tar­vi­taan ympä­ri vuo­den, ja sil­loin juok­see myös öljyn kulu­tus.

Öljyn­ku­lu­tus pysyy hal­lit­ta­vis­sa, kun lait­teis­toa muis­taa huol­lat­taa. Huol­ta­ma­ton pol­tin sen sijaan voi ajan mit­taan muut­tua tuh­laa­vai­sek­si. Omin neu­voin läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ei kui­ten­kaan kan­na­ta läh­teä sork­ki­maan – öljy­läm­mi­tys­lait­teis­ton huol­to kan­nat­taa aina jät­tää ammat­ti­lai­sel­le, muis­tut­taa Han­nu Rau­ha­la, pit­kän lin­jan öljy­läm­mi­tys­asian­tun­ti­ja.

”Kysy­mys on toi­saal­ta toi­min­nan tehok­kuu­des­ta ja laa­duk­kuu­des­ta, toi­saal­ta tur­val­li­suu­des­ta. Jou­tues­saan vää­rään paik­kaan öljy on ympä­ris­tön kan­nal­ta vahin­gol­li­nen, joten lait­tei­den pitää sekä käy­tön tur­val­li­suu­den että tie­tys­ti pala­mi­sen tehok­kuu­den kan­nal­ta olla toi­mi­via”, ker­taa Rau­ha­la, joka on Läm­möl­lä-leh­den luki­joil­le monen vuo­den ajal­ta tut­tu tek­niik­ka- ja vink­ki­pals­tan pitä­jä.

Pien­ta­lon öljy­pol­tin suo­si­tel­laan huol­let­ta­vak­si joka toi­nen vuo­si tai aina 5 000 lit­ran kulu­tus­vä­lein. Huol­to teh­dään taval­li­ses­ti syk­syi­sin, mut­ta mikään ei estä huol­lat­ta­mas­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää mil­loin tahan­sa, vaik­ka­pa kevään ja kesän tait­tees­sa.

Kun­toon niin pol­tin, säi­liö kuin kat­ti­la!

Huol­los­sa polt­ti­men osat tar­kas­te­taan ja var­mis­te­taan tur­val­li­nen käyt­tö­kun­to. Öljyn­suo­dat­ti­met ja öljy­suu­tin vaih­de­taan, ja polt­ti­men osiin ker­ty­neet pala­mis­jää­mät puh­dis­te­taan. Huol­toon kuu­luu myös pala­mi­sen sää­tö­jen tar­kas­tus ja tur­val­li­suus­toi­min­to­jen tes­taus.

Säi­liöi­tä on pää­asias­sa kah­den tyyp­pi­siä: muo­vi­ra­ken­tei­sia, raken­ne­hy­väk­syt­ty­jä säi­liöi­tä sekä eri­lai­sia teräs­säi­liöi­tä maan alla tai pääl­lä. Molem­mil­la on oman­lai­sen­sa huol­lon ja sil­mäl­lä­pi­don tar­peet, ker­too Han­nu Rau­ha­la.

”Maa­na­lai­sil­la säi­liöil­lä on laki­sää­tei­set mää­rä­ai­kais­tar­kas­tuk­set. Useim­pien paik­ka­kun­tien ympä­ris­tö­mää­räyk­set edel­lyt­tä­vät kaik­kien polt­to­öl­jy­säi­liöi­den tar­kas­tut­ta­mis­ta mää­rä­ajoin. Niis­sä ei ero­tel­la sitä, onko säi­liö maan­pääl­li­nen vai maa­na­lai­nen”, hän muis­tut­taa.

Myös kat­ti­lan nuo­hous aika-ajoin on tär­keä huol­to­toi­mi. Läm­mi­tys­kat­ti­lan nuo­hous ei sisäl­ly taval­li­seen hor­mien nuo­houk­seen, mut­ta nuo­hoo­jaa voi pyy­tää kor­vaus­ta vas­taan nuo­hoa­maan myös läm­mi­tys­kat­ti­lan samal­la ker­taa, Rau­ha­la vink­kaa.

Ammat­ti­lai­sen avul­la öljy­läm­mi­tys pelaa

Öljy­läm­mi­ty­sa­lan työt ovat luvan­va­rai­sia. Toi­min­taa val­voo Tur­val­li­suus- ja kemi­kaa­li­vi­ras­to Tukes, joka myön­tää toi­min­ta­oi­keu­det sää­de­tyt edel­ly­tyk­set täyt­tä­väl­le yri­tyk­sel­le. Ilman ammat­ti­lai­sen väli­nei­tä edes läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­den arvioin­ti on han­ka­laa. Uudem­mis­sa kat­ti­lois­sa tuli­pe­sään­kään ei pää­se hel­pos­ti itse kur­kis­ta­maan.

”Läh­tö­koh­tai­ses­ti oma­toi­mi­suus voi sisäl­tää suden­kuop­pia ja ris­ke­jä. Kan­nat­taa muis­taa, että täl­lai­set sään­nök­set on teh­ty lisää­mään tur­val­li­suut­ta ja suo­jaa­maan taval­lis­ta kulut­ta­jaa”, pai­not­taa Han­nu Rau­ha­la.

Suo­mes­sa on vuo­sien mit­taan sat­tu­nut koh­tei­den koko­nais­mää­rään näh­den var­sin vähän kal­lii­siin kus­tan­nuk­siin joh­ta­via vahin­ko­ja öljy­läm­mi­tys­koh­teis­sa, Rau­ha­la ker­too.

Muu­ta­mien tapah­tu­mien taus­tal­la ovat olleet ammat­ti­tai­dot­to­mat asen­nus­työt tai huol­lon ja huo­len­pi­don lai­min­lyön­ti.

Tuke­sin sivuil­ta löy­ty­väs­tä rekis­te­ris­tä voi yri­tyk­sen nimen perus­teel­la tar­kis­taa, onko sil­lä asian­omai­set öljy­läm­mi­ty­sa­lan toi­min­ta­oi­keu­det. Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen sivuil­la taas on käte­vä ura­koit­si­ja­ha­ku, jon­ka kar­tal­ta alan ammat­ti­lai­sen löy­tää käte­väs­ti.

Noki ker­too läm­mön pää­ty­vän hara­koil­le

Vaik­ka läm­mi­tys­jär­jes­tel­män huol­to on ammat­ti­lais­ten hei­niä, hyvä oma­ko­tia­su­ja pitää lait­teis­to­aan sil­mäl­lä eten­kin tal­ven inten­sii­vi­sem­män läm­mi­tys­kau­den jäl­keen. Sil­loin on hyvä tar­kas­taa, onko esi­mer­kik­si läm­mi­tys­ver­kos­ton pai­ne oikeal­la tasol­la (yksi­ker­rok­si­ses­sa talos­sa 0,5–1 baria) ja lisä­tä vet­tä tar­vit­taes­sa put­kis­tos­sa ole­vas­sa vent­tii­lil­lä. Tär­ke­ää on myös tark­kail­la, pal­jon­ko öljyä on kulu­nut – nor­maa­li vai ehkä­pä poik­keuk­sel­li­sen suu­ri mää­rä.

Öljyn kulu­tus on erin­omai­nen indi­kaat­to­ri sii­hen, onko jär­jes­tel­mä kun­nos­sa. Var­sin suu­ri osa vuo­tui­ses­ta läm­mi­ty­söl­jyn kulu­tuk­ses­ta tapah­tuu kyl­mim­pien kuu­kausien aika­na jou­lu­kuun ja hel­mi­kuun välil­lä.

Vaik­ka öljy on hyvin toi­min­ta­var­ma läm­mi­tys­muo­to, ei sekään kes­tä huol­lois­ta sääs­tä­mis­tä loput­to­miin. Nokea­va, kars­taa ker­ryt­tä­nyt pol­tin voi pahim­mil­laan laka­ta koko­naan toi­mi­mas­ta.

Noki toi­mii eris­tee­nä kat­ti­lan sisä­osis­sa, jos­sa pala­mi­sen tuot­ta­ma läm­pö siir­tyy veteen. Sik­si jokai­nen noki­ker­ros hei­ken­tää läm­mön siir­ty­mis­tä. Täl­löin läm­pöä menee savu­pii­pus­ta ”mai­se­ma­kont­to­rin puo­lel­le”, Rau­ha­la täh­den­tää.

”Yleen­sä voi­si luon­neh­tia, että kun tuli­pe­sä on täm­möi­sen sopi­van paah­de­tun kah­vin väri­nen, mis­sä liek­ki palaa hyvin. Mus­ta noki on aina merk­ki sii­tä, että asiat eivät ole kun­nos­sa: polt­ti­men sää­tö on vir­heel­li­nen tai sit­ten itse pol­tin­lait­teis­tos­sa on jotain vikaa”, Rau­ha­la neu­voo.

”Sit­ten­hän meil­le on tie­tys­ti tul­lut tämä uusiu­tu­va polt­toai­ne, joka on taas omi­nai­suuk­sil­taan ihan eri­lais­ta. Sii­nä esi­mer­kik­si nokea ei syn­ny sitä­kään mää­rää kuin perin­tei­ses­sä läm­mi­ty­söl­jys­sä. Tark­kaan ottaen hyväs­sä pala­mi­ses­sa ei yleen­sä­kään syn­ny mus­taa nokea, vaan ajan mit­taan ker­tyy tuh­kan kal­tais­ta pala­mis­jään­nös­tä.”

Rau­ha­la tote­aa­kin öljy­läm­mi­tyk­sen tule­vai­suu­den jo ole­van tääl­lä: uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta on saa­ta­vil­la, ja ne anta­vat erin­omai­sen mah­dol­li­suu­den ympä­ris­tö­tie­toi­seen läm­mi­tyk­seen.

”Tämä lie­nee myös vah­vas­ti tule­vai­suu­den suun­ta, ja nii­den roo­li vah­vis­tuu. Samoin hybri­di- eli yhdis­tel­mä­läm­mi­tys­rat­kai­sut vaik­ka­pa läm­pö­pump­pu­jen avul­la ovat tot­ta jo nyt ja tule­vat myös yleis­ty­mään.”