Espoo­lai­nen Jor­ma Åhman on näh­nyt oma­ko­ti­ta­lo­jen läm­mi­tys­ta­po­jen vai­heet lähel­tä. Jor­man toi­mit­tua läm­mi­ty­sa­lal­la vii­den vuo­si­kym­me­nen ajan opit seu­ra­si­vat myös kotiin.

– Kun aloi­tin hom­mat oppi­poi­ka­na, Suo­mes­sa vas­ta aloi­tel­tiin öljy­läm­mi­tyk­sen käyt­töä, eli kat­ti­loi­ta läm­mi­tet­tiin etu­pääs­sä kok­sil­la. Sil­loin teh­tiin nime­no­maan uusia öljy­pol­ti­na­sen­nuk­sia, kok­sit pois ja öljy­säi­liöt tilal­le.

Huo­maa­mat­taan nuo­ri Jor­ma Åhman innos­tui läm­mi­ty­sa­las­ta. Pol­ti­na­sen­ta­jan apu­lai­sen töi­tä jon­kin aikaa teh­ty­ään hän kävi kou­lut ja tent­ti itsel­leen öljy­pol­tin- ja säh­kö­lu­vat.

– Sitä kaut­ta se ura oikeas­taan urke­ni. Sen jäl­keen jou­tui pomot­ta­maan.

Asen­nus­työs­tä meri­toi­tu­nee­na Jor­ma pää­tyi myös esi­mies­teh­tä­viin ja työs­ken­te­li sit­tem­min Huber Oy:llä, joka sii­hen aikaan maa­han­toi Huber­ko- ja Ben­to­ne-merk­ki­siä öljy­polt­ti­mia. Teh­tä­vät kään­tyi­vät myyn­tiin ja mark­ki­noin­tiin, sekä iso­jen ener­gia­lai­tos­ten ja läm­pö­kes­kus­ten polt­ti­miin. Asiak­kai­siin lukeu­tui usei­ta suu­ria kau­pun­ke­ja, kuten Hel­sin­ki, Tur­ku ja Pori.

Vakuut­ta­va hybri­di­jär­jes­tel­mä

Tie­to­tai­toa ker­tyi työ­vuo­sien aikaan run­saas­ti. Nyt Jor­man olles­sa eläk­keel­lä omas­sa kodis­sa läm­pöä tuot­taa ammat­ti­mai­sen vakuut­ta­va, useam­man läm­pö­läh­teen hybri­di­jär­jes­tel­mä.

Pan­nu­huo­nees­sa on perin­tei­sen öljy­kat­ti­lan sijaan kon­dens­si­kat­ti­la. Lisäk­si talon ulko­sei­näl­lä hyr­rää ilma-vesi-läm­pö­pump­pu­yk­sik­kö, joka pää­asial­li­se­na läm­mön­läh­tee­nä läm­mit­tää käyt­tö­ve­den ja osit­tain talon lat­tia­läm­mi­tys­tä. Katol­la on val­miu­des­sa rivi jär­jes­tel­mään kyt­ket­ty­jä aurin­ko­ke­räi­miä. Löy­tyy­pä talos­ta vie­lä tun­nel­man ja läm­mön tuo­ja, tak­ka, johon asen­net­tu koneel­li­nen puhal­lin siir­tää läm­min­tä ilmaa put­kis­ton kaut­ta lat­tian alta ikku­noi­den eteen.

– Kun ulkoil­ma jääh­tyy ja vii­le­nee, niin ilma­läm­pö­pum­pun COP-arvo eli hyö­ty­suh­de huo­no­nee. Kun saa­vu­te­taan sem­moi­sia pak­ka­sar­vo­ja, jol­loin sen käyt­tö ei ole enää kan­nat­ta­vaa, auto­ma­tiik­ka pysäyt­tää läm­pö­pum­pun ja täl­löin öljy­pol­tin käyn­nis­tyy ja tuo nopeas­ti lisä­läm­pöä. Vuo­des­sa öljyn kulu­tus on ollut vain noin kol­me­sa­taa lit­raa.

Auto­ma­tiik­ka seu­raa siis vesi­kier­ron sekä ulko- ja sisäil­man läm­pö­ti­laa ja hoi­taa läm­mön­tuot­to­ta­po­jen väli­sen ohjauk­sen, eli mis­tä läm­pö mil­loin­kin ote­taan ener­gia­te­hok­kaim­min ja edul­li­sim­min. Kesäi­sin, kun aurin­ko­ke­räi­met tuot­ta­vat riit­tä­väs­ti läm­pöä, saa vuo­ros­taan ilma-vesi-läm­pö­pump­pu levä­tä.

Kat­so video Jor­man läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä:

Kon­dens­si­kat­ti­las­ta lisä­te­ho­ja

Jor­ma Åhma­nin pan­nu­huo­nees­sa puhi­se­van kon­dens­si­kat­ti­lan toi­min­ta ero­aa perin­tei­ses­tä öljy­kat­ti­las­ta siten, että kon­dens­si­kat­ti­la ottaa tal­teen öljyn pol­tos­ta sekä pala­mi­sil­man kos­teu­des­ta syn­ty­vän vesi­höy­ryn sisäl­tä­män ener­gian. Perin­tei­ses­sä öljy­kat­ti­las­sa jäl­ki­läm­pö pois­tuu savu­kaa­su­jen muka­na ja jää nor­maa­lis­ti hyö­dyn­tä­mät­tä. Savu­kaa­su­läm­mön tal­teen­ot­to kat­ti­la­ve­teen nos­taa hyö­ty­suh­teen lähel­le sataa pro­sent­tia.

– Savu­kaa­su­jen lop­pu­läm­pö­ti­la pyö­rii nor­maa­lis­ti 100–130 cel­siusas­tees­sa. Mut­ta kon­dens­si­kat­ti­la on raken­net­tu siten, että myös­kin pois­tu­va savu­kaa­su läm­mit­tää paluu­vet­tä. Näin pois­tu­vien savu­kaa­su­jen läm­pö­ti­la puto­aa noin vii­teen­kym­me­neen astee­seen, Jor­ma avaa tek­niik­kaa.

Ympä­ris­tö­syis­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­män­sä uusi­mis­ta poh­ti­val­le öljy­läm­mit­tä­jäl­le kon­den­soi­va kat­ti­la voi olla hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, sil­lä pie­nem­män öljyn­ku­lu­tuk­sen lisäk­si ilma­ke­hään pää­ty­vien pääs­tö­jen mää­rä on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi.

Öljy­läm­mi­tyk­sen tule­vai­suus

Vii­me tal­ve­na val­tiol­ta oli­si heru­nut pien­ta­loa­su­jil­le kah­den­lais­ta tukea niin sanot­tuun ener­gia­re­mont­tiin eli öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­seen. Koro­tet­tu koti­ta­lous­vä­hen­nys ja ELY-kes­kuk­sen tuki eivät sil­ti vai­kut­ta­neet Jor­ma Åhma­nin pää­tök­seen läm­mit­tää edel­leen myös öljyl­lä.

– Nyt kun tie­de­tään täl­lä het­kel­lä säh­kön hin­ta ja miten se pomp­pii, niin öljy­läm­mi­tys on minun mie­les­tä­ni kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Sil­lä saa­daan myös läm­pöä nopeas­ti, kun vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys­tä pitää odot­taa mon­ta tun­tia, että se jotain tuot­taa.

Kysy­myk­seen ennak­ko­luu­lois­ta, mitä öljy­läm­mi­tyk­seen liit­tyy, Jor­ma vas­taa koke­muk­sen syväl­lä rin­ta­ää­nel­lä. Kovat pak­ka­set ja säh­kön hin­nan nousu ei tun­nu huo­les­tut­ta­van Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen luot­ta­mus­toi­mis­sa­kin vai­kut­ta­nut­ta entis­tä pol­ti­na­sen­ta­jaa:
– Ei täs­sä tar­vit­se huo­les­tua mil­lään taval­la. Tämä on ihan täy­sin auto­maat­ti­nen ja toi­mi­va yksik­kö. Jos on mikään muu läm­mi­tys, joka pet­tää, niin pol­tin läh­tee käyn­tiin ja tuot­taa läm­pöä. Aggre­gaat­ti tar­vi­taan, tai akku, sil­lä öljy­pol­tin kui­ten­kin tar­vit­see säh­köä, mut­ta säh­kön tar­ve on ainoas­taan vain noin 70 wat­tia. Kyl­lä öljy­läm­mi­tyk­seen voi tur­va­ta jat­kos­sa­kin.

Suo­mes­sa öljy­läm­mit­tei­siä koti­ta­louk­sia on vie­lä noin 120 000. Miten Jor­ma Åhman sit­ten näkee öljy­läm­mi­tyk­sen tule­vai­suu­den, kun maa­il­man­laa­jui­nen pyr­ki­mys pääs­tä eroon fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta haas­taa vii­si­kym­men­tä­vuo­ti­aan tek­nii­kan?

– Uusiu­tu­vat polt­toai­neet on ihan hyvä ener­gia­va­ras­to myös. Niin meil­lä on aina tuki ja tur­va myös­kin eteen­kin päin.

Kuun­te­le Jor­ma Åhma­nin miet­tei­tä Läm­möl­lä-podcas­tis­ta: