
Mikä ihmeen monienergiakattila? Yksi laite yhdistää monta lämmitysmuotoa!
Monienergiakattila yhdistää eri energiamuodot yhteen laitteeseen. Lupauksena on joustavaa, taloudellista ja ympäristöystävällistä lämmitystä, mutta miten monienergiakattila käytännössä toimii? Ratkaisun hyötyjä, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä valaisee Kaukora Oy:n Mikko Hummelin.
Monienergiakattila on lämmitysjärjestelmä, jossa sama lämmityslaite yhdistää eri energiamuotoja kuten öljyä, puuta, sähköä tai aurinkoenergiaa. Kaukora Oy:n talousjohtaja Mikko Hummelin sanoo nykyisten monienergiakattiloiden olevan pitkän kehitystyön tulos.
”Tavoitteena on ollut öljylämmityksen monipuolistaminen. On haluttu säästää primäärienergian eli öljyn kulutusta.”
Ensin öljyn rinnalle on tuotu puu, joka omasta metsästä ja muuten edullisesti saatuna on tasannut lämmityksen hintaa, Hummelin jatkaa. Ajan kuluessa kattiloihin on joskus lisätty sähkövastus tukilämmitykseksi tilanteisiin, joissa öljy voi loppua.
”Myöhemmin on otettu varaaja mukaan, jolloin voi lämmittää kerralla mutta harvemmin vähän isompia energiamääriä. Varaajaa on voitu lämmittää sähkövastuksin tai auringolla. Ja kun kehityksessä on tultu vähän eteenpäin, varaajaa on voitu lämmittää lämpöpumpulla”, Hummelin tiivistää.
Monipuolisuus tarjosi ratkaisun energiakriisissä
Monienergiakattiloiden kehityksen lähtölaukaus ajoittuu 1970-luvun energiakriisiin, jolloin Suomessa alettiin kehittää vaihtoehtoja kallistuneelle lämmitysöljylle.
Monienergiakattila onkin ollut erityisen suosittu Suomessa muusta Euroopasta poiketen. Mikko Hummelin pohtii, että syynä on yhtäältä kaasulämmityksen öljyä stabiilimpi hinta, toisaalta puun Pohjolaa heikompi saatavuus Pohjolan ulkopuolisessa Euroopassa.
Ennen yleisesti käytössä olivat vaihtopolttokattilat, joissa samaan kattilarunkoon vaihdettiin poltin tai arinat ja puunpolttoon tarkoitetut luukut tarpeen mukaan. Niissä energialähteen vaihto on kuitenkin työlästä. Energiakriisin jälkimainingeissa lämmitysmuodon valintaa haluttiin yksinkertaistaa, ja käynnistyi kaksoispesäkattilan kehitys.
Kaksoispesäkattilassa on kaksi tulipesää samassa laitteessa, selventää Hummelin. Toisessa voidaan lämmittää nestemäisellä biopolttoaineella, toisessa puulla.
”Tämän päivän monienergiakattila tarkoittaa sitä, että lämmitykseen voidaan käyttää kaukolämpöä lukuun ottamatta oikeastaan kaikkia mahdollisia energiamuotoja, joita pientaloissa on käytössä.”

Teknisten mahdollisuuksien runsaudensarvi
Hummelin kertoo, että nykyiset monienergiakattilat koostuvat kahdesta erillisestä tulipesästä, jotka mahdollistavat eri energialähteiden käytön. Kun lämmittäjä pistää pesään puita, kattilan lämpötila nousee niin korkeaksi, ettei öljypoltin lähde käyntiin. Vastaavasti puulämmityksen päättyessä öljypolttimen termostaatti havaitsee kattilan lauhtuneen, jolloin kattila alkaa lämmetä öljyllä.
Monienergiakattilan sähkövastus taas auttaa öljyn loppuessa: sähkö turvaa lämmön silloin, kun öljy ei enää saa kattilaa lämpimäksi. Näin omakotiasujalla on aikaa tilata lisää öljyä.
”Pörssisähkö on tuonut sähkölämmityksen puolelle vaihtoehdon, jossa sähköä voidaan käyttää silloin, kun sitä on edullisimmin saatavissa”, Hummelin kertoo.
Lämpövaraajat ja nykypäivän automatiikka ovat entisestään lisänneet tehokkuutta ja helpottaneet monienergiakattiloiden käyttöä. Hummelin muistuttaa, että puulle ei automatiikkaa löydy, mutta öljyn, sähkön ja aurinkoenergian kanssa optimointi on mahdollista.
Myös poltintekniikka ja öljylaadut ovat kehittyneet, huomauttaa Hummelin. Se tarkoittaa sitä, että kattiloiden puhdistusvälit ovat harventuneet ja kattilan lämmittää puhtaasti pitempään. Silloin palaminenkin on puhtaampaa.
Optimaalinen ratkaisu tuo säästöjä ja varmuutta
Monienergiakattilan suurimpia etuja ovat monipuolisuus, toimintavarmuus ja taloudelliset säästöt, tiivistää Mikko Hummelin.
”Järjestelmä voi myös vaikuttaa kiinteistön arvoon positiivisesti. Jos vain sähkö tai öljy voidaan kokea jonkinnäköisenä rasitteena, vaihtoehdot tuovat hyötyä.”
Suurimpana haittana Hummelin mainitsee sopivan ratkaisun valitsemisen. Kiinteistöt ovat tietenkin erilaisia: mikä sopii naapurille, ei välttämättä ole paras kokonaisratkaisu omaan taloon.
Optimaalisimpaan kokonaisuuteen vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi mitä pannuhuoneesta löytyy vanhastaan ja mitä voidaan vielä hyödyntää, onko talon sijainti potentiaalinen vaikkapa aurinkoenergialla tai millaiseen rahalliseen panostukseen ollaan valmiita.
”Pikkuisen pitää olla viitseliäisyyttä selvittää, mikä siihen omaan kiinteistöön on sopivin hybridi- tai monilaite-energiaratkaisu. Kaikille kopioitavaa järjestelmää ei oikeastaan ole.”
Tarkkuutta vaatii myös yleisvalvonta niin käytön kuin asennuksen yhteydessä. Kaiken pitää pelata yhteen oikein, jotta talteen saadaan suurin hyöty – fiksusti tuotettu lämmitys.
Monipuolisuus on hyve energiapaletissa
Monienergiakattiloiden tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä järkevästi energiaa käyttävien järjestelmien ja uusiutuvien energiamuotojen kysyntä kasvaa jatkuvasti.
”Kattiloissa itsessään ei tapahdu suuria muutoksia, mutta järjestelmän monipuolisuudessa kyllä. Olemassa olevia laitteistoja täydentämällä esimerkiksi aurinkoenergialla ja vaihtamalla poltin nestemäistä biopolttoainetta käyttävään päästään päivityksissä pitkälle”, pohtii Hummelin.
Hän näkee monienergiakattiloille sijaa myös tulevaisuudessa. Hän toivoo, että biopolttoaineiden tultua markkinoille öljylämmityksellä on edelleen oma käyttäjäkuntansa. Se vaikuttaa sähkön riittävyyteen, sillä pientalojen lämmitys on siirtynyt yhä enemmän sähkölämmitykseen.
”Olisi hyvä, että energiapaletissa olisi muitakin vaihtoehtoja ja lämmitysjärjestelmiä”, Hummelin linjaa.
Mikä monienergiakattila?
- Lämmityskattila, jossa voidaan käyttää useampaa eri energiamuotoa, kuten öljyä, puuta, sähköä tai aurinkoenergiaa.
- Kehityksen juuret ovat todennäköisesti 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa. Suomessa sarjavalmistus alkanut viimeistään vuonna 1973.
- Merkittävä parannus energiatehokkuudessa saavutettiin 1970-luvun alussa, kun aluksi ilman eristeitä toimitettuihin kattiloihin lisättiin eristys.
- Yleistynyt Suomessa energiakriisin jälkeen, mutta jäänyt Keski-Euroopassa marginaaliin.
Asiantuntijana Kaukoralla pitkän uran tehnyt öljykattila-asiantuntija Pauli Linden.