Onko öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­nen iso vir­he huol­to­var­muu­den kan­nal­ta? Tätä kysyy fis­kar­si­lai­nen Kari Melan­der ja haas­taa poh­ti­maan, tekee­kö säh­kö­riip­pu­vuus yhteis­kun­nas­ta haa­voit­tu­van. Melan­de­ril­le öljy­läm­mi­tys on luo­tet­ta­va ja huo­le­ton rat­kai­su, joka sopii kara­vaa­na­rin liik­ku­vaan elä­mään.

Val­tio­neu­vos­ton ase­tus öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­sen avus­tuk­sis­ta pien­ta­lois­sa on nos­ta­nut esiin kysy­myk­siä, jot­ka mie­ti­tyt­tä­vät Fis­kar­sis­sa asu­vaa diplo­mi-insi­nöö­ri Kari Melan­de­ria: Onko lii­al­li­nen riip­pu­vuus säh­kös­tä huol­to­var­muu­den kan­nal­ta jopa tuhoi­sa ris­ki? Onko öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­nen iso vir­he?

– Roma­nias­sa näh­tiin tam­mi­kuus­sa 2022, mitä voi tapah­tua, kun säh­kö­verk­koon koh­dis­tuu yli­kuor­mi­tus. Tilan­ne oli vähäl­lä aiheut­taa säh­kö­ver­kon kaa­tu­mi­sen puo­les­sa Euroo­pas­sa. Vaik­ka pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on elin­tär­ke­ää, onko säh­köis­tä­mi­nen ainoa kei­no tähän? Melan­der kysyy.

Pit­kän uran tek­nii­kan alal­la teh­nyt Melan­der koros­taa öljy­läm­mi­tyk­sen mer­ki­tys­tä eri­tyi­ses­ti huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta. Kun puhu­taan ener­gian­läh­teis­tä ja nii­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta, unoh­de­taan usein, että uusiu­tu­vien öljy­tuot­tei­den käyt­tä­mi­nen on teho­kas tapa vähen­tää pääs­tö­jä nopeas­ti.

– Val­tio voi­si osal­lis­tua tähän muu­tok­seen tuke­mal­la uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käyt­töä esi­mer­kik­si vero­tus­ta keven­tä­mäl­lä.

Suo­mes­sa on edel­leen noin 128 000 öljy­läm­mit­teis­tä pien­ta­loa, jot­ka ovat tule­vi­na tal­vi­na pelas­ta­mas­sa kan­sa­lai­sia säh­kön sään­te­lyl­tä mah­dol­li­sis­sa ongel­ma­ti­lan­teis­sa. Olkoon­kin, että vii­me tal­ve­na poikkeus­oloihin varau­tu­neet suo­ma­lai­set sel­vi­si­vät ilman suun­ni­tel­tu­ja säh­kö­kat­kok­sia. Jos nyt 100 000 toi­mi­vaa pien­ta­lo­jen öljy­kat­ti­laa kor­vat­tai­siin 16 kW:n ilma­vesilämpöpumpuilla, tar­vit­tai­siin 1600 MW:n teho.

Toi­veis­sa lisää puhet­ta huol­to­var­muu­des­ta

Yhteis­kun­nan huol­to­var­muu­des­ta Kari Melan­der kai­pai­si enem­män jul­ki­sia puheen­vuo­ro­ja ja uuti­soin­tia.

– Vii­mek­si kesäl­lä oli Hele­nin voi­ma­la pois käy­tös­tä, ja taa­juus alkoi las­kea. Ei juu­ri puhut­tu sii­tä, että se oli­si voi­nut jopa kaa­taa koko säh­kö­ver­kon. Eten­kin jos ydin­voi­ma­loi­den sei­sauk­set ja tuu­le­ton kausi oli­si­vat sat­tu­neet vie­lä samaan aikaan, hän miet­tii.

Melan­der itse virit­te­li kes­kus­te­lua Tek­nii­kan Maa­il­man verk­ko­leh­des­sä öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­sen jär­ke­vyy­des­tä. Aihe kiin­nos­ti ja kerä­si monen­lai­sia kom­ment­te­ja.

– Monet mai­nin­nat aurin­ko­pa­nee­lei­den hyö­dyn­tä­mi­ses­tä oli­vat ihan rele­vant­te­ja, mut­ta entä kun ongel­mia ilme­nee hel­mi­kuun pak­ka­sil­la? Se ei pal­jon läm­mi­tä.

Öljy­läm­mit­tei­sen oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­ja­na Melan­der pai­not­taa, että lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­nen on yksi asia, mut­ta asu­mi­nen ja kodit ovat toi­nen. Säh­kö­au­tot ja liik­ku­mi­nen ei ole kaik­kein vält­tä­mät­tö­min ja kriit­ti­sin asia, mut­ta kun kaik­ki halu­taan säh­kön varaan, miten käy asu­mi­sen ja tär­kei­den toi­min­to­jen, jos säh­kö­verk­koon koh­dis­tuu kyber­hyök­käys?

– Koe­taan­ko sil­loin, että talot jää­ty­vät säh­kö­kat­kon aika­na hel­mi­kuus­sa? Vesi­put­ket hajoa­vat, ja asuk­kai­ta pahim­mil­laan jopa kuo­lee kyl­myy­teen.

Melan­de­rien talos­sa Fis­kar­sis­sa on varau­dut­tu mah­dol­li­siin säh­kö­kat­koi­hin säh­kön ohi­syö­töl­lä aggre­gaa­til­la öljy­polt­ti­mel­le ja kier­to­ve­si­pum­pul­le. Vaik­ka tek­no­lo­gian kehi­tys on mah­dol­lis­ta­nut usei­ta vaih­toeh­toi­sia läm­mi­tys­muo­to­ja, nii­den säh­kön­ku­lu­tus – esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu­jen osal­ta – on huo­mat­ta­va.

– Täl­löin varau­tu­mi­nen säh­kö­kat­koi­hin on haas­ta­vaa. Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on huol­to­var­muu­den kan­nal­ta kaik­kein vaa­ral­li­sin läm­mi­tys­muo­to, Melan­der sanoo.

Kari Melan­der asuu vai­mon­sa kans­sa vuon­na 1960 val­mis­tu­nees­sa noin 240-neliöi­ses­sä oma­ko­ti­ta­los­sa, jon­ka he hank­ki­vat omis­tuk­seen­sa 1993. 

Puu­ra­ken­tei­sen talon kes­ki­ker­rok­seen sijoit­tu­vat kak­si makuu­huo­net­ta, keit­tiö, olo­huo­ne sekä vaa­te­huo­ne ja WC. Kel­la­ri­ker­rok­ses­sa on sau­nan sekä pesu- ja puku­huo­neen lisäk­si pan­nu­huo­ne ja polt­toai­ne­va­ras­to.

Taloa on huol­let­tu ja remon­toi­tu sään­nöl­li­ses­ti. Sisäl­lä on teh­ty pin­ta­re­mont­tia, ja niin sau­na kuin wc on uusit­tu. Tii­li­kat­to vaih­det­tiin kone­sau­ma­tuk­si pel­ti­ka­tok­si ja ikku­nat uusit­tiin vuon­na 1993. Vint­ti val­mis­tui asuin­käyt­töön 2000-luvun alus­sa.

Melan­de­rien talon pää­asial­li­nen läm­mi­tys­muo­to on öljy, joka Karin mukaan kat­taa noin 80 % talon läm­mi­tyk­ses­tä. Asuin­käyt­töön remon­toi­tuun vint­ti­ker­rok­seen läm­pö nousee rap­pu­käy­tä­vän kaut­ta, eikä vin­tin suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä ja säh­kö­pat­te­rei­ta juu­ri­kaan tar­vi­ta. 

– Vuon­na 1993 uusit­tu kat­ti­la on talos­sa aina­kin kol­mas laa­tu­aan. Polt­ti­men vaih­doim­me 2009, ja kat­ti­las­sa on myös varal­la 6 kW:n säh­kö­vas­tuk­set.

Poik­keus­o­loil­la ja maa­il­man ikä­vil­lä tapah­tu­mil­la on ollut vai­ku­tus­ta Kari Melan­de­rin öljyn ja säh­kön han­kin­taan.

– Kun sota Ukrai­nas­sa syt­tyi, tila­sin vie­lä sama­na aamu­na öljyä, kun hin­ta ei ehti­nyt mer­kit­tä­väs­ti nous­ta. Kun sit­ten edul­li­nen säh­kö­so­pi­mus lop­pui tou­ko­kuun lopus­sa, tein kah­den vuo­den sopi­muk­sen rei­lun 12 snt/kWh hin­taan ja lai­toin öljyn pala­maan. Nyt syk­syl­lä on taas öljyn tilaa­mi­nen ajan­koh­tais­ta, vaik­ka sitä onkin hyvin riit­tä­nyt.

Öljy­läm­mi­tys on kara­vaa­na­rin huo­le­ton valin­ta

Melan­de­rit ovat aktii­vi­sia kara­vaa­na­rei­ta, jot­ka reis­suil­laan voi­vat olla tur­val­li­sin mie­lin luo­tet­ta­vas­ti toi­mi­van öljy­läm­mi­tyk­sen suh­teen. Yleen­sä säh­kön kulu­tus talos­sa on vähäis­tä, ja aina kara­vaa­ni­reis­sun jäl­keen säh­kön siir­to­yh­tiö ihmet­te­lee kulu­tuk­sen kas­vua. 

– Öljy­läm­mi­tys on ollut meil­le huo­le­ton rat­kai­su. Olem­me usein pois­sa kotoa, mut­ta häly­tys­jär­jes­tel­män sovel­luk­sel­la pys­tym­me puhe­li­mes­ta seu­raa­maan talon läm­pö­ti­lo­ja ja mah­dol­li­sia säh­kö­kat­ko­ja. Aggre­gaat­ti var­mis­taa, että talo pysyy läm­pi­mä­nä ilman toi­mi­vaa säh­kö­verk­koa ja samal­la jää­kaap­pi ja pakas­tin kyl­mi­nä, ker­too Melan­der.

Melan­de­rin talon läm­mi­tys­lait­teis­ton kaik­ki huol­lot hoi­taa tut­tu nuo­hous­lii­ke, ja jos­kus pai­kal­la on käy­nyt LVI-liik­keen huol­to­mies.

– Kun nuo­hoo­ja puh­dis­taa kat­ti­lan ja polt­ti­men, hän näkee palo­jää­mien väris­tä, että kaik­ki toi­mii oikein. Vii­mek­si hän osa­si kysyä, onko kat­ti­la ollut pit­kään pois pääl­tä, kun se oli ollut kuu­kau­den kyl­mä­nä.

Toi­ve hal­li­tuk­sel­le: ener­gia­po­li­tiik­ka rai­teil­leen

Läm­mi­tys­ta­pa­re­mont­tien tuki­po­li­tiik­ka, jol­la kan­nus­te­taan läm­mit­tä­jiä vaih­ta­maan öljy­ämmitys esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pump­pui­hin, ei saa Kari Melan­de­ril­ta täy­siä pis­tei­tä. Eten­kään jos asuk­kaal­la on käy­tös­sään toi­mi­va ja hyvä­kun­toi­nen lait­teis­to.

– Toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää ei kan­na­ta pur­kaa vaan käyt­tää lop­puun. Romut­ta­mi­nen on jär­je­tön­tä. Päin­vas­toin jo pure­tut öljy­kat­ti­lat pitäi­si sääs­tää pahan päi­vän varal­le ja uusio­käyt­töön tai varao­sik­si. Luo­pu­mi­sen sijaan kan­nat­tai­si tukea ohja­ta uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käyt­töön siir­ty­mi­seen. Tule­vai­suu­des­sa pai­no­tuk­sen pitäi­si olla vety­ta­lou­des­sa.

Kesä­kuus­sa työn­sä aloit­ta­neel­ta hal­li­tuk­sel­ta Melan­der toi­voo, että se ensin­nä­kin pysyy pys­tys­sä ja saa ener­gia­po­li­tii­kan Suo­mes­sa rai­teil­leen. Edel­li­nen hal­li­tus oli lii­ak­si EU:n talu­tus­nuo­ras­sa, hän tuu­maa. 

– Suo­mi halu­aa olla edel­lä­kä­vi­jä, vaik­ka todel­li­set ongel­mat ovat ihan muu­al­la kuten Kii­nas­sa, Intias­sa, Venä­jäl­lä, Bra­si­lias­sa, jopa Sak­sas­sa. EU:ssakin on val­tioi­ta, jot­ka teke­vät, mitä halua­vat.

Tila­va öljy­läm­mit­tei­nen talo Fis­kar­sis­sa

• Puu­ra­ken­tei­sen talon val­mis­tu­mis­vuo­si 1960
• Nykyi­sil­lä omis­ta­jil­la vuo­des­ta 1993
• Kes­ki­ker­rok­sen lisäk­si tilaa on rei­lus­ti myös vint­ti­ker­rok­ses­sa ja kel­la­ris­sa, jos­sa sijait­see mm. kodin­hoi­to- ja askar­te­lu­ti­la
• Ton­tin pin­ta-ala 2 100 m²
• Öljy­läm­mi­tys, varal­la säh­kö
• Vesi­kier­toi­set pat­te­rit
• Öljy­säi­liön tila­vuus 3500 l
• Öljy­kat­ti­la uusit­tu 1993
• Öljy­pol­tin uusit­tu 2009, tar­kis­tus ja huol­to nuo­houk­sen yhtey­des­sä
• Öljy­läm­mi­tys var­mis­tet­tu aggre­gaat­ti­val­miu­del­la säh­kö­kat­kon varal­ta
• Pan­nu­huo­neen kupa­ri­put­ket on vaih­det­tu kom­po­siit­tiin 2011
• Kyl­py- ja puku­huo­nees­sa vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys