Öljy­läm­mi­tyk­sen puo­les­ta­pu­hu­ja Mika Olli­la uskoo uusiu­tu­vaan läm­mi­ty­söl­jyyn

Teks­ti ja kuvat Toni Deger­lund

Sipoos­sa asu­va Mika Olli­la on van­nou­tu­nut öljy­läm­mit­tä­jä ja tyy­ty­väi­nen sel­lai­nen. Vaik­ka ener­gia­kes­kus­te­lu on vii­me vuo­si­na kuu­men­tu­nut ja monia on hou­ku­tel­tu vaih­ta­maan läm­mi­tys­jär­jes­tel­män­sä eri­lai­sil­la tuil­la, Olli­la on päät­tä­nyt pysyä öljy­läm­mi­tyk­ses­sä – eikä hän ole pää­tös­tään katu­nut.

Olli­la työs­ken­te­lee Rami­ren­til­la, jos­sa käy­te­tään työ­maa­läm­mit­ti­miä, jot­ka toi­mi­vat niin ikään öljyl­lä, nyky­ään pää­sään­töi­ses­ti uusiu­tu­val­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä. Näin ollen hän on pait­si koto­na, myös työs­sään teke­mi­sis­sä öljy­läm­mi­tyk­sen kans­sa.

Toi­mi­va rat­kai­su ei vaa­di vaih­toa

Mika Olli­la on monil­le muil­le öljy­läm­mit­tä­jil­le tut­tu hah­mo: käy­tän­nöl­li­nen ja har­kit­se­va.
– Minul­la on hyvä toi­mi­va rat­kai­su täl­lä het­kel­lä, hyvä kat­ti­la ja hyvä pol­tin, niin mik­si vaih­taa toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää? En ole näh­nyt sii­nä mitään sel­lais­ta syy­tä, Olli­la ker­too. Hänen mie­les­tään nykyi­set öljy­kat­ti­lat ja ‑jär­jes­tel­mät ovat erit­täin luo­tet­ta­via ja pit­käi­käi­siä.
– Nämä 2000-luvun öljy­kat­ti­lat ja sys­tee­mit ovat äärim­mäi­sen hyviä. Ne eivät pala puh­ki eikä tule mitään ongel­mia, joten mik­si muut­taa toi­mi­vaa rat­kai­sua?

Tyy­ty­väi­nen öljy­läm­mit­tä­jä on myös las­ke­nut, mitä järeäm­män luo­kan ilma­ve­si­läm­pö­pum­pun tai maa­läm­mön asen­ta­mi­nen tuli­si mak­sa­maan.
– Kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 15–20 tuhat­ta euroa, kun muu­tat jär­jes­tel­mää. Ja mitä se sääs­tö sit­ten lop­pu­pe­lis­sä on? Jos eläi­sin sata­vuo­ti­aak­si, ehkä sil­loin jär­jes­tel­mä mak­sai­si itsen­sä takai­sin, Olli­la poh­tii.

Olli­lal­la on öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­la läm­pö­pump­pu hoi­ta­mas­sa läm­mi­tys­tä ja kesäl­lä vii­len­nys­tä.

Uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy ja eko­lo­gi­suus

Olli­la tie­dos­taa öljy­läm­mi­tyk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set, mut­ta muis­tut­taa, että uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn myö­tä myös öljy­läm­mi­tys voi olla eko­lo­gi­nen vaih­toeh­to.
– Jos öljy­säi­li­öön lai­te­taan uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä, pääs­tö­jä ei tule, hän sel­ven­tää.
Tämä uusiu­tu­van öljyn mah­dol­li­suus onkin saa­nut Olli­lan entis­tä vakuut­tu­neem­mak­si sii­tä, että hänen ei tar­vit­se kii­reh­tiä vaih­ta­maan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään­sä.

Hän on myös säh­kö­au­toi­li­ja, ja on aja­nut 60 000 kilo­met­riä säh­kö­au­tol­la puo­les­sa­tois­ta vuo­des­sa. Tämä ympä­ris­tö­tie­toi­suus näkyy hänen valin­nois­saan.
– Jos kat­ti­la­ni kulut­taa 1500 lit­raa polt­to­öl­jyä vuo­des­sa, ei se minun mie­les­tä­ni ole niin kau­hean paha. Jos oli­sin aja­nut nämä kilo­met­rit polt­to­moot­to­ri­au­tol­la, oli­sin kulut­ta­nut pal­jon enem­män polt­toai­net­ta, hän ver­tai­lee.

Hybri­di­läm­mi­tys tuo jous­ta­vuut­ta

Olli­lan koti on varus­tet­tu myös hybri­di­läm­mi­tyk­sel­lä. Hänel­lä on öljy­kat­ti­lan lisäk­si ilma­läm­pö­pump­pu ja tak­ka.
– Ilma­läm­pö­pump­pu vii­len­tää kesäi­sin ja tuo muka­vas­ti lisä­läm­pöä syk­syi­sin ja keväi­sin. Tak­ka taas on kiva lisä kovil­la pak­ka­sil­la, Olli­la ker­too.
Hän koros­taa, että öljy­läm­mi­tys toi­mii kai­kis­sa olo­suh­teis­sa, toi­sin kuin esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pum­put, jot­ka eivät ole kovin tehok­kai­ta kovil­la pak­ka­sil­la.

Hän muis­tut­taa myös, että öljy­läm­mi­tyk­ses­sä on tär­keä huol­to­var­muus­te­ki­jä.
– Jos kaik­ki öljy­läm­mi­tys­ta­lou­det siir­tyi­si­vät säh­kö­läm­mi­tyk­seen, se ei oli­si jär­ke­vää huol­to­var­muu­den kan­nal­ta. Säh­kön hin­ta nousee ja las­kee, ja se on todel­la inhot­ta­vaa, Olli­la tote­aa.
Sen lisäk­si hän koros­taa, että nykyi­set öljy­kat­ti­lat voi­vat toi­mia hyvin vie­lä vuo­si­kym­me­niä, ja nii­den käyt­tö on jär­ke­vää sekä eko­lo­gi­ses­ta, että talou­del­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta.

Läm­mi­tyk­sen huol­to­var­muus ja tule­vai­suu­den näky­mät

Olli­la näkee­kin uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn mah­dol­li­suu­te­na jat­kaa öljy­läm­mi­tyk­sen käyt­töä pääs­töt­tö­mäs­ti.
– Tek­no­lo­gia on kehit­ty­nyt, ja uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den läm­mit­tää koti täy­sin pääs­töt­tö­mäs­ti. Tämä on kier­rä­tys­tä par­haim­mil­laan.

Olli­la ker­too, että uusiu­tu­van öljyn käyt­töön­ot­to on help­poa ja vaa­tii vain pie­niä muu­tok­sia.
– Vaih­doin uuden öljy­polt­ti­men vuo­si sit­ten, ja se puhal­taa pal­jon vähem­män kuin van­ha. Tek­no­lo­gia kehit­tyy, ja uusiu­tu­va öljy tulee käyt­töön pian, hän sanoo.
Hän muis­tut­taa myös, että polt­ti­men päi­vit­tä­mi­nen uusiu­tu­val­le öljyl­le ei ole kal­lis­ta, ja monis­sa tapauk­sis­sa riit­tää lie­kin­tun­nis­ti­men ja sää­tö­jen vaih­ta­mi­nen.

Mika Olli­lan tari­na osoit­taa, että öljy­läm­mi­tys voi olla eko­lo­gi­nen ja talou­del­li­nen vaih­toeh­to, kun­han käy­te­tään uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä. Hänen käy­tän­nön­lä­hei­nen asen­teen­sa ja tyy­ty­väi­syy­ten­sä öljy­läm­mi­tyk­seen ovat esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka perin­tei­nen läm­mi­tys­muo­to voi edel­leen olla kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen vaih­toeh­to.