
Taloudellinen ja ekologinen ratkaisu löytyi hybridilämmityksestä
Heikki Naakan ja Marjatta Airolan omakotitalon lämmitysjärjestelmä sai uuden elämän hybridiratkaisuna, jota helpottaa nykyaikainen automaatio. Hybridilämmitys tarjoaa väylän kohti säästöjä, energiatehokkuutta ja huoltovarmuutta.
Heikki Naakan, Marjatta Airolan ja kahden ragdoll-kissan koti on 1970-luvun lopussa rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo Helsingin Tapaninvainiolla.
Kun Heikki ja Marjatta alkoivat suunnitella taloudellisempaa ratkaisua lämmitykseen, he päätyivät hybridijärjestelmään. Vaikka harkinnassa oli öljylämmityksen poistaminen kokonaan, toimivasta parinkymmenen vuoden ikäisestä öljykattilasta luopuminen olisi nostanut remontin hintaa merkittävästi. Lämmityksen nykyaikaistaminen ja fossiilisen öljyn käytön minimoiminen olivat remontissa mukavuuden lisäksi tärkeitä tavoitteita.
Nyt talon lämmityksestä huolehtii pääasiassa vesi-ilmalämpöpumppu kaverinaan uusiutuva lämmitysöljy. Yläkerrassa on myös erillinen ilmalämpöpumppu, joka hoitaa tarvittaessa kakkoskerroksen viilennyksen ja toimii kylmällä ilmalla lisälämmittimenä.
”Päädyimme tällaiseen kokonaisratkaisuun, koska se vähentää öljyn käyttöä merkittävästi ja on myös taloudellisempi”, Heikki perustelee.
Hänen mukaansa remonttia harkittiin pitkään, ja matkan varrella tutkittiin erilaisia näkökulmia aiheeseen.
”Lämmöllä-lehti on antanut paljon lisätietoa, ja tietysti netistä löytyy paljon juttuja aiheesta.”
Hybridimalli on ekologinen ja turvallinen
Helppo hybridijärjestelmä tarjoaa lämmittäjälle ympärivuotisen optimoidun hyödyn. Ilma-vesilämpöpumppu toimii lähes koko vuoden, öljykattila taas kantaa taakan kovemmilla pakkasilla.
Marjatta sanoo remonttipäätöksen takana olleen myös sen, että fossiilisen polttoaineen käytöstä haluttiin luopua. Remontissa polttimeen vaihdettiin liekintunnistin ja tehtiin tarpeelliset säädöt, jotta uusiutuva polttoaine saadaan käyttöön. Tekninen muutos ja polttimen säätö on tärkeä mutta pieni toimenpide: bioöljyä varten liekintunnistimen mallin on oltava sellainen, joka tunnistaa polttoaineen erilaisen liekin.

”Lisäksi maailmantilanne oli yksi tekijä, joka loppujen lopuksi puolsi päätymistä tähän järjestelmään. Tuntuu turvallisemmalta, että on vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät, vaikka tietysti myös öljypoltin vaatii toimiakseen sähköä”, Marjatta täydentää.
Pohdinnassa on myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti myös aggregaattiliitäntä, joka lisäisi entisestään huoltovarmuutta esimerkiksi pitempien sähkökatkojen aikana.
Lue ja kuuntele lisää projektista remontin toteuttaneen Lämpö-Ölsä Oy:n vinkkelistä:
Automatiikka arjen helpottajana
Heikin ja Marjatan lämmitysjärjestelmää täydentävät nykyaikaiset automatiikkaratkaisut, jotka sekä säästävät rahaa että vähentävät lämmityksen säätötarvetta.
”Järjestelmässä on pörssisähköohjaus, joka säätää sähkön hinnan mukaan sen, mitä lämmitystapaa käytetään. Isot vesisäiliöt keräävät lämpöä, kun sähkö on edullista. Öljyä käytetään varmaan vain kovimmilla pakkasilla ja tietysti silloin, jos lämpimän veden kulutus on suurta. Silloin automatiikka vaihtaa lämmityksen vesi-ilmalämpöpumpulta öljylle”, Heikki kertoo.
Automatiikka helpottaa elämää muutenkin paljon. Kesäisin pariskunta on paljon poissa kotoa, ja silloin järjestelmää on helppo säätää mobiiliohjauksella. Esimerkiksi kevään, kesän ja syksyn plussakelien aikaan on turha lämmittää tyhjää kotia.
”Sitten kun tulemme kotiin yhdessä tai erikseen, pystymme etukäteen nostamaan lämmön halutuksi. Sitä helppoutta odotan paljon käsisäätöisen öljylämmityksen jälkeen”, sanoo Marjatta.
Kustannuksia säästävä ratkaisu kestää tulevaisuuteen
Ilma-vesilämpöpumppu voi vähentää öljynkulutusta merkittävästi. Niin myös Tapaninvainiolla, jossa lisävaraajat varmistavat lämpimän käyttöveden riittävyyden. 3 000 litran vuosikulutuksesta voidaan päästä jopa 500 litraan.
”Öljynkulutus vaihtelee, ja tarkasti sitä on vaikea mitata, kun säiliöitä täytetään aina eri aikoihin vuodesta. Keskimäärin kulutus oli ehkä 3 500 litraa vuodessa ennen muutosta”, Heikki laskeskelee.
”Kyllä tämä öljynkulutuksen pienentyminen tuntuu mukavalta, vaikka sähkölasku kasvaakin jonkin verran”, hän kiittelee.
Aidoista säästöluvuista kertomista pitää Heikin mukaan odotella parin vuoden päähän, sillä talvetkin ovat aina keskenään erilaisia. Yksittäisen vuoden kulutuksen perusteella on hankala kertoa, mihin öljyn kulutus keskimäärin asettuu ja millaisiksi lämmityskustannukset muodostuvat.
Järjestelmää on tietenkin aina mahdollista kehittää. Koska talon toinen julkisivu antaa etelään, pariskunnalla on ollut mielessä myös aurinkoenergia.
Toistaiseksi pariskunta on hyvin tyytyväinen remonttipäätökseensä ja uskoo ratkaisun kestävän pitkälle tulevaisuuteen.
”Automatiikka tuntuu toimivan hienosti, ja kuumaa vettä riittää lisävaraajien ansiosta”, Heikki päättää.
Heikin ja Marjatan lämmitysjärjestelmä:
- Kotina kaksikerroksinen, 1970-luvun lopussa rakennettu omakotitalo Helsingin Tapaninvainiolla.
- Lämmitysjärjestelmän remontissa huollettiin kattila ja poltin, vaihdettiin ja säädettiin liekintunnistin, asennettiin ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalle sekä asennettiin toiseen kerrokseen ilmalämpöpumppu viilennystä ja kylmän ajan lisälämmitystä varten.
- Järjestelmässä on pörssisähköohjaus ja lämmityksen mobiiliohjaus sekä automatiikka, joka vaihtaa lämmitystavan vesi-ilmalämpöpumpun ja öljyn välillä.
- Hyötyinä energiankulutuksen vähentyminen ja taloudelliset säästöt.
- Nykyinen järjestelmä lisää energiatehokkuutta, pienentää ympäristökuormaa ja tuo huoltovarmuutta.
0 kommenttia