Uusiu­tu­va polt­to­öl­jy: Nopea askel koh­ti vähä­pääs­töi­sem­pää tule­vai­suut­ta

Teks­ti Toni Deger­lund

Kuvat Rei­ma Kok­ko ja LEY

Uusiu­tu­van polt­to­öl­jyn käy­töl­lä voi­daan vähen­tää 90 pro­sent­tia CO2  pääs­tö­jä fos­sii­li­seen polt­to­öl­jyyn ver­rat­tu­na. Poli­tii­kan ja vero­tuk­sen kei­noin sii­tä voi­tai­siin teh­dä hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, joka mah­dol­lis­tai­si nopean hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen.

Suo­men noin 120 000 öljy­läm­mit­tei­ses­sä oma­ko­ti­ta­los­sa pii­lee val­ta­va poten­ti­aa­li hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen nope­aan vähen­tä­mi­seen. Uusiu­tu­va polt­toai­ne tar­jo­aa tähän rat­kai­sun, sil­lä sen käyt­tö itse läm­mi­tyk­ses­sä ei tuo­ta lain­kaan las­ken­nal­li­sia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Koko elin­kaa­ren­sa osal­ta uusiu­tu­van polt­toai­neen CO2 pääs­töt ovat noin 90 pro­sent­tia pie­nem­mät kuin fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den. Samal­la se säi­lyt­tää eril­lis­läm­mi­tyk­sen huol­to­var­muu­den ja tehok­kuu­den eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun ener­gian tar­ve on suu­rim­mil­laan.

Mut­ta mik­si uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy ei vie­lä ole saa­nut suu­rem­paa jalan­si­jaa koti­ta­louk­sien läm­mi­tys­rat­kai­suis­sa? Tar­kas­tel­laan tätä kysy­mys­tä useis­ta näkö­kul­mis­ta ja etsi­tään rat­kai­su­ja tilan­teen paran­ta­mi­sek­si.

Läm­mi­tys ilman fos­sii­li­sia pääs­tö­jä

Uusiu­tu­va polt­toai­ne, kuten Nes­te My Uusiu­tu­va Polt­to­öl­jy tai ST1 HVO Uusiu­tu­va Polt­to­öl­jy, mah­dol­lis­taa täy­sin fos­sii­lit­to­man läm­mi­tyk­sen nykyi­sil­lä jär­jes­tel­mil­lä. Tämä tar­koit­taa, että ole­mas­sa ole­via öljy­kat­ti­loi­ta ei tar­vit­se vaih­taa, vaan ainoas­taan polt­toai­ne vaih­de­taan uusiu­tu­vaan vaih­toeh­toon. Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la kiteyt­tää asian seu­raa­vas­ti.

– Uusiu­tu­va polt­toai­ne on lois­ta­va tuo­te kulut­ta­jan kan­nal­ta: sen käy­tös­tä ei syn­ny las­ken­nal­li­ses­ti CO2 pääs­tö­jä ja se pitää lait­teet puh­taam­pi­na, mikä lisää samal­la myös nii­den käyt­töi­kää, Han­nu­la sanoo.

Huol­to­var­muus koros­tuu eri­tyi­ses­ti eril­lis­läm­mi­tyk­sen koh­dal­la. Esi­mer­kik­si tal­vi­pak­kas­ten aikaan, jol­loin ener­gian tar­ve on suu­rim­mil­laan, uusiu­tu­va polt­toai­ne tar­jo­aa toi­min­ta­var­man vaih­toeh­don. Han­nu­lan mukaan hybri­di­jär­jes­tel­mät, jois­sa yhdis­ty­vät ilma­ve­si­läm­pö­pum­put ja uusiu­tu­va polt­toai­ne, ovat jär­ke­vä valin­ta.

– Hybri­di­jär­jes­tel­mä var­mis­taa, että läm­mi­tys toi­mii ener­gia­te­hok­kaas­ti leu­doil­la keleil­lä ja luo­tet­ta­vas­ti kovil­la pak­ka­sil­la, hän lisää.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la.

Mik­si uusiu­tu­va polt­toai­ne ei vie­lä ole val­ta­vir­taa?

Vaik­ka uusiu­tu­va polt­toai­ne tar­jo­aa sel­kei­tä etu­ja ympä­ris­tön ja huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta, sen käyt­tö ei ole vie­lä yleis­ty­nyt kulut­ta­jien kes­kuu­des­sa. Syy­nä tähän on ennen kaik­kea hin­ta. Uusiu­tu­va polt­toai­ne on edel­leen kal­liim­paa kuin fos­sii­li­nen vaih­toeh­to, mikä tekee sii­tä vähem­män hou­kut­te­le­van vaih­toeh­don eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­le koti­ta­louk­sil­le. Ener­gia­vi­ras­ton Uusiu­tu­va ener­gia ‑ryh­män joh­ta­ja Pek­ka Ripat­ti tun­nis­taa tämän ongel­man.

– Täl­lä het­kel­lä kulut­ta­jat valit­se­vat usein edul­li­sim­man vaih­toeh­don, ja uusiu­tu­van polt­toai­neen hin­ta on yksi sen yleis­ty­mi­sen suu­rim­mis­ta esteis­tä, Ripat­ti sanoo.

Ripat­ti myös pai­not­taa, että poli­tii­kan ja regu­laa­tion roo­li on kes­kei­nen uusiu­tu­van polt­toai­neen käy­tön edis­tä­mi­ses­sä. Hän koros­taa pit­kä­jän­tei­sen poli­tii­kan mer­ki­tys­tä.

– Poli­tii­kan tem­poi­le­vuus on ollut vahin­gol­lis­ta uusiu­tu­val­le polt­toai­neel­le. Yri­tyk­set, kuten Nes­te ja St1 kuten tie­tys­ti kaik­ki muut­kin alan yri­tyk­set, tar­vit­se­vat sel­kei­tä ja pit­kä­jän­tei­siä peli­sään­tö­jä inves­toin­tien­sa tuek­si, Ripat­ti tote­aa.

– Polt­toai­nei­den vero­tuk­sen joh­don­mu­kai­suus ja jake­lu­vel­voit­teen tason ennus­tet­ta­vuus ovat täs­sä avain­roo­leis­sa. 

Poli­tii­kan roo­li: Vero­tuk­sel­la hou­kut­te­le­vuut­ta

Uusiu­tu­van polt­toai­neen yleis­ty­mi­nen vaa­tii poliit­ti­sia pää­tök­siä, jot­ka teke­vät sii­tä hou­kut­te­le­vam­man vaih­toeh­don kulut­ta­jil­le. Yksi mah­dol­li­suus oli­si alen­taa uusiu­tu­van polt­toai­neen arvon­li­sä­ve­roa tai tar­jo­ta suo­ria tukia sen käyt­töön. Han­nu­la näkee, että täl­lä voi­si olla iso mer­ki­tys uusiu­tu­van polt­toai­neen kysyn­tään kulut­ta­ja­puo­lel­la.

– Val­tion tuki voi­si olla rat­kai­se­va teki­jä. Esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­nen mää­rä­ajak­si voi­si teh­dä uusiu­tu­vas­ta polt­toai­nees­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sem­män fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kans­sa, hän sanoo.

Ripat­ti puo­les­taan korot­tai­si mie­luum­min fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­ja, jot­ta ne muu­toin­kin vas­tai­si­vat fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön pääs­töis­tä syn­ty­viä hait­to­ja. 

Samal­la tuli­si myös var­mis­taa, että uusiu­tu­van polt­toai­neen tuo­tan­to ja jake­lu vas­taa kysyn­tään. Suo­ma­lai­set öljy-yhtiöt ovat jo panos­ta­neet voi­mak­kaas­ti uusiu­tu­van polt­toai­neen jalos­tuk­seen, ja esi­mer­kik­si Nes­te on ilmoit­ta­nut tavoit­teek­seen siir­tää kai­ken jalos­tus­toi­min­tan­sa uusiu­tu­vaan polt­toai­nee­seen vuo­teen 2035 men­nes­sä. Myös St1 on sat­san­nut uusiu­tu­van polt­toai­neen jalos­tuk­seen mit­ta­vas­ti raken­ta­mal­la suu­ren uusiu­tu­van polt­toai­neen jalos­ta­mon Göte­bor­giin. Myös monet muut öljy-yhtiöt Suo­men rajo­jen ulko­puo­lel­la panos­ta­vat täl­lä het­kel­lä uusiu­tu­van polt­toai­neen jalos­ta­mi­seen, joten teki­jöi­tä on tulos­sa lisää mark­ki­noil­le.

Ener­gia­vi­ras­ton Uusiu­tu­va ener­gia ‑ryh­män joh­ta­ja sekä Hel­sin­gin yli­opis­ton metsä‑, ener­gia- ja ympä­ris­tö­ky­sy­mys­ten dosent­ti Pek­ka Ripat­ti.

Eril­lis­läm­mi­tyk­sen mer­ki­tys huol­to­var­muu­del­le

Eril­lis­läm­mi­tys, kuten öljy­läm­mi­tys, on kriit­ti­nen osa Suo­men huol­to­var­muut­ta eri­tyi­ses­ti poik­keus­o­lo­suh­teis­sa, kuten säh­kö­kat­kos­ten aika­na. Uusiu­tu­va polt­toai­ne tar­jo­aa tähän eril­lis­läm­mi­tyk­seen vähä­pääs­töi­sen vaih­toeh­don, joka ei vaa­di suu­ria inves­toin­te­ja infra­struk­tuu­riin.

Han­nu­la koros­taa, että eril­lis­läm­mi­tys on vai­keas­ti haa­voit­tu­va jär­jes­tel­mä.

– Jos säh­kö­kat­kos yllät­tää, öljy­läm­mi­tyk­sen yllä­pi­tä­mi­seen tar­vi­taan vain pie­ni aggre­gaat­ti. Tämä tekee jär­jes­tel­mäs­tä eri­tyi­sen luo­tet­ta­van, hän sanoo.

– Maa­ti­loil­la, jois­sa on eläi­miä, tämä on jo käy­tän­nös­sä arki­päi­vää täl­lä­kin het­kel­lä.

Säh­kö­ver­kos­to ei kes­täi­si siir­ty­mää täys­säh­kö­läm­mi­tyk­seen

Suo­men nykyi­nen säh­kö­ver­kos­to ei kes­täi­si sitä, että kaik­ki öljy­läm­mit­tä­jät siir­tyi­si­vät pel­käs­tään säh­kö­läm­mi­tyk­sen käyt­tä­jik­si. Tal­ven huip­pu­kuor­mien aikaan täys­säh­kö­läm­mi­tys tar­koit­tai­si jopa yhden uuden Olki­luo­don ydin­voi­ma­lan ver­ran lisä­säh­kön tar­vet­ta. Tämä on eri­tyi­sen haas­ta­vaa, kun ote­taan huo­mioon, että huip­pu­kuor­mien aika­na säh­kö­verk­koa kuor­mit­ta­vat jo val­miik­si kovat pak­ka­set ja säh­kön­ku­lu­tuk­sen kas­vu muis­sa sek­to­reis­sa. Läm­pö­pum­put toi­mi­vat kovil­la pak­ka­sil­la suo­ra­säh­kö­läm­mit­tei­si­nä, jol­loin myös ne kiin­teis­töt käyt­tä­vät siten nor­maa­lia enem­män säh­köä.

– Huip­pu­kuor­mien aika­na, kun pak­ka­set kiris­ty­vät, säh­kön kulu­tus nousee myös muu­al­la, kuten teol­li­suu­des­sa ja koti­ta­louk­sis­sa. Jos kaik­ki öljy­läm­mi­tys­koh­teet lisäi­si­vät tähän vie­lä oman kuor­man­sa, jär­jes­tel­mä oli­si hel­pos­ti yli­kuor­mit­tu­nut, Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la kom­men­toi.

Huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta on eri­tyi­sen tär­ke­ää, että ener­gia­muo­dot ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät ovat hajau­tet­tu­ja ja moni­puo­li­sia. Hajau­te­tut jär­jes­tel­mät, kuten hybri­di­läm­mi­tys, yhdis­tä­vät eri ener­gia­läh­tei­tä ja voi­vat auto­maat­ti­ses­ti vali­ta edul­li­sim­man ja tehok­kaim­man vaih­toeh­don kul­le­kin het­kel­le. Tämä ei pel­käs­tään vähen­nä säh­kö­ver­kon kuor­mi­tus­ta, vaan myös paran­taa ener­gia­jär­jes­tel­män toi­mi­vuut­ta krii­si­ti­lan­teis­sa.

– Eri ener­gia­muo­to­jen käyt­tö ja hybri­di­jär­jes­tel­mät teke­vät jär­jes­tel­mäs­tä vähem­män haa­voit­tu­van ja paran­ta­vat huol­to­var­muut­ta. Jos kaik­ki ”munat ovat samas­sa koris­sa”, kuten esi­mer­kik­si pel­käs­sä säh­kös­sä, olem­me alt­tii­ta häi­riöil­le, joi­ta esi­mer­kik­si myrs­kyt tai verk­ko­viat voi­vat aiheut­taa, Han­nu­la koros­taa.

– Kil­pai­lun näkö­vink­ke­lis­tä on myös tär­ke­ää, että läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät ovat niin sano­tus­ti tek­no­lo­gia­neut­raa­le­ja.

Hajau­te­tut ja moni­puo­li­set rat­kai­sut ovat eri­tyi­sen tar­peel­li­sia myös sil­loin, kun ote­taan huo­mioon muut­tu­vat ilmas­to-olo­suh­teet ja säh­kö­ver­kon riip­pu­vuus tuu­li­voi­mas­ta, joka ei aina ole saa­ta­vil­la huip­pu­kuor­mien aikaan. Täl­löin hybri­di­jär­jes­tel­mät ja uusiu­tu­van polt­toai­neen käyt­tö voi­vat toi­mia tehok­kaa­na ja luo­tet­ta­va­na rat­kai­su­na, joka aut­taa tasa­pai­not­ta­maan ener­gian kysyn­tää ja tar­jon­taa.

Koh­ti vähä­pääs­töi­sem­pää tule­vai­suut­ta

Uusiu­tu­van polt­toai­neen käyt­töön­ot­to läm­mi­tyk­ses­sä tar­jo­aa kon­kreet­ti­sen ja nopean kei­non vähen­tää Suo­men hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Jos kaik­ki 120 000 öljy­läm­mit­teis­tä oma­ko­ti­ta­loa siir­tyi­si­vät käyt­tä­mään uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta, vai­ku­tus oli­si mer­kit­tä­vä.

Poliit­ti­set pää­tök­set, kuten vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ja tukien myön­tä­mi­nen, voi­vat teh­dä täs­tä tavoit­tees­ta rea­lis­ti­sen. Samal­la tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen, kuten hybri­di­jär­jes­tel­mien lisään­ty­mi­nen, tuo uusiu­tu­van polt­toai­neen yhä useam­man ulot­tu­vil­le. Uusiu­tu­va polt­toai­ne ei ole vain askel koh­ti vähä­pääs­töi­sem­pää läm­mi­tys­tä – se on myös inves­toin­ti Suo­men ener­gia­huol­to­var­muu­teen ja tule­vai­suu­teen. Nyt on aika teh­dä pää­tök­siä, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän poten­ti­aa­lin täy­si­mää­räi­sen hyö­dyn­tä­mi­sen.


Mikä on uusiu­tu­va polt­toai­ne?

Uusiu­tu­va polt­toai­ne on bio- ja jäte­pe­räi­sis­tä raa­ka-aineis­ta, kuten kas­viöl­jy­jät­teis­tä, eläin­ras­vois­ta, teol­li­suu­den sivu­vir­rois­ta ja jopa ruo­ka­jät­teis­tä val­mis­tet­tu polt­toai­ne. Se on suun­ni­tel­tu kor­vaa­maan fos­sii­li­set polt­toai­neet esi­mer­kik­si läm­mi­tyk­ses­sä, lii­ken­tees­sä ja teol­li­suu­des­sa. Läm­mi­tys­käy­tös­sä uusiu­tu­va polt­toai­ne tar­jo­aa mer­kit­tä­viä etu­ja eri­tyi­ses­ti vähä­pääs­töi­syy­ten­sä ansios­ta. Ver­rat­tu­na uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta esi­mer­kik­si puun polt­ta­mi­seen, sii­tä ei syn­ny juu­ri­kaan pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä.

Tär­keim­mät omi­nai­suu­det ja hyö­dyt:

  • Las­ken­nal­li­sia CO2  pääs­tö­jä ei syn­ny itse läm­mi­tyk­ses­sä: Uusiu­tu­van polt­toai­neen käyt­tö ei tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääss­tö­jä pol­tet­taes­sa.
  • 90 % vähem­män CO2 pääs­tö­jä elin­kaa­ren­sa aika­na: Ver­rat­tu­na fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin uusiu­tu­van polt­toai­neen koko elin­kaa­ren pääs­töt ovat mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mät.
  • Yhteen­so­pi­va nykyis­ten jär­jes­tel­mien kans­sa: Öljy­kat­ti­loi­hin ja ‑polt­ti­miin ei yleen­sä tar­vi­ta suu­ria muu­tok­sia, joten siir­ty­mi­nen on help­poa.
  • Pit­kä säi­ly­vyy­sai­ka: HVO-poh­jai­set läm­mi­ty­söl­jyt kes­tä­vät hyvin säi­ly­tys­tä ja toi­mi­vat tehok­kaas­ti kovis­sa­kin olo­suh­teis­sa.
  • Jalos­tuk­sen sivu­tuot­teet hyö­dyn­net­tä­vis­sä: Pro­ses­sis­sa, jos­sa val­mis­te­taan esi­mer­kik­si uusiu­tu­vaa len­to­pet­ro­lia, syn­tyy myös läm­mi­tyk­seen sovel­tu­vaa polt­toai­net­ta.

Haas­teet ja mah­dol­li­suu­det:

  • Kor­keam­pi hin­ta: Uusiu­tu­van polt­toai­neen tuo­tan­to on vie­lä kal­liim­paa kuin fos­sii­lis­ten, mikä vai­kut­taa sen käyt­töön laa­jem­min.
  • Poliit­ti­set pää­tök­set voi­vat edis­tää käyt­töä: Vero­tuk­sel­li­set rat­kai­sut, kuten arvon­li­sä­ve­ron alen­nus, voi­vat teh­dä sii­tä hou­kut­te­le­vam­man vaih­toeh­don kulut­ta­jil­le.
  • Kes­tä­vä raa­ka-ainei­den han­kin­ta: Raa­ka-ainei­den kier­rä­tys ja hyö­dyn­tä­mi­nen ovat kes­kiös­sä, kun pyri­tään tuke­maan siir­ty­mis­tä koh­ti vähä­pääs­töi­sem­pää ener­gian­tuo­tan­toa.

Tule­vai­suu­den rat­kai­su: Uusiu­tu­vat polt­toai­neet ovat kes­kei­nen osa ener­gia­ken­tän mur­ros­ta. Nii­den käyt­töön­ot­to läm­mi­tyk­ses­sä voi mer­kit­tä­väs­ti vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, ja ne tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den vähä­pääs­töi­sem­pään läm­mi­tyk­seen ilman suu­ria alkuin­ves­toin­te­ja. Nämä polt­toai­neet ovat eri­tyi­sen tär­kei­tä huol­to­var­muu­den ja hajau­te­tun ener­gia­jär­jes­tel­män näkö­kul­mas­ta.