Automaatio ja uusiutuvuus: tulevaisuuden lämmitys mukautuu maailman ja kuluttajan tarpeisiin
Heikki Väisänen on tehnyt pitkän uran energiansäästön parissa. Millaisena hän näkee energia-alan muutokset nyt ja tulevaisuudessa?
Suhtautuminen fossiilisiin polttoaineisiin on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut. Energiaviraston ensi syksynä eläkkeelle jäävä johtaja Heikki Väisänen sanoo, että nykyään on itsesäänselvyys, että fossiilisista täytyy päästä eroon – se ei ole kenellekään epäselvää ainakaan Suomessa ja Pohjoismaissa.
”Voisi sanoa, että 20 vuotta sitten puhuttiin siitä, mitä meidän pitää tehdä – nyt siitä, mitä me todella teemme.”
Muutoksessa kohti kestävämpää tulevaisuutta iso osa on tietenkin rahalla. Väisänen kertoo tiedostavansa, että osakeyhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa, mutta uskoo yhtiöissä olevan myös vilpitöntä tahto pitää huolta ympäristöstä. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli.
”Jos yritys ei toimi kestävällä tavalla ja noudata kaikkia sääntöjä, se ottaa todella kovan riskin, että jonakin päivänä ei jääkään paljon mitään viivan alle”, Väisänen huomauttaa.
Pohjoismaissa on oltu fossiilisista irtautumisen eturintamassa, mutta EU-tason päätöksenteossa erilaisten maiden erilaiset lähtökohdat ovat toisinaan johtaneet huonoihin kompromisseihin. Keski-Euroopan kaasuriippuvainen rakennuskanta hankaloittaa yhtäaikaista siirtymää vähäpäästöiseen energiaan, pohtii Väisänen.
Myös raha ja lobbaus ovat Väisäsen mukaan vaikuttaneet päätöksentekoon. Hyväksi esimerkiksi tästä käyvät ensimmäisenä pöydällä olleet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ehdotukset, joiden vaikutuksesta “jokainen mummonmökki olisi pitänyt peruskorjata”, valottaa Väisänen.
Vaikka lopullisia päätöksiä on saatu järkeistettyä, tulee komissiolta edelleen vaateita, jotka eivät Suomen kannalta ole sopivia tai kustannustehokkaita.
”Niiden perusteena on se, että meillä olisi joku keskimääräinen jäsenvaltio. Mutta kun kaikille tehdään keskimääräisen perusteella vaatimuksia, ne eivät oikeastaan sovi kenellekään. Toisille ne ovat liian löysiä, toisille tarpeettoman kireitä ja kustannuksiltaan raskaita”, Väisänen toteaa.
Kun tekniikka muuttuu, muuttuvat myös ‘öljyyn’ liitetyt merkitykset
Öljylämmityksestä on puhuttu jo vuosia menneisyyden lämmitysmuotona, mutta Väisänen näkee tulevaisuuden valoisampana: jo nyt todellisuutta ovat erilaiset hybridijärjestelmät ja uusiutuvat polttoaineet. Jos kaikki menee suunnitellusti, öljylämmitys voi olla kestävä, joustava ja ennen kaikkea kilpailukykyinen vaihtoehto.
“Jos 100-prosenttisesti uusiutuva lämmitysöljy saataisiin käyttöön, voi kysyä, miksi öljylämmitykselle pitäisi tehdä mitään muuta kuin edistää sitä”, Väisänen linjaa.
Samalla kun öljylämmitys uudistuu teknisesti, muuttuu myös käsite. ”Öljy” mielletään yhä helposti fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka uudet ratkaisut nojaavat uusiutuviin polttoaineisiin. Asenteellinen muutos on tärkeässä asemassa, sillä hybridijärjestelmien kasvu ja päästöttömyystavoitteet tekevät öljy-sanaan liitetyt etenkin negatiiviset merkitykset auttamattoman vanhentuneiksi.
Lämmityksen tulevaisuus on siis monimuotoisen, päästöttömän ja joustavan energiajärjestelmän rakentamista. Tulevaisuudessa öljylämmityskin on osa laajaa, uusiutuvaan energiaan ja kehittyviin teknologioihin nojaavaa kokonaisuutta. Tämä siirtymä edellyttää tietenkin sopeutumista myös öljylämmittäjiltä.
”On selvä asia, että fossiilisesta öljystä tullaan irtautumaan. Kysymys on vain siitä, meneekö siihen Euroopassa 10 vai 20 vuotta. Toinen asia ovat Kiina, Intia ja monet kehitysmaat, joissa fossiiliset polttoaineet voivat olla taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta isossa roolissa. Siitä päästäänkin kysymykseen, missä nämä asiat ratkotaan, sillä meidän täytyy kuitenkin saada ilmastonmuutos jollain aikataululla hallintaan”, Väisänen miettii.
Hän ei kuitenkaan uskalla ennustaa, voivatko uusiutuvat polttoaineet korvata kokonaan fossiiliset. Hänen mukaansa fossiilisen energiankäytön volyymi kokonaisuudessaan on suuri, ja vaatii tarkkaa pohdintaa, kuinka paljon siitä voidaan korvata uusiutuvalla ja millaisia reunaehtoja siihen liittyy.
”Mitalilla on aina kaksi puolta. Julkisuudessa yleensä eivät tule ensimmäiseksi esille ne reunaehdot, vaan annetaan herkästi ymmärtää, että vaikkapa tuulivoimalla voidaan ratkaista koko maailman energiakysymys. Se ei tule tapahtumaan ainakaan seuraavan 50 vuoden aikana.”
“Automatiikan pitäisi tehdä asiat puolestamme”
Lämmityksen tulevaisuudessa Heikki Väisänen ennustaa automatiikan olevan avainasemassa. Nyt hänenkin kotonaan tilanne on se, että sähkön hintaa kytätään puhelimesta vuorokauden ympäri ja juostaan säätämään termostaatteja sen mukaan.
”Automatiikan pitäisi tehdä asiat meidän puolestamme, sillä sitä varten se on olemassa. Ihan kotitalouskäyttäjänäkin toivon, että markkinoille tulee yhä enemmän kohtuuhintaisia älykkäitä järjestelmiä, jotka pitävät huolen siitä, että talossa lämpötila pysyy sopivissa rajoissa.”
Mikä sitten on se Väisäsen tärkein viesti öljylämmitystä käyttäville kotitalouksille, yrityksille, kunnille ja alan toimijoille? Ensinnäkin hän kehottaa aina pyrkimään energiatehokkuuteen. Erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu on aina kannattavaa. Ja vielä:
”Öljylämmitys on tulevaisuudessa todella puhdas energiamuoto. Uusiutuvan polttoöljyn käyttöön siirtyminen on mahdollisuus jo tänä päivänä. Silloin päästöjen näkökulmasta öljylämmityksestä poissiirtyminen ei ole välttämätöntä eikä tarpeellista.”
Haluatko kuulla lisää Väisäsen ajatuksia? Kuuntele Lämmöllä-Podcastin uusin jakso!
“Väiskin” elämästä ja urasta voit lukea lisää henkilökuvasta!