7. tou­ko­kuu­ta jär­jes­tet­ty Raken­nus­ten ener­gia­se­mi­naa­ri koko­si Hel­sin­gin Pik­ku-Fin­lan­di­aan täy­den salil­li­sen ener­gia- ja raken­nusa­lan asian­tun­ti­joi­ta kes­kus­te­le­maan uudis­tu­vas­ta lain­sää­dän­nös­tä, ener­gia­te­hok­kuu­den mer­ki­tyk­ses­tä ja raken­nus­kan­nan tule­vai­suu­des­ta. Vaik­ka semi­naa­ri oli suun­nat­tu eri­tyi­ses­ti alan toi­mi­joil­le, monet tee­mois­ta ulot­tu­vat suo­raan jokai­sen suo­ma­lai­sen kotiin.

Yksi semi­naa­rin kan­ta­vis­ta aiheis­ta oli EU:n raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi eli EPBD, jon­ka vai­ku­tuk­set tule­vat näky­mään niin uusien raken­nus­ten vaa­ti­muk­sis­sa kuin van­ho­jen kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa­kin. Direk­tii­vin uudis­tus tuo muka­naan muun muas­sa perus­pa­ran­nus­pas­sin, joka toi­mii pit­kän täh­täi­men suun­ni­tel­ma­na eri­tyi­ses­ti oma­ko­ti­ta­loa­su­jil­le ja pien­kiin­teis­tö­jen omis­ta­jil­le.

– Perus­kor­jaus­pas­si voi­si enem­män­kin olla täm­möi­nen pie­no­mis­ta­jan PTS, mikä on talo­yh­tiö­maa­il­mas­ta jo entuu­des­taan kau­hean tut­tu, Suo­men LVI-liit­to SuL­VIn toi­min­nan­joh­ta­ja Samu­li Kön­kö tote­aa, joka toi­mi tapah­tu­man yhte­nä jär­jes­tä­jis­tä ja juon­ta­jis­ta.

Ei vain nol­la­pääs­tö­jä – myös jär­keä ja suun­ni­tel­mal­li­suut­ta

Ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen, asu­mis­mu­ka­vuus ja kus­tan­nus­te­hok­kuus eivät ole ris­ti­rii­das­sa – päin­vas­toin. Kön­kö koros­taa, että ener­gia­te­hok­kuus ei tar­koi­ta kur­juut­ta ja vil­la­suk­kia, vaan fik­sum­paa ja suun­ni­tel­mal­li­sem­paa ener­gian käyt­töä.

– Ener­gia­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ei tar­koi­ta sitä, että mei­dän pitäi­si teh­dä elä­mäs­täm­me kur­jaa ja kyl­mää, vaan että käy­te­tään se ener­gia, mitä mei­dän levey­sas­teel­la tar­vi­taan, tehok­kaas­ti hyö­dyk­si, hän muis­tut­taa.

Tähän liit­tyy myös kulut­ta­jan mah­dol­li­suus vali­ta rat­kai­su­ja, jot­ka sopi­vat omaan elä­män­ti­lan­tee­seen, asu­mis­muo­toon ja talou­den rea­li­teet­tei­hin. Tär­ke­ää on, että jär­jes­tel­mät mah­dol­lis­ta­vat ener­gian käy­tön opti­moin­nin, eivät­kä pako­ta vain yhteen vaih­toeh­toon – esi­mer­kik­si pelk­kään säh­kö­läm­mi­tyk­seen.

Eri näkö­kul­mat esiin – kes­kus­te­lu on tar­peen

Semi­naa­ris­sa kuul­tiin usei­ta kiin­nos­ta­via puheen­vuo­ro­ja ja käy­tiin raken­ta­vaa kes­kus­te­lua muun muas­sa kor­jaus­ve­las­ta, pääs­tö­ker­toi­mis­ta ja uudis­tu­van EPBD:n vai­ku­tuk­sis­ta rahoi­tuk­seen. Panee­li­kes­kus­te­lus­sa nousi esiin se, että vaik­ka tavoit­teet ovat sel­kei­tä, rei­tit nii­den saa­vut­ta­mi­seen vaih­te­le­vat toi­mi­jas­ta riip­puen.

– Eihän se tie­ten­kään kai­kil­le voi olla niin, että heh­ku­te­taan 130-pro­sent­ti­ses­ti, että tämä on paras vaih­toeh­to, Kön­kö nau­rah­taa ja jat­kaa: ”Mut­ta kyl­lä siel­lä sel­lai­nen sel­keä yhtei­nen lin­ja kui­ten­kin tule­van EPBD-direk­tii­vin kaut­ta tulee.”

Kes­kus­te­lus­sa nousi esiin myös kysy­mys sii­tä, pitää­kö Suo­men aina olla mal­liop­pi­las ja ensim­mäi­se­nä vie­mäs­sä läpi vaa­ti­via muu­tok­sia.

– Voi­tai­siin­ko toi­mia vähän ehkä jous­ta­vam­min jois­sa­kin asiois­sa?, Kön­kö kysyy reto­ri­ses­ti, koros­taen kan­sal­li­sen har­kin­nan ja prag­maat­ti­suu­den tär­keyt­tä.

Mihin kaik­keen direk­tii­vi vai­kut­taa?

Yksi kes­kei­nen vies­ti semi­naa­ris­ta oli se, että uudis­tuk­sel­la on moni­nai­sia vai­ku­tuk­sia. Esi­mer­kik­si ener­gia­to­dis­tuk­sen roo­li saat­taa muut­tua entis­tä kon­kreet­ti­sem­mak­si: se voi vai­kut­taa vaik­ka­pa sii­hen, mil­lai­sin ehdoin asun­to­lai­naa jat­kos­sa saa tai min­kä­lais­ta rahoi­tus­ta remont­tiin on mah­dol­lis­ta saa­da.

EPBD:n muka­naan tuo­mat muu­tok­set kos­ke­vat myös uudis­ra­ken­ta­mi­sen sään­te­lyä, kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen reu­naeh­to­ja ja kiin­teis­tö­jen ener­gia­luo­ki­tus­jär­jes­tel­miä. Lain­sää­dän­töä ollaan par­hail­laan vii­meis­te­le­mäs­sä EU-tasol­la, ja Suo­men on tar­koi­tus imple­men­toi­da uudis­tuk­set kan­sal­li­ses­ti vai­heit­tain vuo­si­na 2025–2026.

Kulut­ta­jaa kiin­nos­taa ener­gia­las­ku

Vaik­ka direk­tii­vit ja tek­ni­set yksi­tyis­koh­dat tun­tu­vat hel­pos­ti kau­kai­sil­ta, lopul­ta kyse on var­sin arki­sis­ta asiois­ta: läm­mi­tys­ku­luis­ta, remont­tien suun­nit­te­lus­ta ja asu­mi­sen muka­vuu­des­ta. Kön­kö muis­tut­taa, että usein ener­gia­vii­sau­den ensi­si­jai­nen moti­vaat­to­ri on ihan käy­tän­nöl­li­nen:

– Yksit­täi­sel­le kulut­ta­jal­le on tär­keä asia se, että ener­gia­las­ku pie­ne­nee, mut­ta muka­vuu­des­ta ei tin­gi­tä, Kön­kö tii­vis­tää.

Semi­naa­riin mah­tui myös pal­kin­to­ja ja ver­kos­toi­tu­mis­ta

Semi­naa­ris­sa jaet­tiin myös Pro Ener­gia ‑pal­kin­to, joka myön­ne­tään vuo­sit­tain ener­gia­te­hok­kuu­den edis­tä­mi­ses­tä. Tänä vuon­na pal­kin­non sai DI, TkL Päi­vi Lai­ti­la, joka on teh­nyt mer­kit­tä­vää ja pit­kä­jän­teis­tä työ­tä raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sen hyväk­si. Lisäk­si tapah­tu­ma tar­jo­si erin­omai­set puit­teet ver­kos­toi­tu­mi­sel­le ja aja­tus­ten­vaih­dol­le – aina kah­vi­ku­peis­ta panee­li­kes­kus­te­lui­hin asti.