Tavoit­tee­na on, että vuon­na 2026 alkai­si jo vii­des Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus­kausi. Mitä se tar­koit­taa öljy­läm­mit­tä­jil­le, ja mik­si sopi­mus­ta tar­vi­taan edel­leen?

Höy­lä on vapaa­eh­toi­nen ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus, jos­sa val­tio ja öljy­ala sitou­tu­vat yhdes­sä sääs­tä­mään ener­gi­aa ja rapor­toi­maan tulok­sis­ta.

”Mut­ta Höy­lä ei ole mikään yksi­näi­nen ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus, vaan osa isom­paa kuvaa. Suu­ri osa Suo­men ener­gia­käyt­tö­sek­to­reis­ta on teh­nyt ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen val­tion­hal­lin­non kans­sa ”, ker­too teol­li­suus­neu­vos Timo Rito­num­mi työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riös­tä.

Esi­mer­kik­si teol­li­suu­del­la, kau­pan alal­la ja kiin­teis­tö­alal­la on omat sopi­muk­sen­sa. Vapaa­eh­toi­suus on jo pit­kään ollut Suo­mes­sa toi­min­ta­ta­pa­na: jokin toi­min­ta­sek­to­ri tekee vapaa­eh­toi­ses­ti ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia ja myös rapor­toi niis­tä. EU:n ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi vel­voit­taa jäsen­mai­ta rapor­toin­tiin. Suo­men tapa hoi­taa rapor­toin­ti yhdes­sä vapaa­eh­tois­ten sopi­mus­ten kaut­ta on toi­mi­nut erin­omai­ses­ti jo vuo­si­kym­me­niä.

Sopi­mus­kausia on ollut usei­ta, ja kul­la­kin kier­rok­sel­la tie­tyt tavoit­teet ovat uudis­tu­neet. Höy­län pii­ris­sä on edel­leen arviol­ta noin 120 000 öljy­läm­mit­teis­tä pien­ta­loa sekä lukui­sia yri­tys­ten ja jul­kis­ten taho­jen kiin­teis­tö­jä.

Hel­mi­kuus­sa 2025 nykyi­nen Höy­lä IV ‑sopi­mus on vie­lä käyn­nis­sä. Kausi päät­tyy vuo­den lopus­sa, ja nyt kat­seet suun­tau­tu­vat tule­vaan eli Höy­lä V ‑sopi­muk­seen, jon­ka on tar­koi­tus ulot­tua vuo­teen 2035 saak­ka.

”Niin Höy­läs­sä kuin muis­sa sopi­muk­sis­sa tär­ke­ää on, että pys­ty­tään osoit­ta­maan, että ala on oikeas­ti teh­nyt ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia. Höy­lä on ollut muka­na Brys­se­lis­sä, kun Suo­men ener­gia­te­hok­kuus- ja sääs­tö­toi­mia on kat­sot­tu”, Rito­num­mi tii­vis­tää. Hän puheen­joh­taa Höy­lä IV:n joh­to­ryh­mää, joten hän tie­tää, mikä on sopi­muk­sen ydin.

Hyväl­lä asial­la jo kau­an

1970-luvun öljy­krii­si oli jär­ky­tys koko teol­lis­tu­neel­le maa­il­mal­le. Suo­mes­sa­kin kes­kus­te­luun nousi­vat ener­gia­riip­pu­vuu­den ja öljyn­ku­lu­tuk­sen kriit­ti­nen tar­kas­te­lu: ennen krii­se­jä niin edul­li­nen ja ylei­ses­ti saa­ta­vil­la ollut öljy ei ollut kai­van­nut sääs­te­lyä.

Kun Höy­lä aloi­tet­tiin vuon­na 1997, muu­kin maa­il­ma muut­tui kovaa vauh­tia tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä. Tavoit­tee­na oli nime­no­maan roh­kais­ta öljy­läm­mit­tä­jiä käyt­tä­mään vähem­män tuon­ti­polt­toai­net­ta ja myös huol­ta­maan lait­teis­tot kun­toon. Samas­ta syys­tä ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia teh­dään edel­leen, sanoo Rito­num­mi.

”Myös uusia uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta täy­tyy sääs­tää, sil­lä nii­den­kin raa­ka-aine­mää­rä on rajal­li­nen, mut­ta kaik­ki sek­to­rit lii­ken­tees­tä läm­mi­tyk­seen halua­vat sitä.”

Jat­ku­va neu­von­ta avai­na­se­mas­sa

Höy­lä IV:n tavoit­tee­na on ollut, että aina­kin puo­les­sa öljy­läm­mi­tys­kiin­teis­töis­tä on käy­tös­sä myös uusiu­tu­vaa ener­gi­aa sopi­mus­kau­den päät­tyes­sä vuon­na 2025. Sopi­muk­sen aika­na on kes­ki­tyt­ty eri­tyi­ses­ti pääs­tö­vä­hen­nys­ten lisäk­si kulut­ta­ja­neu­von­taan ja alan asen­ta­jien kou­lu­tuk­seen.

Mut­ta ovat ne pääs­töt­kin huven­neet. Ener­gian­ku­lu­tus öljy­läm­mit­tei­sis­sä talois­sa on las­ke­nut, kun käyt­töön on tul­lut esi­mer­kik­si hybri­di­jär­jes­tel­miä ja öljy­kat­ti­loi­hin uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta. Rito­num­mi sanoo, että käy­rä on esi­mer­kil­li­nen: vuo­des­ta 2000 on koko ajan tul­tu alas­päin, ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen jat­ko näyt­tää edel­leen vakaal­ta, kun hybri­di­jär­jes­tel­mät ja uusiu­tu­va polt­toai­ne yleis­ty­vät.

Tutus­tu tie­toi­hin öljy­läm­mi­tyk­sen pääs­tö­ke­hi­tyk­ses­tä jutus­sam­me.

Val­tion kes­tä­vän kehi­tyk­sen yhtiön Moti­van asiak­kuus­joh­ta­ja Ulla Suo­mi sanoo, että alus­ta läh­tien öljy­läm­mit­tä­jien asia­kas­neu­von­ta on ollut tär­ke­ää. Sitä on voi­tu hyö­dyn­tää kan­sal­li­sen sito­van ener­gia­te­hok­kuus­vel­voit­teen saa­vut­ta­mi­sen seu­ran­nas­sa ja rapor­toin­nis­sa EU:lle.

“Täl­lä­kin het­kel­lä EU:n ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin sito­van ener­gian­sääs­tö­vai­ku­tuk­sen saa­vut­ta­mi­sen seu­ran­taan hyö­dyn­ne­tään sopi­muk­sen kaut­ta teh­tä­vää laa­jaa asiak­kail­le koh­dis­tu­vaa vies­tin­tää, ja sik­si ener­gia­neu­von­ta öljy­läm­mit­tä­jil­le on todel­la tär­ke­ää”, sanoo Suo­mi.

Höy­lä-sopi­muk­sen puit­teis­sa tuo­te­taan läm­mit­tä­jil­le tie­toa sii­tä, kuin­ka he voi­vat omil­la toi­mil­laan, pie­nem­mil­lä tai isom­mil­la, paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta. Öljylämmitys.fi-sivusto ja Läm­möl­lä-verk­ko­leh­ti anta­vat ympä­ri vuo­den ajan­ta­sais­ta tie­toa.

Höy­lä-sopi­muk­seen liit­ty­vä vies­tin­tä tukee myös muu­ta kulut­ta­jien ener­gia­neu­von­taa, jota Moti­va tekee alu­eel­lis­ten ener­gia­neu­vo­jien kans­sa laa­jas­ti, Suo­mi tote­aa.

”Se on tär­keä osa direk­tii­vien kaut­ta tule­via kan­sal­li­sia vaa­ti­muk­sia: meil­lä on pak­ko olla kan­sal­lis­ta neu­von­taa myös ener­gian lop­pu­käyt­tä­jil­le.”

Huol­to­var­muus­te­ko­ja ja arjen suju­mis­ta

Suo­mes­sa on edel­leen noin 120 000 öljy­läm­mit­teis­tä taloa. Osas­sa niis­tä on siir­ryt­ty hybri­di­jär­jes­tel­miin, mut­ta puh­das öljy­läm­mi­tys­kin on yhä voi­mis­saan. Syy voi olla talon raken­teis­sa, kus­tan­nuk­sis­sa, sijain­nis­sa tai vaik­ka­pa huol­to­var­muusa­jat­te­lus­sa.

Öljy­läm­mi­tyk­sen kri­tiik­ki liit­tyy usein fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan. Kes­tä­väs­ti tuo­te­tut uusiu­tu­vat polt­toai­neet ovat mah­dol­li­suus pitää öljy­läm­mi­tys yhä läm­mit­tä­jän kel­po kave­ri­na esi­mer­kik­si pauk­ku­pak­kas­ten varal­le. Lisäk­si jär­jes­tel­mis­tä on tul­lut entis­tä auto­maat­ti­sem­pia ja älyk­kääm­piä.

Öljy- ja hybri­di­läm­mit­tä­jät myös tasaa­vat säh­kö­kuor­maa.

”Vii­me lop­piai­saat­to­han oli Suo­mes­sa todel­la kyl­mä ete­lää myö­ten. Sil­loin säh­kön pörs­si­hin­ta hyp­pä­si ennä­tyk­siin. Jos sii­nä tilan­tees­sa nämä yli 100 000 öljy­läm­mi­tys­ta­lout­ta oli­si­vat jo siir­ty­neet öljys­tä pois, ne oli­si­vat tuo­neet vie­lä suu­ren säh­kö­kuor­man jo ennes­tään han­ka­laan tilan­tee­seen. Täs­sä on ollut myös vaik­ka­pa kaa­pe­li­kat­koa ja muu­ta: kaik­kea voi siis tapah­tua, joten edel­leen pitää suh­tau­tua säh­kön riit­tä­vyy­teen kriit­ti­ses­ti”, Timo Rito­num­mi muis­tut­taa.

Kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta on lopul­ta mel­ko yhden­te­ke­vää, mil­lä lait­teel­la talo läm­pe­nee – kun­han se toi­mii ja kus­tan­nuk­set pysy­vät kuris­sa.

“Valis­ta­mi­nen ja vies­tin­tä on täs­sä tär­kein­tä. Koko ajan tulee uut­ta tek­niik­kaa ja jär­jes­tel­miä, eikä kukaan halua asua talos­sa, jos­ta lop­puu läm­min vesi kes­ken suih­kun”, Rito­num­mi huo­maut­taa.

Help­pous on Höy­län pääs­sä

Jos Höy­lä V ‑sopi­mus syn­tyy, se alkaa vuo­des­ta 2026 ja kes­tää vuo­teen 2035 saak­ka. Puo­li­vä­lis­sä on niin sanot­tu tar­kas­te­lu­vai­he.

”Itse asias­sa tämä 2035 on Suo­mes­sa eri­koi­nen vuo­si, kos­ka meil­lä on edel­leen tavoi­te tuol­loin hii­li­neut­raa­lis­ta Suo­mes­ta. Sii­hen pei­la­ten jo mai­nit­tu öljy­läm­mi­tyk­sen pääs­tö­käy­rä on hyvä esi­merk­ki: se menee lähel­le nol­laa vuon­na 2035”, huo­maut­taa Rito­num­mi.

Hybri­di­jär­jes­tel­mien ja uusiu­tu­van polt­toai­neen avul­la öljy­läm­mi­tys jat­kaa mat­kaan­sa vas­tuul­li­sem­paan suun­taan. Höy­lä-sopi­mus tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den jat­kaa työ­tä – vapaa­eh­toi­ses­ti, mut­ta tulok­sel­li­ses­ti. Uhka­na on, että jos Höy­lä V ‑sopi­mus­ta ei syn­ny, ener­gian­ja­ke­li­joil­le voi lan­ge­ta pal­jon moni­mut­kai­sem­pia vel­voit­tei­ta kuten tark­kaa rapor­toin­tia.

”Ener­gia­te­hok­kuut­ta tar­vi­taan joka puo­lel­la, mut­ta etu­pääs­sä sen pitäi­si olla sisään­ra­ken­net­tua: sel­lais­ta, jota teh­dään mie­lel­lään, ei ham­paat irves­sä. Se on vähän niin kuin jää­kie­kos­sa: kun pelaa hymys­sä suin, tulos­ta syn­tyy”, tii­vis­tää Rito­num­mi.