Huol­to­var­muu­del­la tur­va­taan Suo­men yhteis­kun­nan kaik­ki elin­tär­keät toi­min­not arjes­sa mut­ta eri­tyi­ses­ti krii­sin kes­kel­lä ja poik­keus­o­lois­sa. Sen ydin­tä on varau­tu­mi­nen, jota tekee myös Huol­to­var­muus­kes­kus.

Huol­to­var­muus on aina tär­keä aihe, mut­ta vii­me vuo­si­na se on ollut eri­tyi­sen ajan­koh­tai­nen eri­lais­ten tapah­tu­mien pyö­ries­sä niin medias­sa kuin kan­sa­lais­ten mie­lis­sä: esi­mer­kik­si Ukrai­nan sota ja sen seu­rauk­set ener­gian­tuo­tan­toon, Bal­ticcon­nec­tor-kaa­su­put­ken vau­rio sekä mur­rot vesi­huol­to­lai­tok­siin voi­vat huo­let­taa.

Huol­to­var­muus on kui­ten­kin Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä erit­täin hyväl­lä tasol­la, lupaa Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen varau­tu­mis­asian­tun­ti­ja Juha Wal­lius. Huol­to­var­muus­työ­tä teke­vät yhdes­sä jul­ki­nen, yksi­tyi­nen ja kol­mas sek­to­ri, Wal­lius muis­tut­taa. Läm­pöyh­tiöi­den varau­tu­mi­ses­sa tämä voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si riit­tä­viä polt­toai­ne­va­ras­to­ja, varao­sien saa­ta­vuut­ta, fyy­sis­tä suo­jau­tu­mis­ta ja kyber­tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mis­ta.

”Läm­pö­huol­to on tie­tys­ti ener­gia­huol­lon yksi tär­keä osa-alue var­sin­kin tääl­lä Poh­jo­las­sa, jos­sa ilmas­tom­me aset­taa eri­tyis­vaa­ti­muk­sia. Mut­ta esi­mer­kik­si eri ener­gia-alan toi­mi­jat ovat varau­tu­neet jo pit­kään, eikä mitään eri­tyi­siä toi­men­pi­tei­tä ole nyt ase­tet­tu. Nor­maa­leil­la varau­tu­mis­toi­men­pi­teil­lä on mah­dol­lis­ta vas­ta­ta jo useim­piin haas­tei­siin, joi­ta poik­kea­vis­sa olo­suh­teis­sa koh­da­taan. Ukrai­nan tilan­ne on luon­nol­li­ses­ti oma lukun­sa, mut­ta siel­lä­kin pys­ty­tään häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la yllä­pi­tä­mään yhteis­kun­nan kriit­ti­siä toi­min­to­ja, perus­tuen juu­ri enna­koin­tiin ja varau­tu­mi­seen.”

Jous­ta­vas­sa hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä on var­muut­ta

Koti­ta­louk­sien ja myös teol­li­suu­den koko ajan kas­va­va säh­kö­riip­pu­vuus muo­dos­taa haas­teen huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta. Kun polt­ta­vaa läm­mön­tuo­tan­toa kor­va­taan säh­köi­sil­lä kat­ti­loil­la koko ajan enem­män ja enem­män kau­ko­läm­mön­tuo­tan­nos­sa, voi säh­kö­häi­riö aiheut­taa het­kel­li­sen pudo­tuk­sen.

”Täs­sä mie­les­sä oli­si ehdot­to­man hyvä, että siel­lä oli­si myös polt­ta­vaa kalus­toa rin­nal­la”, Juha Wal­lius sanoo.

Varau­tu­mis­ta niin poik­keus­o­loi­hin kuin toi­mi­vam­paan arkeen voi­vat teh­dä ihan kaik­ki. Esi­mer­kik­si oman kodin läm­mi­tys­jär­jes­tel­män huol­to ja päi­vit­tä­mi­nen ovat tär­kei­tä paik­ko­ja aloit­taa. Monien suo­si­ma hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on huol­to­var­muu­den kan­nal­ta kes­tä­väm­pi kuin yhteen läm­mi­tys­muo­toon tukeu­tu­mi­nen, muis­tut­taa Wal­lius.

“Yhden läm­mi­tys­muo­don tai polt­toai­ne­ja­keen häi­riö tai lait­teis­ton vikaan­tu­mi­nen ei joh­da sit­ten koko jär­jes­tel­män alas­ajoon.”

”Kai­ken­lai­nen omaeh­toi­nen pus­ku­roin­ti ja varas­to­jen yllä­pi­to on suo­si­tel­ta­vaa, oli se sit­ten polt­toai­ne tai mikä hyvän­sä muu hyö­dy­ke”, Wal­lius vie­lä muis­tut­taa.
Wal­liuk­sen mukaan jous­ta­vuus onkin hybri­di­jär­jes­tel­mien par­hai­ta puo­lia.

Kulut­ta­jal­le se näkyy kuk­ka­ros­sa: kun läm­mön­tuo­tan­nos­sa ei olla yhden kor­tin varas­sa, voi­daan eri läm­mön­läh­teis­tä vali­ta tilan­tee­seen par­hai­ten sopi­va – ja samal­la ehkä myös se edul­li­sin vaih­toeh­to. Nyky­ään mah­dol­li­sia ovat jo eri­lai­set auto­maa­tioon ja teko­ä­lyyn perus­tu­vat hybri­di­jär­jes­tel­mät, joil­la kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta voi­daan paran­taa mer­kit­tä­väs­ti.

Lisäk­si koti­ta­louk­sien öljy- ja hybri­di­läm­mi­tyk­sel­lä on tär­keä roo­li huol­to­var­muu­den yllä­pi­tä­jä­nä. Jos Suo­men kaik­ki yli 130 000 öljy­läm­mi­tys­ta­lout­ta kui­ten­kin siir­tyi­si­vät saman tien käyt­tä­mään säh­köä, oli­si se rasi­te maam­me säh­kö­ver­kol­le.

”Siir­ty­mien toi­vot­tai­siin aina ole­van jou­he­via, ajas­tet­tu­ja ja mie­lel­lään enna­koi­tu­ja­kin.”

Juha Wal­liuk­sen mukaan mie­len­kiin­tois­ta mei­dän kaik­kien vink­ke­lis­tä on, että olem­me jo täl­lä het­kel­lä ener­gian­ku­lut­ta­jien lisäk­si myös ener­gian­tuot­ta­jia. Oma hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä voi toi­mia myös jous­toe­le­ment­ti­nä ja syöt­tää ener­gi­aa verk­koon tar­vit­taes­sa.

”Jat­kos­sa kau­ko­läm­pö­ver­kot otta­vat eri­lai­sia läm­mön­läh­tei­tä moni­puo­li­ses­ti käyt­töön, myös yksi­tyis­ta­louk­sien eri­lai­sia yli­jää­mä- ja huk­ka­läm­pö­jä. Nyt­hän jul­ki­ti­lat ja muu kau­pun­kien infra tuot­ta­vat jo läm­pö­pump­pu­jen avul­la ener­gi­aa kau­ko­läm­pö­verk­koon”, hän miet­tii.

Varau­tu­mi­nen kuu­luu kai­kil­le

Huol­to­var­muus­kes­kus huo­leh­tii huol­to­var­muus­ver­kos­ton kans­sa sii­tä, että myös krii­si­ti­lan­teis­sa yhteis­kun­ta toi­mii ja elä­mä jat­kuu mah­dol­li­sim­man häi­riöt­tä. Läm­mi­tyk­sen lisäk­si muun­kin huol­to­var­muu­den var­mis­ta­mi­ses­sa meil­lä kai­kil­la on osuu­tem­me.

Myös jokai­nen meis­tä voi huo­leh­tia omas­ta varau­tu­mi­ses­taan. Taval­li­sel­le kan­sa­lai­sel­le huol­to­var­muus mer­kit­see Juha Wal­liuk­sen mukaan yksin­ker­tai­sia asioi­ta. Hän muis­tut­taa esi­mer­kik­si viran­omais­ten ja jär­jes­tö­jen 72 tun­tia ‑varau­tu­mis­suo­si­tuk­ses­ta koti­ta­louk­sil­le.

”Siel­lä on hyvät mää­rit­te­lyt ja ohjeis­tuk­set sii­tä, miten itse kun­kin on oman talou­den varau­tu­mi­nen syy­tä jär­jes­tää. Se sisäl­tää muun muas­sa ruo­ka- ja vesi­huol­toa sekä ener­gian­käyt­töä ja ‑kulu­tus­ta krii­si­ti­lan­tees­sa.”

Myös eri­lai­set kam­pan­jat, kuten Moti­van Astet­ta alem­mas, ovat huol­to­var­muut­ta tuke­via toi­mia. Wal­lius liput­taa nii­den puo­les­ta ja uskoo, että kam­pan­joil­la voi­daan ohja­ta ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä.

”Toi­nen moti­vaat­to­ri on tie­ten­kin raha. Kun vuo­den vaih­tees­sa näh­tiin näi­tä kor­kei­ta säh­kön hin­to­ja, jous­to toi­mi saman tien: ihmi­set läh­ti­vät vähen­tä­mään läm­mi­ty­se­ner­gian käyt­töä. Sama näh­tiin vuo­den 2022 lop­pu­puo­lel­la, jol­loin säh­kö oli kal­lis­ta Suo­men hin­ta-alu­eel­la.”

Wal­lius poh­tii­kin, että krii­si on yleen­sä vii­meis­tään se het­ki, joka herät­tää toi­mi­maan. Hän toi­voo, että niin vali­tet­ta­via kuin krii­sit sekä hin­nois­sa että ener­gian riit­tä­vyy­des­sä ovat­kin, niis­tä jäi­si jäl­ki ihmi­siin: toi­min­nan ei tuli­si olla het­kit­täis­tä, vaan huol­to­var­muu­den kan­nal­ta ener­gian käyt­töön ja kulu­tuk­seen pitäi­si kiin­nit­täi­si huo­mio­ta jat­ku­vas­ti.

Tilan­ne­tie­toi­suus on Suo­mel­le tär­ke­ää

Suo­mi on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­tu­na hyvin varau­tu­nut, ja vii­me­ai­ko­jen krii­seis­tä huo­li­mat­ta yhteis­kun­nan kes­kei­set toi­min­not eivät ole vaa­ran­tu­neet juu­ri hyvän varau­tu­mi­sen ansios­ta. Maa­il­ma kui­ten­kin muut­tuu, ja myös Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen mukaan jat­kos­sa on tar­kas­tel­ta­va, olem­me­ko varau­tu­neet riit­tä­väl­lä tasol­la.

”Säh­kö­ver­kot on yksi näky­vin ja ehkä tun­tu­vin ener­giain­fra­struk­tuu­ri, jota vau­rioit­ta­mal­la saa­daan häi­riö­ti­lan­tei­ta aikaan. Ukrai­na toi­mii ikä­vä­nä oppiym­pä­ris­tö­nä sii­nä­kin. Nyt seu­ra­taan, miten siel­lä asiat hoi­de­taan, ja sii­tä pyri­tään sit­ten otta­maan opik­si kai­kin kei­noin.”

Miten Suo­mi sit­ten voi­si paran­taa huol­to­var­muut­ta enti­ses­tään tule­vai­suu­des­sa?

”Tilan­ne­tie­toi­suus ja valp­paus sii­tä, mitä maa­il­mal­la tapah­tuu, on kai­ken A ja O. Sitä kaut­ta pys­ty­tään kehit­tä­mään toi­men­pi­tei­tä ja uusia rat­kai­su­ja”, Wal­lius mää­rit­te­lee.

”Mei­dän on syy­tä pitää itsem­me varau­tu­nee­na ja val­miu­des­sa eri­lai­siin häi­riö­ti­lan­tei­siin. Ne voi­vat vaih­del­la kevyem­mäs­tä vaka­vam­paan, mut­ta kaik­keen olem­me val­mii­na. Uskon suo­ma­lai­seen varau­tu­mi­seen ja huol­to­var­muu­teen.”

Kuun­te­le, kun Juha Wal­lius ker­too tar­kem­min huol­to­var­muu­des­ta ja Suo­men varau­tu­mi­ses­ta Läm­möl­lä-Podcas­tis­sa!