Mil­joo­nis­sa suo­ma­lais­ko­deis­sa ilma vaih­tuu joka päi­vä, mut­ta joka nel­jäs asu­kas ei tie­dä miten. Perä­ti 26 pro­sen­til­la ei ole aavis­tus­ta­kaan oman asun­ton­sa ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mäs­tä. Suo­mes­sa on yhteen­sä 3,28 mil­joo­naa asun­toa (Tilas­to­kes­kus 2025).

– Ker­ros­ta­loa­suk­kaat ovat oma­ko­tia­suk­kai­ta sel­väs­ti useam­min ulal­la, kun puhu­taan oman kodin ilman­vaih­dos­ta. Heis­tä joka kol­man­nel­le ilman­vaih­to on täy­si mys­tee­ri. Ilman­vaih­to on kodin perus­tek­niik­kaa. Sen toi­min­taan havah­du­taan vas­ta, kun ilma on tunk­kai­nen, veto häi­rit­see tai ikku­nat ovat auki ympä­ri vuo­den, ilman­vaih­to­rat­kai­su­ja toi­mit­ta­van Velco Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Peter Sch­lauf sanoo.

Kyse­lyn tulos­ten mukaan suo­ma­lai­sis­ta vain 60 pro­sent­tia arvioi kotin­sa sisäil­man hyväk­si ja ilman­vaih­don riit­tä­väk­si. Ker­ros­ta­lois­sa osuus jää 53 pro­sent­tiin, kun oma­ko­ti­ta­lois­sa se on 70 pro­sent­tia.

– Eri­tyi­ses­ti yli 50-vuo­tiais­sa kodeis­sa ilman­vaih­toon ei olla tyy­ty­väi­siä. Kyse­lym­me tulok­set ker­to­vat, että jopa puo­let yli 50-vuo­tiai­den kotien asuk­kais­ta kokee ilman­vaih­don vain koh­ta­lai­sek­si tai huo­nok­si. Riit­tä­mä­tön ilman­vaih­to ei ole mikään pie­ni ongel­ma. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suo­men tämän­het­ki­ses­tä asun­to­kan­nas­ta joka kol­mas asun­to, eli lähes mil­joo­na asun­toa, on raken­net­tu 1960- ja 1970-luvuil­la, Sch­lauf tote­aa.

Joka kol­mas oirei­lee kotin­sa sisäil­mas­ta – ker­ros­ta­lois­sa lähes joka toi­nen

Huo­no sisäil­ma näkyy asuk­kai­den koke­mis­sa oireis­sa. Ilman­vaih­don ongel­miin voi liit­tyä esi­mer­kik­si pään­sär­kyä, väsy­mys­tä sekä sil­mien ja hen­gi­tys­tei­den oirei­ta.

– Suo­ma­lai­sis­ta 35 pro­sent­tia ker­too saa­neen­sa koto­naan aina­kin jos­kus oirei­ta, jot­ka he yhdis­tä­vät huo­noon sisäil­maan. Ker­ros­ta­lois­sa osuus nousee perä­ti 44 pro­sent­tiin. Se on luku, jota ei pidä ohit­taa olan­ko­hau­tuk­sel­la. Huo­noon sisäil­maan ja tunk­kai­suu­teen voi tot­tua, eikä ilman­vaih­don puut­tei­ta enää vält­tä­mät­tä huo­maa. Oirei­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta ohit­taa vaan sel­vit­tää, onko taus­tal­la puut­teel­li­seen ilman­vaih­toon liit­ty­vä ongel­ma, Sch­lauf sanoo.

Ilman­vaih­to on pie­les­sä, jos rai­tis­ta ilmaa tulee vain ikku­nas­ta

Suo­ma­lai­set hake­vat rai­tis­ta ilmaa avaa­mal­la ikku­noi­ta.

– Kyse­lyn vas­taa­jis­ta 60 pro­sen­til­le tulee aina­kin jos­kus tun­ne, että koto­na hap­pi lop­puu ja ikku­na on pak­ko ava­ta. Ker­ros­ta­lois­sa osuus nousee 70 pro­sent­tiin. Ikku­noi­den avaa­mi­nen ei ole vain asu­mis­tot­tu­mus, vaan se voi ker­toa ilman­vaih­don puut­teis­ta. Toi­mi­vas­sa pai­no­voi­mai­ses­sa tai koneel­li­seen pois­toon perus­tu­vas­sa ilman­vaih­dos­sa rai­tis ilma tulee hal­li­tus­ti kor­vausil­ma­vent­tii­lien kaut­ta ja käy­tet­ty ilma pois­tuu pois­to­hor­mien kaut­ta, Sch­lauf sanoo.

Ker­ros­ta­loa­suk­kaat tuu­let­ta­vat tal­vel­la läm­pöä hara­koil­le mui­ta useam­min.

– Tal­vel­la ker­ros­ta­loa­suk­kais­ta 59 pro­sent­tia tuu­let­taa rait­tiin ilman vuok­si vähin­tään satun­nai­ses­ti. Oma­ko­ti­ta­lois­sa osuus on vain 32 pro­sent­tia. Läm­mi­tys­kau­del­la ikku­nas­ta kar­kaa läm­pöä hara­koil­le. Toi­mi­van ilman­vaih­don pitäi­si tuo­da jat­ku­vas­ti rai­tis­ta ilmaa kotiin ilman, että asuk­kaan täy­tyy sään­nöl­li­ses­ti hoi­taa ilman­vaih­toa ikku­noi­ta avaa­mal­la, Sch­lauf tote­aa.

Kotien ilman­vaih­toa ja sisäil­maa kos­ke­vat tulok­set käy­vät ilmi Velcon teet­tä­mäs­tä val­ta­kun­nal­li­ses­ta kyse­ly­tut­ki­muk­ses­ta. Tut­ki­muk­sen toteut­ti tut­ki­mus­yh­tiö Bilen­di elo­kuus­sa 2026 ja sii­hen vas­ta­si 1 000 täy­si-ikäis­tä suo­ma­lais­ta. Otos kiin­tiöi­tiin suku­puo­len, iän ja asui­na­lu­een mukaan.