Usein kysytyt kysymykset – Lämmöllä
Lämmöllä

Usein kysy­tyt kysy­myk­set

Sisäl­lys

  1. 1. Läm­möl­lä-leh­ti – usein kysy­tyt kysy­myk­set
  2. 2. Läm­mi­tys – UKK
  3. 3. Läm­pö­pum­put – UKK
  4. 4. Muut läm­mi­tys­muo­dot
  5. 5. Ilman­vaih­to ja sisäil­ma – UKK
  6. 6. Kodin vii­len­nys – UKK
  7. 7. Ener­gia­te­hok­kuus ja ener­gian­sääs­tö
  8. 8. Äly­ko­ti, auto­maa­tio ja ener­gian­hal­lin­ta
  9. 9. Aurin­koe­ner­gia, uusiu­tu­va ener­gia ja ener­gia­va­ras­tot
  10. 10. Pien­ta­lon huol­to ja kun­nos­sa­pi­to
  11. 11. Remon­toin­ti ja raken­ta­mi­nen
  12. 12. Tur­val­li­suus ja huol­to­var­muus
  13. 13. Vesi, käyt­tö­ve­si ja lat­tia­läm­mi­tys

1. Läm­möl­lä-leh­ti – usein kysy­tyt kysy­myk­set

Läm­möl­lä on suo­ma­lai­nen ener­gi­aan, läm­mi­tyk­seen, talo­tek­niik­kaan ja pien­ta­loa­su­mi­seen kes­kit­ty­vä verk­ko­leh­ti. Se tar­jo­aa ajan­koh­tai­sia uuti­sia, asian­tun­ti­ja-artik­ke­lei­ta, haas­tat­te­lu­ja, käy­tän­nön vink­ke­jä, videoi­ta ja podcas­te­ja eri­tyi­ses­ti pien­ta­loa­suk­kail­le.

Läm­möl­lä käsit­te­lee eri­lai­sia läm­mi­tys- ja ener­gia­rat­kai­su­ja jour­na­lis­ti­sin perus­tein eikä ole sidot­tu yhteen läm­mi­tys­muo­toon tai tek­no­lo­gi­aan.

Uuti­set, Videot, Podcas­tit.

Läm­möl­lä-leh­den tär­kein koh­de­ryh­mä ovat oma­ko­ti­ta­lois­sa ja muis­sa pien­ta­lois­sa asu­vat ihmi­set sekä kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat. Sisäl­löt pal­ve­le­vat myös esi­mer­kik­si rivi­ta­loa­suk­kai­ta, talo­yh­tiöi­den päät­tä­jiä sekä lämmitys‑, energia‑, LVI‑, raken­nus- ja talo­tek­niik­ka-alan ammat­ti­lai­sia.

Tavoit­tee­na on tar­jo­ta ymmär­ret­tä­vää ja käy­tän­nöl­lis­tä tie­toa myös sel­lai­sel­le luki­jal­le, joka ei ole talo­tek­nii­kan ammat­ti­lai­nen.

Läm­möl­lä käsit­te­lee laa­jas­ti pien­ta­lo­jen ener­gi­aan ja talo­tek­niik­kaan liit­ty­viä aihei­ta. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si läm­mi­tys, läm­pö­pum­put, ilman­vaih­to, vii­len­nys, ener­gia­te­hok­kuus, uusiu­tu­va ener­gia, auto­maa­tio, huol­to, remon­toin­ti ja raken­ta­mi­nen.

Leh­ti seu­raa myös ener­gia- ja talo­tek­niik­ka-alan tut­ki­mus­ta, lain­sää­dän­töä, tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä ja mui­ta ajan­koh­tai­sia ilmiöi­tä.

Läm­möl­lä jul­kai­see kir­joi­tet­tu­jen uutis­ten ja artik­ke­lien lisäk­si videoi­ta ja Läm­möl­lä-Podcas­te­ja. Samas­ta aihees­ta voi­daan teh­dä myös laa­jem­pi media­ko­ko­nai­suus, jos­sa aihee­seen pää­see tutus­tu­maan teks­tin, videon ja äänen kaut­ta.

Podcas­tit, Videot, Näköis­leh­det.

Ei. Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den jour­na­lis­ti­set sisäl­löt ovat luki­joil­le mak­sut­to­mia eikä nii­den luke­mi­nen edel­ly­tä mak­sul­lis­ta tilaus­ta.

Luki­ja voi halu­tes­saan tukea leh­den teke­mis­tä liit­ty­mäl­lä Läm­möl­lä-luki­ja­kump­pa­nik­si.

Läm­möl­lä-luki­ja­kump­pa­nuus.

Kyl­lä. Läm­möl­lä-luki­ja­kump­pa­nuu­den kaut­ta luki­ja voi tukea leh­den teke­mis­tä 15 euron vuo­sit­tai­sel­la kan­na­tus­mak­sul­la. Luki­ja­kump­pa­nuu­den tar­koi­tuk­se­na on aut­taa rahoit­ta­maan mak­sut­to­man jour­na­lis­ti­sen sisäl­lön tuot­ta­mis­ta.

Ryh­dy Läm­möl­lä-luki­ja­kump­pa­nik­si.

Läm­möl­lä-leh­den jul­kai­si­ja on Suo­men Läm­mi­tys­tie­to Oy. Leh­den taus­tal­la toi­mii myös Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry.

Toi­mi­tuk­sel­li­set rat­kai­sut ja käsi­tel­tä­vät aiheet teh­dään jour­na­lis­ti­sin perus­tein.

Toi­mi­tus.

Läm­möl­lä-leh­del­lä on pit­kä his­to­ria suo­ma­lai­sen läm­mi­tys- ja ener­gia-alan tie­don­vä­lit­tä­jä­nä. Aiem­min Läm­möl­lä ilmes­tyi myös pai­net­tu­na leh­te­nä. Pai­ne­tun leh­den jul­kai­se­mi­nen päät­tyi vuo­den 2025 jäl­keen ja jul­kai­se­mi­nen jat­kuu verk­ko­leh­te­nä.

Van­hoi­hin leh­tiin voi tutus­tua Läm­möl­lä-leh­den digi­taa­li­ses­sa arkis­tos­sa.

Sisäi­nen link­ki: Näköis­leh­det.

Tähän teki­sin myö­hem­min vie­lä tar­kem­man his­to­ria­vas­tauk­sen, kun leh­den ensim­mäi­nen ilmes­ty­mis­vuo­si ja his­to­rian kes­kei­set vai­heet var­mis­te­taan.

Pien­ta­lon läm­mi­tys, ilman­vaih­to, vii­len­nys, ener­gia­te­hok­kuus ja muu talo­tek­niik­ka vai­kut­ta­vat asu­mis­mu­ka­vuu­teen, ener­gian­ku­lu­tuk­seen ja asu­mi­sen kus­tan­nuk­siin. Samal­la jär­jes­tel­mät ja nii­tä kos­ke­va lain­sää­dän­tö kehit­ty­vät nopeas­ti.

Läm­möl­lä pyr­kii käsit­te­le­mään näi­tä asioi­ta jour­na­lis­ti­ses­ti ja ymmär­ret­tä­väs­ti pien­ta­loa­suk­kaan näkö­kul­mas­ta sekä esit­te­le­mään eri­lai­sia rat­kai­su­ja ilman sitou­tu­mis­ta yhteen tek­no­lo­gi­aan.

Kyl­lä. Mak­sut­to­man Läm­möl­lä-uutis­kir­jeen tilaa­ja saa tie­toa uusis­ta artik­ke­leis­ta ja ajan­koh­tai­sis­ta aiheis­ta säh­kö­pos­tiin­sa.

Tilaa Läm­möl­lä-uutis­kir­je.

Uusim­mat Läm­möl­lä-leh­den uuti­set ja artik­ke­lit löy­ty­vät Uuti­set-sivul­ta.

Uusim­mat uuti­set ja artik­ke­lit.

Kyl­lä. Läm­möl­lä-leh­den Pin­nal­la-sivul­le koo­taan mui­den medioi­den kiin­nos­ta­via artik­ke­lei­ta ja uuti­sia muun muas­sa ener­gias­ta, läm­mi­tyk­ses­tä, talo­tek­nii­kas­ta ja asu­mi­ses­ta.

Pin­nal­la.

Kyl­lä. Pai­ne­tus­ta Läm­möl­lä-leh­des­tä tut­tu sana­ris­tik­ko jat­kaa digi­taa­li­ses­sa muo­dos­sa ja sen voi rat­kais­ta ver­kos­sa.

Läm­möl­lä-ris­tik­ko.

Kyl­lä. Läm­möl­lä tar­jo­aa yri­tyk­sil­le ja orga­ni­saa­tioil­le eri­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia tavoit­taa eri­tyi­ses­ti pien­ta­loa­su­mi­ses­ta, ener­gias­ta ja talo­tek­nii­kas­ta kiin­nos­tu­nei­ta ihmi­siä.

Mai­nos­ta Läm­möl­lä-leh­des­sä sekä media­kort­ti.

Toi­mi­tuk­seen voi ottaa yhteyt­tä esi­mer­kik­si jut­tu­vin­kin, palaut­teen, yhteis­työ­eh­do­tuk­sen tai muun leh­teen liit­ty­vän asian vuok­si.

Toi­mi­tus ja Ota yhteyt­tä.

2. Läm­mi­tys – UKK

Perus­ky­sy­myk­set

Oma­ko­ti­ta­loon ei ole yhtä läm­mi­tys­muo­toa, joka oli­si paras kai­kis­sa tilan­teis­sa. Sopi­vin rat­kai­su riip­puu muun muas­sa talon koos­ta, iäs­tä ja ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, ole­mas­sa ole­vas­ta läm­mön­ja­ko­jär­jes­tel­mäs­tä, sijain­nis­ta, ton­tis­ta, ener­gian­tar­pees­ta sekä sii­tä, kuin­ka suu­ren inves­toin­nin asu­kas halu­aa teh­dä.

Vaih­toeh­to­ja ovat esi­mer­kik­si maa­läm­pö, ilma-vesi­läm­pö­pump­pu, säh­kö­läm­mi­tys, kau­ko­läm­pö, puu­läm­mi­tys ja eri­lai­set hybri­di­jär­jes­tel­mät. Mones­sa pien­ta­los­sa läm­mi­tys ei nyky­ään edes perus­tu vain yhteen jär­jes­tel­mään, vaan esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mi­tys­tä täy­den­tä­vät ilma­läm­pö­pump­pu ja tuli­si­ja tai öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­la toi­mii ilma-vesi­läm­pö­pump­pu.

Läm­mi­tys­muo­to­ja kan­nat­taa ver­tail­la koko­nai­suu­te­na. Han­kin­ta­hin­nan lisäk­si huo­mioon kan­nat­taa ottaa ener­gian­ku­lu­tus, käyt­tö­kus­tan­nuk­set, huol­to­tar­ve, jär­jes­tel­män odo­tet­ta­vis­sa ole­va käyt­töi­kä, toi­min­ta­var­muus ja asu­mis­mu­ka­vuus.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Yhtä kai­kil­le hal­vin­ta läm­mi­tys­muo­toa ei ole. Edul­li­suus riip­puu talos­ta, ener­gian­tar­pees­ta, ole­mas­sa ole­vas­ta jär­jes­tel­mäs­tä, ener­gian hin­nas­ta sekä sii­tä, tar­kas­tel­laan­ko pel­käs­tään vuo­sit­tai­sia ener­gia­ku­lu­ja vai jär­jes­tel­män koko elin­kaa­ren kus­tan­nuk­sia.

Esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu voi pie­nen­tää ostet­ta­van ener­gian mää­rää huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta jär­jes­tel­mä vaa­tii inves­toin­nin. Puu­läm­mi­tys voi puo­les­taan olla edul­lis­ta eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos polt­to­puu­ta on saa­ta­vil­la edul­li­ses­ti omas­ta takaa. Jo ole­mas­sa ole­van toi­mi­van jär­jes­tel­män täy­den­tä­mi­nen voi myös tul­la edul­li­sem­mak­si kuin koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vaih­ta­mi­nen.

Pelk­kää takai­sin­mak­suai­kaa ei kan­na­ta tui­jot­taa. Moti­van asian­tun­ti­ja Tee­mu Ket­tu­nen koros­ti Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­lus­sa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien elin­kaa­ri­kus­tan­nus­ten tar­kas­te­lua.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tyk­sen vuo­si­kus­tan­nuk­sel­le ei ole yhtä yleis­pä­te­vää euro­mää­rää. Kus­tan­nuk­siin vai­kut­ta­vat muun muas­sa talon koko ja raken­nus­vuo­si, eris­tys­ta­so, ilman­vaih­to, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, asuk­kai­den mää­rä, läm­pi­män käyt­tö­ve­den kulu­tus, sisä­läm­pö­ti­la, sää­olo­suh­teet ja ener­gian hin­ta.

Myös saman­lai­sis­sa talois­sa vuo­si­kus­tan­nuk­set voi­vat poi­ke­ta huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan käyt­tö­tot­tu­mus­ten vuok­si. Lisäk­si kyl­mä tal­vi kas­vat­taa läm­mi­ty­se­ner­gian tar­vet­ta leu­toon tal­veen ver­rat­tu­na.

Oman talon kus­tan­nus­ten arvioin­nis­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la useam­man vuo­den toteu­tu­nut­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta ja kus­tan­nuk­sia. Näin yksit­täi­sen poik­keuk­sel­li­sen kyl­män tai läm­pi­män vuo­den vai­ku­tus pie­ne­nee.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Läm­mi­tys­ku­lu­ja voi­daan pie­nen­tää sekä käyt­tö­tot­tu­muk­sil­la että raken­nuk­sen ja talo­tek­nii­kan paran­nuk­sil­la. Ensim­mäi­sek­si kan­nat­taa var­mis­taa, ettei taloa läm­mi­te­tä tar­peet­to­man läm­pi­mäk­si ja että läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä toi­mii ja on sää­det­ty oikein.

Myös raken­nuk­sen läm­pö­hä­viöi­hin kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta. Esi­mer­kik­si ikku­noi­den ja ovien tii­vis­tä­mi­nen sekä ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen voi­vat pie­nen­tää läm­mi­ty­se­ner­gian tar­vet­ta.

Vas­ta tämän jäl­keen kan­nat­taa arvioi­da suu­rem­pia inves­toin­te­ja. Jos taloon suun­ni­tel­laan läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta, ener­gia­te­hok­kuut­ta paran­ta­vat toi­met kan­nat­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan teh­dä ensin. Täl­löin uusi jär­jes­tel­mä voi­daan mitoit­taa raken­nuk­sen todel­li­sen, pie­nen­ty­neen ener­gian­tar­peen mukaan.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta kan­nat­taa alkaa suun­ni­tel­la, jos lait­teis­to lähes­tyy tek­ni­sen käyt­töi­kän­sä lop­pua, viko­ja ilme­nee aikai­sem­paa useam­min, varao­sien saa­ta­vuus vai­keu­tuu tai ener­gian­ku­lu­tus kas­vaa ilman muu­ta sel­vää syy­tä.

Merk­ke­jä voi­vat olla myös poik­kea­vat äänet, epä­ta­sai­nen läm­mi­tys, lisään­ty­vä huol­lon tar­ve tai se, ettei jär­jes­tel­mä enää pys­ty tuot­ta­maan riit­tä­väs­ti läm­pöä ja läm­min­tä käyt­tö­vet­tä.

Van­ha jär­jes­tel­mä ei kui­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta huo­noa jär­jes­tel­mää. Hyvin huol­let­tu lait­teis­to voi pal­vel­la pit­kään, ja jos­kus jär­ke­vin rat­kai­su on yksit­täi­sen kom­po­nen­tin uusi­mi­nen tai nykyi­sen jär­jes­tel­män täy­den­tä­mi­nen koko­naan uuden jär­jes­tel­män sijas­ta.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vaih­toa kan­nat­taa har­ki­ta, kun nykyi­nen jär­jes­tel­mä on käyt­töi­kän­sä lop­pu­puo­lel­la, kor­jaus­tar­peet lisään­ty­vät tai uusi rat­kai­su tar­joai­si mer­kit­tä­viä etu­ja ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa, käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­sa tai asu­mis­mu­ka­vuu­des­sa.

Uusi­mi­nen kan­nat­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan teh­dä enna­koi­den. Jos läm­mi­tys­lai­te rik­kou­tuu kes­kel­lä kovin­ta pak­kas­kaut­ta, vaih­toeh­to­jen rau­hal­li­seen ver­tai­luun, suun­nit­te­luun ja tar­jous­ten pyy­tä­mi­seen jää vähän aikaa.

Ennen vaih­ta­mis­ta kan­nat­taa kui­ten­kin sel­vit­tää nykyi­sen jär­jes­tel­män todel­li­nen kun­to. Kaik­kea ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se uusia samal­la ker­taa.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ei vält­tä­mät­tä. Jos van­ha läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on toi­min­ta­kun­toi­nen, tur­val­li­nen ja hyväs­sä kun­nos­sa, sen pois­ta­mi­nen koko­naan ei aina ole tek­ni­ses­ti tai talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää.

Jär­jes­tel­mää voi­daan monis­sa tapauk­sis­sa moder­ni­soi­da vai­heit­tain. Esi­mer­kik­si hyvä­kun­toi­sen öljy­kat­ti­lan rin­nal­le voi­daan asen­taa ilma-vesi­läm­pö­pump­pu. Täl­löin läm­pö­pump­pu vas­taa suu­res­ta osas­ta vuo­den läm­mön­tuo­tan­toa ja kat­ti­la toi­mii tar­vit­taes­sa tuke­na. Läm­möl­lä-leh­den Tapa­nin­vai­nion esi­merk­ki­koh­tees­sa juu­ri täl­lai­nen rat­kai­su toteu­tet­tiin noin 20 vuot­ta van­han mut­ta edel­leen hyvä­kun­toi­sen öljy­kat­ti­lan ympä­ril­le.

Rat­kai­su kan­nat­taa teh­dä jär­jes­tel­män todel­li­sen kun­non eikä pel­käs­tään kalen­te­ri-iän perus­teel­la.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Kyl­lä. Monia läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä voi­daan täy­den­tää toi­sel­la läm­mön­läh­teel­lä sen sijaan, että nykyi­nen jär­jes­tel­mä pois­tet­tai­siin koko­naan.

Esi­mer­kik­si suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä voi­daan täy­den­tää ilma­läm­pö­pum­pul­la ja tuli­si­jal­la. Öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le voi­daan puo­les­taan asen­taa esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pump­pu. Myös aurin­koe­ner­gia, auto­maa­tio ja muut ener­gia­rat­kai­sut voi­daan yhdis­tää osak­si koko­nai­suut­ta.

Useam­man läm­mön­läh­teen käyt­tä­mi­nen voi pie­nen­tää ostet­ta­van ener­gian mää­rää ja paran­taa samal­la toi­min­ta­var­muut­ta.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Hybri­di­läm­mi­tys tar­koit­taa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää, jos­sa kak­si tai useam­pi läm­mön­läh­de toi­mii yhdes­sä.

Hybri­di­jär­jes­tel­mä voi yhdis­tää esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pum­pun ja öljy­kat­ti­lan, säh­kö­läm­mi­tyk­sen, ilma­läm­pö­pum­pun ja tuli­si­jan tai useam­pia mui­ta ener­gia­läh­tei­tä. Myös aurin­koe­ner­gia voi­daan liit­tää osak­si koko­nai­suut­ta.

Tavoit­tee­na on hyö­dyn­tää eri läm­mön­läh­tei­den vah­vuuk­sia eri tilan­teis­sa. Auto­maa­tio voi esi­mer­kik­si käyt­tää ensi­si­jai­ses­ti läm­pö­pump­pua ja ottaa toi­sen läm­mön­läh­teen avuk­si suu­ren läm­mön­tar­peen tai kovien pak­kas­ten aika­na.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys voi olla hyvä vaih­toeh­to eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun talos­sa on jo käyt­tö­kel­poi­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, jota voi­daan täy­den­tää toi­sel­la läm­mön­läh­teel­lä.

Etu­na on jous­ta­vuus. Eri ener­gia­läh­tei­tä voi­daan käyt­tää olo­suh­tei­den, ener­gian­tar­peen ja jär­jes­tel­mäs­tä riip­puen myös ener­gian hin­nan perus­teel­la. Samal­la van­han, edel­leen käyt­tö­kel­poi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män käyt­töi­kää voi­daan jat­kaa.

Hybri­di­läm­mi­tyk­sen kan­nat­ta­vuus riip­puu kui­ten­kin aina talos­ta, nykyi­ses­tä jär­jes­tel­mäs­tä, inves­toin­nin hin­nas­ta ja käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta ener­gia­läh­teis­tä.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Oikein huol­let­tu ja sää­det­ty läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä pys­tyy tuot­ta­maan tar­vit­ta­van läm­mön mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Huol­lon lai­min­lyön­ti, vää­rät sää­döt tai kulu­neet kom­po­nen­tit voi­vat hei­ken­tää jär­jes­tel­män toi­min­taa ja kas­vat­taa ener­gian­ku­lu­tus­ta.

Huol­lon sisäl­tö riip­puu läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä. Tar­kis­tet­ta­via asioi­ta voi­vat olla esi­mer­kik­si jär­jes­tel­män sää­döt, pum­put, vent­tii­lit, pai­neet, suo­dat­ti­met, pol­tin ja muut jär­jes­tel­mä­koh­tai­set kom­po­nen­tit.

Sään­nöl­li­sel­lä huol­lol­la voi­daan myös havai­ta alka­via viko­ja ennen suu­rem­paa rik­kou­tu­mis­ta ja piden­tää jär­jes­tel­män käyt­töi­kää.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Läm­möl­lä-Podcast 5/2025 – Huol­to kan­nat­taa: Näin pidät öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kun­nos­sa ja päi­vi­tät sen tule­vai­suu­teen

Useim­mis­sa kodeis­sa noin 20–22 asteen sisä­läm­pö­ti­la on tal­vel­la sopi­va. Makuu­huo­nees­sa moni viih­tyy hie­man vii­leäm­mäs­sä.

Sopi­va läm­pö­ti­la riip­puu kui­ten­kin tilan käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta ja asuk­kai­den yksi­löl­li­sis­tä tar­peis­ta. Esi­mer­kik­si ikä ja ter­vey­den­ti­la voi­vat vai­kut­taa sopi­vaan sisä­läm­pö­ti­laan.

Tur­han kor­kea sisä­läm­pö­ti­la lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta. Läm­pö­ti­laa kan­nat­taa mita­ta oles­ke­lu­vyö­hyk­keel­tä luo­tet­ta­val­la huo­ne­läm­pö­mit­ta­ril­la eikä pää­tel­lä sitä pel­käs­tään pat­te­rin tai ter­mos­taa­tin ase­tuk­ses­ta.

Yhden cel­siusas­teen las­ku sisä­läm­pö­ti­las­sa vähen­tää läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta tyy­pil­li­ses­ti noin 5 pro­sent­tia. Todel­li­nen vai­ku­tus vaih­te­lee kui­ten­kin raken­nuk­sen, ulko­läm­pö­ti­lan, ilman­vaih­don ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män mukaan.

Jos kodin läm­pö­ti­la on esi­mer­kik­si jat­ku­vas­ti tar­peet­to­man kor­kea, jo yhden asteen pudo­tus voi näkyä vuo­si­ta­sol­la ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa ilman min­kään­lais­ta lai­tein­ves­toin­tia.

Läm­pö­ti­laa ei kui­ten­kaan kan­na­ta las­kea niin alas, että asu­mis­mu­ka­vuus tai raken­nuk­sen kos­teus­tek­ni­nen toi­min­ta kär­sii.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä kan­nat­taa ver­tail­la koko­nai­suu­te­na eikä pel­kän han­kin­ta­hin­nan tai yhden vuo­den ener­gia­hin­nan perus­teel­la.

Ver­tai­lus­sa kan­nat­taa huo­mioi­da aina­kin inves­toin­nin suu­ruus, arvioi­tu ener­gian­ku­lu­tus, ener­gian hin­ta ja hin­ta­ris­ki, huol­to- ja kor­jaus­kus­tan­nuk­set, jär­jes­tel­män käyt­töi­kä, asu­mis­mu­ka­vuus sekä toi­min­ta­var­muus.

Lisäk­si rat­kai­se­vaa on jär­jes­tel­män sovel­tu­vuus kysei­seen raken­nuk­seen. Esi­mer­kik­si talon läm­mön­ja­ko­jär­jes­tel­mä, tar­vit­ta­va meno­ve­den läm­pö­ti­la, tont­ti ja mah­dol­li­suus ener­gia­kai­von poraa­mi­seen voi­vat raja­ta vaih­toeh­to­ja.

Lue lisää:

Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­ma Moti­van Tee­mu Ket­tu­nen suo­sit­te­lee tar­kas­te­le­maan eri­tyi­ses­ti elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia pel­kän takai­sin­mak­sua­jan sijas­ta.

Talon koko vai­kut­taa tar­vit­ta­vaan läm­mi­tys­te­hoon ja vuo­sit­tai­seen ener­gian­ku­lu­tuk­seen. Suu­res­sa ja pal­jon ener­gi­aa kulut­ta­vas­sa talos­sa suu­rem­pi läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäin­ves­toin­ti voi olla talou­del­li­ses­ti perus­tel­lum­pi kuin pie­nes­sä ja hyvin ener­gia­te­hok­kaas­sa talos­sa.

Raken­nuk­sen ikä puo­les­taan ker­too osal­taan sen raken­teis­ta, eris­tys­ta­sos­ta ja ole­mas­sa ole­vas­ta talo­tek­nii­kas­ta. Van­hem­mas­sa raken­nuk­ses­sa voi olla jär­ke­vää paran­taa ensin ener­gia­te­hok­kuut­ta esi­mer­kik­si tii­vis­tä­mäl­lä ikku­noi­ta tai lisää­mäl­lä ylä­poh­jan eris­tys­tä ja mitoit­taa uusi läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä vas­ta sen jäl­keen.

Myös läm­mön­ja­ko vai­kut­taa rat­kai­suun. Vesi­kier­toi­nen pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tys mah­dol­lis­taa eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja kuin suo­ra säh­kö­läm­mi­tys.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Säh­kön hin­nan muu­tok­set vai­kut­ta­vat suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­sen kus­tan­nuk­siin ja myös säh­köä käyt­tä­viin läm­pö­pump­pui­hin. Vai­ku­tus ei kui­ten­kaan ole saman­lai­nen kai­kis­sa jär­jes­tel­mis­sä.

Suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä säh­kö­ener­gia muu­te­taan läm­mök­si. Läm­pö­pump­pu puo­les­taan käyt­tää säh­köä läm­mön siir­tä­mi­seen esi­mer­kik­si ulkoil­mas­ta tai maa­pe­räs­tä raken­nuk­seen, min­kä vuok­si samal­la oste­tun säh­kön mää­räl­lä voi­daan tuot­taa enem­män läm­pö­ener­gi­aa.

Lue lisää:

Pörs­si­säh­köä käyt­tä­väs­sä kodis­sa kus­tan­nuk­siin voi­daan vai­kut­taa myös kulu­tuk­sen ajoit­ta­mi­sel­la. Äly­käs ohjaus voi esi­mer­kik­si siir­tää osan läm­mi­tyk­ses­tä edul­li­sem­mil­le tun­neil­le. Myös läm­pö­pump­pu­jen pörs­si­säh­kö­oh­jaus, äly­ter­mos­taa­tit ja hybri­di­jär­jes­tel­mien auto­maa­tio ovat yleis­ty­neet.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa sel­vit­tä­mäl­lä talon nykyi­nen ener­gian­ku­lu­tus, todel­li­nen läm­mi­tys­te­hon tar­ve sekä nykyi­sen jär­jes­tel­män ja läm­mön­jaon kun­to.

Samal­la kan­nat­taa tar­kas­tel­la raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta. Jos lähi­vuo­si­na on tar­koi­tus esi­mer­kik­si lisäe­ris­tää ylä­poh­jaa tai uusia ikku­noi­ta, nämä toi­men­pi­teet voi­vat pie­nen­tää läm­mi­tys­te­hon­tar­vet­ta ja vai­kut­taa uuden jär­jes­tel­män mitoi­tuk­seen.

Vaih­toeh­to­ja ver­tail­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da han­kin­ta­hin­nan lisäk­si käyt­tö­kus­tan­nuk­set, huol­to, käyt­töi­kä, tilan­tar­ve, toi­min­ta­var­muus ja mah­dol­li­set lupa‑, säh­kö- ja raken­nus­työt. Lisäk­si kan­nat­taa sel­vit­tää, voi­daan­ko nykyi­sen jär­jes­tel­män käyt­tö­kel­poi­sia osia hyö­dyn­tää.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män käyt­töi­kä riip­puu jär­jes­tel­mäs­tä, sen kom­po­nen­teis­ta, käyt­tö­olo­suh­teis­ta ja huol­los­ta. Sik­si koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäl­le ei voi­da antaa yhtä yleis­pä­te­vää käyt­töi­kää.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä muo­dos­tuu useis­ta osis­ta, joi­den käyt­töiät poik­kea­vat toi­sis­taan. Esi­mer­kik­si kompres­so­ri, kier­to­ve­si­pum­put, vent­tii­lit, auto­maa­tio, pol­tin, varaa­ja ja muut kom­po­nen­tit voi­vat vaa­tia kor­jaa­mis­ta tai uusi­mis­ta eri aikoi­na. Yhden osan rik­kou­tu­mi­nen ei siis auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta koko jär­jes­tel­män uusi­mis­ta.

Sään­nöl­li­nen huol­to voi piden­tää lait­teis­ton käyt­töi­kää. Uusi­mis­tar­vet­ta kan­nat­taa arvioi­da jär­jes­tel­män todel­li­sen kun­non, vika­his­to­rian, varao­sien saa­ta­vuu­den, ener­gia­te­hok­kuu­den ja käyt­tö­kus­tan­nus­ten perus­teel­la.

Läm­möl­lä-leh­den vuon­na 2026 esit­te­le­mäs­sä koh­tees­sa alku­pe­räi­nen maa­läm­pö­pump­pu ja sii­hen yhdis­tet­ty ilman­vaih­to­ko­ne oli­vat pal­vel­leet vuo­des­ta 2007 eli lähes 20 vuot­ta ennen jär­jes­tel­män uusi­mis­ta.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

3. Läm­pö­pum­put – UKK

Ylei­set läm­pö­pump­pu­ky­sy­myk­set

Oma­ko­ti­ta­loon sopi­va läm­pö­pump­pu riip­puu ennen kaik­kea talon nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, koos­ta, läm­mön­jaos­ta ja sii­tä, halu­taan­ko läm­pö­pum­pul­la hoi­taa koko raken­nuk­sen läm­mi­tys vai täy­den­tää ole­mas­sa ole­vaa jär­jes­tel­mää.

Ilma­läm­pö­pump­pu on taval­li­ses­ti täy­den­tä­vä läm­mön­läh­de. Se sopii esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mit­tei­seen taloon pie­nen­tä­mään läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta ja tar­jo­aa samal­la mah­dol­li­suu­den kesä­ai­kai­seen vii­len­nyk­seen.

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu lii­te­tään vesi­kier­toi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään, jol­loin sil­lä voi­daan tuot­taa läm­pöä pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tyk­seen sekä yleen­sä myös läm­pi­mään käyt­tö­ve­teen. Se voi­daan asen­taa myös esi­mer­kik­si ole­mas­sa ole­van öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le.

Maa­läm­pö­pump­pu ottaa läm­pö­ener­gi­aa maa­pe­räs­tä tai ener­gia­kai­vos­ta. Se voi sovel­tua eri­tyi­sen hyvin raken­nuk­siin, jois­sa läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve on suu­ri ja käy­tös­sä on vesi­kier­toi­nen läm­mön­ja­ko. Maa­läm­pö vaa­tii kui­ten­kin suu­rem­man alkuin­ves­toin­nin ja yleen­sä ener­gia­kai­von poraa­mi­sen.

Läm­pö­pump­pu ja sen teho kan­nat­taa aina mitoit­taa talo­koh­tai­ses­ti ammat­ti­lai­sen kans­sa.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Läm­pö­pump­pu ei var­si­nai­ses­ti tuo­ta kaik­kea läm­pöä käyt­tä­mäs­tään säh­kös­tä, vaan se siir­tää ympä­ris­tös­sä jo ole­vaa läm­pö­ener­gi­aa raken­nuk­seen. Läm­mön­läh­tee­nä voi olla ulkoil­ma, maa­pe­rä, ener­gia­kai­vo tai esi­mer­kik­si raken­nuk­sen pois­toil­ma.

Toi­min­ta perus­tuu kyl­mä­ai­nee­seen ja sul­jet­tuun kyl­mä­ai­ne­kier­toon. Kyl­mä­ai­ne höy­rys­tyy sitoes­saan läm­pöä ympä­ris­tös­tä, min­kä jäl­keen kompres­so­ri nos­taa sen pai­net­ta ja läm­pö­ti­laa. Kuu­ma kyl­mä­ai­ne luo­vut­taa läm­pön­sä raken­nuk­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään, min­kä jäl­keen pai­ne las­kee ja kier­to alkaa uudel­leen.

Pro­ses­siin tar­vi­taan säh­köä ennen kaik­kea kompres­so­rin ja pump­pu­jen käyt­tä­mi­seen. Tämän vuok­si läm­pö­pump­pu voi tuot­taa yhdel­lä kilowat­ti­tun­nil­la säh­köä usei­ta kilowat­ti­tun­te­ja läm­pö­ener­gi­aa.

Ilma­läm­pö­pump­pu luo­vut­taa läm­mön sisäil­maan, kun taas ilma-vesi- ja maa­läm­pö­pump­pu siir­tä­vät läm­mön yleen­sä vesi­kier­toi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti

Läm­pö­pum­pul­la saa­vu­tet­ta­va sääs­tö riip­puu talos­ta, nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, läm­pö­pum­pun tyy­pis­tä, mitoi­tuk­ses­ta, käyt­tö­ta­vois­ta ja ener­gian hin­nas­ta.

Suu­rin sääs­tö­po­ten­ti­aa­li on yleen­sä sil­loin, kun läm­pö­pum­pul­la voi­daan kor­va­ta mer­kit­tä­vä osa aiem­min suo­raan säh­köl­lä tai muul­la oste­tul­la ener­gial­la tuo­te­tus­ta läm­mös­tä. Ilma­läm­pö­pump­pu pie­nen­tää esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mit­tei­sen talon läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta, mut­ta se ei yleen­sä pys­ty jaka­maan läm­pöä kaik­kiin huo­nei­siin tai tuot­ta­maan läm­min­tä käyt­tö­vet­tä.

Ilma-vesi- ja maa­läm­pö­pum­pul­la voi­daan puo­les­taan kat­taa huo­mat­ta­va osa koko raken­nuk­sen läm­mi­ty­se­ner­gian tar­pees­ta.

Sääs­töä arvioi­taes­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko vuo­den kulu­tus­ta eikä vain läm­pö­pum­pun het­kel­lis­tä hyö­ty­suh­det­ta. Myös inves­toin­nin kus­tan­nus, huol­to ja lait­teen käyt­töi­kä vai­kut­ta­vat koko­nais­kan­nat­ta­vuu­teen.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus riip­puu läm­pö­pum­pun tyy­pis­tä, raken­nuk­sen ener­gian­tar­pees­ta, ulko­läm­pö­ti­las­ta, halu­tus­ta sisä­läm­pö­ti­las­ta sekä lait­teen mitoi­tuk­ses­ta ja hyö­ty­suh­tees­ta.

Läm­pö­pum­pun käyt­tä­mä säh­kö ei ole sama asia kuin sen tuot­ta­ma läm­pö­ener­gia. Jos läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de eli COP on esi­mer­kik­si 3, se tar­koit­taa yksin­ker­tais­tet­tu­na, että yhdel­lä kilowat­ti­tun­nil­la säh­köä voi­daan kysei­sis­sä olo­suh­teis­sa tuot­taa noin kol­me kilowat­ti­tun­tia läm­pö­ener­gi­aa.

Koko vuo­den tehok­kuut­ta kuvaa parem­min vuo­si­hyö­ty­suh­de eli SCOP, sil­lä läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de muut­tuu vuo­den aika­na olo­suh­tei­den mukaan.

Ilma- ja ilma-vesi­läm­pö­pum­puis­sa säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa tyy­pil­li­ses­ti kovil­la pak­ka­sil­la, kos­ka ulkoil­mas­ta saa­ta­van läm­pö­ener­gian mää­rä vähe­nee. Maa­läm­pö­pum­pun läm­mön­läh­teen läm­pö­ti­la pysyy vuo­den aika­na tasai­sem­pa­na.

Todel­li­sen kulu­tuk­sen näkee par­hai­ten läm­pö­pum­pun omas­ta ener­gia­seu­ran­nas­ta tai eril­li­ses­tä säh­kö­mit­tauk­ses­ta.

Lue lisää:

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Kyl­lä, nyky­ai­kai­set läm­pö­pum­put on suun­ni­tel­tu toi­mi­maan myös pak­ka­sel­la, mut­ta läm­pö­pum­pun tyyp­pi vai­kut­taa sii­hen, miten kyl­mä sää vai­kut­taa suo­ri­tus­ky­kyyn.

Ilma­läm­pö­pum­pun ja ilma-vesi­läm­pö­pum­pun läm­mön­läh­tee­nä on ulkoil­ma. Kun ulko­läm­pö­ti­la las­kee, ilmas­ta saa­ta­van läm­pö­ener­gian mää­rä vähe­nee ja samal­la läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de yleen­sä heik­ke­nee. Kovim­mil­la pak­ka­sil­la raken­nus voi sik­si tar­vi­ta läm­pö­pum­pun lisäk­si muu­ta läm­mön­tuo­tan­toa, kuten säh­kö­vas­tuk­sia, tuli­si­jaa tai hybri­di­jär­jes­tel­män tois­ta läm­mön­läh­det­tä.

Maa­läm­pö­pum­pus­sa tilan­ne on eri­lai­nen, kos­ka läm­pö ote­taan maa­pe­räs­tä tai ener­gia­kai­vos­ta, jon­ka läm­pö­ti­la pysyy ulkoil­maa tasai­sem­pa­na.

Läm­pö­pump­pua valit­taes­sa on tär­ke­ää tar­kas­tel­la val­mis­ta­jan ilmoit­ta­maa läm­mi­tys­te­hoa myös pak­ka­so­lo­suh­teis­sa eikä ainoas­taan nimel­lis­te­hoa leu­dom­mas­sa ulko­läm­pö­ti­las­sa.

Lue lisää:

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti – artik­ke­lis­sa oulu­lai­nen Exocon esit­te­lee tek­no­lo­gi­aa, jol­la pyri­tään paran­ta­maan läm­pö­pump­pu­jen toi­min­taa juu­ri kovil­la pak­ka­sil­la.

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Läm­pö­pum­pul­le ei ole yhtä tark­kaa käyt­töi­kää. Käyt­töi­kä riip­puu lait­teen tyy­pis­tä, laa­dus­ta, mitoi­tuk­ses­ta, käyt­tö­tun­neis­ta, käyt­tö­olo­suh­teis­ta ja huol­los­ta.

Läm­pö­pump­pu muo­dos­tuu myös useis­ta kom­po­nen­teis­ta, joi­den käyt­töi­kä voi olla eri­lai­nen. Esi­mer­kik­si kompres­so­ri, kier­to­ve­si­pum­put, puhal­ti­met, vent­tii­lit, antu­rit ja elekt­ro­niik­ka voi­vat vaa­tia kor­jaa­mis­ta tai uusi­mis­ta eri vai­heis­sa lait­teen elin­kaar­ta.

Hyvin toi­mi­va läm­pö­pump­pu voi pal­vel­la pit­kään. Läm­möl­lä-leh­den vuon­na 2026 esit­te­le­mäs­sä koh­tees­sa alku­pe­räi­nen maa­läm­pö­pum­pun ja ilman­vaih­to­ko­neen yhdis­tel­mä oli ollut käy­tös­sä vuo­des­ta 2007 eli lähes 20 vuot­ta ennen uusi­mis­ta. Lai­te tuot­ti edel­leen läm­pöä ja vii­le­ää, mut­ta sen ääni oli voi­mis­tu­nut, säh­kön­ku­lu­tus kas­va­nut ja varao­sien saa­ta­vuus hei­ken­ty­nyt.

Lait­teen ikää tär­keäm­pää onkin seu­ra­ta sen todel­lis­ta kun­toa ja toi­min­taa.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Huol­to­tar­ve riip­puu läm­pö­pum­pun tyy­pis­tä ja val­mis­ta­jan ohjeis­ta. Kai­kil­le läm­pö­pum­puil­le ei ole yhtä kiin­te­ää vuo­sit­tais­ta ammat­ti­lais­huol­lon aika­tau­lua.

Ilma­läm­pö­pum­pun käyt­tä­jän tär­keim­piä huol­to­toi­mia on sisäyk­si­kön suo­dat­ti­mien sään­nöl­li­nen puh­dis­ta­mi­nen. Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­man asian­tun­ti­jan mukaan nii­tä voi­daan kar­kea­na yleis­oh­jee­na imu­roi­da tai puh­dis­taa noin 2–4 ker­taa vuo­des­sa, mut­ta tar­ve riip­puu esi­mer­kik­si kodin pöly­mää­räs­tä ja lait­teen käy­tös­tä. Suo­dat­ti­mien vaih­dos­sa nou­da­te­taan val­mis­ta­jan ohjei­ta.

Myös ulko­yk­si­kön ympä­ris­tö kan­nat­taa pitää vapaa­na esi­mer­kik­si leh­dis­tä, lumes­ta ja muis­ta ilman vir­taus­ta hait­taa­vis­ta esteis­tä.

Maa­läm­pö­pum­pus­sa käyt­tä­jän omat huol­to­toi­met ovat yleen­sä vähäi­siä. Lait­teen pai­net­ta, läm­pö­ti­lo­ja, mah­dol­li­sia vuo­to­ja ja ääniä kan­nat­taa kui­ten­kin seu­ra­ta.

Ammat­ti­lai­nen kan­nat­taa kut­sua pai­kal­le, jos lait­teen toi­min­ta muut­tuu, ener­gian­ku­lu­tus kas­vaa, kuu­luu poik­kea­via ääniä tai jär­jes­tel­mä antaa vikail­moi­tuk­sen. Perus­teel­li­sem­man huol­lon tar­ve mää­räy­tyy lait­teen ja val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Huol­lot pitä­vät läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kun­nos­sa – ja avaa­vat tien koh­ti ener­gia­te­hok­kaam­paa tule­vai­suut­ta

Kyl­lä. Läm­pö­pump­pu voi­daan usein yhdis­tää ole­mas­sa ole­vaan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään, jol­loin syn­tyy hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä.

Esi­mer­kik­si öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le voi­daan asen­taa ilma-vesi­läm­pö­pump­pu. Läm­pö­pump­pu voi täl­löin tuot­taa pää­osan vuo­den läm­mi­ty­se­ner­gias­ta ja van­ha kat­ti­la toi­mia tuke­na esi­mer­kik­si kovim­mil­la pak­ka­sil­la tai suu­ren läm­mön­tar­peen aika­na.

Myös suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä voi­daan täy­den­tää ilma­läm­pö­pum­pul­la ilman koko alku­pe­räi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta.

Van­han jär­jes­tel­män säi­lyt­tä­mi­nen voi samal­la paran­taa läm­mi­tyk­sen toi­min­ta­var­muut­ta. Käyt­tö­kel­pois­ta jär­jes­tel­mää ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vää pur­kaa vain uuden läm­pö­pum­pun vuok­si.

Yhdis­tä­mi­sen tek­ni­nen toteu­tus ja kan­nat­ta­vuus pitää kui­ten­kin arvioi­da aina talo­koh­tai­ses­ti.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Usein kan­nat­taa, mut­ta raken­nuk­sen ikä ei yksin rat­kai­se läm­pö­pum­pun sovel­tu­vuut­ta. Olen­nai­sem­pia asioi­ta ovat talon ener­gian­ku­lu­tus, läm­mön­ja­ko­jär­jes­tel­mä, tar­vit­ta­vat veden läm­pö­ti­lat, raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuus sekä nykyi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kun­to.

Suo­raan säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä van­has­sa oma­ko­ti­ta­los­sa ilma­läm­pö­pump­pu voi olla suh­teel­li­sen hel­pos­ti toteu­tet­ta­va tapa pie­nen­tää läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta.

Vesi­kier­toi­ses­sa talos­sa voi­daan har­ki­ta esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pump­pua tai maa­läm­pöä. Van­ho­jen pat­te­ri­ver­kos­to­jen koh­dal­la pitää kui­ten­kin sel­vit­tää, kuin­ka kor­ke­aa meno­ve­den läm­pö­ti­laa talo tar­vit­see kovil­la pak­ka­sil­la. Mitä mata­lam­mal­la veden läm­pö­ti­lal­la talo saa­daan läm­pi­mäk­si, sitä parem­mat läh­tö­koh­dat läm­pö­pum­pul­la yleen­sä on.

Ennen suur­ta inves­toin­tia kan­nat­taa tar­kis­taa myös raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuus. Esi­mer­kik­si ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen, ikku­noi­den ja ovien tii­vis­tä­mi­nen tai läm­mön­jaon tasa­pai­not­ta­mi­nen voi­vat pie­nen­tää läm­mi­tys­te­hon­tar­vet­ta ja vai­kut­taa läm­pö­pum­pun mitoi­tuk­seen.

Van­haa toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää ei myös­kään tar­vit­se aina pois­taa, vaan läm­pö­pump­pu voi­daan raken­taa sen rin­nal­le.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Ilma­läm­pö­pump­pu

Ilma­läm­pö­pump­pu voi olla erit­täin jär­ke­vä han­kin­ta eri­tyi­ses­ti säh­kö­läm­mit­tei­seen oma­ko­ti­ta­loon tai taloon, jos­sa halu­taan täy­den­tää nykyis­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää.

Ilma­läm­pö­pump­pu siir­tää ulkoil­mas­ta läm­pö­ener­gi­aa sisäl­le ja voi vähen­tää muun läm­mi­tyk­sen tar­vet­ta mer­kit­tä­väs­ti. Se ei kui­ten­kaan yleen­sä kor­vaa koko talon var­si­nais­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää, vaan toi­mii sen rin­nal­la.

Ilma­läm­pö­pum­pun etu­na on suh­teel­li­sen pie­ni inves­toin­ti ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si maa­läm­pöön tai ilma-vesi­läm­pö­pump­puun. Lisäk­si samal­la lait­teel­la voi­daan yleen­sä vii­len­tää kotia kesäl­lä.

Kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat muun muas­sa talon koko ja poh­ja­rat­kai­su, nykyi­nen läm­mi­tys­muo­to, säh­kön hin­ta, pum­pun sijoi­tus sekä se, kuin­ka hyvin läm­pö pää­see leviä­mään raken­nuk­ses­sa.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma­läm­pö­pum­pul­la saa­vu­tet­ta­va sääs­tö riip­puu raken­nuk­ses­ta, nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, pum­pun mitoi­tuk­ses­ta ja sijoi­tuk­ses­ta sekä sii­tä, kuin­ka pal­jon läm­pö­pum­pun tuot­ta­maa läm­pöä voi­daan käy­tän­nös­sä hyö­dyn­tää.

Suu­rin sääs­tö­po­ten­ti­aa­li on yleen­sä suo­ral­la säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­väs­sä talos­sa, jos­sa ilma­läm­pö­pump­pu voi kor­va­ta osan säh­kö­pat­te­rien tai säh­köi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen käy­tös­tä.

Sääs­tö ei ole kai­kis­sa talois­sa saman­lai­nen. Avoi­mes­sa poh­ja­rat­kai­sus­sa läm­pö levi­ää yleen­sä parem­min kuin sok­ke­loi­ses­sa tai moni­ker­rok­si­ses­sa raken­nuk­ses­sa.

Lisäk­si sääs­töön vai­kut­taa ulko­läm­pö­ti­la. Ilma­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de heik­ke­nee kovil­la pak­ka­sil­la, jol­loin muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män mer­ki­tys kas­vaa.

Läm­pö­pum­pun kan­nat­ta­vuut­ta kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko vuo­den ener­gian­ku­lu­tuk­sen perus­teel­la eikä vain yksit­täi­se­nä pak­kas­päi­vä­nä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma­läm­pö­pump­pu voi par­haim­mil­laan tuot­taa suu­ren osan oma­ko­ti­ta­lon tar­vit­se­mas­ta läm­mös­tä, mut­ta yleen­sä sitä ei pide­tä talon ainoa­na läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä­nä.

Ilma­läm­pö­pum­pun tuot­ta­ma läm­pö levi­ää sisäyk­si­kös­tä ilma­vir­ran muka­na. Avoi­mes­sa ja yksi­ker­rok­si­ses­sa talos­sa läm­pö voi levi­tä tehok­kaas­ti suu­riin­kin tiloi­hin, mut­ta sul­jet­tu­jen ovien taak­se, eril­li­siin huo­nei­siin tai eri ker­rok­siin läm­pö ei vält­tä­mät­tä jakau­du tasai­ses­ti.

Lisäk­si ilma­läm­pö­pum­pun läm­mi­tys­te­ho ja hyö­ty­suh­de heik­ke­ne­vät kovil­la pak­ka­sil­la. Talos­sa pitää sik­si yleen­sä olla rin­nal­la muu läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, kuten säh­kö­läm­mi­tys, tuli­si­ja tai jokin muu läm­mön­läh­de.

Ilma­läm­pö­pump­pua kan­nat­taa aja­tel­la ennen kaik­kea muu­ta läm­mi­tys­tä täy­den­tä­vä­nä jär­jes­tel­mä­nä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kylä­kou­lun uudet opit: hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä

Kyl­lä. Nyky­ai­kai­set ilma­läm­pö­pum­put on suun­ni­tel­tu toi­mi­maan myös pak­ka­ses­sa, mut­ta kyl­myys vai­kut­taa nii­den suo­ri­tus­ky­kyyn.

Mitä kyl­mem­mäk­si ulkoil­ma muut­tuu, sitä vähem­män sii­tä on saa­ta­vis­sa läm­pö­ener­gi­aa ja sitä enem­män läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de yleen­sä heik­ke­nee. Samal­la myös raken­nuk­sen läm­mön­tar­ve kas­vaa.

Tämän vuok­si ilma­läm­pö­pum­pun rin­nal­la tar­vi­taan Suo­mes­sa yleen­sä muu läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, joka huo­leh­tii tar­vit­taes­sa lisä­läm­mös­tä kovim­mil­la pak­ka­sil­la.

Lai­tet­ta valit­taes­sa kan­nat­taa kat­soa val­mis­ta­jan ilmoit­ta­maa läm­mi­tys­te­hoa myös esi­mer­kik­si –15, –20 ja –25 asteen läm­pö­ti­lois­sa eikä ainoas­taan läm­pi­mäm­mis­sä tes­tauso­lo­suh­teis­sa.

Läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gia kehit­tyy jat­ku­vas­ti, ja eri­tyi­ses­ti kyl­mien olo­suh­tei­den suo­ri­tus­ky­ky on yksi alan tär­keis­tä kehi­tys­koh­teis­ta.

Lue lisää:

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kyl­lä. Suu­rin osa nykyi­sis­tä ilma­läm­pö­pum­puis­ta toi­mii myös jääh­dy­tys­lait­tee­na, ja juu­ri vii­len­nys on yksi nii­den mer­kit­tä­vis­tä eduis­ta.

Jääh­dy­tys­käy­tös­sä toi­min­ta­pe­ri­aa­te kään­ne­tään toi­sin päin: läm­pö­pump­pu siir­tää läm­pöä raken­nuk­sen sisäl­tä ulos. Näin sisäil­man läm­pö­ti­la las­kee ja samal­la ilmas­ta pois­tuu kos­teut­ta, mikä voi paran­taa asu­mis­mu­ka­vuut­ta hel­teel­lä.

Ilma­läm­pö­pump­pu on yleen­sä tehok­kaim­pia tapo­ja jääh­dyt­tää pien­ta­loa. Sitä kan­nat­taa kui­ten­kin käyt­tää yhdes­sä pas­sii­vis­ten vii­len­nys­kei­no­jen kans­sa. Esi­mer­kik­si kaih­ti­met, mar­kii­sit ja ikku­noi­den ulko­puo­li­nen var­jos­tus vähen­tä­vät läm­pö­kuor­maa jo ennen kuin läm­pö pää­see sisäl­le.

Jääh­dy­tyk­sen aika­na ovia ja ikku­noi­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni, jot­ta läm­pö­pum­pun ei tar­vit­se jääh­dyt­tää jat­ku­vas­ti ulkoa tule­vaa läm­min­tä ilmaa.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma­läm­pö­pum­pun sisäyk­sik­kö kan­nat­taa sijoit­taa paik­kaan, jos­ta sen tuot­ta­ma läm­min tai vii­leä ilma pää­see leviä­mään mah­dol­li­sim­man esteet­tö­mäs­ti raken­nuk­sen mui­hin tiloi­hin.

Hyvä sijoi­tus­paik­ka on usein kes­kei­sel­lä pai­kal­la avoi­mes­sa tilas­sa, kuten olo­huo­nees­sa, etei­ses­sä tai näi­den lähei­syy­des­sä. Ilma­vir­taa ei kan­na­ta suun­na­ta suo­raan paik­kaan, jos­sa ihmi­set oles­ke­le­vat pit­kään, kuten soh­val­le tai sän­kyyn.

Moni­ker­rok­si­ses­sa tai sok­ke­loi­ses­sa talos­sa yhden sisäyk­si­kön läm­pö ei vält­tä­mät­tä leviä tasai­ses­ti kaik­kial­le. Täl­löin sijoi­tus vaa­tii eri­tyi­sen huo­lel­lis­ta suun­nit­te­lua ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa voi­daan tar­vi­ta useam­pi sisäyk­sik­kö.

Myös jääh­dy­tys­käyt­tö kan­nat­taa huo­mioi­da sijoi­tus­ta suun­ni­tel­taes­sa. Vii­leä ilma las­keu­tuu alas­päin ja läm­min ilma nousee, joten läm­mi­tyk­sen ja vii­len­nyk­sen kan­nal­ta paras sijain­ti voi vaa­tia kom­pro­mis­sia.

Sisä- ja ulko­yk­si­kön sijoi­tus kan­nat­taa aina suun­ni­tel­la yhdes­sä ammat­ti­tai­toi­sen asen­ta­jan kans­sa. Samal­la huo­mioi­daan muun muas­sa kon­dens­si­ve­den pois­tu­mi­nen, put­ki­tuk­set, huol­let­ta­vuus ja ulko­yk­si­kön sijain­ti.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma­läm­pö­pum­pun sisäyk­si­kön suo­dat­ti­met pitää puh­dis­taa sään­nöl­li­ses­ti. Sopi­va väli riip­puu lait­teen käy­tös­tä, kodin pöly­mää­räs­tä, lem­mi­keis­tä ja val­mis­ta­jan ohjeis­ta.

Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­man asian­tun­ti­jan mukaan suo­dat­ti­mien puh­dis­ta­mis­ta noin 2–4 ker­taa vuo­des­sa voi­daan pitää kar­kea­na yleis­oh­jee­na, mut­ta run­saas­sa käy­tös­sä puh­dis­tus­tar­ve voi olla tätä tiheäm­pi­kin.

Suo­dat­ti­met voi­daan lait­teen ohjei­den mukaan yleen­sä imu­roi­da tai pes­tä. Samal­la kan­nat­taa tar­kis­taa, ettei ulko­yk­si­kön ilman­vaih­toa estä leh­det, lumi, jää tai muu lika.

Käyt­tä­jän teke­mä sään­nöl­li­nen puh­dis­tus ei kor­vaa ammat­ti­lai­sen teke­mää perus­teel­li­sem­paa huol­toa. Jos sisäyk­sik­kö hai­see, teho heik­ke­nee, lai­te pitää poik­kea­vaa ään­tä tai sen sisä­osiin on ker­ty­nyt pal­jon likaa, ammat­ti­lai­sen teke­mä puh­dis­tus ja tar­kas­tus voi olla tar­peen.

Huol­los­sa on aina hyvä nou­dat­taa kysei­sen lait­teen val­mis­ta­jan käyt­tö- ja huol­to-ohjei­ta.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu ottaa läm­pö­ener­gi­aa ulkoil­mas­ta ja siir­tää sen raken­nuk­sen vesi­kier­toi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään. Läm­möl­lä voi­daan läm­mit­tää esi­mer­kik­si pat­te­ri­ver­kos­toa tai lat­tia­läm­mi­tys­tä ja useim­mis­sa jär­jes­tel­mis­sä myös käyt­tö­vet­tä.

Lait­teen toi­min­ta­pe­ri­aa­te perus­tuu kyl­mä­ai­ne­kier­toon. Ulko­yk­sik­kö kerää ulkoil­mas­ta läm­pöä, jon­ka läm­pö­pum­pun kompres­so­ri nos­taa kor­keam­paan läm­pö­ti­laan. Sen jäl­keen läm­pö siir­re­tään raken­nuk­sen läm­mi­tys­ver­kos­ton veteen.

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu käyt­tää säh­köä kompres­so­rin ja mui­den lait­tei­den toi­min­taan, mut­ta se voi tuot­taa yhdel­lä kilowat­ti­tun­nil­la säh­köä usei­ta kilowat­ti­tun­te­ja läm­pö­ener­gi­aa. Hyö­ty­suh­de kui­ten­kin vaih­te­lee ulko­läm­pö­ti­lan ja tar­vit­ta­van meno­ve­den läm­pö­ti­lan mukaan.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Vin­kit öljy­läm­mit­tä­jäl­le

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu voi olla hyvä vaih­toeh­to eri­tyi­ses­ti oma­ko­ti­ta­loon, jos­sa on jo vesi­kier­toi­nen pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tys ja ener­gian­ku­lu­tus on riit­tä­vän suu­ri inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta.

Se sopii esi­mer­kik­si öljy­läm­mi­tyk­sen kor­vaa­jak­si tai sen rin­nal­le hybri­di­jär­jes­tel­mään. Ole­mas­sa ole­vaa hyvä­kun­tois­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se pur­kaa, vaan se voi­daan jät­tää läm­pö­pum­pun tuek­si.

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu voi olla vaih­toeh­to myös sil­loin, kun maa­läm­pöä ei voi­da tai halu­ta toteut­taa esi­mer­kik­si ener­gia­kai­von poraa­mi­sen kus­tan­nus­ten, ton­tin tai lupa-asioi­den vuok­si.

Ennen han­kin­taa kan­nat­taa sel­vit­tää talon todel­li­nen ener­gian­ku­lu­tus, läm­mi­tys­te­hon tar­ve sekä se, mil­lai­sia meno­ve­den läm­pö­ti­lo­ja nykyi­nen läm­mön­ja­ko tar­vit­see kovil­la pak­ka­sil­la.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma-vesi­läm­pö­pum­pun koko­nais­hin­ta riip­puu lait­teen tehos­ta, jär­jes­tel­män raken­tees­ta, asen­nus­työs­tä ja sii­tä, kuin­ka pal­jon talon nykyis­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää täy­tyy muut­taa.

Pelk­kä läm­pö­pump­pu on vain osa koko­nai­suut­ta. Kus­tan­nuk­sia voi­vat aiheut­taa myös esi­mer­kik­si varaa­ja, säh­kö­työt, put­ki­työt, auto­maa­tio, van­han jär­jes­tel­män muu­tok­set, ulko­yk­si­kön perus­tuk­set sekä mah­dol­li­set läm­mön­ja­ko­ver­kos­ton muu­tok­set.

Taval­li­sen oma­ko­ti­ta­lon koko­nai­sin­ves­toin­ti voi olla usei­ta tuhan­sia euro­ja ja laa­jem­mis­sa sanee­rauk­sis­sa sel­väs­ti enem­män. Tark­kaa yleis­hin­taa ei sik­si kan­na­ta käyt­tää pää­tök­sen­teon perus­tee­na, vaan tar­jouk­sia kan­nat­taa pyy­tää useam­mal­ta toi­mi­jal­ta saman sisäl­töi­si­nä koko­nai­suuk­si­na.

Kan­nat­ta­vuut­ta arvioi­taes­sa kan­nat­taa han­kin­ta­hin­nan lisäk­si huo­mioi­da arvioi­tu ener­gian­ku­lu­tus, sääs­tö nykyi­seen jär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na, huol­to­kus­tan­nuk­set ja jär­jes­tel­män käyt­töi­kä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Ilma-vesi­läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus riip­puu raken­nuk­sen läm­mi­tys­tar­pees­ta, ulko­läm­pö­ti­las­ta, läm­pö­pum­pun mitoi­tuk­ses­ta, jär­jes­tel­män hyö­ty­suh­tees­ta sekä sii­tä, kuin­ka kor­ke­aa läm­pö­ti­laa läm­mi­tys­ver­kos­toon tar­vi­taan.

Leu­dol­la sääl­lä läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de on yleen­sä par­haim­mil­laan. Kovil­la pak­ka­sil­la ulkoil­mas­ta saa­ta­van läm­pö­ener­gian mää­rä vähe­nee ja läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus suh­tees­sa tuo­tet­tuun läm­pöön kas­vaa.

Jos läm­pö­pump­pu ei yksin pys­ty tuot­ta­maan riit­tä­väs­ti läm­pöä, jär­jes­tel­mä voi käyt­tää säh­kö­vas­tuk­sia tai tois­ta läm­mön­läh­det­tä. Sik­si kah­den muu­ten saman­lai­sen talon säh­kön­ku­lu­tus voi poi­ke­ta huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan.

Todel­lis­ta tehok­kuut­ta kan­nat­taa arvioi­da koko vuo­den perus­teel­la. Vuo­si­hyö­ty­suh­de eli SCOP ker­too yksit­täis­tä COP-lukua parem­min sii­tä, kuin­ka tehok­kaas­ti läm­pö­pump­pu toi­mii vaih­te­le­vis­sa olo­suh­teis­sa.

Lue lisää:

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kyl­lä, nyky­ai­kai­nen ilma-vesi­läm­pö­pump­pu toi­mii myös pak­ka­sel­la, mut­ta sen läm­mi­tys­te­ho ja hyö­ty­suh­de yleen­sä heik­ke­ne­vät ulko­läm­pö­ti­lan las­kies­sa.

Samaan aikaan talon läm­mön­tar­ve kas­vaa. Tämän vuok­si kovim­mil­la pak­ka­sil­la voi syn­tyä tilan­ne, jos­sa läm­pö­pump­pu ei yksin pys­ty kat­ta­maan koko raken­nuk­sen läm­mön­tar­vet­ta.

Täl­löin lisä­läm­pö voi­daan tuot­taa esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun säh­kö­vas­tuk­sil­la tai hybri­di­jär­jes­tel­män toi­sel­la läm­mön­läh­teel­lä, kuten öljy‑, puu- tai säh­kö­kat­ti­lal­la.

Lai­tet­ta valit­taes­sa kan­nat­taa tar­kis­taa val­mis­ta­jan ilmoit­ta­ma läm­mi­tys­te­ho kyl­mis­sä olo­suh­teis­sa. Pelk­kä nimel­lis­te­ho esi­mer­kik­si +7 asteen ulko­läm­pö­ti­las­sa ei ker­ro riit­tä­väs­ti lait­teen sovel­tu­vuu­des­ta Suo­men tal­veen.

Lue lisää:

Pak­ka­sen puo­lel­la alkaa todel­li­nen tes­ti

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Ei vält­tä­mät­tä eril­lis­tä tois­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää, sil­lä ilma-vesi­läm­pö­pum­puis­sa on usein säh­kö­vas­tuk­set, jot­ka tuot­ta­vat tar­vit­taes­sa lisä­läm­pöä.

Toi­nen var­si­nai­nen läm­mön­läh­de voi kui­ten­kin olla jär­ke­vä rat­kai­su. Esi­mer­kik­si hyvä­kun­toi­nen öljy­kat­ti­la voi­daan jät­tää ilma-vesi­läm­pö­pum­pun rin­nal­le. Täl­löin läm­pö­pump­pu voi hoi­taa suu­rim­man osan vuo­den läm­mi­tyk­ses­tä ja kat­ti­la aut­taa esi­mer­kik­si kovim­mil­la pak­ka­sil­la.

Hybri­di­jär­jes­tel­män etu­na on myös jous­ta­vuus. Auto­maa­tio voi­daan toteu­tuk­ses­ta riip­puen ohjel­moi­da valit­se­maan sopi­va läm­mön­läh­de esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­lan, ener­gian hin­nan tai läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­teen perus­teel­la.

Käyt­tö­kel­pois­ta van­haa jär­jes­tel­mää ei siis aina tar­vit­se pois­taa läm­pö­pum­pun han­kin­nan yhtey­des­sä.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut – teho­kas ja jous­ta­va vaih­toeh­to kai­ken­ko­koi­sil­le kiin­teis­töil­le

Vin­kit öljy­läm­mit­tä­jäl­le

Kyl­lä. Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu on nime­no­maan tar­koi­tet­tu lii­tet­tä­väk­si vesi­kier­toi­seen läm­mön­ja­ko­jär­jes­tel­mään.

Se voi­daan yhdis­tää sekä vesi­kier­toi­seen lat­tia­läm­mi­tyk­seen että pat­te­ri­ver­kos­toon. Lat­tia­läm­mi­tys sopii läm­pö­pum­pul­le yleen­sä hyvin, kos­ka sii­nä tar­vit­ta­va meno­ve­den läm­pö­ti­la on suh­teel­li­sen mata­la.

Myös pat­te­ri­läm­mi­tys voi toi­mia hyvin ilma-vesi­läm­pö­pum­pun kans­sa. Van­hem­mis­sa talois­sa kan­nat­taa kui­ten­kin sel­vit­tää, kuin­ka kuu­maa vet­tä pat­te­ri­ver­kos­to tar­vit­see kyl­mim­mil­lä säil­lä. Mitä kor­keam­paa läm­pö­ti­laa läm­pö­pum­pun täy­tyy tuot­taa, sitä hei­kom­mak­si sen hyö­ty­suh­de yleen­sä muut­tuu.

Jos van­ha pat­te­ri­ver­kos­to tar­vit­see erit­täin kor­ke­aa meno­ve­den läm­pö­ti­laa, voi­daan jois­sa­kin tapauk­sis­sa vaih­taa osa pat­te­reis­ta suu­rem­piin tai paran­taa ensin raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu voi­daan myös liit­tää ole­mas­sa ole­van kat­ti­lan rin­nal­le, jol­loin molem­mat käyt­tä­vät samaa vesi­kier­tois­ta läm­mön­ja­koa.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Vin­kit öljy­läm­mit­tä­jäl­le – Läm­möl­lä-leh­den oppaas­sa käy­dään läpi muun muas­sa ilma-vesi­läm­pö­pum­pun yhdis­tä­mis­tä ole­mas­sa ole­vaan vesi­kier­toi­seen läm­mi­tyk­seen.

Maa­läm­pö

Maa­läm­pö hyö­dyn­tää maa­pe­rään, kal­lioon tai vesis­töön varas­toi­tu­nut­ta läm­pö­ener­gi­aa. Oma­ko­ti­ta­lois­sa läm­pö kerä­tään taval­li­sim­min kal­lioon pora­tus­ta ener­gia­kai­vos­ta, jos­sa kier­tä­vä läm­mön­ke­ruu­nes­te ottaa ympä­ris­tös­tään läm­pöä.

Maa­läm­pö­pump­pu nos­taa kerä­tyn ener­gian läm­pö­ti­lan kompres­so­rin avul­la tasol­le, jol­la sitä voi­daan käyt­tää talon vesi­kier­toi­seen läm­mi­tyk­seen ja käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­seen. Läm­pö­pump­pu tar­vit­see toi­min­taan­sa säh­köä, mut­ta suu­rin osa sen tuot­ta­mas­ta läm­pö­ener­gias­ta saa­daan ympä­ris­tös­tä.

Maa­läm­pö toi­mii ympä­ri vuo­den, sil­lä syväl­lä kal­lios­sa läm­pö­ti­la pysyy huo­mat­ta­vas­ti ulkoil­maa tasai­sem­pa­na. Tämän vuok­si maa­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de ei heik­ke­ne pak­ka­sel­la samal­la taval­la kuin ulkoil­mas­ta läm­pöä otta­vil­la läm­pö­pum­puil­la.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Läm­pö­pum­put ovat palaa­mas­sa uuteen nousuun – ja seu­raa­va iso aal­to on jo tulos­sa

Maa­läm­pö voi olla eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va vaih­toeh­to talos­sa, jos­sa läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus on suu­ri ja raken­nuk­sel­la on pal­jon käyt­töi­kää jäl­jel­lä. Suu­rem­pi ener­gian­ku­lu­tus mer­kit­see yleen­sä myös suu­rem­paa mah­dol­li­suut­ta sääs­tää läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sis­sa, jol­loin maa­läm­mön suh­teel­li­sen suu­ri alkuin­ves­toin­ti voi mak­saa itsen­sä takai­sin nopeam­min.

Maa­läm­pö sovel­tuu hyvin vesi­kier­toi­seen lat­tia­läm­mi­tyk­seen ja pat­te­ri­läm­mi­tyk­seen. Par­haim­mil­laan läm­pö­pump­pu toi­mii jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa tar­vit­ta­va meno­ve­den läm­pö­ti­la voi­daan pitää suh­teel­li­sen mata­la­na.

Kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat muun muas­sa talon koko, ener­gian­ku­lu­tus, nykyi­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, säh­kön hin­ta, inves­toin­nin kus­tan­nuk­set ja ener­gia­kai­von toteu­tus­mah­dol­li­suus. Sik­si maa­läm­mön kan­nat­ta­vuus kan­nat­taa las­kea aina koh­de­koh­tai­ses­ti.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män hin­ta muo­dos­tuu maa­läm­pö­pum­pus­ta, ener­gia­kai­von porauk­ses­ta tai muus­ta keruu­pii­ris­tä, asen­nus­töis­tä sekä mah­dol­li­sis­ta muu­tok­sis­ta talon nykyi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään.

Koko­nais­kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat pal­jon koh­teen mukaan. Hin­taan vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si talon läm­mi­tys­te­hon tar­ve, tar­vit­ta­van ener­gia­kai­von syvyys, valit­tu läm­pö­pump­pu, ton­tin ja maa­pe­rän olo­suh­teet sekä se, kuin­ka pal­jon van­haa jär­jes­tel­mää jou­du­taan muut­ta­maan.

Sik­si maa­läm­möl­le ei ole yhtä kaik­kiin oma­ko­ti­ta­loi­hin sopi­vaa hin­taa. Tar­jouk­sia ver­tail­taes­sa kan­nat­taa var­mis­taa, että niis­sä on mitoi­tet­tu koko jär­jes­tel­mä ja ener­gia­kai­vo talon todel­li­sen ener­gian­tar­peen perus­teel­la ja että tar­jouk­set sisäl­tä­vät samat työt ja lait­teet.

Inves­toin­nin lisäk­si kan­nat­taa ver­tail­la jär­jes­tel­mien arvioi­tu­ja käyt­tö­kus­tan­nuk­sia koko nii­den käyt­töiän aika­na.

Lue lisää:

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ener­gia­kai­von tar­vit­ta­va syvyys mää­räy­tyy raken­nuk­sen ener­gian­tar­peen ja pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den perus­teel­la. Sik­si kai­kil­le oma­ko­ti­ta­loil­le sopi­vaa yhtä kai­vo­sy­vyyt­tä ei ole.

Mitoi­tuk­ses­sa huo­mioi­daan esi­mer­kik­si talon läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus, maa­läm­pö­pum­pun teho, kal­lion omi­nai­suu­det sekä ener­gia­kai­von aktii­vi­sy­vyys. Olen­nais­ta on, että kai­vos­ta pys­ty­tään otta­maan riit­tä­väs­ti ener­gi­aa myös pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ilman, että keruu­pii­rin läm­pö­ti­la las­kee lii­kaa.

Van­hois­sa maa­läm­pö­koh­teis­sa ener­gia­kai­vo saat­taa olla mitoi­tet­tu eri taval­la kuin nykyi­sin. Maa­läm­pö­pump­pua uusit­taes­sa kan­nat­taa sik­si sel­vit­tää myös van­han ener­gia­kai­von riit­tä­vyys uudel­le pum­pul­le.

Läm­möl­lä-leh­den seu­raa­mas­sa Arto Tim­pe­rin maa­läm­pö­koh­tees­sa van­ha 180-met­ri­nen kai­vo oli nykyi­siin mitoi­tuk­siin näh­den hie­man niuk­ka, mut­ta se osoit­tau­tui käy­tän­nös­sä riit­tä­väk­si myös uuden pum­pun kans­sa.

Lue lisää:

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Maa­läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus riip­puu talon läm­mi­ty­se­ner­gian tar­pees­ta, läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­tees­ta ja mitoi­tuk­ses­ta, läm­mön­ja­ko­ta­vas­ta, käyt­tö­ve­den kulu­tuk­ses­ta sekä raken­nuk­ses­sa halu­tus­ta sisä­läm­pö­ti­las­ta.

Maa­läm­pö­pump­pu tar­vit­see säh­köä eri­tyi­ses­ti kompres­so­rin ja kier­to­ve­si­pump­pu­jen käyt­tä­mi­seen. Jos läm­pö­pum­pun oma teho ei jos­sa­kin tilan­tees­sa rii­tä, jär­jes­tel­mä voi käyt­tää myös säh­kö­vas­tuk­sia.

Pelk­kä maa­läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus ei sik­si ker­ro koko totuut­ta jär­jes­tel­män tehok­kuu­des­ta. Olen­nais­ta on ver­ra­ta käy­tet­tyä säh­kö­ener­gi­aa sil­lä tuo­tet­tuun läm­pö­ener­gi­aan ja tar­kas­tel­la jär­jes­tel­män toi­min­taa koko vuo­den ajal­ta.

Kulu­tuk­seen vai­kut­taa myös talo itses­sään. Suu­ri tai pal­jon ener­gi­aa tar­vit­se­va maa­läm­pö­ta­lo voi luon­nol­li­ses­ti kulut­taa enem­män säh­köä kuin pie­ni ja ener­gia­te­ho­kas toi­sel­la taval­la läm­mi­tet­tä­vä raken­nus.

Lue lisää:

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä koos­tuu osis­ta, joi­den käyt­töiät ovat eri­lai­sia. Var­si­nai­nen maa­läm­pö­pump­pu ei ole ikui­nen, vaik­ka ener­gia­kai­vo ja sin­ne asen­net­tu keruu­put­kis­to voi­vat pal­vel­la huo­mat­ta­vas­ti itse läm­pö­pump­pua pidem­pään.

Maa­läm­pö­pum­pun käyt­töi­kään vai­kut­ta­vat muun muas­sa lait­teen laa­tu, mitoi­tus, käyt­tö­tun­nit, käyn­nis­tys­ker­to­jen mää­rä, käyt­tö­olo­suh­teet ja huol­to. Kompres­so­ri on yksi jär­jes­tel­män kes­kei­sis­tä kulu­vis­ta kom­po­nen­teis­ta.

Käy­tän­nös­sä maa­läm­pö­pum­put voi­vat pal­vel­la pit­kään. Läm­möl­lä-leh­des­sä on seu­rat­tu esi­mer­kik­si van­ho­jen maa­läm­pö­pump­pu­jen uusi­mis­ta, jois­sa itse ener­gia­kai­voa on voi­tu hyö­dyn­tää edel­leen uuden lait­teen kans­sa.

Kun van­ha maa­läm­pö­pump­pu alkaa lähes­tyä käyt­töi­kän­sä lop­pua, koko maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää ei siis yleen­sä tar­vit­se raken­taa uudel­leen.

Lue lisää:

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Kyl­lä. Van­han maa­läm­pö­pum­pun tul­les­sa käyt­töi­kän­sä pää­hän se voi­daan yleen­sä vaih­taa uuteen ilman, että koko maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää raken­ne­taan uudel­leen.

Ole­mas­sa ole­vaa ener­gia­kai­voa ja keruu­put­kis­toa voi­daan usein hyö­dyn­tää myös uuden pum­pun kans­sa. Ennen vaih­toa on kui­ten­kin syy­tä tar­kis­taa ener­gia­kai­von mitoi­tus, keruu­pii­rin kun­to sekä uuden läm­pö­pum­pun tehon­tar­ve.

Uudet maa­läm­pö­pum­put voi­vat poi­ke­ta mer­kit­tä­väs­ti 15–20 vuot­ta van­hois­ta lait­teis­ta. Esi­mer­kik­si invert­te­rioh­jat­tu läm­pö­pump­pu pys­tyy mukaut­ta­maan teho­aan raken­nuk­sen kul­loi­seen­kin läm­mön­tar­pee­seen, ja uusis­sa jär­jes­tel­mis­sä voi olla kehit­ty­nei­tä etä­seu­ran­ta- ja ohjauso­mi­nai­suuk­sia.

Pum­pun vaih­to tar­jo­aa samal­la hyvän tilai­suu­den tar­kas­tel­la koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää. Esi­mer­kik­si ilman­vaih­toa, auto­maa­tio­ta tai maa­vii­leän hyö­dyn­tä­mis­tä voi­daan jois­sa­kin koh­teis­sa kehit­tää samal­la.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen

Läm­pö­pump­pu­jen uusi aika: van­hat kyl­mä­ai­neet väis­ty­vät vähi­tel­len

Kyl­lä. Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män ener­gia­kai­von vii­leyt­tä voi­daan hyö­dyn­tää raken­nuk­sen vii­len­tä­mi­seen kesäl­lä. Rat­kai­sus­ta käy­te­tään esi­mer­kik­si nimi­tyk­siä maa­vii­leä, maa­kyl­mä tai pas­sii­vi­nen vii­len­nys.

Ener­gia­kai­vos­ta saa­ta­va vii­leys voi­daan siir­tää sisä­ti­loi­hin esi­mer­kik­si puhal­lin­kon­vek­to­ril­la tai ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män kaut­ta. Rat­kai­su on ener­gia­te­ho­kas, kos­ka var­si­nais­ta kyl­mä­ko­ne­pro­ses­sia ei yleen­sä tar­vi­ta. Säh­köä kuluu lähin­nä nes­teen ja ilman kier­rät­tä­mi­seen.

Maa­vii­leän toteut­ta­mi­nen kan­nat­taa ottaa huo­mioon jo maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää suun­ni­tel­taes­sa. Jäl­ki­kä­teen jär­jes­tel­mään lisät­tä­vä vii­len­nys voi edel­lyt­tää uusia put­ki­tuk­sia, eris­tyk­siä ja pää­te­lait­tei­ta.

Myös van­haa maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää uusit­taes­sa kan­nat­taa sel­vit­tää, voi­si­ko ole­mas­sa ole­vaa ener­gia­kai­voa hyö­dyn­tää jat­kos­sa läm­mi­tyk­sen lisäk­si kodin vii­len­tä­mi­seen.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

4. Muut läm­mi­tys­muo­dot

Säh­kö­läm­mi­tys

Säh­kö­läm­mi­tyk­sen kus­tan­nuk­set riip­pu­vat ennen kaik­kea talon ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, säh­kön hin­nas­ta ja säh­kö­so­pi­muk­ses­ta. Sik­si säh­kö­läm­mi­tys­tä ei voi yksi­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­lä kal­liik­si tai edul­li­sek­si.

Suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen etu­na on yksin­ker­tai­nen tek­niik­ka ja yleen­sä mel­ko pie­ni alkuin­ves­toin­ti. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­sä ei vält­tä­mät­tä ole esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun kompres­so­ria, kat­ti­laa tai vesi­kier­tois­ta läm­mön­ja­koa, joi­den han­kin­nas­ta ja huol­los­ta syn­tyy kus­tan­nuk­sia. Toi­saal­ta suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä yksi kilowat­ti­tun­ti säh­köä muut­tuu käy­tän­nös­sä noin yhdek­si kilowat­ti­tun­nik­si läm­pöä, kun läm­pö­pum­pul­la samal­la säh­kö­mää­räl­lä voi­daan tuot­taa monin­ker­tai­nen mää­rä läm­pö­ener­gi­aa.

Koko­nais­kus­tan­nuk­sia ver­tail­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da ener­gian hin­nan lisäk­si jär­jes­tel­män hankinta‑, huol­to- ja uusi­mis­kus­tan­nuk­set koko käyt­töiän ajal­ta. Säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa säh­kön hin­nan vaih­te­lut näky­vät kui­ten­kin läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sis­sa eri­tyi­sen suo­raan.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Säh­kö­läm­mit­tei­sen talon ener­gian­ku­lu­tus­ta voi­daan pie­nen­tää sekä läm­mi­tyk­sen sää­döl­lä että raken­nuk­sen läm­pö­hä­viöi­tä vähen­tä­mäl­lä. Ensim­mäi­sek­si kan­nat­taa var­mis­taa, ettei taloa läm­mi­te­tä tar­peet­to­man läm­pi­mäk­si ja että eri tilo­jen läm­pö­ti­lat vas­taa­vat nii­den käyt­töä.

Myös läm­mi­tyk­sen ohjauk­sel­la voi­daan vai­kut­taa kulu­tuk­seen. Äly­käs auto­maa­tio voi esi­mer­kik­si hyö­dyn­tää sää­en­nus­tei­ta, seu­ra­ta sisä­läm­pö­ti­lo­ja ja ajoit­taa säh­kön­käyt­töä edul­li­sem­piin ajan­koh­tiin.

Raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuu­teen vai­kut­ta­vat lisäk­si esi­mer­kik­si ylä­poh­jan ja mui­den raken­tei­den eris­tys, ikku­noi­den ja ovien kun­to sekä ilman­vaih­don toi­min­ta ja läm­mön­tal­teen­ot­to. Säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa myös ilma­läm­pö­pump­pu voi pie­nen­tää var­si­nai­sen säh­kö­läm­mi­tyk­sen ener­gian­tar­vet­ta.

Kaik­kea ei siis tar­vit­se uusia ker­ral­la. Usein jär­ke­vin­tä on sel­vit­tää ensin, mihin ener­gi­aa kuluu, ja toteut­taa sen jäl­keen kus­tan­nus­te­hok­kaim­mat paran­nuk­set.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Ener­gi­aa sääs­tet­tiin paran­ta­mal­la van­haa

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Usein kan­nat­taa aina­kin sel­vit­tää läm­pö­pum­pun sovel­tu­vuus taloon. Eri­tyi­ses­ti suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä läm­mi­tet­tä­väs­sä oma­ko­ti­ta­los­sa ilma­läm­pö­pump­pu voi olla suh­teel­li­sen hel­pos­ti toteu­tet­ta­va tapa vähen­tää läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta.

Ilma­läm­pö­pump­pu tuot­taa käyt­tä­mään­sä säh­kö­ener­gi­aa enem­män läm­pö­ener­gi­aa, jol­loin säh­kö­pat­te­rei­den tai säh­köi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen tar­vit­see tuot­taa vähem­män läm­pöä. Sääs­töön vai­kut­ta­vat muun muas­sa talon poh­ja­rat­kai­su, läm­pö­pum­pun sijoi­tus, läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve, lait­teen hyö­ty­suh­de ja käyt­tö­ta­pa.

Vesi­kier­toi­sel­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä vaih­toeh­to­ja on enem­män. Säh­kö­kat­ti­lan rin­nal­le tai tilal­le voi­daan jois­sa­kin tapauk­sis­sa asen­taa esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pump­pu tai maa­läm­pö­pump­pu.

Van­haa toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää ei siis vält­tä­mät­tä tar­vit­se pois­taa. Läm­mi­tyk­ses­sä voi­daan hyö­dyn­tää useam­paa läm­mön­läh­det­tä, jol­loin kyse on hybri­di­läm­mi­tyk­ses­tä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä säh­kö muu­te­taan läm­mök­si suo­raan huo­ne­ti­las­sa esi­mer­kik­si säh­kö­pat­te­reil­la tai säh­köi­sel­lä lat­tia­läm­mi­tyk­sel­lä. Jär­jes­tel­mä on tek­ni­ses­ti yksin­ker­tai­nen eikä läm­pöä tar­vit­se siir­tää huo­nei­siin vesi­put­kis­ton avul­la.

Vesi­kier­toi­ses­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä säh­köl­lä läm­mi­te­tään puo­les­taan vet­tä esi­mer­kik­si säh­kö­kat­ti­las­sa tai varaa­jas­sa. Läm­min vesi kier­tää talon pat­te­reis­sa tai vesi­kier­toi­ses­sa lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä ja luo­vut­taa läm­pön­sä huo­ne­ti­loi­hin.

Mer­kit­tä­vä ero liit­tyy jär­jes­tel­män myö­hem­pään muun­nel­ta­vuu­teen. Vesi­kier­toi­ses­sa läm­mön­jaos­sa läm­mön­läh­de voi­daan usein vaih­taa tai sen rin­nal­le lisä­tä toi­nen läm­mön­läh­de ilman, että koko talon läm­mön­ja­ko täy­tyy uusia. Läm­mön­läh­tee­nä voi­daan käyt­tää säh­kön lisäk­si esi­mer­kik­si maa­läm­pöä, ilma-vesi­läm­pö­pump­pua tai muu­ta vesi­kier­toi­seen jär­jes­tel­mään sovel­tu­vaa rat­kai­sua.

Suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä täl­lais­ta vesi­kier­tois­ta läm­mön­ja­ko­ver­kos­toa ei ole. Sen rin­nal­le voi­daan kui­ten­kin asen­taa esi­mer­kik­si ilma­läm­pö­pump­pu.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Kyl­lä. Säh­kö­läm­mi­tys­tä voi­daan ohja­ta säh­kön hin­nan mukaan, ja eri­tyi­ses­ti pörs­si­säh­köä käyt­tä­väs­sä talos­sa kulu­tuk­sen ajoit­ta­mi­nen voi pie­nen­tää säh­kö­las­kua.

Äly­käs läm­mi­tyk­se­noh­jaus voi seu­ra­ta säh­kön hin­taa ja siir­tää mah­dol­li­suuk­sien mukaan läm­mi­tys­tä kal­liil­ta tun­neil­ta edul­li­sem­mil­le tun­neil­le. Ohjauk­ses­sa voi­daan ottaa huo­mioon myös esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­la, sää­en­nus­te, raken­nuk­sen läm­pö­ti­la ja läm­mi­tys­tar­ve.

Tar­koi­tuk­se­na ei ole pääs­tää taloa kyl­mäk­si hal­van säh­kön odot­ta­mi­sen vuok­si. Raken­nuk­sen raken­tei­ta, lat­ti­aa tai läm­min­ve­si­va­raa­jaa voi­daan sen sijaan hyö­dyn­tää läm­pö­ener­gian varas­to­na: läm­mi­tys­tä voi­daan lisä­tä hie­man edul­li­si­na ajan­koh­ti­na ja vähen­tää säh­kön hin­nan olles­sa kor­keim­mil­laan.

Mah­dol­li­suu­det riip­pu­vat läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä ja sen ohjauk­ses­ta. Esi­mer­kik­si varaa­va säh­kö­läm­mi­tys tar­jo­aa läh­tö­koh­tai­ses­ti enem­män mah­dol­li­suuk­sia kulu­tuk­sen ajoit­ta­mi­seen kuin jär­jes­tel­mä, jos­sa läm­pöä tuo­te­taan aina täs­mäl­leen käyt­tö­het­kel­lä.

Auto­maa­tion avul­la hin­to­jen seu­raa­mi­sen ei myös­kään tar­vit­se olla asuk­kaan jat­ku­vaa käsi­työ­tä. Läm­möl­lä-leh­den auto­maa­tio­ta käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa kuva­taan, kuin­ka jär­jes­tel­mä voi huo­mioi­da sekä olo­suh­teet että kus­tan­nuk­set ja teh­dä sää­tö­jä taus­tal­la auto­maat­ti­ses­ti.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Öljy­läm­mi­tys

Kyl­lä. Suo­mes­sa ole­mas­sa ole­vaa öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää voi edel­leen käyt­tää. Öljy­läm­mi­tys­tä ei ole kiel­let­ty, eikä toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää tar­vit­se tämän vuok­si pois­taa.

Öljy­läm­mi­tys on kui­ten­kin muut­tu­mas­sa. Fos­sii­li­sen läm­mi­ty­söl­jyn käy­tön vähen­tä­mi­sen rin­nal­la öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä voi­daan täy­den­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pum­puil­la, aurin­koe­ner­gial­la ja muil­la läm­mön­läh­teil­lä. Lisäk­si fos­sii­li­sen läm­mi­ty­söl­jyn sijas­ta voi­daan käyt­tää jär­jes­tel­mään sovel­tu­vaa uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä.

Hyvä­kun­toi­nen öljy­kat­ti­la voi siten toi­mia osa­na nyky­ai­kais­ta hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää, jos­sa esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pump­pu tuot­taa suu­ren osan vuo­den läm­mi­ty­se­ner­gias­ta ja öljy­läm­mi­tys toi­mii tar­vit­taes­sa toi­se­na läm­mön­läh­tee­nä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Ei tar­vit­se. Toi­mi­vas­ta öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä ei ole pak­ko luo­pua, vaan jär­jes­tel­män tule­vai­suut­ta kan­nat­taa tar­kas­tel­la talon, lait­teis­ton kun­non, ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja asuk­kaan tar­pei­den perus­teel­la.

Jos kat­ti­la ja muu jär­jes­tel­mä ovat hyväs­sä kun­nos­sa, nii­den käyt­töi­kää voi­daan jat­kaa asian­mu­kai­sel­la huol­lol­la. Öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le voi­daan myös asen­taa toi­nen läm­mön­läh­de. Esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pum­pun lisää­mi­nen voi vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti läm­mi­ty­söl­jyn vuo­sit­tais­ta kulu­tus­ta ilman, että käyt­tö­kel­pois­ta kat­ti­laa pois­te­taan.

Toi­nen mah­dol­li­suus on siir­tyä fos­sii­li­ses­ta läm­mi­ty­söl­jys­tä uusiu­tu­vaan HVO-poh­jai­seen läm­mi­ty­söl­jyyn, jos jär­jes­tel­mä sovel­tuu sen käyt­töön.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti öljy­läm­mi­tyk­sen puo­les­ta – hybri­di­läm­mi­tys yhdis­tää tehok­kuu­den ja vähä­pääs­töi­syy­den

Öljy­kat­ti­la voi olla pit­käi­käi­nen osa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää. Hyvin hoi­det­tu ja oikein käy­tet­ty kat­ti­la voi pal­vel­la usei­ta vuo­si­kym­me­niä, mut­ta käyt­töi­kä riip­puu muun muas­sa kat­ti­lan raken­tees­ta, kun­nos­ta, käyt­tö­olo­suh­teis­ta ja huol­los­ta.

Pelk­kä kat­ti­lan ikä ei sik­si ker­ro, pitää­kö se vaih­taa. Van­hem­pi­kin kat­ti­la voi olla edel­leen käyt­tö­kel­poi­nen, jos sen kun­to ja hyö­ty­suh­de ovat asian­mu­kai­set. Toi­saal­ta van­han jär­jes­tel­män kun­to kan­nat­taa arvioi­da ammat­ti­lai­sel­la ennen suu­rem­pia muu­tok­sia tai esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun liit­tä­mis­tä sen rin­nal­le.

Öljy­kat­ti­la ja öljy­pol­tin ovat myös eri kom­po­nent­te­ja, eikä koko jär­jes­tel­mää vält­tä­mät­tä tar­vit­se uusia yhden osan tul­les­sa käyt­töi­kän­sä pää­hän.

Läm­möl­lä-leh­den Tapa­nin­vai­nion koh­tees­sa noin 20 vuot­ta van­ha mut­ta hyvä­kun­toi­nen öljy­kat­ti­la pää­tet­tiin säi­lyt­tää ja sen rin­nal­le asen­net­tiin ilma-vesi­läm­pö­pump­pu.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti öljy­läm­mi­tyk­sen puo­les­ta – hybri­di­läm­mi­tys yhdis­tää tehok­kuu­den ja vähä­pääs­töi­syy­den

Öljy­pol­tin kan­nat­taa huol­taa sään­nöl­li­ses­ti ja enna­koi­vas­ti, jot­ta pala­mi­nen pysyy tehok­kaa­na ja jär­jes­tel­mä toi­mii luo­tet­ta­vas­ti. Huol­lon tar­ve riip­puu polt­ti­mes­ta, käyt­tö­mää­räs­tä ja val­mis­ta­jan ohjeis­ta.

Perin­tei­ses­ti öljy­polt­ti­men huol­to­vä­li­nä on käy­tet­ty noin kah­ta vuot­ta. Run­saas­sa käy­tös­sä tai van­hem­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä huol­toa voi­daan tar­vi­ta useam­min­kin. Myös val­mis­ta­jan huol­to-ohjei­ta tulee nou­dat­taa. Läm­möl­lä-leh­den aiem­mis­sa huol­to-ohjeis­sa öljy­polt­ti­men huol­to on neu­vot­tu tilaa­maan kah­den vuo­den välein päte­väl­tä öljy­pol­tin­huol­to­liik­keel­tä.

Ammat­ti­lai­sen teke­mäs­sä huol­los­sa tar­kas­te­taan polt­ti­men toi­min­ta ja kes­kei­set osat sekä teh­dään tar­vit­ta­vat sää­döt ja mit­tauk­set. Samal­la kan­nat­taa huo­leh­tia kat­ti­lan puh­tau­des­ta, sil­lä esi­mer­kik­si noki­ker­ros hei­ken­tää läm­mön­siir­toa ja lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta.

Huol­toa ei kan­na­ta jät­tää sii­hen het­keen, jol­loin pol­tin lak­kaa toi­mi­mas­ta. Enna­koi­va huol­to paran­taa sekä toi­min­ta­var­muut­ta että ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Kyl­lä. Öljy­läm­mi­tys voi­daan yhdis­tää esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pump­puun, jol­loin muo­dos­tuu hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä.

Täl­lai­ses­sa rat­kai­sus­sa läm­pö­pump­pu voi tuot­taa suu­ren osan vuo­den läm­mi­ty­se­ner­gias­ta, kun olo­suh­teet ovat sil­le suo­tui­sat. Öljy­kat­ti­la voi­daan ottaa käyt­töön esi­mer­kik­si kovil­la pak­ka­sil­la, jol­loin raken­nuk­sen läm­mön­tar­ve kas­vaa ja ilma-vesi­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de heik­ke­nee.

Rat­kai­sun etu­na on, ettei hyvä­kun­tois­ta ole­mas­sa ole­vaa öljy­kat­ti­laa tar­vit­se vält­tä­mät­tä pois­taa. Samal­la öljyn­ku­lu­tus­ta voi­daan vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti ja talos­sa säi­lyy kak­si vaih­toeh­tois­ta läm­mön­läh­det­tä.

Jär­jes­tel­mien toi­min­taa voi­daan myös auto­ma­ti­soi­da niin, että läm­mön­läh­tei­tä hyö­dyn­ne­tään olo­suh­tei­den ja jär­jes­tel­män ase­tus­ten mukaan.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti öljy­läm­mi­tyk­sen puo­les­ta – hybri­di­läm­mi­tys yhdis­tää tehok­kuu­den ja vähä­pääs­töi­syy­den

Uusiu­tu­val­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä tar­koi­te­taan uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta val­mis­tet­tua polt­toai­net­ta, jota voi­daan käyt­tää sii­hen sovel­tu­vis­sa öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä fos­sii­li­sen läm­mi­ty­söl­jyn vaih­toeh­to­na.

Mark­ki­noil­la ole­va uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy voi olla esi­mer­kik­si HVO-poh­jais­ta polt­toai­net­ta. HVO tulee sanois­ta Hydrot­rea­ted Vege­table Oil, mut­ta nimes­tään huo­li­mat­ta HVO:ta voi­daan val­mis­taa eri­lai­sis­ta uusiu­tu­vis­ta ras­va- ja öljy­poh­jai­sis­ta raa­ka-aineis­ta. Val­mis­tuk­ses­sa raa­ka-aine käsi­tel­lään vedyl­lä, jol­loin lop­pu­tuot­tees­ta saa­daan omi­nai­suuk­sil­taan fos­sii­li­sen die­sel- tai läm­mi­ty­söl­jyn kal­tai­nen para­fii­ni­nen polt­toai­ne.

HVO:ta ei pidä sekoit­taa perin­tei­seen FAME-bio­die­se­liin. Ne ovat kemial­li­sil­ta omi­nai­suuk­sil­taan eri­lai­sia polt­toai­nei­ta.

Uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn etu­na on, että ole­mas­sa ole­vaa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää voi­daan usein hyö­dyn­tää edel­leen. Lait­teis­ton sovel­tu­vuus kysei­sel­le polt­toai­neel­le pitää kui­ten­kin aina var­mis­taa.

Lue lisää:

HVO-läm­mi­ty­söl­jyyn vaih­ta­mi­nen on help­po ja kus­tan­nus­te­ho­kas ympä­ris­tö­te­ko

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kes­kei­nen ero liit­tyy polt­toai­neen raa­ka-ainei­siin ja elin­kaa­ren aikai­siin kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin.

Fos­sii­li­nen läm­mi­ty­söl­jy val­mis­te­taan fos­sii­li­ses­ta raa­ka­öl­jys­tä. Uusiu­tu­va HVO-poh­jai­nen läm­mi­ty­söl­jy val­mis­te­taan puo­les­taan uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta. HVO-polt­toai­neen käyt­tö voi pie­nen­tää polt­toai­neen elin­kaa­ren aikai­sia kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti fos­sii­li­seen vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na. Todel­li­nen pääs­tö­vä­hen­nys riip­puu kui­ten­kin tuot­tees­ta, käy­te­tyis­tä raa­ka-aineis­ta ja tuo­tan­to­ket­jus­ta.

Käyt­tä­jän kan­nal­ta mer­kit­tä­vä ero esi­mer­kik­si koko­naan toi­seen läm­mi­tys­muo­toon siir­ty­mi­seen ver­rat­tu­na on se, että HVO-poh­jais­ta uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä voi­daan käyt­tää monis­sa ole­mas­sa ole­vis­sa öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä joko sel­lai­se­naan tai suh­teel­li­sen pie­nil­lä lai­te­muu­tok­sil­la.

Uusiu­tu­vaa HVO-läm­mi­ty­söl­jyä ei kui­ten­kaan pidä rin­nas­taa kaik­kiin bio­polt­toai­nei­siin. Esi­mer­kik­si HVO ja FAME ovat eri­lai­sia tuot­tei­ta ja nii­den omi­nai­suu­det poik­kea­vat toi­sis­taan.

Lue lisää:

HVO-läm­mi­ty­söl­jyyn vaih­ta­mi­nen on help­po ja kus­tan­nus­te­ho­kas ympä­ris­tö­te­ko

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Monis­sa tapauk­sis­sa kyl­lä, mut­ta asia pitää var­mis­taa oman jär­jes­tel­män ja käy­tet­tä­vän polt­toai­neen osal­ta.

Uudem­mat öljy­kat­ti­lat ja polt­ti­met voi­vat sovel­tua HVO-poh­jai­sel­le uusiu­tu­val­le läm­mi­ty­söl­jyl­le sel­lai­se­naan. Van­hem­mis­sa jär­jes­tel­mis­sä voi­daan jou­tua teke­mään pie­niä muu­tok­sia. Yksi mah­dol­li­nen muu­tos on lie­kin­tun­nis­ti­men vaih­ta­mi­nen HVO:lle sovel­tu­vaan mal­liin.

Läm­möl­lä-leh­den Tapa­nin­vai­nion esi­merk­ki­koh­tees­sa noin 20 vuot­ta van­haa öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää val­mis­tel­tiin uusiu­tu­van polt­toai­neen käyt­töön vaih­ta­mal­la lie­kin­tun­nis­tin. Kera­va-Tuusu­lan paloa­se­man suu­rem­mas­sa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­sä uusiu­tu­vaan läm­mi­ty­söl­jyyn siir­ty­mi­nen onnis­tui puo­les­taan pie­nil­lä sää­döil­lä ja lie­kin­tun­nis­ti­men vaih­dol­la.

Ennen polt­toai­neen vaih­ta­mis­ta kan­nat­taa aina var­mis­taa lai­te­val­mis­ta­jal­ta tai päte­väl­tä läm­mi­tys­lai­team­mat­ti­lai­sel­ta, että kat­ti­la, pol­tin, säi­liö ja jär­jes­tel­män muut osat sovel­tu­vat kysei­sen uusiu­tu­van polt­toai­neen käyt­töön.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Kera­va-Tuusu­lan paloa­se­ma läm­pi­ää uusiu­tu­val­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä

HVO-läm­mi­ty­söl­jyyn vaih­ta­mi­nen on help­po ja kus­tan­nus­te­ho­kas ympä­ris­tö­te­ko

Puu­läm­mi­tys

Puu­läm­mi­tys voi olla oma­ko­ti­ta­los­sa hyvä ja kus­tan­nus­te­ho­kas rat­kai­su eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos polt­to­puu­ta on saa­ta­vil­la koh­tuul­li­seen hin­taan tai omas­ta met­säs­tä. Puu­ta voi­daan käyt­tää joko talon pää­asial­li­se­na läm­mön­läh­tee­nä tai täy­den­tä­vä­nä läm­mi­tyk­se­nä esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mi­tyk­sen, läm­pö­pum­pun tai muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män rin­nal­la.

Puu­läm­mi­tyk­sen vaih­toeh­to­ja ovat esi­mer­kik­si puu­kat­ti­la, varaa­va tak­ka, lei­vi­nuu­ni sekä pel­let­ti- ja hake­jär­jes­tel­mät. Rat­kai­su­jen käyt­tö­mu­ka­vuu­des­sa ja auto­maa­tios­sa on suu­ria ero­ja. Kla­pi­kat­ti­la edel­lyt­tää yleen­sä enem­män käyt­tä­jän omaa työ­tä, kun taas pel­let­ti­jär­jes­tel­mä voi­daan auto­ma­ti­soi­da pit­käl­le.

Puu­läm­mi­tyk­sen kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat muun muas­sa polt­toai­neen hin­ta ja saa­ta­vuus, raken­nuk­sen ener­gian­tar­ve, nykyi­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä sekä se, kuin­ka pal­jon käyt­tä­jä on val­mis teke­mään itse. Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­man Moti­van asian­tun­ti­jan mukaan edul­li­ses­ti saa­ta­vil­la ole­va kla­pi voi teh­dä puu­läm­mi­tyk­ses­tä hyvin toi­mi­van ja kus­tan­nus­te­hok­kaan vaih­toeh­don.

Puu­läm­mi­tyk­sel­lä on myös mer­ki­tys­tä varau­tu­mi­ses­sa. Esi­mer­kik­si varaa­va tuli­si­ja voi toi­mia muun läm­mi­tyk­sen tuke­na ja aut­taa pie­nen­tä­mään muun ostoe­ner­gian tar­vet­ta kyl­mim­pi­nä ajan­jak­soi­na.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys on erin­omai­nen vas­taus ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­siin

arvit­ta­van polt­to­puun mää­rä vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti talos­ta toi­seen. Sii­hen vai­kut­ta­vat muun muas­sa raken­nuk­sen koko ja ener­gia­te­hok­kuus, läm­mi­tys­tar­ve, tuli­si­jan tai kat­ti­lan hyö­ty­suh­de, puu­la­ji ja polt­to­puun kos­teus sekä se, käy­te­tään­kö puu­ta pää­asial­li­se­na vai täy­den­tä­vä­nä läm­mi­tyk­se­nä.

Sik­si kai­kil­le oma­ko­ti­ta­loil­le sopi­vaa yhtä kuu­tio­mää­rää ei voi­da antaa. Jos puul­la kor­va­taan vain osa muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, vuo­sit­tai­nen mää­rä voi jää­dä muu­ta­maan kuu­tio­met­riin. Pää­asial­li­ses­sa puu­läm­mi­tyk­ses­sä puu­ta tar­vi­taan luon­nol­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män.

Myös tapa ilmoit­taa polt­to­puun mää­rä kan­nat­taa huo­mioi­da. Kiin­to­kuu­tio­met­ri, pino­kuu­tio­met­ri ja irto­kuu­tio­met­ri tar­koit­ta­vat eri mää­riä puu­ta.

Puun ener­gia­si­säl­töön vai­kut­taa olen­nai­ses­ti myös kos­teus. Kui­va polt­to­puu tuot­taa enem­män hyö­dyn­net­tä­vää läm­pöä kuin kos­tea puu, jon­ka sisäl­tä­män veden haih­dut­ta­mi­seen kuluu osa pala­mi­ses­sa syn­ty­väs­tä ener­gias­ta.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Puu­kat­ti­la, tak­ka ja pel­let­ti­läm­mi­tys hyö­dyn­tä­vät kaik­ki puu­pe­räis­tä ener­gi­aa, mut­ta nii­den toi­min­ta­ta­vat ja käyt­tö­tar­koi­tuk­set ovat eri­lai­sia.

Puu­kat­ti­la läm­mit­tää yleen­sä vet­tä, joka varas­toi­daan varaa­jaan ja jae­taan siel­tä raken­nuk­sen vesi­kier­toi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään sekä tar­vit­taes­sa käyt­tö­ve­den läm­mi­tyk­seen. Puu­kat­ti­la voi toi­mia talon var­si­nai­se­na pää­läm­mön­läh­tee­nä.

Tak­ka läm­mit­tää ensi­si­jai­ses­ti huo­ne­ti­laa. Varaa­va tak­ka varas­toi puun polt­ta­mi­ses­ta syn­ty­vää läm­pöä raken­tei­siin­sa ja luo­vut­taa sitä huo­nee­seen pit­kään tulen sam­mu­mi­sen jäl­keen. Tak­ka toi­mii usein muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män rin­nal­la täy­den­tä­vä­nä läm­mön­läh­tee­nä ja voi pie­nen­tää muun ostoe­ner­gian tar­vet­ta.

Pel­let­ti­läm­mi­tyk­ses­sä käy­te­tään puus­ta val­mis­tet­tu­ja pel­let­te­jä. Jär­jes­tel­män polt­toai­neen­syöt­tö voi­daan auto­ma­ti­soi­da, joten sen käyt­tä­mi­nen voi olla perin­teis­tä kla­pi­läm­mi­tys­tä vai­vat­to­mam­paa. Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­man Moti­van asian­tun­ti­jan mukaan pel­let­ti­läm­mi­tyk­sen yleis­ty­mis­tä Suo­mes­sa on osal­taan hil­lin­nyt läm­pö­pump­pu­jen voi­ma­kas yleis­ty­mi­nen.

Sopi­va rat­kai­su riip­puu sii­tä, halu­taan­ko puus­ta talon pää­asial­li­nen läm­mön­läh­de vai muun jär­jes­tel­män rin­nal­la toi­mi­va lisä­läm­mi­tys.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Hybri­di­läm­mi­tys on erin­omai­nen vas­taus ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­siin

Ener­gia­te­hok­kaan puun­pol­ton läh­tö­koh­tia ovat kui­va polt­to­puu, riit­tä­vä pala­mi­sil­ma, puh­das ja kun­nos­sa ole­va tuli­si­ja sekä oikea polt­to­tek­niik­ka.

Polt­to­puun tulee olla riit­tä­vän kui­vaa. Kos­tea puu palaa huo­nom­min, tuot­taa vähem­män hyö­dyn­net­tä­vää läm­pöä ja lisää savu­kaa­su­jen epä­puh­tauk­sia. Polt­to­puut kan­nat­taa tuo­da sisäl­le sopi­vas­ti ennen käyt­töä, mut­ta suu­ria mää­riä puu­ta ei palo­tur­val­li­suu­den vuok­si pidä varas­toi­da tuli­si­jan lähei­syy­des­sä.

Tuli­si­jaa ei myös­kään kan­na­ta täyt­tää lii­an suu­rel­la puu­mää­räl­lä. Polt­ta­mi­ses­sa tulee nou­dat­taa tuli­si­jan val­mis­ta­jan käyt­tö­oh­jei­ta ja käyt­tää sii­hen sovel­tu­vaa polt­to­puu­ta.

Puun pitää saa­da palaes­saan riit­tä­väs­ti ilmaa. Lii­an vähäi­nen pala­mi­sil­ma joh­taa epä­täy­del­li­seen pala­mi­seen, jol­loin puus­ta saa­daan vähem­män läm­pöä ja samal­la syn­tyy enem­män pääs­tö­jä ja nokea.

Hyvä pala­mi­nen näkyy yleen­sä kirk­kaa­na ja tasai­se­na liek­ki­nä. Savu­pii­pus­ta tule­van savun pitäi­si pala­mi­sen pääs­tyä kun­nol­la käyn­tiin olla mah­dol­li­sim­man vähäis­tä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

aki­tui­ses­sa käy­tös­sä ole­vas­sa asun­nos­sa käy­tös­sä ole­va tuli­si­ja ja savu­hor­mi on Suo­mes­sa nuo­hot­ta­va vähin­tään ker­ran vuo­des­sa. Vapaa-ajan asun­nos­sa nuo­hous­vä­li voi olla pidem­pi: käy­tös­sä ole­vat tuli­si­jat ja savu­hor­mit on nuo­hot­ta­va vähin­tään kol­men vuo­den välein.

Nuo­houk­sen tar­koi­tuk­se­na ei ole ainoas­taan pois­taa nokea. Samal­la nuo­hoo­ja pys­tyy havain­noi­maan tuli­si­jan ja hor­min kun­toa ja havait­se­maan esi­mer­kik­si vau­rioi­ta tai mui­ta palo­tur­val­li­suu­teen vai­kut­ta­via ongel­mia. Läm­möl­lä-leh­des­sä onkin aiem­min koros­tet­tu sään­nöl­li­sen nuo­houk­sen mer­ki­tys­tä hor­mi­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta.

Tuli­si­jan käyt­tä­jän kan­nat­taa seu­ra­ta jär­jes­tel­män kun­toa myös nuo­hous­ten välil­lä. Jos veto heik­ke­nee, savua tulee sisä­ti­loi­hin, tuli­si­jan toi­min­ta muut­tuu tai hor­mis­sa tai tuli­si­jas­sa havai­taan vau­rioi­ta, syy kan­nat­taa sel­vit­tää ennen käy­tön jat­ka­mis­ta.

Sään­nöl­li­ses­ti käy­tet­tä­vän tuli­si­jan hyvä kun­to vai­kut­taa sekä palo­tur­val­li­suu­teen että sii­hen, että puus­ta saa­ta­va ener­gia pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti.

Lue lisää:

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kau­ko­läm­pö

Kau­ko­läm­mös­sä raken­nuk­sen tar­vit­se­ma läm­pö tuo­te­taan kes­ki­te­tys­ti ja siir­re­tään kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa kier­tä­vän kuu­man veden avul­la raken­nuk­siin. Talos­sa läm­pö siir­tyy kau­ko­läm­pö­ve­des­tä raken­nuk­sen omaan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään läm­mön­ja­ko­kes­kuk­sen läm­mön­siir­ti­mien kaut­ta. Kau­ko­läm­pö­ver­kon vesi ei siis kier­rä talon pat­te­reis­sa tai lat­tia­läm­mi­tys­put­kis­sa.

Läm­mön luo­vut­ta­nut kau­ko­läm­pö­ve­si palaa jääh­ty­nee­nä takai­sin verk­koon läm­mi­tet­tä­väk­si. Talon oma läm­mi­tys­ve­si puo­les­taan kier­tää esi­mer­kik­si vesi­kier­toi­sis­sa pat­te­reis­sa tai lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä.

Läm­mön­ja­ko­kes­kus huo­leh­tii sekä raken­nuk­sen läm­mi­tyk­ses­tä että läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­ses­ta. Oma­ko­ti­ta­los­sa kes­kus voi olla var­sin kom­pak­ti, jopa sei­näl­le asen­net­ta­va koko­nai­suus. Eril­lis­tä läm­min­ve­si­va­raa­jaa ei yleen­sä tar­vi­ta.

Kau­ko­läm­mön eri­tyis­piir­re on, ettei talos­sa itses­sään tuo­te­ta läm­pöä samal­la taval­la kuin esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pul­la tai öljy­kat­ti­lal­la. Kau­ko­läm­pö­verk­koon voi­daan tuot­taa läm­pöä monis­ta eri ener­gia­läh­teis­tä, ja tuo­tan­to­ta­po­ja voi­daan muut­taa ilman, että asiak­kaan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää tar­vit­see sen vuok­si uusia.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kyl­lä voi, jos kiin­teis­tö sijait­see ole­mas­sa ole­van kau­ko­läm­pö­ver­kon alu­eel­la tai alu­eel­la, jon­ne verk­koa ollaan laa­jen­ta­mas­sa. Kau­ko­läm­pö ei siis ole pel­käs­tään ker­ros­ta­lo­jen tai suur­ten kiin­teis­tö­jen läm­mi­tys­muo­to, vaan sitä käy­te­tään myös oma­ko­ti­ta­lois­sa.

Liit­ty­mis­mah­dol­li­suus riip­puu kui­ten­kin aina pai­kal­li­ses­ta kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta. Kau­ko­läm­pö on tyy­pil­li­ses­ti tii­viis­ti raken­net­tu­jen aluei­den läm­mi­tys­rat­kai­su, kos­ka ver­kos­ton raken­ta­mi­nen yksit­täi­siä, kau­ka­na toi­sis­taan sijait­se­via kiin­teis­tö­jä var­ten ei vält­tä­mät­tä ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää.

Jos kau­ko­läm­pö kiin­nos­taa, ensim­mäi­sek­si kan­nat­taa sel­vit­tää pai­kal­li­sel­ta kau­ko­läm­pöyh­tiöl­tä, kul­kee­ko verk­ko kiin­teis­tön lähei­syy­des­sä ja mitä liit­ty­mi­nen mak­sai­si. Samal­la kan­nat­taa pyy­tää arvio läm­mi­tyk­sen vuo­si­kus­tan­nuk­sis­ta ja ver­ra­ta koko­nai­suut­ta mui­hin kiin­teis­töl­le sovel­tu­viin läm­mi­tys­vaih­toeh­toi­hin.

Kau­ko­läm­mön etu­ja oma­ko­ti­ta­los­sa ovat eri­tyi­ses­ti help­pous, vähäi­nen tilan­tar­ve ja se, ettei asuk­kaan tar­vit­se huo­leh­tia polt­toai­neen han­kin­nas­ta tai läm­mön­tuo­tan­nos­ta itse.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kau­ko­läm­möl­le ei ole yhtä koko Suo­mes­sa voi­mas­sa ole­vaa hin­taa. Hin­nat ja hin­noit­te­lu­mal­lit vaih­te­le­vat kau­ko­läm­pöyh­tiöit­täin ja paik­ka­kun­nit­tain.

Asiak­kaan koko­nais­kus­tan­nuk­siin kuu­lu­vat tyy­pil­li­ses­ti kulu­te­tus­ta läm­pö­ener­gias­ta mak­set­ta­va ener­gia­mak­su sekä kiin­teä tai läm­mi­tys­te­hoon tai vesi­vir­taan perus­tu­va mak­su. Lisäk­si kau­ko­läm­pöön ensim­mäis­tä ker­taa liit­ty­väl­le kiin­teis­töl­le syn­tyy kus­tan­nuk­sia liit­ty­mi­ses­tä, läm­mön­ja­ko­kes­kuk­ses­ta ja tar­vit­ta­vis­ta asen­nus­töis­tä.

Kau­ko­läm­mön kus­tan­nuk­sia ver­tail­taes­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la yksit­täi­sen ener­gia­hin­nan sijaan koko­nai­suut­ta. Läm­möl­lä-leh­den kau­ko­läm­pöä käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa nos­te­taan esil­le myös se, että kau­ko­läm­mös­sä asiak­kaan ei tar­vit­se inves­toi­da omaan var­si­nai­seen läm­mön­tuo­tan­to­lait­tee­seen esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun tapaan.

Kau­ko­läm­mön vuo­si­kus­tan­nuk­siin vai­kut­ta­vat ennen kaik­kea raken­nuk­sen läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve, käyt­tö­ve­den kulu­tus ja pai­kal­li­sen kau­ko­läm­pöyh­tiön hin­nas­to. Oman talon kus­tan­nusar­vio kan­nat­taa­kin pyy­tää suo­raan pai­kal­li­sel­ta ener­giayh­tiöl­tä.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kau­ko­läm­mön las­ku muo­dos­tuu taval­li­ses­ti useam­mas­ta osas­ta. Yksi niis­tä on käy­te­tyn läm­pö­ener­gian mää­rään perus­tu­va ener­gia­mak­su. Sen lisäk­si asiak­kaal­ta voi­daan periä esi­mer­kik­si perus‑, teho- tai vesi­vir­ta­mak­sua pai­kal­li­sen kau­ko­läm­pöyh­tiön hin­noit­te­lu­mal­lin mukai­ses­ti.

Hin­noit­te­lus­sa on paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia ero­ja, joten oman kau­ko­läm­pöyh­tiön hin­nas­to ker­too tar­kim­min, mis­tä juu­ri kysei­sen kiin­teis­tön kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat.

Kau­ko­läm­mön hin­taan vai­kut­taa taus­tal­la myös se, miten läm­pö kysei­ses­sä kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa tuo­te­taan. Kau­ko­läm­pöä voi­daan tuot­taa esi­mer­kik­si yhteis­tuo­tan­to­na, läm­pö­pum­puil­la, säh­kö­kat­ti­loil­la, bio­mas­sal­la sekä hyö­dyn­tä­mäl­lä teol­li­suu­den ja data­kes­kus­ten huk­ka­läm­pöä.

Kau­ko­läm­mön tuo­tan­to onkin muut­tu­mas­sa. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus on pie­nen­ty­nyt samal­la, kun säh­köön, uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin ja eri­lais­ten huk­ka­läm­pö­jen hyö­dyn­tä­mi­seen perus­tu­vat rat­kai­sut ovat lisään­ty­neet.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Kau­ko­läm­mön läm­mön­ja­ko­kes­kus on pit­käi­käi­nen lait­teis­to, mut­ta sekään ei ole ikui­nen. Sen tek­ni­se­nä käyt­töi­kä­nä voi­daan pitää suun­taa-anta­vas­ti noin 20–25 vuot­ta. Todel­li­nen käyt­töi­kä riip­puu kui­ten­kin lait­teis­ton kun­nos­ta, käyt­tö­olo­suh­teis­ta, huol­los­ta ja yksit­täis­ten kom­po­nent­tien kun­nos­ta.

Läm­mön­ja­ko­kes­kuk­sen ikään­ty­mi­nen voi näkyä esi­mer­kik­si sää­tö­lait­tei­den toi­min­nan heik­ke­ne­mi­se­nä, vuo­toi­na, läm­mi­tyk­sen ongel­mi­na tai käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­lan vaih­te­lui­na. Van­han lait­teen toi­min­taa ja ener­gia­te­hok­kuut­ta kan­nat­taa sik­si seu­ra­ta eikä odot­taa vält­tä­mät­tä sii­hen asti, että jär­jes­tel­mä rik­kou­tuu koko­naan.

Uusi­mis­tar­vet­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta rat­kais­ta pel­kän vuo­si­lu­vun perus­teel­la. Jos läm­mön­ja­ko­kes­kus lähes­tyy käyt­töi­kän­sä lop­pua, ammat­ti­lai­nen voi arvioi­da sen kun­non ja sen, kan­nat­taa­ko yksit­täi­siä osia vie­lä kor­ja­ta vai uusia koko kes­kus.

Kau­ko­läm­mön yksi etu on, että läm­mön­tuo­tan­nos­sa tapah­tu­vat muu­tok­set eivät itses­sään edel­ly­tä asiak­kaan läm­mön­ja­ko­kes­kuk­sen vaih­ta­mis­ta. Kau­ko­läm­pöyh­tiö voi esi­mer­kik­si ottaa käyt­töön uusia läm­mön­tuo­tan­to­ta­po­ja, vaik­ka asiak­kaan kiin­teis­tös­sä sama läm­mön­ja­ko­kes­kus jat­kaa toi­min­taan­sa enti­seen tapaan.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

5. Ilman­vaih­to ja sisäil­ma – UKK

Ilman­vaih­don teh­tä­vä­nä on pois­taa raken­nuk­ses­ta käy­tet­tyä ja epä­puh­tauk­sia sisäl­tä­vää sisäil­maa sekä tuo­da sen tilal­le riit­tä­väs­ti puh­das­ta ulkoil­maa. Samal­la ilman­vaih­to pois­taa asu­mi­ses­sa syn­ty­vää kos­teut­ta, haju­ja ja mui­ta epä­puh­tauk­sia.

Toi­mi­va ilman­vaih­to vai­kut­taa sekä ihmis­ten hyvin­voin­tiin että raken­nuk­sen kun­toon. Eri­tyi­sen tär­ke­ää kos­teu­den pois­tu­mi­nen on esi­mer­kik­si pesu­ti­lois­sa, keit­tiös­sä ja muis­sa tilois­sa, jois­sa kos­teut­ta syn­tyy pal­jon.

Hyvä sisäil­ma ei kui­ten­kaan syn­ny pel­käs­tään ilman­vaih­dos­ta. Sii­hen vai­kut­ta­vat myös muun muas­sa raken­nuk­sen raken­teet ja nii­den kun­to, läm­pö­ti­la, kos­teus, mate­ri­aa­lit, epä­puh­taus­läh­teet sekä ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män käyt­tö ja huol­to. Tätä koko­nai­suut­ta käsi­tel­tiin laa­jas­ti myös Läm­möl­lä-leh­den Sisäil­mas­to­se­mi­naa­ri 2026 ‑artik­ke­lis­sa.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­ris­sa esil­lä kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen

Koneel­li­ses­sa ilman­vaih­dos­sa puhal­ti­met huo­leh­ti­vat ilman liik­ku­mi­ses­ta. Koneel­li­ses­sa tulo- ja pois­toil­man­vaih­dos­sa käy­tet­tyä ilmaa pois­te­taan esi­mer­kik­si keit­tiös­tä, WC:stä, kyl­py­huo­nees­ta ja kodin­hoi­to­huo­nees­ta, ja puh­das­ta, suo­da­tet­tua ulkoil­maa tuo­daan muun muas­sa makuu- ja oles­ke­lu­ti­loi­hin.

Nykyi­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä ilman­vaih­to­ko­nee­seen kuu­luu yleen­sä läm­mön­tal­teen­ot­to. Sen avul­la pois­toil­man sisäl­tä­mää läm­pö­ener­gi­aa siir­re­tään sisään tule­vaan ulkoil­maan. Näin läm­pöä ei puhal­le­ta tar­peet­to­mas­ti ulos, mikä pie­nen­tää raken­nuk­sen läm­mi­ty­se­ner­gian tar­vet­ta.

Uudem­mis­sa ilman­vaih­to­ko­neis­sa auto­ma­tiik­ka voi myös pitää ilma­vir­rat halu­tul­la tasol­la olo­suh­tei­den muut­tues­sa. Läm­möl­lä-leh­den vuon­na 2026 esit­te­le­mäs­sä maa­läm­pö­re­mon­tis­sa uusi ilman­vaih­to­ko­ne esi­mer­kik­si kom­pen­soi pai­ne-ero­ja ja sää­tää puhal­ti­mia ilma­vir­to­jen yllä­pi­tä­mi­sek­si.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Ilman­vaih­to­ko­ne tar­vit­see sään­nöl­lis­tä huol­toa, mut­ta yhtä kai­kil­le lait­teil­le sopi­vaa huol­to­vä­liä ei ole. Huol­los­sa kan­nat­taa aina nou­dat­taa lait­teen val­mis­ta­jan käyt­tö- ja huol­to-ohjei­ta.

Asuk­kaan tär­keim­piä teh­tä­viä ovat suo­dat­ti­mien kun­non tar­kas­ta­mi­nen ja vaih­ta­mi­nen. Lisäk­si ilman­vaih­to­ko­neen, vent­tii­lien, kon­dens­si­ve­den pois­ton ja mui­den huol­let­ta­vien osien kun­toa kan­nat­taa seu­ra­ta sään­nöl­li­ses­ti. Ilman­vaih­to­vent­tii­le­jä puh­dis­tet­taes­sa nii­den sää­tö­asen­to­ja ei pidä muut­taa.

Laa­jem­man tar­kas­tuk­sen tai huol­lon tar­ve riip­puu jär­jes­tel­mäs­tä ja sen iäs­tä. Jos ilman­vaih­don toi­min­nas­sa havai­taan muu­tok­sia, ilma­vir­rat tun­tu­vat hei­ken­ty­neen tai konees­ta kuu­luu poik­kea­via ääniä, syy kan­nat­taa sel­vit­tää.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­mien vaih­to­vä­li riip­puu lait­tees­ta, ympä­ris­tös­tä ja käyt­tö­olo­suh­teis­ta. Läh­tö­koh­ta­na kan­nat­taa pitää ilman­vaih­to­ko­neen val­mis­ta­jan ilmoit­ta­maa vaih­to­vä­liä. Monis­sa jär­jes­tel­mis­sä suo­dat­ti­met tar­kas­te­taan ja vaih­de­taan noin kak­si ker­taa vuo­des­sa, mut­ta jois­sa­kin olo­suh­teis­sa vaih­to­tar­ve voi olla tätä tiheäm­pi.

Suo­dat­ti­meen ker­ty­nyt lika lisää ilman­vas­tus­ta ja voi hei­ken­tää ilman­vaih­don toi­min­taa. Uusis­sa vakio­vir­taus­pu­hal­ti­mil­la varus­te­tuis­sa ilman­vaih­to­ko­neis­sa auto­ma­tiik­ka voi lisä­tä puhal­ti­men kier­ros­no­peut­ta suo­dat­ti­men likaan­tues­sa, jot­ta ilma­mää­rä säi­lyy halut­tu­na. Tämä ei kui­ten­kaan pois­ta suo­dat­ti­mien sään­nöl­li­sen vaih­don tar­vet­ta.

Suo­dat­ti­mien kun­to kan­nat­taa sik­si tar­kas­taa sään­nöl­li­ses­ti eikä luot­taa ainoas­taan kalen­te­riin.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Puut­teel­li­ses­ti toi­mi­vas­ta ilman­vaih­dos­ta voi­vat ker­toa esi­mer­kik­si tunk­kai­nen sisäil­ma, pit­kään vii­py­vät hajut, ikku­noi­den huur­tu­mi­nen, pesu­ti­lo­jen hidas kui­vu­mi­nen tai tun­ne sii­tä, ettei ilma vaih­du riit­tä­väs­ti.

Toi­saal­ta lii­an suu­ri ali­pai­ne, voi­ma­kas veto tai ilma, joka vir­taa raken­nuk­seen hal­lit­se­mat­to­mas­ti raken­tei­den kaut­ta, voi­vat myös ker­toa ilman­vaih­don ongel­mis­ta.

Oirei­den perus­teel­la ei kui­ten­kaan kan­na­ta teh­dä lii­an pit­käl­le mene­viä pää­tel­miä. Sisäil­maan vai­kut­ta­vat ilman­vaih­don lisäk­si monet muut teki­jät. Jos ongel­ma jat­kuu, ilman­vaih­don ilma­mää­rät, tasa­pai­no ja jär­jes­tel­män toi­min­ta kan­nat­taa tar­kas­tut­taa ammat­ti­lai­sel­la. Sisäil­maon­gel­mien sel­vit­tä­mi­ses­sä koko­nai­suu­den arvioin­ti on tär­ke­ää.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Ikku­noi­den sisä­pin­taan muo­dos­tu­va kos­teus syn­tyy, kun läm­min ja riit­tä­vän kos­tea sisäil­ma koh­taa kyl­män ikku­na­pin­nan ja vesi­höy­ry tii­vis­tyy vedek­si.

Tois­tu­va tai run­sas sisä­puo­li­nen huur­tu­mi­nen voi ker­toa esi­mer­kik­si kor­keas­ta sisäil­man kos­teu­des­ta, puut­teel­li­ses­ta ilman­vaih­dos­ta tai poik­keuk­sel­li­sen kyl­mäs­tä ikku­na­pin­nas­ta. Ilmiö­tä esiin­tyy hel­pos­ti esi­mer­kik­si pesey­ty­mi­sen, ruo­an­lai­ton tai muun run­saas­ti kos­teut­ta tuot­ta­van toi­min­nan yhtey­des­sä.

Yksit­täi­nen huur­tu­mi­nen ei vie­lä tar­koi­ta raken­nuk­ses­sa ole­van ongel­maa. Jos ikku­nat ovat jat­ku­vas­ti mär­kiä tai vet­tä ker­tyy raken­tei­siin, ilman­vaih­don toi­min­ta ja sisäil­man kos­teus kan­nat­taa kui­ten­kin tar­kis­taa.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Tunk­kai­suu­den tun­ne voi joh­tua riit­tä­mät­tö­mäs­tä ilman­vaih­dos­ta, mut­ta syi­tä voi olla mui­ta­kin. Sisäil­maan ker­tyy jat­ku­vas­ti ihmis­ten, ruo­an­lai­ton, pesey­ty­mi­sen, mate­ri­aa­lien ja muun toi­min­nan seu­rauk­se­na kos­teut­ta, hii­li­diok­si­dia, haju­ja ja eri­lai­sia epä­puh­tauk­sia.

Jos käy­tet­ty ilma ei pois­tu riit­tä­väs­ti ja puh­das­ta ulkoil­maa ei tule tilal­le, sisäil­ma voi tun­tua ras­kaal­ta tai tunk­kai­sel­ta. Syy­nä voi­vat olla esi­mer­kik­si likai­set suo­dat­ti­met, tuk­keu­tu­neet vent­tii­lit, lii­an pie­nel­le sää­det­ty ilman­vaih­to tai jär­jes­tel­män epä­ta­sa­pai­no.

Tunk­kai­suus ei kui­ten­kaan yksin ker­ro ongel­man syy­tä. Jos tun­ne jat­kuu ilman­vaih­don nor­maa­lis­ta käy­tös­tä ja huol­los­ta huo­li­mat­ta, asia kan­nat­taa sel­vit­tää tar­kem­min.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Tal­vel­la ulkoil­ma sisäl­tää kyl­myy­den vuok­si vähän vesi­höy­ryä. Kun tämä ilma tulee sisäl­le ja läm­pe­nee, sen suh­teel­li­nen kos­teus las­kee. Sik­si sisäil­ma voi pak­kas­jak­soil­la tun­tua hyvin kui­val­ta.

Kui­vuu­den tun­net­ta voi lisä­tä myös lii­an kor­kea sisä­läm­pö­ti­la. Läm­möl­lä-leh­des­sä on aiem­min nos­tet­tu esil­le, että kor­keat huo­ne­läm­pö­ti­lat voi­vat lisä­tä muun muas­sa sil­mien, hen­gi­tys­tei­den ja lima­kal­vo­jen kui­vuu­den ja ärsy­tyk­sen tun­net­ta.

Ilman­vaih­toa ei kui­ten­kaan pidä tämän vuok­si sul­kea. Riit­tä­vä ilman­vaih­to tar­vi­taan myös tal­vel­la kos­teu­den ja epä­puh­tauk­sien pois­ta­mi­seen.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Sisäil­man suh­teel­li­nen kos­teus vaih­te­lee vuo­de­nai­ko­jen mukaan. Tal­vel­la se voi olla pak­kas­jak­so­jen aika­na hyvin­kin mata­la, kun taas kesäl­lä ulkoil­man suu­rem­pi kos­teus­pi­toi­suus nos­taa yleen­sä myös sisäil­man kos­teut­ta.

Sisäil­man kos­teu­del­le ei ole yhtä luke­maa, johon kodin pitäi­si pysyä ympä­ri vuo­den. Tär­keäm­pää on seu­ra­ta koko­nai­suut­ta ja eri­tyi­ses­ti sitä, ettei kos­teut­ta ole pit­kä­ai­kai­ses­ti niin pal­jon, että se alkaa tii­vis­tyä kyl­mil­le pin­noil­le tai aiheut­taa raken­teil­le kos­teus­ra­si­tus­ta.

Kos­teut­ta voi­daan nykyi­sin seu­ra­ta myös sisäil­ma-antu­reil­la. Mit­taus­tu­lok­sia tul­kit­taes­sa kan­nat­taa kui­ten­kin tar­kas­tel­la pidem­pää kehi­tys­tä eikä teh­dä joh­to­pää­tök­siä yksit­täi­sen mit­taus­lu­ke­man perus­teel­la. Sisäil­mas­to­se­mi­naa­ris­sa nos­tet­tiin esil­le juu­ri sisäil­man mit­taa­mi­sen jär­ke­vä käyt­tö osa­na raken­nuk­sen koko­nai­sar­vioin­tia.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Kyl­lä voi. Vedon tun­net­ta voi syn­tyä esi­mer­kik­si sil­loin, jos tuloil­ma on lii­an kyl­mää, ilma­vir­ta on lii­an suu­ri tai tuloil­ma­vent­tii­lin suun­taus tai sijoi­tus aiheut­taa ilman osu­mi­sen suo­raan oles­ke­lua­lu­eel­le.

Myös jär­jes­tel­män sää­döil­lä ja tasa­pai­nol­la on mer­ki­tys­tä. Koneel­li­ses­sa tulo- ja pois­toil­man­vaih­dos­sa läm­mön­tal­teen­ot­to läm­mit­tää tal­vel­la sisään tule­vaa ulkoil­maa pois­toil­mas­ta tal­teen ote­tul­la läm­möl­lä, mikä vähen­tää kyl­män tuloil­man aiheut­ta­maa vedon tun­net­ta.

Jos vedon tun­ne on jat­ku­vaa, ilman­vaih­toa ei kan­na­ta rat­kais­ta sul­ke­mal­la vent­tii­le­jä omin päin. Ilma­vir­to­jen oikea sää­tö on ilman­vaih­don toi­min­nan kan­nal­ta tär­ke­ää.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Pelk­kä lait­teen ikä ei rat­kai­se vaih­to­tar­vet­ta. Van­han ilman­vaih­to­ko­neen uusi­mis­ta kan­nat­taa har­ki­ta, jos lait­teen toi­min­ta on hei­ken­ty­nyt, sii­nä esiin­tyy tois­tu­via viko­ja, varao­sia on vai­kea saa­da tai sen ener­gia­te­hok­kuus ja läm­mön­tal­teen­ot­to ovat sel­väs­ti nyky­ai­kai­sia lait­tei­ta hei­kom­pia.

Uudem­mat ilman­vaih­to­ko­neet voi­vat tar­jo­ta tehok­kaam­man läm­mön­tal­teen­o­ton lisäk­si esi­mer­kik­si älyk­kääm­pää ohjaus­ta, vakio­vir­taus­pu­hal­ti­mia, etä­käyt­töä ja mah­dol­li­suuk­sia yhdis­tää ilman­vaih­to osak­si muu­ta talo­tek­niik­kaa.

Van­han koneen vaih­toa suun­ni­tel­taes­sa pitää kui­ten­kin tar­kas­tel­la koko ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää. Uuden lait­teen oikea mitoi­tus, kana­vis­ton kun­to sekä ilma­vir­to­jen mit­taus ja sää­tö ovat olen­nai­nen osa onnis­tu­nut­ta uudis­tus­ta.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Läm­mön­tal­teen­ot­to eli LTO tar­koit­taa sitä, että raken­nuk­ses­ta pois­tet­ta­van läm­pi­män ilman sisäl­tä­mää läm­pö­ener­gi­aa ote­taan tal­teen ja hyö­dyn­ne­tään sisään tule­van kyl­mem­män ulkoil­man läm­mit­tä­mi­seen.

Ilman läm­mön­tal­teen­ot­toa suu­ri osa pois­toil­man sisäl­tä­mäs­tä läm­pö­ener­gias­ta pää­tyi­si suo­raan ulos. LTO vähen­tää tämän huk­ka­läm­mön mää­rää ja siten raken­nuk­sen muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män tar­vit­se­maa ener­gi­aa.

Läm­mön­tal­teen­ot­to ei tar­koi­ta, että pois­toil­ma ja tuloil­ma sekoi­tet­tai­siin kes­ke­nään. Läm­pö siir­re­tään ilman­vaih­to­ko­neen läm­mön­siir­ti­men avul­la ilma­vir­ras­ta toi­seen.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Sääs­tön mää­rä riip­puu raken­nuk­ses­ta, ilman­vaih­don ilma­mää­ris­tä, ulko­läm­pö­ti­las­ta, ilman­vaih­to­ko­neen läm­mön­tal­teen­o­ton hyö­ty­suh­tees­ta ja jär­jes­tel­män käy­tös­tä.

Perus­pe­ri­aa­te on kui­ten­kin mer­kit­tä­vä: ilman­vaih­don muka­na raken­nuk­ses­ta pois­tuu läm­pö­ener­gi­aa, ja läm­mön­tal­tee­no­tol­la osa täs­tä ener­gias­ta voi­daan palaut­taa takai­sin raken­nuk­sen käyt­töön.

Sik­si nyky­ai­kai­sen ilman­vaih­to­ko­neen ener­gia­te­hok­kuut­ta arvioi­taes­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la puhal­ti­mien säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisäk­si läm­mön­tal­teen­o­ton toi­min­taa. Hyvä­kään tek­ni­nen suo­ri­tus­ky­ky ei kui­ten­kaan auta, jos jär­jes­tel­mä on vää­rin sää­det­ty tai sitä ei huol­le­ta asian­mu­kai­ses­ti.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Ilman­vaih­toa voi­daan jois­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä ohja­ta tar­peen mukaan, mut­ta sitä ei yleen­sä pidä pie­nen­tää yök­si auto­maat­ti­ses­ti vain sik­si, että on yö.

Makuu­huo­neis­sa ihmi­set viet­tä­vät yön aika­na usei­ta tun­te­ja, joten riit­tä­vä ilman­vaih­to on juu­ri sil­loin tär­ke­ää. Ihmi­sis­tä vapau­tuu huo­neil­maan muun muas­sa hii­li­diok­si­dia ja kos­teut­ta.

Nyky­ai­kai­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä ilman­vaih­toa voi­daan ohja­ta esi­mer­kik­si käyt­tö­ti­lan­teen, kos­teu­den tai hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den perus­teel­la. Täl­löin ilman­vaih­toa voi­daan pie­nen­tää sil­loin, kun raken­nuk­ses­sa ei ole ihmi­siä, ja tehos­taa tar­peen kas­vaes­sa.

Ilman­vaih­don ohjauk­ses­sa kan­nat­taa nou­dat­taa jär­jes­tel­män val­mis­ta­jan ohjei­ta ja raken­nuk­sel­le suun­ni­tel­tu­ja ilma­mää­riä.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Ilman­vaih­toa ei nor­maa­lis­ti pidä sam­mut­taa koko­naan. Raken­nuk­ses­sa syn­tyy kos­teut­ta ja epä­puh­tauk­sia myös sil­loin, kun ilman­vaih­don tar­ve tun­tuu vähäi­sel­tä, ja ilman­vaih­don teh­tä­vä­nä on huo­leh­tia nii­den pois­tu­mi­ses­ta.

Eri­tyi­sen huo­no rat­kai­su on sam­mut­taa ilman­vaih­to ener­gian­sääs­tön vuok­si. Läm­möl­lä-leh­des­sä jul­kais­tuis­sa ener­gian­sääs­tö­oh­jeis­sa on koros­tet­tu, ettei ilman­vaih­toa saa ener­gian­sääs­tön nimis­sä sul­kea tai estää.

Poik­keus­ti­lan­teis­sa viran­omai­set voi­vat antaa ohjeen ilman­vaih­don sul­ke­mi­ses­ta esi­mer­kik­si ulkoil­mas­sa ole­van vaa­ral­li­sen savun tai muun epä­puh­tau­den vuok­si. Täl­löin toi­mi­taan viran­omais­oh­jei­den mukaan.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Hel­teel­lä ilman­vaih­don perus­teh­tä­vä ei muu­tu: sen pitää edel­leen huo­leh­tia riit­tä­väs­tä ilman­vaih­dos­ta ja sisäil­man epä­puh­tauk­sien sekä kos­teu­den pois­ta­mi­ses­ta. Ilman­vaih­toa ei siis kan­na­ta sam­mut­taa kodin vii­len­tä­mi­sek­si.

Kesä­ai­kaan ilman­vaih­to­ko­neen läm­mön­tal­teen­o­ton ja mah­dol­li­sen kesä­ohi­tuk­sen toi­min­ta riip­puu lait­teen omi­nai­suuk­sis­ta. Monis­sa jär­jes­tel­mis­sä auto­ma­tiik­ka ohjaa toi­min­taa ulko- ja sisä­läm­pö­ti­lo­jen perus­teel­la.

Kodin yli­läm­pe­ne­mis­tä kan­nat­taa tor­jua ensi­si­jai­ses­ti estä­mäl­lä aurin­gon läm­pö­sä­tei­lyn pää­sy sisäl­le esi­mer­kik­si ulko­puo­li­sel­la var­jos­tuk­sel­la. Vii­leäm­pi­nä öinä voi­daan hyö­dyn­tää myös tuu­le­tus­ta olo­suh­tei­den sal­lies­sa.

Pelk­kä ilman­vaih­to ei yleen­sä vas­taa var­si­nais­ta jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mää. Jois­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä ilman­vaih­toon voi­daan kui­ten­kin yhdis­tää esi­mer­kik­si maa­läm­pö­pii­riä hyö­dyn­tä­vä vii­len­nys­pat­te­ri.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Ilman­vaih­to ja vii­len­nys ovat eri asioi­ta. Ilman­vaih­don ensi­si­jai­nen teh­tä­vä on vaih­taa raken­nuk­sen ilmaa: pois­taa käy­tet­tyä ilmaa ja tuo­da tilal­le puh­das­ta ulkoil­maa. Vii­len­nyk­sen teh­tä­vä­nä puo­les­taan on pois­taa raken­nuk­ses­ta läm­pöä ja alen­taa sisä­läm­pö­ti­laa.

Jär­jes­tel­mät voi­vat kui­ten­kin toi­mia yhdes­sä. Esi­mer­kik­si maa­läm­pö­jär­jes­tel­män maa­pii­rin vii­leyt­tä voi­daan jois­sa­kin rat­kai­suis­sa joh­taa ilman­vaih­to­ka­na­vaan sijoi­te­tul­le vii­len­nys­pat­te­ril­le. Läm­möl­lä-leh­den vuon­na 2026 esit­te­le­mäs­sä oma­ko­ti­ta­los­sa samaa maa­pii­riä hyö­dyn­net­tiin kesäl­lä vii­len­nyk­seen ja tal­vel­la ilman­vaih­don ulkoil­man esi­läm­mi­tyk­seen.

Vii­len­nyk­sen toteu­tus­ta­pa kan­nat­taa suun­ni­tel­la raken­nuk­sen ja ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­den perus­teel­la. Ilman­vaih­don kaut­ta toteu­tet­ta­van vii­len­nyk­sen teho ja omi­nai­suu­det poik­kea­vat esi­mer­kik­si ilma­läm­pö­pum­pul­la tai eril­li­sil­lä puhal­lin­kon­vek­to­reil­la toteu­te­tus­ta jääh­dy­tyk­ses­tä.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

6. Kodin vii­len­nys – UKK

Oma­ko­ti­ta­lon vii­len­tä­mi­ses­sä kan­nat­taa aloit­taa estä­mäl­lä läm­pöä pää­se­mäs­tä sisäl­le. Eri­tyi­ses­ti aurin­gon­sä­tei­ly ikku­noi­den kaut­ta voi nos­taa sisä­läm­pö­ti­laa nopeas­ti, joten aurin­ko­suo­jaus, mar­kii­sit, säle­kaih­ti­met ja muu var­jos­tus ovat tehok­kai­ta kei­no­ja.

Päi­väl­lä ikku­noi­ta kan­nat­taa yleen­sä pitää kiin­ni, jos ulko­na on sisä­ti­lo­ja läm­pi­mäm­pää. Kun ulkoil­ma illal­la tai yöl­lä vii­le­nee sisäil­maa kyl­mem­mäk­si, voi­daan hyö­dyn­tää ris­ti­ve­toa ja tuu­le­tus­ta.

Myös sisäi­siä läm­pö­kuor­mia kan­nat­taa vähen­tää. Esi­mer­kik­si uuni, sau­na ja tehok­kaat säh­kö­lait­teet tuot­ta­vat läm­pöä sisä­ti­loi­hin.

Jos nämä kei­not eivät rii­tä, kotiin voi­daan hank­kia koneel­li­nen vii­len­nys esi­mer­kik­si ilma­läm­pö­pum­pul­la tai maa­läm­pö­jär­jes­tel­män maa­vii­leäl­lä. Läm­möl­lä-leh­den vii­len­nys­tä käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa koros­te­taan juu­ri sitä, että vii­len­nyk­ses­sä kan­nat­taa ensin ehkäis­tä kodin läm­pe­ne­mis­tä ja vas­ta sen jäl­keen tuot­taa aktii­vi­ses­ti kyl­mää.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Tehok­kain rat­kai­su riip­puu talos­ta, sen poh­ja­rat­kai­sus­ta ja sii­tä, kuin­ka suu­ri vii­len­nys­tar­ve on.

Ensim­mäi­nen kei­no on vähen­tää raken­nuk­seen tule­vaa läm­pöä aurin­ko­suo­jauk­sel­la ja muil­la pas­sii­vi­sil­la rat­kai­suil­la. Jos tar­vi­taan koneel­lis­ta vii­len­nys­tä, ole­mas­sa ole­vaan oma­ko­ti­ta­loon ilma­läm­pö­pump­pu on usein teho­kas ja suh­teel­li­sen hel­pos­ti toteu­tet­ta­va rat­kai­su.

Maa­läm­pö­ta­los­sa puo­les­taan ener­gia­kai­vos­ta saa­ta­va maa­vii­leä voi olla erit­täin ener­gia­te­ho­kas tapa vii­len­tää raken­nus­ta. Vii­leys voi­daan jakaa esi­mer­kik­si puhal­lin­kon­vek­to­reil­la tai jois­sa­kin tapauk­sis­sa ilman­vaih­don kaut­ta.

Par­haas­sa koko­nai­suu­des­sa aktii­vi­sen jääh­dy­tyk­sen ei tar­vit­se yksin tor­jua kaik­kea läm­pö­kuor­maa, vaan aurin­ko­suo­jaus, ilman­vaih­to, yöai­kai­nen tuu­le­tus ja var­si­nai­nen vii­len­nys toi­mi­vat yhdes­sä.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Usein kyl­lä. Ilma­läm­pö­pump­pu on mones­sa oma­ko­ti­ta­los­sa käy­tän­nöl­li­nen rat­kai­su kesä­ajan vii­len­nyk­seen, ja samal­la lait­teel­la voi­daan yleen­sä myös läm­mit­tää raken­nus­ta tal­vel­la.

Vii­len­nyk­sen toi­mi­vuu­teen vai­kut­ta­vat eri­tyi­ses­ti sisäyk­si­kön sijoi­tus ja talon poh­ja­rat­kai­su. Avoi­mes­sa kodis­sa vii­leä ilma pää­see leviä­mään tehok­kaam­min kuin talos­sa, jos­sa on pal­jon sul­jet­tu­ja huo­nei­ta tai usei­ta ker­rok­sia.

Ilma­läm­pö­pum­pul­la ei tar­vit­se teh­dä kodis­ta kyl­mää. Jo muu­ta­man asteen las­ku sisä­läm­pö­ti­las­sa ja samal­la tapah­tu­va ilman kos­teu­den vähe­ne­mi­nen voi­vat paran­taa asu­mis­mu­ka­vuut­ta huo­mat­ta­vas­ti.

Ennen han­kin­taa kan­nat­taa miet­tiä, mit­kä tilat halu­taan vii­len­tää ja pys­tyy­kö yhdel­lä sisäyk­si­köl­lä pal­ve­le­maan nii­tä riit­tä­vän hyvin.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilma­läm­pö­pump­pu on mones­sa oma­ko­ti­ta­los­sa teho­kas ja suh­teel­li­sen hel­pos­ti toteu­tet­ta­va rat­kai­su kesä­ajan vii­len­nyk­seen. Samal­la lait­teel­la voi­daan yleen­sä sekä läm­mit­tää tal­vel­la että jääh­dyt­tää kesäl­lä.

Vii­len­nyk­sen toi­mi­vuu­teen vai­kut­taa sisäyk­si­kön sijoi­tus. Vii­leän ilman pitäi­si pääs­tä leviä­mään mah­dol­li­sim­man hyvin nii­hin tiloi­hin, joi­ta halu­taan vii­len­tää. Avoin poh­ja­rat­kai­su hel­pot­taa vii­leän ilman leviä­mis­tä, kun taas sul­je­tut huo­neet ja useat ker­rok­set voi­vat vai­keut­taa sitä.

Lai­tet­ta ei myös­kään tar­vit­se sää­tää erit­täin kyl­mäk­si. Tavoit­tee­na on miel­lyt­tä­vä sisä­läm­pö­ti­la ja kos­teu­den hal­lin­ta, ei mah­dol­li­sim­man suu­ri läm­pö­ti­lae­ro ulko- ja sisäil­man välil­lä.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

ASTA 20

Kus­tan­nuk­set riip­pu­vat sii­tä, miten vii­len­nys toteu­te­taan.

Aurin­ko­suo­jaus, kaih­ti­met ja yöai­kai­nen tuu­le­tus voi­vat olla hyvin edul­li­sia kei­no­ja. Koneel­li­nen jääh­dy­tys vaa­tii puo­les­taan lai­tein­ves­toin­nin ja aiheut­taa käy­tön aika­na ener­gia­kus­tan­nuk­sia.

Ilma­läm­pö­pum­pun kus­tan­nuk­siin kuu­lu­vat lait­teen han­kin­ta ja asen­nus sekä käy­tön säh­kön­ku­lu­tus. Maa­läm­pö­ta­los­sa maa­vii­leän käyt­tö­kus­tan­nuk­set voi­vat olla pie­net, mut­ta jär­jes­tel­män raken­ta­mi­ses­ta syn­tyy kus­tan­nuk­sia esi­mer­kik­si put­ki­tuk­sis­ta, puhal­lin­kon­vek­to­ris­ta tai ilman­vaih­toon lii­tet­tä­väs­tä jääh­dy­tys­pat­te­ris­ta.

Koko­nai­suut­ta kan­nat­taa arvioi­da han­kin­ta­hin­nan lisäk­si myös käyt­tö­kus­tan­nus­ten, asu­mis­mu­ka­vuu­den ja jär­jes­tel­män käyt­töiän perus­teel­la.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

26: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Ilma­läm­pö­pum­pul­la vii­len­tä­mi­sen säh­kön­ku­lu­tus riip­puu esi­mer­kik­si talon läm­pö­kuor­mas­ta, ulko­läm­pö­ti­las­ta, lait­teen tehok­kuu­des­ta, tavoi­tel­lus­ta sisä­läm­pö­ti­las­ta ja sii­tä, kuin­ka pal­jon jääh­dy­tys­tä käy­te­tään.

Ilma­läm­pö­pump­pu siir­tää läm­pöä sisä­ti­lois­ta ulos, joten kyse ei ole sii­tä, että säh­kö muu­tet­tai­siin suo­raan kyl­mäk­si.

Kulu­tus­ta voi­daan pie­nen­tää ehkäi­se­mäl­lä talon läm­pe­ne­mis­tä jo etu­kä­teen. Jos aurin­gon­sä­tei­lyä este­tään tehok­kaas­ti ja sisäi­siä läm­pö­kuor­mia vähen­ne­tään, myös ilma­läm­pö­pum­pun tar­vit­see teh­dä vähem­män työ­tä.

Vii­len­nyk­ses­sä ei yleen­sä kan­na­ta tavoi­tel­la hyvin mata­laa sisä­läm­pö­ti­laa. Mal­til­li­nen läm­pö­ti­lae­ro ulkoil­maan paran­taa asu­mis­mu­ka­vuut­ta ja pitää ener­gian­ku­lu­tuk­sen koh­tuul­li­se­na.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kyl­lä. Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män ener­gia­kai­von tai maa­pii­rin vii­leyt­tä voi­daan hyö­dyn­tää kesäl­lä kodin vii­len­tä­mi­seen.

Rat­kai­sua kut­su­taan esi­mer­kik­si maa­vii­leäk­si tai maa­kyl­mäk­si. Keruu­pii­rin vii­le­ää nes­tet­tä voi­daan kier­rät­tää esi­mer­kik­si puhal­lin­kon­vek­to­ril­le tai ilman­vaih­don yhtey­des­sä ole­val­le jääh­dy­tys­pat­te­ril­le.

Rat­kai­sun etu­na on pie­ni ener­gian­ku­lu­tus, kos­ka var­si­nais­ta läm­pö­pum­pun kompres­so­ria ei yleen­sä tar­vit­se käyt­tää vii­len­nyk­sen tuot­ta­mi­seen. Säh­köä tar­vi­taan lähin­nä nes­teen ja ilman kier­rät­tä­mi­seen.

Läm­möl­lä-leh­den elo­kuus­sa 2026 esit­te­le­mäs­sä maa­läm­pö­re­mon­tis­sa samaa maa­pii­riä hyö­dyn­ne­tään kesäl­lä vii­len­nyk­seen ja tal­vel­la ilman­vaih­don ulkoil­man esi­läm­mi­tyk­seen.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Maa­kyl­mä ja maa­vii­leä tar­koit­ta­vat käy­tän­nös­sä maa­pe­rän tai ener­gia­kai­von vii­ley­den hyö­dyn­tä­mis­tä raken­nuk­sen jääh­dyt­tä­mi­seen.

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mäs­sä ener­gia­kai­vos­ta palaa­va läm­mön­ke­ruu­nes­te on kesäl­lä riit­tä­vän vii­le­ää, jot­ta sen avul­la voi­daan pois­taa läm­pöä sisä­ti­lois­ta. Vii­leys voi­daan siir­tää huo­nei­siin esi­mer­kik­si puhal­lin­kon­vek­to­ril­la tai ilman­vaih­don jääh­dy­tys­pat­te­ril­la.

Rat­kai­sus­ta puhu­taan usein pas­sii­vi­se­na vii­len­nyk­se­nä, kos­ka läm­pö­pum­pun kompres­so­ria ei yleen­sä tar­vi­ta. Säh­köä kulut­ta­vat lähin­nä kier­to­ve­si­pum­put ja mah­dol­li­set puhal­ti­met.

Maa­vii­leän toteu­tuk­ses­sa on tär­ke­ää huo­mioi­da kon­dens­si­ve­den muo­dos­tu­mi­nen ja kyl­mien put­kien asian­mu­kai­nen eris­tä­mi­nen.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ei vält­tä­mät­tä päi­väl­lä. Jos ulko­na on läm­pi­mäm­pää kuin sisäl­lä, avoi­met ikku­nat pääs­tä­vät kotiin lisää läm­min­tä ilmaa ja voi­vat nos­taa sisä­läm­pö­ti­laa.

Ikku­nat kan­nat­taa ava­ta sil­loin, kun ulko­läm­pö­ti­la las­kee sisä­läm­pö­ti­laa alem­mak­si. Usein paras aika tehok­kaal­le tuu­le­tuk­sel­le on ilta, yö tai aikai­nen aamu. Ris­ti­ve­dol­la raken­nuk­ses­ta voi­daan sil­loin pois­taa päi­vän aika­na ker­ty­nyt­tä läm­pöä nopeas­ti.

Päi­väl­lä kan­nat­taa puo­les­taan pitää ikku­noi­ta ja ovia mah­dol­li­suuk­sien mukaan sul­jet­tui­na ja estää samal­la aurin­gon­sä­tei­lyn pää­sy sisäl­le.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Ilman­vaih­don perus­teh­tä­vä on vaih­taa sisäil­maa, joten sitä ei pidä sam­mut­taa hel­teen vuok­si.

Koneel­li­sen ilman­vaih­don toi­min­ta kan­nat­taa pitää val­mis­ta­jan ohjei­den mukai­se­na. Monis­sa ilman­vaih­to­ko­neis­sa on kesä­toi­min­to tai läm­mön­tal­teen­o­ton kesä­ohi­tus, joka estää pois­toil­man läm­pöä siir­ty­mäs­tä tar­peet­to­mas­ti tuloil­maan sil­loin, kun ulko­na on läm­min­tä.

Vii­leäm­pi­nä öinä ilman­vaih­toa voi­daan jois­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä tehos­taa, jol­loin vii­leäm­pää ulkoil­maa saa­daan enem­män sisään. Päi­vän kuu­mim­pi­na tun­tei­na pel­käl­lä ilman­vaih­dol­la ei kui­ten­kaan yleen­sä pys­ty­tä jääh­dyt­tä­mään taloa, jos ulkoil­ma on sisäil­maa läm­pi­mäm­pää.

Ilman­vaih­to ja var­si­nai­nen jääh­dy­tys ovat siis eri asioi­ta, vaik­ka ne voi­vat toi­mia yhdes­sä.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Kyl­lä. Aurin­ko­suo­jaus on yksi tehok­kaim­mis­ta tavois­ta ehkäis­tä kodin yli­läm­pe­ne­mis­tä.

Eri­tyi­sen tehok­kai­ta ovat ikku­noi­den ulko­puo­lel­le sijoi­te­tut rat­kai­sut, kuten mar­kii­sit, ulko­puo­li­set kaih­ti­met, sälei­köt ja muu var­jos­tus. Ne pysäyt­tä­vät suu­ren osan aurin­gon­sä­tei­lys­tä jo ennen kuin läm­pö pää­see ikku­nan läpi sisä­ti­loi­hin.

Myös puut ja muu kas­vil­li­suus voi­vat var­jos­taa raken­nus­ta kesäl­lä. Sisä­puo­li­set ver­hot ja säle­kaih­ti­met aut­ta­vat nekin, mut­ta ulko­puo­li­nen suo­jaus on yleen­sä tehok­kaam­paa, kos­ka läm­pö­sä­tei­ly ei ehdi pääs­tä sisäl­le asti.

Aurin­ko­suo­jaus pie­nen­tää samal­la koneel­li­sen vii­len­nyk­sen tar­vet­ta ja siten myös sen ener­gian­ku­lu­tus­ta.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Yhtä kai­kil­le sopi­vaa kesä­läm­pö­ti­laa ei ole. Läm­pö­viih­ty­vyy­teen vai­kut­ta­vat läm­pö­ti­lan lisäk­si esi­mer­kik­si ilman kos­teus, ilman lii­ke, vaa­te­tus, ter­vey­den­ti­la ja hen­ki­lö­koh­tai­set miel­ty­myk­set.

Koneel­li­ses­sa vii­len­nyk­ses­sä sisä­ti­lo­ja ei yleen­sä ole tar­peen jääh­dyt­tää hyvin kyl­mik­si. Jo muu­ta­man asteen ero kuu­maan ulkoil­maan voi teh­dä sisä­ti­lois­ta huo­mat­ta­vas­ti miel­lyt­tä­väm­mät.

Tär­ke­ää on myös vält­tää tar­peet­to­man suur­ta läm­pö­ti­lae­roa ulko- ja sisäil­man välil­lä. Vii­len­nys kan­nat­taa sää­tää asu­mis­mu­ka­vuu­den, ei mah­dol­li­sim­man alhai­sen läm­pö­ti­la­lu­ke­man perus­teel­la.

Pit­kit­ty­nyt kor­kea sisä­läm­pö­ti­la voi kui­ten­kin olla eri­tyi­ses­ti ikään­ty­neil­le ja tie­tyis­tä sai­rauk­sis­ta kär­si­vil­le myös ter­veys­ris­ki. Tule­vai­suu­des­sa kesä­ajan läm­pö­olo­suh­tei­siin jou­du­taan­kin suo­ma­lai­sis­sa raken­nuk­sis­sa kiin­nit­tä­mään entis­tä enem­män huo­mio­ta. Läm­möl­lä-leh­den laa­jas­sa vii­len­ny­sar­tik­ke­lis­sa tätä tar­kas­tel­laan myös raken­nus­ten muut­tu­vien olo­suh­tei­den näkö­kul­mas­ta.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

7. Ener­gia­te­hok­kuus ja ener­gian­sääs­tö

Oma­ko­ti­ta­lon ener­gian­ku­lu­tus­ta voi­daan pie­nen­tää monel­la taval­la. Usein jär­ke­vin­tä on aloit­taa sii­tä, mihin ener­gi­aa talos­sa oikeas­ti kuluu. Läm­mi­tys muo­dos­taa taval­li­ses­ti suu­rim­man osuu­den pien­ta­lon ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, joten läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sää­döil­lä, sisä­läm­pö­ti­lal­la ja raken­nuk­sen läm­pö­hä­viöil­lä on suu­ri mer­ki­tys.

Ener­gian­ku­lu­tus­ta voi pie­nen­tää esi­mer­kik­si las­ke­mal­la tar­peet­to­man kor­kei­ta huo­ne­läm­pö­ti­lo­ja, huol­ta­mal­la läm­mi­tys- ja ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mät, paran­ta­mal­la ylä­poh­jan eris­tys­tä ja vähen­tä­mäl­lä läm­pi­män käyt­tö­ve­den kulu­tus­ta.

Myös van­haa raken­nus­ta voi­daan usein paran­taa vai­heit­tain ilman, että kaik­kea tar­vit­see uusia ker­ral­la. Läm­möl­lä-leh­den lisäe­ris­tä­mis­tä käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa esi­mer­kik­si ylä­poh­jan lisäe­ris­tyk­sen tode­taan voi­van pie­nen­tää läm­pö­hä­viö­tä ja läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Ener­gi­aa sääs­tet­tiin paran­ta­mal­la van­haa

Suo­ma­lai­ses­sa oma­ko­ti­ta­los­sa suu­rin yksit­täi­nen ener­gian­ku­lu­tuk­sen koh­de on yleen­sä tilo­jen läm­mi­tys. Sen jäl­keen ener­gi­aa kuluu muun muas­sa läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­seen, ilman­vaih­toon, valais­tuk­seen ja kodin säh­kö­lait­tei­siin.

Jakau­ma vaih­te­lee kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti talon iän, koon, ener­gia­te­hok­kuu­den, läm­mi­tys­muo­don, asu­kas­mää­rän ja käyt­tö­tot­tu­mus­ten mukaan.

Van­hem­mas­sa, hei­kom­min eris­te­tys­sä talos­sa läm­mi­tyk­sen osuus voi olla suu­ri. Uudes­sa ener­gia­te­hok­kaas­sa talos­sa puo­les­taan läm­pi­män käyt­tö­ve­den ja koti­ta­lous­säh­kön suh­teel­li­nen osuus koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta koros­tuu.

Sik­si omas­sa kodis­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la toteu­tu­nut­ta kulu­tus­ta eikä ver­ra­ta pel­käs­tään yhtä koko­nais­lu­kua mui­den talo­jen kulu­tuk­seen.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Oma­ko­ti­ta­lon vuo­sit­tai­nen säh­kön­ku­lu­tus voi vaih­del­la muu­ta­mas­ta tuhan­nes­ta kilowat­ti­tun­nis­ta usei­siin kym­me­niin tuhan­siin kilowat­ti­tun­tei­hin.

Suu­rin ero syn­tyy sii­tä, läm­mi­te­tään­kö talo säh­köl­lä vai jol­la­kin muul­la ener­gia­muo­dol­la. Jos sekä tilo­jen että käyt­tö­ve­den läm­mi­tys perus­tu­vat säh­köön, säh­kön­ku­lu­tus on luon­nol­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin esi­mer­kik­si kau­ko- tai puu­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa, jos­sa säh­köä tar­vi­taan lähin­nä kodin­ko­nei­siin, valais­tuk­seen ja talo­tek­nii­kan apu­lait­tei­siin.

Kulu­tuk­seen vai­kut­ta­vat lisäk­si talon koko, ikä, eris­tys­ta­so, asuk­kai­den mää­rä, sisä­läm­pö­ti­la, läm­pi­män veden käyt­tö ja esi­mer­kik­si säh­kö­au­ton lataus.

Sik­si yhtä kai­kil­le oma­ko­ti­ta­loil­le sopi­vaa vuo­si­ku­lu­tus­ta ei ole. Paras ver­tai­lu­koh­ta on oman kodin useam­man vuo­den kulu­tus­his­to­ria.

Yhtä nor­maa­lia säh­kön­ku­lu­tus­ta ei ole, kos­ka oma­ko­ti­ta­lo­jen läm­mi­tys­rat­kai­sut ja käyt­tö­ta­vat poik­kea­vat toi­sis­taan huo­mat­ta­vas­ti.

Suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä varus­te­tun talon säh­kön­ku­lu­tus voi olla monin­ker­tai­nen esi­mer­kik­si maa­läm­pö­ta­loon ver­rat­tu­na. Toi­saal­ta suu­res­sa maa­läm­pö­ta­los­sa voi kulua enem­män säh­köä kuin pie­nes­sä, hyvin ener­gia­te­hok­kaas­sa säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa.

Sik­si koko­nais­ku­lu­tuk­sen rin­nal­la kan­nat­taa tar­kas­tel­la esi­mer­kik­si kulu­tus­ta neliö­met­riä koh­ti sekä sitä, kuin­ka suu­ri osa säh­kös­tä kuluu läm­mi­tyk­seen, läm­pi­mään käyt­tö­ve­teen ja koti­ta­lous­säh­köön.

Jos oman talon kulu­tus nousee sel­väs­ti ilman muu­tok­sia asu­mi­ses­sa tai sääs­sä, syy kan­nat­taa sel­vit­tää. Taus­tal­la voi olla esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sää­töi­hin, lait­tei­siin tai raken­nuk­sen kun­toon liit­ty­vä muu­tos.

Läm­mi­tyk­ses­sä voi­daan sääs­tää ennen kaik­kea vält­tä­mäl­lä tur­haa läm­mit­tä­mis­tä ja var­mis­ta­mal­la, että läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä toi­mii suun­ni­tel­lul­la taval­la.

Huo­ne­läm­pö­ti­lo­ja kan­nat­taa sää­tää tilo­jen käy­tön mukaan. Kaik­kien huo­nei­den ei tar­vit­se olla yhtä läm­pi­miä, ja esi­mer­kik­si varas­tois­sa tai vähän käy­te­tyis­sä tilois­sa voi­daan usein käyt­tää alem­paa läm­pö­ti­laa.

Myös läm­mi­tys­jär­jes­tel­män oikeil­la sää­döil­lä, sään­nöl­li­sel­lä huol­lol­la ja mah­dol­li­sel­la auto­maa­tiol­la voi­daan pie­nen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta. Raken­tei­den läm­pö­hä­viö­tä voi­daan puo­les­taan vähen­tää esi­mer­kik­si lisäe­ris­tyk­sel­lä sil­loin, kun se on raken­nus­tek­ni­ses­ti jär­ke­vää.

Ener­gian­sääs­tö ei siis aina vaa­di koko­naan uut­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää. Usein ole­mas­sa ole­van jär­jes­tel­män paran­ta­mi­nen ja talon läm­pö­hä­viöi­den vähen­tä­mi­nen ovat jär­ke­vä ensim­mäi­nen askel.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Ener­gi­aa sääs­tet­tiin paran­ta­mal­la van­haa

Usein kyl­lä, jos huo­ne­läm­pö­ti­la on tar­peet­to­man kor­kea. Jo pie­ni läm­pö­ti­lan las­ku vähen­tää raken­nuk­sen läm­pö­hä­viö­tä ja siten läm­mi­ty­se­ner­gian tar­vet­ta.

Läm­pö­ti­laa ei kui­ten­kaan kan­na­ta alen­taa niin pal­jon, että asu­mis­mu­ka­vuus kär­sii tai raken­nuk­seen syn­tyy kos­teus­ris­ke­jä. Eri tilois­sa voi­daan käyt­tää eri­lai­sia läm­pö­ti­lo­ja nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­sen mukaan.

Makuu­huo­nees­sa moni viih­tyy hie­man vii­leäm­mäs­sä kuin olo­huo­nees­sa, ja vähän käy­te­tyis­sä tilois­sa läm­pö­ti­laa voi­daan usein las­kea enem­män.

Sopi­va läm­pö­ti­la on siis kom­pro­mis­si asu­mis­mu­ka­vuu­den, ter­vey­den ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen välil­lä.

Ilman­vaih­don muka­na raken­nuk­ses­ta pois­tuu läm­pö­ener­gi­aa, joten ilman­vaih­dol­la on mer­ki­tys­tä läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tuk­seen.

Koneel­li­ses­sa tulo- ja pois­toil­man­vaih­dos­sa läm­mön­tal­teen­ot­to voi ottaa suu­ren osan pois­toil­man läm­mös­tä tal­teen ja hyö­dyn­tää sen sisään tule­van ulkoil­man läm­mit­tä­mi­seen. Tämä pie­nen­tää muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män ener­gian­tar­vet­ta.

Ilman­vaih­toa ei kui­ten­kaan pidä pie­nen­tää lii­kaa ener­gian­sääs­tön vuok­si. Riit­tä­vä ilman­vaih­to tar­vi­taan kos­teu­den, hii­li­diok­si­din, haju­jen ja mui­den epä­puh­tauk­sien pois­ta­mi­seen.

Ener­gia­te­ho­kas ilman­vaih­to tar­koit­taa­kin ennen kaik­kea oikein mitoi­tet­tua, sää­det­tyä ja huol­let­tua jär­jes­tel­mää, jos­sa ilman­vaih­toa ei käy­te­tä tar­peet­to­man suu­rel­la tehol­la mut­ta sitä on aina riit­tä­väs­ti.

Lue lisää:

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Lisäe­ris­tä­mi­nen kan­nat­taa eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun van­han talon eris­te­ker­rok­set ovat nyky­mit­ta­puul­la ohuet mut­ta raken­teet muu­ten hyväs­sä kun­nos­sa.

Ylä­poh­ja on usein ensim­mäi­siä tar­kas­tet­ta­via koh­tei­ta, kos­ka läm­pö pyr­kii ylös­päin ja ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen voi­daan mones­sa talos­sa toteut­taa suh­teel­li­sen hel­pos­ti.

Ennen lisäe­ris­tys­tä pitää kui­ten­kin var­mis­taa raken­tei­den kun­to ja kos­teus­tek­ni­nen toi­mi­vuus. Huo­no­kun­toi­sen tai kos­tean eris­teen pääl­le ei pidä vain lisä­tä uut­ta eris­tet­tä.

Läm­möl­lä-leh­den esi­merk­ki­koh­tees­sa ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen nos­tet­tiin kus­tan­nuk­sil­taan koh­tuul­li­sek­si ener­gia­re­mon­tik­si, jol­la voi­daan vähen­tää läm­pö­hä­viö­tä ilman läm­mi­tys­muo­don vaih­ta­mis­ta.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Ikku­noi­den vaih­ta­mi­nen voi paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta, mut­ta pel­käs­tään ener­gian­sääs­tön vuok­si teh­tä­vän vaih­don kan­nat­ta­vuus pitää arvioi­da tapaus­koh­tai­ses­ti.

Jos van­hat ikku­nat ovat huo­no­kun­toi­sia, vetoi­sia tai tii­vis­teet ja raken­teet ovat käyt­töi­kän­sä pääs­sä, uusi­mi­nen voi paran­taa sekä asu­mis­mu­ka­vuut­ta että ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Jos ikku­nat ovat muu­ten hyväs­sä kun­nos­sa, nii­den tii­vis­tä­mi­nen ja sää­tä­mi­nen voi olla huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pi ensim­mäi­nen toi­men­pi­de.

Ikku­noi­den uusi­mis­ta arvioi­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da ener­gian­ku­lu­tuk­sen lisäk­si raken­tei­den kun­to, vedon tun­ne, ääne­ne­ris­tys, aurin­ko­suo­jaus ja koko remon­tin kus­tan­nuk­set.

Ener­gia­te­hok­kuus tar­koit­taa sitä, että sama asu­mis­mu­ka­vuus ja tar­vit­ta­vat pal­ve­lut tuo­te­taan mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la.

Pien­ta­los­sa ener­gia­te­hok­kuu­teen vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si raken­nuk­sen eris­tys, ikku­nat ja ovet, ilman­vaih­to, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, läm­min käyt­tö­ve­si, auto­maa­tio sekä asuk­kai­den käyt­tö­tot­tu­muk­set.

Ener­gia­te­hok­kuus ei siis tar­koi­ta sitä, että kodis­sa pitäi­si olla kyl­mä tai ilman­vaih­toa pitäi­si vähen­tää lii­an pie­nek­si. Tavoit­tee­na on vähen­tää tur­haa ener­gian­ku­lu­tus­ta hei­ken­tä­mät­tä asu­mi­sen laa­tua.

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus on myös kes­kei­nen osa EU:n EPBD-direk­tii­viä ja Suo­men raken­ta­mis­sään­te­lyä.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Ener­gia­to­dis­tus on raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta kuvaa­va asia­kir­ja. Sii­nä raken­nuk­sel­le mää­ri­te­tään ener­gia­te­hok­kuus­luok­ka las­ken­nal­li­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen perus­teel­la.

Ener­gia­to­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa eri raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den ver­tai­lua. Todis­tuk­sen las­ken­ta ei perus­tu suo­raan sii­hen, kuin­ka pal­jon juu­ri kysei­sen talon nykyi­set asuk­kaat käyt­tä­vät ener­gi­aa, vaan stan­dar­doi­tui­hin käyt­tö­ole­tuk­siin ja raken­nuk­sen tek­ni­siin omi­nai­suuk­siin.

Ener­gia­to­dis­tuk­seen sisäl­tyy myös ehdo­tuk­sia raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si.

Ener­gia­to­dis­tus tar­vi­taan tie­tyis­sä tilan­teis­sa esi­mer­kik­si raken­nus­ta myy­täes­sä tai vuo­krat­taes­sa. EPBD-uudis­tus muut­taa tule­vai­suu­des­sa myös ener­gia­to­dis­tus­ten ja E‑luvun las­ken­taa.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Raken­nuk­sen ener­gia­luok­ka ker­too raken­nuk­sen las­ken­nal­li­ses­ta ener­gia­te­hok­kuu­des­ta. Luo­ki­tus esi­te­tään astei­kol­la A–G, jos­sa A tar­koit­taa ener­gia­te­hok­kain­ta luok­kaa.

Ener­gia­luok­ka perus­tuu raken­nuk­sen E‑lukuun. Las­ken­nas­sa huo­mioi­daan raken­nuk­sen tek­ni­siä omi­nai­suuk­sia sekä eri ener­gia­muo­to­jen ker­toi­mia.

Ener­gia­luok­ka ei siis ole sama asia kuin talon toteu­tu­nut säh­kön tai muun ener­gian vuo­si­ku­lu­tus. Kak­si saman ener­gia­luo­kan taloa voi kulut­taa käy­tän­nös­sä eri mää­rän ener­gi­aa esi­mer­kik­si asu­kas­mää­rän ja käyt­tö­tot­tu­mus­ten vuok­si.

EPBD-direk­tii­vin toi­meen­pa­non yhtey­des­sä ener­gia­luo­ki­tus­ta ja E‑luvun las­ken­ta­ta­paa ollaan Suo­mes­sa uudis­ta­mas­sa.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Ener­gia­luok­kaa voi­daan paran­taa pie­nen­tä­mäl­lä raken­nuk­sen las­ken­nal­lis­ta ener­gian­tar­vet­ta tai muut­ta­mal­la sen ener­gian­tuo­tan­toa ener­gia­te­hok­kaam­mak­si.

Mah­dol­li­sia toi­men­pi­tei­tä ovat esi­mer­kik­si lisäe­ris­tä­mi­nen, ikku­noi­den tai ovien paran­ta­mi­nen, ilman­vaih­don läm­mön­tal­teen­o­ton tehos­ta­mi­nen, läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen, läm­pö­pum­pun lisää­mi­nen sekä aurin­koe­ner­gian hyö­dyn­tä­mi­nen.

Oikeat toi­men­pi­teet riip­pu­vat aina raken­nuk­ses­ta. Van­haan taloon ei kan­na­ta teh­dä remont­te­ja pel­käs­tään ener­gia­luo­kan kir­jai­men vuok­si, vaan samal­la pitää tar­kas­tel­la inves­toin­nin kus­tan­nuk­sia, raken­nuk­sen kun­toa, saa­vu­tet­ta­vaa ener­gian­sääs­töä ja asu­mis­mu­ka­vuu­den paran­tu­mis­ta.

Esi­mer­kik­si lisäe­ris­tä­mi­sel­lä voi­daan jois­sa­kin van­hois­sa talois­sa vähen­tää läm­pö­hä­viöi­tä ilman koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Ener­gia­re­mon­til­la tar­koi­te­taan raken­nuk­seen teh­tä­vää muu­tos­ta, jon­ka tavoit­tee­na on pie­nen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta tai paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Ener­gia­re­mont­ti voi olla suu­ri läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mi­nen, mut­ta sen ei tar­vit­se olla sitä. Se voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mis­tä, ikku­noi­den paran­ta­mis­ta, ilman­vaih­don uusi­mis­ta, läm­pö­pum­pun asen­ta­mis­ta tai läm­mi­tyk­sen auto­maa­tion kehit­tä­mis­tä.

Usei­ta rat­kai­su­ja voi­daan myös yhdis­tää. Esi­mer­kik­si van­ha toi­mi­va läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä voi­daan säi­lyt­tää ja sen rin­nal­le asen­taa läm­pö­pump­pu, jol­loin syn­tyy hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä.

Ener­gia­re­mont­tia suun­ni­tel­taes­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la raken­nus­ta koko­nai­suu­te­na eikä teh­dä yksit­täi­siä muu­tok­sia ilman tie­toa sii­tä, miten ne vai­kut­ta­vat muu­hun talo­tek­niik­kaan ja raken­tei­siin.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Yhtä kai­kil­le taloil­le sopi­vaa vas­taus­ta ei ole. Nopeim­min takai­sin mak­sa­vat yleen­sä sel­lai­set toi­men­pi­teet, joi­den inves­toin­ti­kus­tan­nus on pie­ni suh­tees­sa saa­vu­tet­ta­vaan ener­gian­sääs­töön.

Täl­lai­sia voi­vat olla esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sää­tö­jen opti­moin­ti, tar­peet­to­man kor­kean sisä­läm­pö­ti­lan alen­ta­mi­nen, tii­vis­tei­den uusi­mi­nen tai jois­sa­kin van­hois­sa talois­sa ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen.

Suu­rem­mat inves­toin­nit, kuten läm­pö­pump­pu, ikku­noi­den uusi­mi­nen tai koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vaih­ta­mi­nen, voi­vat sääs­tää enem­män ener­gi­aa mut­ta nii­den takai­sin­mak­suai­ka on yleen­sä pidem­pi.

Takai­sin­mak­suai­kaa arvioi­taes­sa pitää huo­mioi­da myös se, että kaik­kia remont­te­ja ei teh­dä pel­käs­tään ener­gian­sääs­tön vuok­si. Uudis­tus voi samal­la paran­taa asu­mis­mu­ka­vuut­ta, pie­nen­tää huol­to­tar­vet­ta tai tul­la joka tapauk­ses­sa ajan­koh­tai­sek­si lait­teen tai raken­teen ikään­ty­mi­sen vuok­si.

Läm­möl­lä-leh­den lisäe­ris­ty­sar­tik­ke­lis­sa ylä­poh­jan lisäe­ris­tä­mi­nen nos­te­taan esi­mer­kik­si suh­teel­li­sen nopeas­ti toteu­tet­ta­vak­si ja kus­tan­nuk­sil­taan mal­til­li­sek­si ener­gia­re­mon­tik­si.

Lue lisää:

Lisäe­ris­tä­mi­sel­lä sääs­töä läm­mi­tys­ku­lui­hin

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Ener­gi­aa sääs­tet­tiin paran­ta­mal­la van­haa

EPBD on Euroo­pan unio­nin raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi. Sen tavoit­tee­na on paran­taa raken­nus­kan­nan ener­gia­te­hok­kuut­ta ja vähen­tää raken­nus­ten aiheut­ta­mia pääs­tö­jä.

Suo­ma­lai­sel­le oma­ko­ti­ta­loa­su­jal­le direk­tii­vi ei tämän­het­ki­sen kan­sal­li­sen val­mis­te­lun perus­teel­la tar­koi­ta sitä, että kaik­ki van­hat pien­ta­lot pitäi­si remon­toi­da tiet­tyyn ener­gia­luok­kaan mää­rä­päi­vään men­nes­sä.

Vai­ku­tuk­set näky­vät enem­män esi­mer­kik­si uudis­ra­ken­ta­mi­sen ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­sis­sa, ener­gia­to­dis­tuk­sis­sa, E‑luvun las­ken­nas­sa ja pit­kän aika­vä­lin raken­nus­kan­nan kehit­tä­mi­ses­sä.

Van­han oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jal­le tär­kein­tä on seu­ra­ta kan­sal­li­sen lain­sää­dän­nön val­mis­tu­mis­ta eikä teh­dä suu­ria remont­ti­pää­tök­siä pelk­kien EPBD:stä liik­ku­vien huhu­jen perus­teel­la.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Tämän­het­ki­sen kan­sal­li­sen val­mis­te­lun perus­teel­la van­hoil­le suo­ma­lai­sil­le oma­ko­ti­ta­loil­le ei ole tulos­sa yleis­tä vel­voi­tet­ta, jon­ka mukaan jokai­nen talo pitäi­si remon­toi­da tiet­tyyn ener­gia­luok­kaan mää­rä­päi­vään men­nes­sä.

EPBD-direk­tii­vi aset­taa jäsen­mail­le tavoit­tei­ta raken­nus­kan­nan ener­gian­ku­lu­tuk­sen pie­nen­tä­mi­sek­si, mut­ta Suo­mi päät­tää kan­sal­li­ses­sa lain­sää­dän­nös­sä, miten tavoit­teet käy­tän­nös­sä toteu­te­taan. Läm­möl­lä-leh­den kesä­kuus­sa 2026 teke­mäs­sä sel­vi­tyk­ses­sä Sus­teran ener­gia­te­hok­kuus­asian­tun­ti­ja Sami Neva­la koros­ti, että pien­ta­lo­jen kan­nal­ta val­mis­te­lu on huo­mat­ta­vas­ti mal­til­li­sem­paa kuin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa välil­lä on annet­tu ymmär­tää.

Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa vaa­ti­muk­set sen sijaan kiris­ty­vät, ja ener­gia­to­dis­tus­ten sekä E‑luvun las­ken­nan perus­tei­ta uudis­te­taan.

Van­han talon omis­ta­jal­le jär­ke­vin­tä on edel­leen teh­dä kor­jauk­sia raken­nuk­sen todel­li­sen kun­non ja tar­peen perus­teel­la ja hyö­dyn­tää remont­tien yhtey­des­sä mah­dol­li­suuk­sia paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

8. Äly­ko­ti, auto­maa­tio ja ener­gian­hal­lin­ta

Koti­au­to­maa­tiol­la tar­koi­te­taan kodin tek­nis­ten jär­jes­tel­mien auto­maat­tis­ta ohjaus­ta ja seu­ran­taa. Auto­maa­tioon voi­daan liit­tää esi­mer­kik­si läm­mi­tys, ilman­vaih­to, valais­tus, säh­kön­ku­lu­tus, aurin­ko­säh­kö, läm­min­ve­si­va­raa­ja ja eri­lai­set sisäil­maa mit­taa­vat antu­rit.

Yksin­ker­tai­sim­mil­laan auto­maa­tio voi tar­koit­taa ter­mos­taat­tia, joka pitää huo­ne­läm­pö­ti­lan ase­te­tus­sa arvos­sa. Kehit­ty­neem­mäs­sä jär­jes­tel­mäs­sä kodin tek­niik­ka voi rea­goi­da esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­laan, säh­kön hin­taan, sisäil­man kos­teu­teen, raken­nuk­sen ener­gian­ku­lu­tuk­seen tai asuk­kai­den tar­pei­siin.

Tavoit­tee­na on yleen­sä paran­taa asu­mis­mu­ka­vuut­ta, vähen­tää tur­haa ener­gian­ku­lu­tus­ta ja teh­dä talo­tek­nii­kan käyt­tä­mi­ses­tä mah­dol­li­sim­man vai­va­ton­ta. Läm­möl­lä-leh­den auto­maa­tio­ar­tik­ke­lis­sa kuva­taan, kuin­ka suu­ris­ta kiin­teis­töis­tä tut­tu äly­käs talo­tek­niik­ka on siir­ty­mäs­sä yhä vah­vem­min myös oma­ko­ti­ta­loi­hin.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Auto­maa­tiol­la ja hybri­dil­lä tule­vai­suu­teen – mut­ta mis­sä on jär­jen ääni pää­tök­sen­teos­sa?

Kyl­lä. Läm­mi­tyk­sen auto­maat­ti­nen ohjaus on jo taval­lis­ta monis­sa nyky­ai­kai­sis­sa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä.

Auto­maa­tio voi sää­tää läm­mi­tys­tä esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­lan, sisä­läm­pö­ti­lan, kel­lon­ajan, säh­kön hin­nan tai raken­nuk­sen todel­li­sen läm­mön­tar­peen perus­teel­la. Jär­jes­tel­mä voi myös huo­mioi­da eri huo­nei­den läm­pö­ti­lat ja vähen­tää läm­mi­tys­tä sil­loin, kun sitä ei tar­vi­ta.

Kehit­ty­neis­sä jär­jes­tel­mis­sä asuk­kaan ei tar­vit­se teh­dä jat­ku­vas­ti käsin sää­tö­jä. Auto­maa­tio seu­raa olo­suh­tei­ta ja tekee muu­tok­sia taus­tal­la. Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­man Ouma­nin asian­tun­ti­jan mukaan par­haim­mil­laan auto­maa­tio on käyt­tä­jäl­le lähes näky­mä­tön­tä: koti pysyy läm­pi­mä­nä, mut­ta tur­haa kulu­tus­ta lei­ka­taan pois.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Äly­käs läm­mi­tyk­sen ohjaus tar­koit­taa sitä, että jär­jes­tel­mä ei rea­goi vain yhteen läm­pö­ti­la-antu­riin, vaan voi hyö­dyn­tää usei­ta tie­to­ja läm­mi­tyk­sen opti­moin­nis­sa.

Se voi huo­mioi­da esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­lan, sää­en­nus­teen, huo­nei­den läm­pö­ti­lat, kos­teu­den, säh­kön hin­nan ja raken­nuk­sen aiem­man ener­gian­ku­lu­tuk­sen.

Tavoit­tee­na on tuot­taa tar­vit­ta­va läm­pö mah­dol­li­sim­man ener­gia­te­hok­kaas­ti ja edul­li­ses­ti ilman, että asu­mis­mu­ka­vuus kär­sii. Hybri­di­jär­jes­tel­mäs­sä auto­maa­tio voi myös vali­ta kul­loi­seen­kin tilan­tee­seen par­hai­ten sopi­van läm­mön­läh­teen.

Älyk­kään ohjauk­sen mer­ki­tys koros­tuu eri­tyi­ses­ti talois­sa, jois­sa on usei­ta läm­mön­läh­tei­tä tai pörs­si­säh­kö­so­pi­mus.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Kyl­lä. Monis­sa säh­köä käyt­tä­vis­sä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä läm­mi­tys­tä voi­daan ohja­ta säh­kön tun­ti­hin­nan perus­teel­la.

Jär­jes­tel­mä voi esi­mer­kik­si pai­not­taa läm­mi­tys­tä edul­li­sil­le tun­neil­le ja vähen­tää säh­kön käyt­töä kal­leim­pi­na tun­tei­na. Tämä onnis­tuu eri­tyi­sen hyvin sil­loin, kun raken­nuk­ses­sa tai läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­sä on kykyä varas­toi­da läm­pöä esi­mer­kik­si läm­min­ve­si­va­raa­jaan, lat­tia­ra­ken­tei­siin tai muu­hun vesi­kier­toi­seen jär­jes­tel­mään.

Ohjauk­sen pitää kui­ten­kin huo­mioi­da asu­mis­mu­ka­vuus ja raken­nuk­sen läm­mön­tar­ve. Läm­mi­tys­tä ei kan­na­ta siir­tää hin­nan vuok­si niin voi­mak­kaas­ti, että huo­ne­läm­pö­ti­la vaih­te­lee tar­peet­to­mas­ti tai myö­hem­min tar­vi­taan suu­ri läm­mi­tys­te­ho mene­te­tyn läm­mön kor­vaa­mi­seen.

Pörs­si­säh­kö­oh­jaus ja kulu­tus­jous­to ovat Läm­möl­lä-leh­den mukaan yhä kes­kei­sem­pi osa eri­tyi­ses­ti säh­kö- ja hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Pörs­si­säh­kö­so­pi­muk­ses­sa se voi olla jär­ke­vää. Läm­min­ve­si­va­raa­ja pys­tyy varas­toi­maan läm­pö­ener­gi­aa, joten veden läm­mit­tä­mis­tä voi­daan usein siir­tää hal­vem­mil­le säh­kö­tun­neil­le.

Auto­maa­tio voi esi­mer­kik­si läm­mit­tää varaa­jaa yön tai muun hal­van hin­ta­jak­son aika­na ja vähen­tää läm­mi­tys­tä säh­kön olles­sa kal­lis­ta.

Ohjauk­ses­sa pitää kui­ten­kin var­mis­taa, että läm­min­tä käyt­tö­vet­tä on aina riit­tä­väs­ti ja että varaa­jan läm­pö­ti­lat pysy­vät tur­val­li­si­na. Käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­laa ei pidä alen­taa ener­gian­sääs­tön vuok­si taval­la, joka lisää mik­ro­bi­kas­vun ris­kiä.

Kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat säh­kön hin­nan vaih­te­lut, varaa­jan koko, läm­pi­män veden kulu­tus ja käy­tös­sä ole­va ohjaus­jär­jes­tel­mä.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Voi­ko läm­pö­pum­pun käyt­töä opti­moi­da auto­maat­ti­ses­ti?

Kyl­lä. Nyky­ai­kai­nen läm­pö­pump­pu sisäl­tää jo itses­sään pal­jon auto­ma­tiik­kaa, ja sen toi­min­taa voi­daan lisäk­si yhdis­tää laa­jem­paan kodin ener­gian­hal­lin­taan.

Auto­maa­tio voi sää­tää läm­pö­pum­pun tehoa raken­nuk­sen läm­mön­tar­peen mukaan ja ottaa huo­mioon esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­lan, säh­kön hin­nan tai muun läm­mön­läh­teen käy­tön.

Hybri­di­jär­jes­tel­mäs­sä ohjaus voi ver­tail­la eri vaih­toeh­to­ja ja päät­tää, mil­loin läm­pö­pum­pun käyt­tö on jär­ke­vin­tä ja mil­loin esi­mer­kik­si toi­nen läm­mön­läh­de kan­nat­taa ottaa käyt­töön.

Tär­ke­ää on kui­ten­kin, ettei ohjaus hei­ken­nä läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­det­ta tur­hal­la käyn­nis­te­lyl­lä tai lii­an voi­mak­kail­la läm­pö­ti­la­muu­tok­sil­la. Hyvä auto­maa­tio opti­moi koko­nai­suut­ta eikä pel­käs­tään yksit­täi­sen tun­nin säh­kön hin­taa.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Auto­maa­tiol­la ja hybri­dil­lä tule­vai­suu­teen – mut­ta mis­sä on jär­jen ääni pää­tök­sen­teos­sa?

Äly­ter­mos­taat­ti ohjaa huo­neen läm­mi­tys­tä taval­lis­ta ter­mos­taat­tia moni­puo­li­sem­min.

Perin­tei­nen ter­mos­taat­ti pyr­kii pitä­mään läm­pö­ti­lan ase­te­tus­sa arvos­sa. Äly­ter­mos­taat­ti voi tämän lisäk­si hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si kel­lo­nai­ko­ja, käyt­tä­jän mää­rit­te­le­miä ohjel­mia, etä­oh­jaus­ta, säh­kön hin­taa tai kodin mui­ta antu­ri­tie­to­ja.

Jär­jes­tel­mä voi esi­mer­kik­si las­kea läm­pö­ti­laa auto­maat­ti­ses­ti sil­loin, kun koti on tyh­jil­lään, ja nos­taa sen takai­sin ennen asuk­kai­den paluu­ta.

Vesi­kier­toi­ses­sa läm­mi­tyk­ses­sä äly­ter­mos­taa­tit voi­vat ohja­ta huo­ne­koh­tai­ses­ti lat­tia­läm­mi­tyk­sen tai pat­te­rei­den toi­mi­lait­tei­ta. Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä ne voi­vat puo­les­taan ohja­ta suo­raan säh­kö­pat­te­rei­ta tai lat­tia­läm­mi­tys­tä.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Äly­ter­mos­taat­ti voi sääs­tää ener­gi­aa, jos sen avul­la vähen­ne­tään tar­pee­ton­ta läm­mit­tä­mis­tä.

Sääs­töä voi syn­tyä esi­mer­kik­si sii­tä, että huo­nei­den läm­pö­ti­laa alen­ne­taan auto­maat­ti­ses­ti sil­loin, kun nii­tä ei käy­te­tä, tai että eri huo­neis­sa pide­tään nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­seen sopi­vaa läm­pö­ti­laa.

Sääs­tö ei kui­ten­kaan syn­ny pel­käs­tään sii­tä, että van­ha ter­mos­taat­ti vaih­de­taan äly­mal­liin. Jos huo­ne­läm­pö­ti­lat ja läm­mi­ty­sa­jat pysy­vät täs­mäl­leen samoi­na, ener­gian­ku­lu­tus ei vält­tä­mät­tä muu­tu mer­kit­tä­väs­ti.

Äly­ter­mos­taa­tin suu­rin hyö­ty syn­tyy auto­maat­ti­ses­ta ja tar­kem­mas­ta ohjauk­ses­ta sekä sii­tä, että käyt­tä­jän ei tar­vit­se itse muis­taa teh­dä jat­ku­vas­ti sää­tö­jä.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Kodin ener­gian­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mä koko­aa tie­toa kodin ener­gian­tuo­tan­nos­ta, ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta ja tek­ni­sis­tä jär­jes­tel­mis­tä ja käyt­tää tie­toa nii­den ohjaa­mi­seen.

Jär­jes­tel­mä voi seu­ra­ta esi­mer­kik­si säh­kön koko­nais­ku­lu­tus­ta, läm­mi­tys­tä, läm­pö­pump­pua, läm­min­ve­si­va­raa­jaa, aurin­ko­pa­nee­lien tuo­tan­toa, säh­kö­au­ton lataus­ta ja mah­dol­li­sen akus­ton tilaa.

Tämän perus­teel­la se voi esi­mer­kik­si siir­tää kulu­tus­ta hal­vem­mil­le säh­kö­tun­neil­le, käyt­tää omaa aurin­ko­säh­köä sil­loin kun sitä on saa­ta­vil­la tai rajoit­taa saman­ai­kais­ta suur­ta säh­kö­te­hoa.

Ener­gian­hal­lin­nan tavoit­tee­na ei siis ole pel­käs­tään pie­nen­tää kulu­tus­ta, vaan käyt­tää ener­gi­aa mah­dol­li­sim­man jär­ke­väs­ti sil­loin, kun se on edul­li­sin­ta tai omaa tuo­tan­toa on saa­ta­vil­la.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Kyl­lä, teko­ä­lyä voi­daan hyö­dyn­tää kodin ener­gian­käy­tön opti­moin­nis­sa. Käy­tän­nös­sä teko­ä­ly voi ana­ly­soi­da esi­mer­kik­si raken­nuk­sen aiem­paa ener­gian­ku­lu­tus­ta, läm­pö­ti­lo­ja, sää­en­nus­tei­ta, säh­kön hin­taa ja asuk­kai­den käyt­tö­ta­po­ja.

Näi­den tie­to­jen perus­teel­la jär­jes­tel­mä voi enna­koi­da raken­nuk­sen läm­mön­tar­vet­ta ja ohja­ta lait­tei­ta tehok­kaam­min kuin pel­käs­tään yksit­täi­seen läm­pö­ti­la­mit­tauk­seen perus­tu­va sää­tö.

Teko­ä­ly ei kui­ten­kaan itses­sään sääs­tä ener­gi­aa, vaan hyö­ty syn­tyy sii­tä, miten hyvin sen teke­mät ennus­teet ja ohjaus­pää­tök­set voi­daan yhdis­tää talon tek­ni­siin jär­jes­tel­miin.

Pien­ta­lois­sa täl­lai­set rat­kai­sut tule­vat toden­nä­köi­ses­ti yleis­ty­mään sitä mukaa, kun läm­mi­tys, säh­kö­au­ton lataus, aurin­ko­säh­kö, akut ja muut jär­jes­tel­mät muo­dos­ta­vat yhä tii­viim­män koko­nai­suu­den. Läm­möl­lä-leh­des­sä on jo nos­tet­tu esiin kehi­tys, jos­sa pien­ta­lon tek­niik­ka rea­goi entis­tä enem­män auto­maat­ti­ses­ti sää­ti­laan, kulu­tuk­seen ja säh­kön hin­taan.

Lue lisää:

Auto­maa­tiol­la ja hybri­dil­lä tule­vai­suu­teen – mut­ta mis­sä on jär­jen ääni pää­tök­sen­teos­sa?

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

Pien­ta­los­sa voi­daan auto­ma­ti­soi­da jo hyvin suu­ri osa talo­tek­nii­kan toi­min­nois­ta.

Auto­maa­tioon voi­daan liit­tää esi­mer­kik­si läm­mi­tys, ilman­vaih­to, vii­len­nys, läm­min käyt­tö­ve­si, valais­tus, aurin­ko­säh­kö, säh­kö­au­ton lataus, ener­gia­va­ras­tot sekä eri­lai­set sisäil­man läm­pö­ti­laa, kos­teut­ta ja mui­ta olo­suh­tei­ta seu­raa­vat antu­rit.

Läm­mi­tyk­ses­sä auto­maa­tio voi sää­tää huo­ne­läm­pö­ti­lo­ja ja vali­ta hybri­di­jär­jes­tel­mäs­sä sopi­vim­man läm­mön­läh­teen. Ilman­vaih­dos­sa tehoa voi­daan muut­taa esi­mer­kik­si kos­teu­den tai hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den perus­teel­la. Säh­kö­au­ton lataus­ta ja läm­min­ve­si­va­raa­jaa voi­daan puo­les­taan ajoit­taa hal­voil­le säh­kö­tun­neil­le.

Jär­jes­tel­mät voi­daan myös yhdis­tää niin, ettei­vät ne toi­mi toi­sis­taan irral­laan. Juu­ri koko­nai­suu­den opti­moin­ti on yksi älyk­kään talo­tek­nii­kan suu­rim­mis­ta hyö­dyis­tä.

Läm­möl­lä-leh­den auto­maa­tio­ta käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa tätä kehi­tys­tä kuva­taan siir­ty­mä­nä koh­ti jär­jes­tel­miä, jot­ka kerää­vät jat­ku­vas­ti tie­toa kodin olo­suh­teis­ta ja teke­vät sen perus­teel­la sää­tö­jä auto­maat­ti­ses­ti.

Lue lisää:

Läm­mi­tyk­sen auto­maa­tio kurit­taa kulu­tus­ta

Auto­maa­tiol­la ja hybri­dil­lä tule­vai­suu­teen – mut­ta mis­sä on jär­jen ääni pää­tök­sen­teos­sa?

ASTA 2026: Talo­tek­niik­ka elää nyt samaa arkea kuin pien­ta­loa­su­kas – pak­ka­set, pörs­si­säh­kö ja fik­sum­mat jär­jes­tel­mät

9. Aurin­koe­ner­gia, uusiu­tu­va ener­gia ja ener­gia­va­ras­tot

Aurin­ko­pa­nee­lit voi­vat olla oma­ko­ti­ta­los­sa kan­nat­ta­va inves­toin­ti eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun mah­dol­li­sim­man suu­ri osa tuo­te­tus­ta säh­kös­tä pys­ty­tään käyt­tä­mään itse. Aurin­ko­säh­kön arvo on yleen­sä suu­rim­mil­laan sil­loin, kun sil­lä kor­va­taan ver­kos­ta ostet­ta­vaa säh­köä.

Kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat talon säh­kön­ku­lu­tus, jär­jes­tel­män koko, panee­lien sijoi­tus ja suun­taus, mah­dol­li­nen var­jos­tus, han­kin­ta­hin­ta sekä säh­kön hin­ta. Aurin­ko­säh­kön hyö­dyn­tä­mis­tä paran­ta­vat esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, läm­min­ve­si­va­raa­ja ja säh­kö­au­to, joi­den kulu­tus­ta voi­daan mah­dol­li­suuk­sien mukaan ajoit­taa aurin­koi­sen ajan tuo­tan­to­tun­neil­le. Läm­möl­lä-leh­den aiem­mas­sa aurin­koe­ner­gi­aa käsit­te­le­väs­sä aineis­tos­sa juu­ri oman tuo­tan­non hyö­dyn­tä­mi­nen nos­te­taan jär­jes­tel­män talou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta kes­kei­sek­si asiak­si.

Aurin­ko­pa­nee­lien han­kin­taa ei sil­ti kan­na­ta mitoit­taa peri­aat­teel­la ”niin pal­jon kuin katol­le mah­tuu”. Jär­jes­tel­mä kan­nat­taa mitoit­taa ensi­si­jai­ses­ti kiin­teis­tön oman säh­kön­ku­lu­tuk­sen perus­teel­la.

Lue lisää:

5 vas­taus­ta aurin­koe­ner­gias­ta – Läm­möl­lä 2/2020

Raken­nus­ten ener­gia­se­mi­naa­ri pala­si juu­ril­leen – ener­gia­te­hok­kuu­den iso kuva piir­tyi Espoon Dipo­lis­sa

Aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män hin­ta riip­puu muun muas­sa jär­jes­tel­män tehos­ta, panee­lien mää­räs­tä, invert­te­ris­tä, kat­to­ma­te­ri­aa­lis­ta, asen­nus­koh­teen vaa­ti­vuu­des­ta sekä mah­dol­li­sis­ta säh­kö­jär­jes­tel­män muu­tos­töis­tä.

Sik­si aurin­ko­pa­nee­li­jär­jes­tel­mäl­le ei ole yhtä yleis­pä­te­vää hin­taa. Oma­ko­ti­ta­loon asen­net­ta­va jär­jes­tel­mä mak­saa tyy­pil­li­ses­ti usei­ta tuhan­sia euro­ja, ja suu­rem­pi jär­jes­tel­mä luon­nol­li­ses­ti enem­män.

Tar­jouk­sia ver­tail­taes­sa kan­nat­taa hin­nan lisäk­si tar­kis­taa aina­kin jär­jes­tel­män koko­nais­te­ho, käy­tet­tä­vät lait­teet, takuut, asen­nuk­sen sisäl­tö sekä arvioi­tu vuo­si­tuo­tan­to. Hal­vin tar­jous ei vält­tä­mät­tä ole koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti paras.

Läm­möl­lä-leh­den vuo­den 2020 aurin­koe­ner­gia-artik­ke­lis­sa tyy­pil­li­sen jär­jes­tel­män hin­nak­si arvioi­tiin tuol­loin noin 5 500–8 500 euroa, mut­ta tätä lukua ei pidä käyt­tää nykyi­se­nä hin­ta­tie­to­na, kos­ka lait­tei­den ja asen­nus­ten hin­nat muut­tu­vat ajan myö­tä.

Lue lisää:

5 vas­taus­ta aurin­koe­ner­gias­ta – Läm­möl­lä 2/2020

Aurin­ko­pa­nee­lien vuo­si­tuo­tan­to riip­puu jär­jes­tel­män koos­ta, sijain­nis­ta, panee­lien suun­nas­ta ja kal­lis­tuk­ses­ta, var­jos­tuk­sis­ta sekä vuo­sit­tai­sis­ta sää­olo­suh­teis­ta.

Suo­mes­sa aurin­ko­säh­köä voi­daan tuot­taa tehok­kaas­ti pit­kän valoi­san kevät- ja kesä­kau­den ansios­ta. Vii­leä sää ei itses­sään hait­taa aurin­ko­pa­nee­lien toi­min­taa, vaan panee­lit voi­vat toi­mia hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la vii­leäs­sä­kin, kun aurin­gon­sä­tei­lyä on riit­tä­väs­ti.

Tuo­tan­to pai­not­tuu kui­ten­kin voi­mak­kaas­ti kevää­seen, kesään ja alkusyk­syyn. Tal­vel­la tuo­tan­to on sel­väs­ti vähäi­sem­pää.

Jär­jes­tel­män arvioi­tu vuo­si­tuo­tan­to kan­nat­taa las­kea juu­ri kysei­sel­le kiin­teis­töl­le eikä teh­dä han­kin­ta­pää­tös­tä pel­kän panee­lien nimel­lis­te­hon perus­teel­la.

Lue lisää:

5 vas­taus­ta aurin­koe­ner­gias­ta – Läm­möl­lä 2/2020

Kyl­lä, mut­ta Suo­mes­sa tal­vi­tuo­tan­to on yleen­sä vähäis­tä ver­rat­tu­na kevää­seen ja kesään.

Syy­nä eivät ole ensi­si­jai­ses­ti pak­ka­set vaan vähäi­nen aurin­gon­sä­tei­ly, lyhyet päi­vät, aurin­gon mata­la kul­ma sekä mah­dol­li­nen lumi panee­lien pääl­lä. Aurin­ko­pa­nee­lit voi­vat sinän­sä toi­mia hyvin myös pak­ka­sel­la.

Suu­rin osa suo­ma­lai­sen aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män vuo­si­tuo­tan­nos­ta syn­tyy maa­lis­kuun ja syys­kuun väli­se­nä aika­na. Jär­jes­tel­mää ei sik­si kan­na­ta aja­tel­la ympä­ri­vuo­ti­se­na oma­va­rai­se­na säh­kön­tuo­tan­to­na, vaan osa­na kodin muu­ta ener­gia­jär­jes­tel­mää.

Aurin­ko­pa­nee­lit ovat pit­käi­käi­siä lait­tei­ta. Hyvä­laa­tuis­ten panee­lien käyt­töi­kä voi olla 25–30 vuot­ta tai enem­män­kin.

Panee­lin säh­kön­tuo­tan­to­ky­ky heik­ke­nee vähi­tel­len vuo­sien aika­na, mut­ta panee­li ei siis yleen­sä lak­kaa toi­mi­mas­ta yhtäk­kiä tie­tyn käyt­tö­vuo­den jäl­keen. Val­mis­ta­jat anta­vat usein pit­kän tehon­tuot­to­ta­kuun, jos­sa mää­ri­tel­lään, kuin­ka suu­ri osa alku­pe­räi­ses­tä tehos­ta panee­lin pitäi­si säi­lyt­tää tie­tyn ajan jäl­keen.

Jär­jes­tel­män muut kom­po­nen­tit eivät vält­tä­mät­tä kes­tä yhtä pit­kään. Esi­mer­kik­si invert­te­ri voi­daan jou­tua uusi­maan panee­lien käyt­töiän aika­na.

Läm­möl­lä-leh­den aurin­koe­ner­gi­aa käsit­te­le­väs­sä aineis­tos­sa aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mien pit­kä käyt­töi­kä nos­tet­tiin yhdek­si nii­den eduis­ta.

Lue lisää:

5 vas­taus­ta aurin­koe­ner­gias­ta – Läm­möl­lä 2/2020

Ete­lään suun­na­tut panee­lit tuot­ta­vat Suo­mes­sa yleen­sä suu­rim­man vuo­sit­tai­sen ener­gia­mää­rän, mut­ta myös kaak­koon ja lou­naa­seen suun­na­tut jär­jes­tel­mät voi­vat toi­mia erit­täin hyvin.

Itä–länsisuuntaus voi puo­les­taan tasa­ta tuo­tan­toa pidem­mäl­le päi­väl­le. Itään suun­na­tut panee­lit tuot­ta­vat enem­män aamul­la ja län­teen suun­na­tut ilta­päi­väl­lä ja illal­la. Tämä voi sopia hyvin koti­ta­lou­den kulu­tus­pro­fii­liin.

Suun­taa tär­keäm­pi­kin kysy­mys voi olla var­jos­tus. Puut, naa­pu­ri­ra­ken­nuk­set, savu­pii­put ja muut esteet voi­vat hei­ken­tää tuo­tan­toa mer­kit­tä­väs­ti. Läm­möl­lä-leh­den aurin­koe­ner­gia-artik­ke­lis­sa juu­ri var­jos­tus­ten vält­tä­mi­nen nos­tet­tiin yhdek­si jär­jes­tel­män sijoi­tuk­sen tär­keim­mis­tä läh­tö­koh­dis­ta.

Panee­lien sijoi­tus kan­nat­taa sik­si suun­ni­tel­la aina kysei­sen raken­nuk­sen ja ton­tin olo­suh­tei­den perus­teel­la.

Lue lisää:

5 vas­taus­ta aurin­koe­ner­gias­ta – Läm­möl­lä 2/2020

Akku voi paran­taa aurin­ko­säh­kön oma­käyt­tö­as­tet­ta, kos­ka päi­väl­lä tuo­tet­tua säh­köä voi­daan käyt­tää myö­hem­min esi­mer­kik­si illal­la.

Talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus riip­puu kui­ten­kin akun hin­nas­ta, kapa­si­tee­tis­ta, säh­kön hin­nas­ta, aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män tuo­tan­nos­ta ja kodin kulu­tus­pro­fii­lis­ta. Kai­kis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa akun han­kin­ta ei vie­lä vält­tä­mät­tä mak­sa itse­ään takai­sin pel­käs­tään aurin­ko­säh­kön varas­toin­nil­la.

Ennen akun han­kin­taa kan­nat­taa miet­tiä, pys­tyt­täi­siin­kö aurin­ko­säh­köä käyt­tä­mään enem­män suo­raan. Esi­mer­kik­si läm­min­ve­si­va­raa­jan, läm­pö­pum­pun tai säh­kö­au­ton latauk­sen ajoit­ta­mi­nen tuo­tan­to­tun­neil­le voi toi­mia erään­lai­se­na ener­gian varas­toin­ti­na ilman eril­lis­tä akkua. Läm­möl­lä-leh­den van­hem­mas­sa aurin­ko­säh­kö­ai­neis­tos­sa läm­min­ve­si­va­raa­jan ja säh­kö­au­ton hyö­dyn­tä­mi­nen nos­tet­tiin juu­ri täs­tä syys­tä esil­le.

Lue lisää:

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Kotiak­ku on raken­nuk­seen asen­net­ta­va säh­kö­ener­gia­va­ras­to. Akkuun voi­daan varas­toi­da esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­lien tuot­ta­maa säh­köä tai säh­kö­ver­kos­ta hal­vem­pi­na tun­tei­na ostet­tua ener­gi­aa.

Varas­toi­tu säh­kö voi­daan käyt­tää myö­hem­min sil­loin, kun säh­kön hin­ta on kor­keam­pi tai oma aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mä ei tuo­ta riit­tä­väs­ti.

Kotiak­ku voi­daan yhdis­tää kodin ener­gian­hal­lin­taan, jol­loin lataa­mis­ta ja pur­ka­mis­ta ohja­taan auto­maat­ti­ses­ti esi­mer­kik­si säh­kön hin­nan, aurin­ko­tuo­tan­non ja kodin kulu­tuk­sen perus­teel­la.

Jois­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä akkua voi­daan hyö­dyn­tää myös säh­kö­ver­kon jous­to- ja reser­vi­mark­ki­noil­la tai vara­voi­ma­na säh­kö­kat­kon aika­na. Kaik­ki akut ja asen­nuk­set eivät kui­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti tar­joa näi­tä omi­nai­suuk­sia.

Lue lisää:

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Kotia­kun hin­ta riip­puu ennen kaik­kea akun kapa­si­tee­tis­ta, tehos­ta, tek­nii­kas­ta, invert­te­ris­tä, ohjaus­jär­jes­tel­mäs­tä ja asen­nuk­ses­ta.

Pien­ta­loi­hin tar­koi­te­tut akku­jär­jes­tel­mät ovat yleen­sä usei­den tuhan­sien euro­jen inves­toin­te­ja. Suu­rem­mat kapa­si­tee­tit ja mah­dol­li­suus esi­mer­kik­si vara­voi­ma­käyt­töön nos­ta­vat kus­tan­nus­ta.

Pelk­kää han­kin­ta­hin­taa tär­keäm­pää on sel­vit­tää, mitä akul­la aio­taan teh­dä. Jos tavoit­tee­na on vain aurin­ko­säh­kön varas­toin­ti, opti­maa­li­nen koko voi olla eri­lai­nen kuin sil­loin, kun akkua hyö­dyn­ne­tään myös säh­kön hin­tae­roi­hin, teho­piik­kien leik­kaa­mi­seen tai säh­kö­ver­kon reser­vi­mark­ki­noi­hin.

Kan­nat­ta­vuus kan­nat­taa las­kea koko akun arvioi­dul­le käyt­tö­ajal­le eikä vain ensim­mäis­ten vuo­sien säh­kön­hin­noil­la.

Lue lisää:

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Tek­ni­ses­ti kyl­lä, jos auto ja lataus­jär­jes­tel­mä tuke­vat kak­si­suun­tais­ta lataus­ta.

Taval­li­ses­sa säh­kö­au­ton latauk­ses­sa säh­kö kul­kee vain ver­kos­ta autoon. Kak­si­suun­tai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ener­gi­aa voi­daan siir­tää myös autos­ta takai­sin raken­nuk­seen tai säh­kö­verk­koon.

Jos säh­köä käy­te­tään autos­ta kodin tar­pei­siin, puhu­taan usein V2H-rat­kai­sus­ta eli Vehicle-to-Home. Säh­köä verk­koon syöt­tä­väs­tä rat­kai­sus­ta käy­te­tään puo­les­taan nimi­tys­tä V2G eli Vehicle-to-Grid.

Säh­kö­au­ton akku on kapa­si­tee­til­taan yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin tyy­pil­li­nen kotiak­ku, joten poten­ti­aa­li on suu­ri. Käy­tän­nön mah­dol­li­suu­det riip­pu­vat kui­ten­kin auton, lataus­lait­teen, säh­kö­jär­jes­tel­män ja pal­ve­lun­tar­joa­jan yhteen­so­pi­vuu­des­ta.

Uusiu­tu­val­la ener­gial­la tar­koi­te­taan ener­gia­läh­tei­tä, jot­ka uusiu­tu­vat luon­nol­li­ses­ti ihmi­sen aikas­kaa­las­sa. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si aurin­koe­ner­gia, tuu­li­voi­ma, vesi­voi­ma, geo­ter­mi­nen ener­gia sekä kes­tä­väs­ti tuo­tet­tu bio­ener­gia.

Uusiu­tu­vaa ener­gi­aa voi­daan käyt­tää säh­kön, läm­mön ja polt­toai­nei­den tuot­ta­mi­seen.

Suo­men ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den mer­ki­tys on kas­va­nut nopeas­ti. Esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma tuot­taa jo noin nel­jän­nek­sen Suo­mes­sa vuo­sit­tain kulu­te­tus­ta säh­kös­tä.

Samal­la ener­gia­jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­des­sa koros­tu­vat entis­tä enem­män tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen jous­tot, ener­gia­va­ras­tot sekä eri­lais­ten ener­gia­läh­tei­den käyt­tä­mi­nen rin­nak­kain.

Lue lisää:

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Tuu­li­voi­ma on jo arkea – ja Suo­men säh­kö­jär­jes­tel­mä on mur­rok­ses­sa

Uusiu­tu­val­la polt­toai­neel­la tar­koi­te­taan polt­toai­net­ta, jon­ka raa­ka-aineet ovat fos­sii­li­sen öljyn sijaan uusiu­tu­via tai uusiu­tu­vik­si luo­ki­tel­ta­via raa­ka-ainei­ta.

Nes­te­mäi­siä uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta voi­daan val­mis­taa esi­mer­kik­si jät­teis­tä, täh­teis­tä, eri­lai­sis­ta ras­vois­ta ja öljyis­tä sekä muis­ta sovel­tu­vis­ta uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta.

Uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta käy­te­tään esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä, len­to­lii­ken­tees­sä, työ­ko­neis­sa ja läm­mi­tyk­ses­sä. Nii­den mer­ki­tys koros­tuu eri­tyi­ses­ti käyt­tö­koh­teis­sa, joi­den täy­del­li­nen säh­köis­tä­mi­nen on vai­ke­aa tai jois­sa tar­vi­taan hel­pos­ti varas­toi­ta­vaa ja kul­je­tet­ta­vaa ener­gi­aa.

Uusiu­tu­va ei kui­ten­kaan ole yksi tiet­ty polt­toai­ne. Ryh­mään kuu­luu tek­ni­ses­ti eri­lai­sia tuot­tei­ta, kuten HVO- ja FAME-poh­jai­sia polt­toai­nei­ta.

Lue lisää:

Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on vah­va roo­li ener­gia­mur­rok­ses­sa

Uusiu­tu­vat polt­toai­neet: ole­mas­sao­le­va rat­kai­su lii­ken­teen ja koti­läm­mi­tyk­sen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si

HVO tulee sanois­ta Hydrot­rea­ted Vege­table Oil, eli vety­kä­si­tel­ty kas­viöl­jy. Nimes­tään huo­li­mat­ta HVO:ta voi­daan val­mis­taa kas­viöl­jy­jen lisäk­si myös eri­lai­sis­ta jäte- ja täh­de­raa­ka-aineis­ta.

HVO val­mis­te­taan vety­kä­sit­te­ly­pro­ses­sil­la, jos­sa raa­ka-aineen kemial­lis­ta raken­net­ta muu­te­taan. Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy para­fii­ni­nen hii­li­ve­ty­polt­toai­ne, joka omi­nai­suuk­sil­taan muis­tut­taa fos­sii­lis­ta die­se­liä tai polt­to­öl­jyä, vaik­ka sen raa­ka-aine­poh­ja on uusiu­tu­va.

HVO:ta käy­te­tään esi­mer­kik­si uusiu­tu­va­na die­se­li­nä sekä läm­mi­tyk­seen sovel­tu­va­na uusiu­tu­va­na polt­toai­nee­na. Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­le­ma Nes­teen Tee­mu Sar­jo­vaa­ra koros­taa, että HVO ja perin­tei­nen bio­die­sel eivät ole sama asia.

Lue lisää:

Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on vah­va roo­li ener­gia­mur­rok­ses­sa

HVO-läm­mi­ty­söl­jyyn vaih­ta­mi­nen on help­po ja kus­tan­nus­te­ho­kas ympä­ris­tö­te­ko

Säi­liö täy­teen HVO:ta – pääs­töt alas yhdel­lä pää­tök­sel­lä

HVO ja FAME ovat molem­mat uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta val­mis­tet­ta­via polt­toai­nei­ta, mut­ta ne val­mis­te­taan eri taval­la ja nii­den kemial­li­nen raken­ne on eri­lai­nen.

HVO val­mis­te­taan vety­kä­sit­te­lyl­lä. Lop­pu­tuo­te on hii­li­ve­ty­polt­toai­ne, joka muis­tut­taa omi­nai­suuk­sil­taan fos­sii­lis­ta die­se­liä.

FAME tar­koit­taa ras­va­hap­po­me­tyy­lies­te­riä. Sitä val­mis­te­taan este­röi­mäl­lä esi­mer­kik­si kas­viöl­jy­jä tai mui­ta ras­va­poh­jai­sia raa­ka-ainei­ta meta­no­lin avul­la.

Arki­kie­les­sä molem­pia saa­te­taan kut­sua bio­die­se­lik­si, mut­ta tek­ni­ses­ti tämä voi joh­taa har­haan. Läm­möl­lä-leh­den Tee­mu Sar­jo­vaa­ran haas­tat­te­lus­sa eroa ava­taan juu­ri täs­tä näkö­kul­mas­ta: HVO ja FAME ovat kak­si eri­lais­ta tuo­tet­ta, vaik­ka molem­mil­la voi­daan kor­va­ta fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta.

Eroil­la on mer­ki­tys­tä muun muas­sa polt­toai­neen säi­ly­vyy­teen, kyl­mä­omi­nai­suuk­siin ja lai­te­so­vel­tu­vuu­teen.

Lue lisää:

Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on vah­va roo­li ener­gia­mur­rok­ses­sa

Uusiu­tu­vat polt­toai­neet: ole­mas­sao­le­va rat­kai­su lii­ken­teen ja koti­läm­mi­tyk­sen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si

Tuu­li­voi­ma vai­kut­taa säh­kön mark­ki­na­hin­taan sen mukaan, kuin­ka pal­jon säh­köä sil­lä kul­loin­kin tuo­te­taan suh­tees­sa säh­kön kysyn­tään ja muu­hun tuo­tan­toon.

Kun tuu­lee pal­jon ja säh­kön­tuo­tan­to on run­sas­ta, säh­kön tuk­ku­hin­ta voi las­kea hyvin alas. Vähä­tuu­li­si­na ajan­koh­ti­na puo­les­taan tar­vi­taan enem­män mui­ta tuo­tan­to­muo­to­ja, mikä voi nos­taa hin­taa.

Tuu­li­voi­man muut­tu­va tuo­tan­to näkyy sik­si myös säh­kön hin­nan vaih­te­lu­na. Samal­la se lisää tar­vet­ta kulu­tus­jous­tol­le, säh­kön varas­toin­nil­le ja muil­le tuo­tan­to­muo­doil­le, jot­ka pys­ty­vät tasa­pai­not­ta­maan säh­kö­jär­jes­tel­mää.

Tuu­li­voi­man mer­ki­tys on Suo­mes­sa jo suu­ri: noin nel­jän­nes Suo­mes­sa kulu­te­tus­ta säh­kös­tä tuo­te­taan vuo­si­ta­sol­la tuu­li­voi­mal­la.

Pien­ta­loa­suk­kaan näkö­kul­mas­ta kehi­tys näkyy eri­tyi­ses­ti pörs­si­säh­kön hin­nois­sa ja sii­nä, että säh­kön käy­tön ajoit­ta­mi­ses­ta edul­li­sil­le tun­neil­le tulee entis­tä hyö­dyl­li­sem­pää.

Lue lisää:

Tuu­li­voi­ma on jo arkea – ja Suo­men säh­kö­jär­jes­tel­mä on mur­rok­ses­sa

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Suo­mes­sa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa tuo­te­taan useil­la eri tavoil­la. Mer­kit­tä­viä uusiu­tu­van ener­gian läh­tei­tä ovat bio­ener­gia, tuu­li­voi­ma ja vesi­voi­ma. Lisäk­si aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to kas­vaa nopeas­ti, vaik­ka sen osuus koko Suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­ta on edel­leen pie­nem­pi.

Uusiu­tu­vaa ener­gi­aa hyö­dyn­ne­tään sekä säh­kön että läm­mön tuo­tan­nos­sa. Kau­ko­läm­mös­sä käy­te­tään esi­mer­kik­si bio­mas­saa, läm­pö­pump­pu­ja ja eri­lai­sia huk­ka­läm­pö­jä. Pien­ta­lois­sa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa voi­daan hyö­dyn­tää muun muas­sa aurin­ko­pa­nee­leil­la, puu­läm­mi­tyk­sel­lä ja eri­lai­sil­la läm­pö­pump­pu­rat­kai­suil­la.

Myös uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set polt­toai­neet kuu­lu­vat koko­nai­suu­teen ja voi­vat kor­va­ta fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä, vara­voi­mas­sa ja läm­mi­tyk­ses­sä.

Suo­men säh­kön­tuo­tan­non muu­tos näkyy eri­tyi­sen hyvin tuu­li­voi­mas­sa, jon­ka osuus on kas­va­nut nopeas­ti yhdek­si maan mer­kit­tä­vim­mis­tä säh­kön­tuo­tan­to­muo­dois­ta.

Lue lisää:

Tuu­li­voi­ma on jo arkea – ja Suo­men säh­kö­jär­jes­tel­mä on mur­rok­ses­sa

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026: suur­ten odo­tus­ten jäl­keen koh­ti rea­lis­mia, jous­to­ja ja jär­jes­tel­mä­ajat­te­lua

Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on vah­va roo­li ener­gia­mur­rok­ses­sa

10. Pien­ta­lon huol­to ja kun­nos­sa­pi­to

Oma­ko­ti­ta­los­sa kan­nat­taa käy­dä vuo­sit­tain läpi aina­kin läm­mi­tys- ja ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mät, vesi­ka­lus­teet, kat­to, sade­ve­si­jär­jes­tel­mä sekä raken­nuk­sen näky­vät raken­teet.

Kevääl­lä on hyvä tar­kis­taa tal­ven jäl­keen esi­mer­kik­si vesi­ka­ton kun­to, jul­ki­si­vut, ylä­poh­ja, rän­nit ja sade­ve­sien ohjau­tu­mi­nen pois raken­nuk­sen vie­rel­tä. Samal­la kan­nat­taa tar­kas­tel­la, näkyy­kö raken­teis­sa uusia hal­kea­mia, vuo­to­jäl­kiä tai mui­ta muu­tok­sia.

Talo­tek­nii­kas­sa olen­nais­ta on seu­ra­ta lait­tei­den toi­min­taa, ääniä, läm­pö­ti­lo­ja ja mah­dol­li­sia vuo­to­ja. Ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­met pitää vaih­taa val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan, ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä kan­nat­taa tar­kis­taa ennen seu­raa­vaa läm­mi­tys­kaut­ta.

Kaik­kia huol­to­ja ei tar­vit­se teh­dä sama­na päi­vä­nä. Toi­mi­va tapa on jakaa talon kun­nos­sa­pi­to vuo­den­ajoit­tain ja kir­ja­ta teh­dyt tar­kas­tuk­set huol­to­kir­jaan. Läm­möl­lä-leh­den kevät­huol­toa käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa koros­te­taan juu­ri sään­nöl­li­sen seu­ran­nan mer­ki­tys­tä: pie­net ongel­mat kan­nat­taa havai­ta ennen kuin niis­tä tulee iso­ja.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Oma­ko­ti­ta­lon vuo­si­huol­to ei ole yksi yksit­täi­nen huol­to­toi­men­pi­de, vaan koko­nai­suus, jos­sa talon raken­tei­ta ja tek­ni­siä jär­jes­tel­miä tar­kas­te­taan sään­nöl­li­ses­ti.

Kevääl­lä huo­mio kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyi­ses­ti tal­ven mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­miin vau­rioi­hin, vesi­kat­toon, sade­ve­siin ja raken­tei­siin. Ennen syk­syä ja läm­mi­tys­kau­den alkua puo­les­taan tar­kis­te­taan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, ilman­vaih­to ja muut tal­ven kan­nal­ta tär­keät lait­teet.

Vuo­si­huol­toon voi kuu­lua esi­mer­kik­si:

  • ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­mien vaih­to
  • rän­nien ja sade­ve­si­kai­vo­jen puh­dis­tus
  • katon sil­mä­mää­räi­nen tar­kas­tus
  • vesi­ka­lus­tei­den ja näky­vien put­kien tar­kas­tus
  • läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toi­min­nan seu­ran­ta
  • palo­va­roit­ti­mien ja mui­den tur­val­li­suus­lait­tei­den tar­kas­tus
  • salao­jien ja sade­ve­sien toi­min­nan seu­ran­ta.

Huol­to­toi­men­pi­teet ja havain­not kan­nat­taa kir­ja­ta huol­to­kir­jaan. Näin talon kun­nos­sa tapah­tu­vat muu­tok­set on hel­pom­pi havai­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Kevääl­lä kan­nat­taa tar­kis­taa eri­tyi­ses­ti se, miten talo on sel­vin­nyt tal­ves­ta.

Vesi­ka­tos­ta kan­nat­taa etsiä näky­viä vau­rioi­ta, irron­nei­ta osia ja mah­dol­li­sia vuo­to­jäl­kiä. Samal­la tar­kis­te­taan rän­nit, syök­sy­tor­vet ja sade­ve­si­kai­vot sekä var­mis­te­taan, että sula­mis- ja sade­ve­det ohjau­tu­vat pois raken­nuk­sen perus­tus­ten lähel­tä.

Myös jul­ki­si­vut, sok­ke­li ja ylä­poh­ja on hyvä tar­kas­taa sil­mä­mää­räi­ses­ti. Jos talos­sa on kel­la­ri, kos­teu­den merk­kei­hin kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta.

Kevät on hyvä aika myös talo­tek­nii­kan tar­kas­ta­mi­seen. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on teh­nyt töi­tä koko tal­ven, joten esi­mer­kik­si poik­kea­vat äänet, pai­neet, läm­pö­ti­lat tai vuo­dot kan­nat­taa huo­mioi­da ennen seu­raa­vaa läm­mi­tys­kaut­ta. Läm­möl­lä-leh­den kevät­huol­toar­tik­ke­lis­sa kevät­tä pide­tään juu­ri täs­tä syys­tä hyvä­nä het­ke­nä talon koko­nais­val­tai­sel­le tar­kas­tuk­sel­le.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Kevät tuli, läm­mi­tys meni – vai meni­kö sit­ten­kään?

Syk­syl­lä tär­kein­tä on val­mis­taa talo tule­vaa läm­mi­tys­kaut­ta, pak­ka­sia ja sateis­ta vuo­den­ai­kaa var­ten.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toi­min­ta kan­nat­taa tar­kis­taa ennen ensim­mäi­siä kovia pak­ka­sia. Vesi­kier­toi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä voi­daan seu­ra­ta esi­mer­kik­si jär­jes­tel­män pai­net­ta, pat­te­rei­den tasais­ta läm­pe­ne­mis­tä ja mah­dol­li­sia poik­kea­via ääniä.

Ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­met kan­nat­taa tar­kis­taa ja tar­vit­taes­sa vaih­taa. Samal­la on hyvä var­mis­taa, että ilman­vaih­to toi­mii nor­maa­lis­ti.

Ulko­puo­lel­la rän­nit ja sade­ve­si­jär­jes­tel­mät kan­nat­taa puh­dis­taa leh­dis­tä ja muus­ta ros­kas­ta ennen tal­vea. Katol­ta on hyvä tar­kis­taa mah­dol­li­set vau­riot, ja sade­ve­sien pitää ohjau­tua hal­li­tus­ti pois talon vie­rel­tä.

Jos talos­sa on tuli­si­jo­ja, nii­den ja savu­hor­mien nuo­hous­ten pitää olla kun­nos­sa ennen aktii­vis­ta läm­mi­tys­kaut­ta.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Läm­mi­tys­kau­teen val­mis­tau­tu­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa ennen ensim­mäi­siä pak­ka­sia.

Ensim­mäi­sek­si tar­kis­te­taan, että läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä käyn­nis­tyy ja toi­mii nor­maa­lis­ti. Vesi­kier­toi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä kan­nat­taa seu­ra­ta pai­net­ta, läm­pö­ti­lo­ja ja sitä, läm­pe­ne­vät­kö pat­te­rit tai lat­tia­läm­mi­tys­pii­rit tasai­ses­ti.

Läm­pö­pum­puis­ta tar­kis­te­taan esi­mer­kik­si suo­dat­ti­met, näky­vät vuo­dot ja poik­kea­vat äänet. Öljy­läm­mi­tyk­ses­sä kan­nat­taa var­mis­taa polt­ti­men ja kat­ti­lan kun­to sekä polt­toai­neen riit­tä­vyys. Ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­met tar­kis­te­taan ja vaih­de­taan tar­vit­taes­sa.

Samal­la kan­nat­taa teh­dä pie­ni kier­ros raken­nuk­sen ympä­ri: kat­to, rän­nit, sade­ve­si­jär­jes­tel­mä, ovet ja ikku­nat sekä näky­vät raken­teet on hyvä tar­kis­taa.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män huol­toa ei kan­na­ta jät­tää ensim­mäi­sen pak­kas­jak­son varaan. Kevääl­lä ja kesäl­lä mah­dol­li­siin kor­jauk­siin on yleen­sä enem­män aikaa.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Kevät tuli, läm­mi­tys meni – vai meni­kö sit­ten­kään?

Huol­to­vä­li riip­puu läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, lait­teen mal­lis­ta ja val­mis­ta­jan ohjeis­ta. Kai­kil­le läm­mi­tys­jär­jes­tel­mil­le ei siis ole yhtä yhteis­tä huol­to­vä­liä.

Asuk­kaan kan­nat­taa seu­ra­ta jär­jes­tel­män toi­min­taa jat­ku­vas­ti. Poik­kea­vat äänet, kas­va­va ener­gian­ku­lu­tus, epä­ta­sai­ses­ti läm­pe­ne­vät tilat, pai­neen muu­tok­set tai vuo­dot voi­vat ker­toa huol­lon tar­pees­ta.

Läm­pö­pum­puis­sa käyt­tä­jä voi yleen­sä itse esi­mer­kik­si puh­dis­taa suo­dat­ti­mia ja seu­ra­ta lait­teen toi­min­taa, mut­ta kyl­mä­ai­ne­pii­riin tai säh­kö­jär­jes­tel­mään liit­ty­vät työt kuu­lu­vat ammat­ti­lai­sel­le.

Myös öljy­läm­mi­tyk­sen polt­ti­men sää­döt ja huol­lot kuu­lu­vat ammat­ti­lai­sel­le. Läm­möl­lä-leh­den huol­to-ohjeis­sa koros­te­taan, että perus­teel­li­sem­mat huol­lot kan­nat­taa teet­tää ammat­ti­lai­sel­la ajoit­tain, vaik­ka jär­jes­tel­mä näyt­täi­si toi­mi­van nor­maa­lis­ti.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää pitää huol­taa sään­nöl­li­ses­ti. Tär­kein käyt­tä­jän teke­mä huol­to­toi­men­pi­de on suo­dat­ti­mien tar­kas­ta­mi­nen ja vaih­ta­mi­nen ilman­vaih­to­ko­neen val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan.

Lisäk­si kan­nat­taa seu­ra­ta ilman­vaih­to­ko­neen ääniä ja toi­min­taa sekä pitää vent­tii­lit puh­tai­na. Vent­tii­lien sää­tö­asen­to­ja ei pidä muut­taa puh­dis­tuk­sen yhtey­des­sä.

Ilman­vaih­to­ka­na­vis­ton perus­teel­li­sem­pi puh­dis­tus teh­dään har­vem­min. Läm­möl­lä-leh­den kevät­huol­toar­tik­ke­lis­sa suun­taa-anta­va­na väli­nä mai­ni­taan noin kym­me­nen vuot­ta, mut­ta todel­li­nen tar­ve riip­puu jär­jes­tel­mäs­tä ja olo­suh­teis­ta.

Ilman­vaih­toa ei pidä sam­mut­taa ener­gian­sääs­tön vuok­si. Sen teh­tä­vä on pois­taa kos­teut­ta ja epä­puh­tauk­sia raken­nuk­ses­ta ympä­ri vuo­den.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Vesi­ka­lus­tei­den kun­toa kan­nat­taa seu­ra­ta jat­ku­vas­ti ja teh­dä perus­teel­li­sem­pi tar­kas­tus­kier­ros vähin­tään muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa.

Tar­kas­tet­ta­via koh­tei­ta ovat esi­mer­kik­si hanat, WC-istui­met, suih­kut, näky­vät vesi­put­ket, lii­tok­set sekä astian- ja pyy­kin­pe­su­ko­nei­den let­kut ja lii­tän­nät.

Pie­ni­kin jat­ku­va vuo­to voi kulut­taa pal­jon vet­tä ja aiheut­taa ajan mit­taan kos­teus­vau­rion. Esi­mer­kik­si WC-istui­men hil­jai­nen vuo­to voi jää­dä pit­käk­si aikaa huo­maa­mat­ta.

Myös vesi­mit­ta­rin kulu­tus­ta kan­nat­taa seu­ra­ta. Jos mit­ta­ri liik­kuu sil­loin, kun talos­sa ei käy­te­tä vet­tä, jär­jes­tel­mäs­sä voi olla vuo­to.

Vesi­vuo­to voi näkyä sel­vä­nä vesi­lam­mik­ko­na, mut­ta monet vuo­dot kehit­ty­vät hitaas­ti ja jää­vät aluk­si pii­loon.

Mah­dol­li­sia merk­ke­jä ovat esi­mer­kik­si kos­teus­jäl­jet sei­nis­sä tai katois­sa, lat­tia­ma­te­ri­aa­lien muu­tok­set, tunk­kai­nen tai poik­kea­va haju, raken­tei­den tur­poa­mi­nen sekä veden­ku­lu­tuk­sen selit­tä­mä­tön kas­vu.

Vesi­mit­ta­ri voi myös pal­jas­taa vuo­don. Jos kaik­ki hanat ja vet­tä käyt­tä­vät lait­teet ovat pois pääl­tä mut­ta mit­ta­ri edel­leen liik­kuu, syy kan­nat­taa sel­vit­tää.

Jos epäil­lään raken­teen sisäl­lä ole­vaa vuo­toa, tut­ki­mis­ta ei pidä pit­kit­tää. Vesi­va­hin­gos­sa nopea rea­goin­ti voi rat­kai­se­vas­ti pie­nen­tää vau­rioi­den laa­juut­ta.

Vesi­kat­to kan­nat­taa tar­kis­taa vähin­tään ker­ran vuo­des­sa sekä aina poik­keuk­sel­li­sen voi­mak­kai­den myrs­ky­jen tai mui­den sää­il­miöi­den jäl­keen.

Hyvä ajan­koh­ta on kevät, jol­loin näh­dään, onko tal­vi aiheut­ta­nut vau­rioi­ta. Katol­ta ja sen ympä­ris­tös­tä etsi­tään esi­mer­kik­si irron­nei­ta tai rik­kou­tu­nei­ta kat­to­ma­te­ri­aa­le­ja, vau­rioi­tu­nei­ta pel­li­tyk­siä, tuk­keu­tu­nei­ta veden­pois­to­reit­te­jä sekä mah­dol­li­sia vuo­to­jäl­kiä.

Rän­nit ja muut sade­ve­si­jär­jes­tel­män osat tar­kis­te­taan samal­la. Läm­möl­lä-leh­den huol­toar­tik­ke­lis­sa vesi­kat­to, jul­ki­si­vut ja ylä­poh­ja nos­te­taan tär­keik­si vuo­sit­tai­sen sil­mä­mää­räi­sen tar­kas­tuk­sen koh­teik­si.

Van­hois­sa Läm­möl­lä-leh­den aineis­tois­sa katon sään­nöl­li­sen kun­nos­sa­pi­don tavoit­teek­si on nos­tet­tu myös kos­teus­va­hin­ko­jen ehkäi­sy ja raken­nuk­sen arvon säi­lyt­tä­mi­nen.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Salao­jil­le ei ole yhtä tark­kaa ikää, jon­ka jäl­keen ne pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti uusia. Uusi­mis­tar­ve riip­puu jär­jes­tel­män iäs­tä, raken­tees­ta, toteu­tus­ta­vas­ta ja ennen kaik­kea sii­tä, toi­mii­ko jär­jes­tel­mä edel­leen.

Van­han talon salao­jien kun­to kan­nat­taa sel­vit­tää eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos nii­den iäs­tä tai raken­tees­ta ei ole tie­toa. Huo­le­nai­hei­ta ovat esi­mer­kik­si kel­la­rin tai perus­tus­ten kos­teus, veden ker­ty­mi­nen raken­nuk­sen vie­reen tai se, ettei tar­kas­tus­kai­vois­sa näy jär­jes­tel­män toi­mi­van nor­maa­lis­ti.

Salao­jien toi­min­taa voi­daan tut­kia esi­mer­kik­si kai­vo­jen kaut­ta ja tar­vit­taes­sa kuvaa­mal­la tai huuh­te­le­mal­la put­kis­to.

Läm­möl­lä-leh­den kevät­huol­toar­tik­ke­lis­sa salao­jat nos­te­taan hel­pos­ti unoh­tu­vak­si mut­ta tär­keäk­si jär­jes­tel­mäk­si eri­tyi­ses­ti kel­la­ril­li­sis­sa talois­sa. Toi­mi­mat­to­mat salao­jat voi­vat näkyä myö­hem­min kos­teu­te­na ja raken­tei­den vau­rioi­na.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Sade­ve­si­jär­jes­tel­män teh­tä­vä­nä on joh­taa katol­ta ja raken­nuk­sen ympä­ris­tös­tä tule­va vesi hal­li­tus­ti pois perus­tus­ten lähel­tä.

Rän­nit ja syök­sy­tor­vet kan­nat­taa puh­dis­taa aina­kin kevääl­lä ja syk­syl­lä sekä tar­vit­taes­sa useam­min, jos raken­nuk­sen ympä­ril­lä on pal­jon pui­ta. Samal­la tar­kis­te­taan, ettei jär­jes­tel­mäs­sä ole vau­rioi­ta tai tukok­sia.

Sade­ve­si­kai­vo­jen pitää vetää nor­maa­lis­ti, ja syök­sy­tor­vis­ta tule­va vesi pitää joh­taa riit­tä­vän kau­as raken­nuk­ses­ta tai asian­mu­kai­seen sade­ve­si­jär­jes­tel­mään.

Myös maan­pin­nan kal­lis­tus­ten pitää ohja­ta vet­tä pois­päin talos­ta.

Sade­ve­si­jär­jes­tel­män kun­to on tär­keä osa kos­teu­den­hal­lin­taa. Läm­möl­lä-leh­den huol­toar­tik­ke­lis­sa koros­te­taan eri­tyi­ses­ti sitä, että veden pitää pois­tua raken­nuk­sen lähel­tä eikä jää­dä rasit­ta­maan perus­tuk­sia.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Van­han oma­ko­ti­ta­lon tek­nis­ten jär­jes­tel­mien kun­toa kan­nat­taa seu­ra­ta koko­nai­suu­te­na. Eri­tyis­tä huo­mio­ta kan­nat­taa kiin­nit­tää jär­jes­tel­miin, jot­ka ovat alku­pe­räi­siä tai joi­den uusi­mis- ja huol­to­his­to­rias­ta ei ole tie­toa.

Tark­kail­ta­via koko­nai­suuk­sia ovat esi­mer­kik­si:

  • läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä
  • käyt­tö­ve­si- ja vie­mä­ri­put­ket
  • ilman­vaih­to
  • säh­kö­jär­jes­tel­mä
  • läm­min­ve­si­va­raa­ja
  • salao­jat ja sade­ve­si­jär­jes­tel­mä
  • vesi­kat­to ja kat­to­tur­va­tuot­teet.

Lait­tei­den ikä ei yksin tar­koi­ta sitä, että ne pitäi­si vaih­taa. Olen­nai­sem­paa on nii­den kun­to ja toi­min­ta. Poik­kea­vat äänet, vuo­dot, hajut, läm­pö­ti­lo­jen muu­tok­set tai ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vu voi­vat olla ensim­mäi­siä merk­ke­jä ongel­mas­ta.

Van­han talon huol­to­his­to­ria kan­nat­taa myös doku­men­toi­da mah­dol­li­sim­man hyvin. Mitä parem­min tie­de­tään, mitä talol­le on teh­ty ja mil­loin, sitä hel­pom­paa tule­via remont­te­ja on suun­ni­tel­la.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Oma­ko­tia­su­kas voi teh­dä itse pal­jon sään­nöl­lis­tä seu­ran­taa ja kevyi­tä huol­to­toi­men­pi­tei­tä.

Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­mien vaih­to, ilma­läm­pö­pum­pun suo­dat­ti­mien puh­dis­tus, rän­nien puh­dis­tus tur­val­li­ses­ti teh­ty­nä, näky­vien vesi­vuo­to­jen tark­kai­lu, vesi­mit­ta­rin seu­ran­ta sekä läm­mi­tys- ja ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mien toi­min­nan havain­noin­ti.

Myös pat­te­rien ilmaa­mi­nen ja joi­den­kin lait­tei­den val­mis­ta­jan ohjeis­sa käyt­tä­jäl­le tar­koi­te­tut huol­to­toi­met voi yleen­sä teh­dä itse.

Olen­nais­ta on tie­tää omat rajan­sa. Säh­kö­työt, kyl­mä­ai­ne­työt, polt­ti­men sää­döt ja monet LVI-jär­jes­tel­mien kor­jauk­set edel­lyt­tä­vät päte­vyyt­tä ja kuu­lu­vat ammat­ti­lai­sel­le.

Jos huol­to­toi­men­pi­tees­tä ei ole var­muut­ta, käyt­tö­oh­je kan­nat­taa tar­kis­taa tai pyy­tää ammat­ti­lai­nen pai­kal­le.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Ammat­ti­lais­ta tar­vi­taan sil­loin, kun työ edel­lyt­tää eri­tyis­osaa­mis­ta, mit­tauk­sia, luvan­va­rais­ta päte­vyyt­tä tai raken­nuk­sen tur­val­li­suu­teen vai­kut­ta­via kor­jauk­sia.

Säh­kö­jär­jes­tel­män työt kuu­lu­vat säh­kö­alan ammat­ti­lai­sel­le. Läm­pö­pump­pu­jen kyl­mä­ai­ne­pii­rin työt edel­lyt­tä­vät sii­hen oikeut­ta­vaa päte­vyyt­tä. Öljy­polt­ti­men sää­döt ja monet muut läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien huol­to­työt kan­nat­taa myös jät­tää alan ammat­ti­lai­sel­le.

Ammat­ti­lai­nen kan­nat­taa kut­sua pai­kal­le myös sil­loin, jos havai­taan esi­mer­kik­si vesi­vuo­to, kos­teus­vau­rio, jat­ku­va poik­kea­va ääni tek­ni­ses­sä lait­tees­sa, tois­tu­via häi­riöi­tä tai selit­tä­mät­tö­mäs­ti kas­va­nut ener­gian­ku­lu­tus.

Hyvä peri­aa­te on, että asu­kas seu­raa ja huol­taa itse nii­tä asioi­ta, joi­hin val­mis­ta­jan ohjeet anta­vat luvan, mut­ta epä­sel­väs­sä tilan­tees­sa ongel­maa ei läh­de­tä kor­jaa­maan kokei­le­mal­la. Läm­möl­lä-leh­den van­hem­mis­sa­kin aineis­tois­sa luo­tet­ta­van ammat­ti­lai­sen mer­ki­tys nos­te­taan talo­tek­nii­kan onnis­tu­neen huol­lon ja kor­jauk­sen kes­kei­sek­si läh­tö­koh­dak­si.

Lue lisää:

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Luo­tet­ta­va teki­jä on kai­ken perus­ta

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

11. Remon­toin­ti ja raken­ta­mi­nen

Oma­ko­ti­ta­lon ener­gia­te­hok­kuut­ta voi­daan paran­taa esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sel­la, ylä­poh­jan tai mui­den raken­tei­den lisäe­ris­tä­mi­sel­lä, ilman­vaih­don läm­mön­tal­teen­o­ton paran­ta­mi­sel­la, ikku­noi­den ja ovien uusi­mi­sel­la tai tii­vis­tä­mi­sel­lä sekä aurin­koe­ner­gian ja läm­pö­pump­pu­jen hyö­dyn­tä­mi­sel­lä.

Suu­rin hyö­ty saa­daan yleen­sä sil­loin, kun remont­tia ei tar­kas­tel­la yksit­täi­se­nä toi­men­pi­tee­nä vaan osa­na talon koko­nai­suut­ta. Esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen voi olla jär­ke­vää yhdis­tää raken­nuk­sen läm­pö­hä­viöi­den vähen­tä­mi­seen tai ilman­vaih­don paran­ta­mi­seen.

Kaik­kea ei myös­kään tar­vit­se teh­dä ker­ral­la. EPBD:n kan­sal­lis­ta toi­meen­pa­noa käsit­te­le­väs­sä Läm­möl­lä-leh­den artik­ke­lis­sa koros­te­taan, että ener­gia­te­hok­kuut­ta voi­daan paran­taa myös vai­heit­tain, kun koko­nai­suus suun­ni­tel­laan jär­ke­väs­ti.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Remont­tien jär­jes­tys kan­nat­taa mää­rit­tää talon kun­non ja kii­reel­li­syy­den perus­teel­la. Ensin kor­ja­taan sel­lai­set viat, jot­ka voi­vat aiheut­taa raken­teil­le lisä­va­hin­ko­ja tai tur­val­li­suus­ris­ke­jä. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si vesi­vuo­dot, kos­teuson­gel­mat, kat­to­vau­riot tai puut­teet säh­kö­jär­jes­tel­mäs­sä.

Sen jäl­keen kan­nat­taa tar­kas­tel­la raken­nuk­sen vaip­paa, ilman­vaih­toa ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää koko­nai­suu­te­na. Esi­mer­kik­si uut­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta mitoit­taa ennen kuin tie­de­tään, onko raken­nuk­sen ener­gian­tar­vet­ta tar­koi­tus pie­nen­tää myö­hem­min lisäe­ris­tyk­sel­lä tai muil­la kor­jauk­sil­la.

Hyvä läh­tö­koh­ta on teh­dä talol­le pit­kän aika­vä­lin suun­ni­tel­ma. Näin remon­tit voi­daan toteut­taa oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä eikä juu­ri teh­tyä työ­tä tar­vit­se pur­kaa seu­raa­van remon­tin vuok­si.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Se voi olla erit­täin jär­ke­vää, jos jär­jes­tel­mä on ikään­ty­nyt tai talon ener­gian­tar­ve muut­tuu remon­tin seu­rauk­se­na.

Esi­mer­kik­si laa­jan perus­kor­jauk­sen yhtey­des­sä raken­nuk­sen eris­tys, ikku­nat tai ilman­vaih­to voi­vat paran­tua niin pal­jon, että läm­mi­tys­te­hon tar­ve pie­ne­nee. Täl­löin myös uuden läm­mi­tys­jär­jes­tel­män mitoi­tus kan­nat­taa teh­dä vas­ta koko­nai­suu­den perus­teel­la.

Toi­mi­vaa van­haa jär­jes­tel­mää ei kui­ten­kaan tar­vit­se auto­maat­ti­ses­ti pur­kaa. Sen rin­nal­le voi­daan jois­sa­kin tapauk­sis­sa asen­taa esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, jol­loin syn­tyy hybri­di­läm­mi­tys. Läm­möl­lä-leh­den esit­te­le­mäs­sä oma­ko­ti­ta­los­sa ilma-vesi­läm­pö­pump­pu, kon­dens­si­kat­ti­la ja aurin­ko­ke­räi­met toi­mi­vat yhte­nä koko­nai­suu­te­na.

Lue lisää:

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Käyt­tö­ve­si­put­kil­le ei ole yhtä tark­kaa ikää, jon­ka jäl­keen ne pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti uusia. Käyt­töi­kä riip­puu put­ki­ma­te­ri­aa­lis­ta, asen­nuk­ses­ta, veden laa­dus­ta, käyt­tö­olo­suh­teis­ta ja sii­tä, miten jär­jes­tel­mää on huol­let­tu.

Van­han talon put­kis­ton kun­toa kan­nat­taa sel­vit­tää eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos put­ket ovat alku­pe­räi­siä, nii­den his­to­rias­ta ei ole tie­toa tai jär­jes­tel­mäs­sä esiin­tyy vuo­to­ja, kor­roo­sio­ta, pai­neon­gel­mia tai mui­ta häi­riöi­tä.

Jos taloon teh­dään muu­ten laa­ja remont­ti ja van­hat put­ket jää­vät raken­tei­den sisään vai­keas­ti saa­vu­tet­ta­vik­si, nii­den uusi­mi­nen samal­la voi olla jär­ke­vää, vaik­ka var­si­nais­ta vuo­toa ei vie­lä oli­si­kaan.

Uusi­mis­tar­ve kan­nat­taa arvioi­da ammat­ti­lai­sen teke­män kun­to­tut­ki­muk­sen perus­teel­la eikä pel­kän raken­nus­vuo­den mukaan.

Vie­mä­rei­den uusi­mis­tar­ve riip­puu nii­den mate­ri­aa­lis­ta, iäs­tä ja todel­li­ses­ta kun­nos­ta. Pelk­kä ikä ei rat­kai­se, pitää­kö jär­jes­tel­mä uusia.

Merk­ke­jä ongel­mis­ta voi­vat olla tois­tu­vat tukok­set, vuo­dot, hajut, put­kien pai­nu­mat tai raken­teis­sa näky­vät kos­teus­vau­riot. Van­ho­jen vie­mä­rei­den kun­toa voi­daan sel­vit­tää esi­mer­kik­si kame­ra­ku­vauk­sel­la.

Jos vie­mä­rit kul­ke­vat lat­tioi­den tai mui­den raken­tei­den sisäl­lä ja talos­sa suun­ni­tel­laan muu­ten laa­jaa remont­tia, nii­den kun­to kan­nat­taa sel­vit­tää ennen töi­den aloit­ta­mis­ta.

Kun­to­tut­ki­muk­sen perus­teel­la voi­daan arvioi­da, riit­tää­kö esi­mer­kik­si pai­kal­li­nen kor­jaus tai suki­tus vai onko put­kis­to jär­ke­vin­tä uusia koko­naan.

Ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta kan­nat­taa har­ki­ta, jos jär­jes­tel­mä ei enää takaa riit­tä­vää ilman­vaih­toa, sen ener­gia­te­hok­kuus on heik­ko tai lait­teet ovat käyt­töi­kän­sä pääs­sä.

Van­haan pai­no­voi­mai­seen ilman­vaih­toon ei aina tar­vit­se teh­dä täy­del­lis­tä muu­tos­ta, jos jär­jes­tel­mä toi­mii raken­nuk­ses­sa hyvin. Koneel­li­sen ilman­vaih­don van­ha lai­te voi­daan puo­les­taan jois­sa­kin tapauk­sis­sa vaih­taa ener­gia­te­hok­kaam­paan mal­liin, jos­sa on parem­pi läm­mön­tal­teen­ot­to ja nyky­ai­kai­sem­pi ohjaus.

Remont­ti pitää suun­ni­tel­la koko­nai­suu­te­na. Ilman­vaih­don muut­ta­mi­nen voi vai­kut­taa raken­nuk­sen pai­ne-eroi­hin ja kos­teus­tek­ni­seen toi­min­taan, joten pelk­kää ilman­vaih­to­ko­net­ta ei pidä tar­kas­tel­la irral­laan muus­ta raken­nuk­ses­ta.

Läm­möl­lä-leh­den Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin artik­ke­lis­sa koros­te­taan kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen oike­aa ajoi­tus­ta ja mitoi­tus­ta sekä ilman­vaih­don toi­mi­vuut­ta osa­na hyvää sisäil­maa.

Lue lisää:

Sisäil­mas­to­se­mi­naa­rin vies­ti pien­ta­loa­suk­kaal­le: hyvä sisäil­ma ei syn­ny sat­tu­mal­ta

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys voi olla erit­täin toi­mi­va rat­kai­su oma­ko­ti­ta­loon, eten­kin sil­loin, kun se suun­ni­tel­laan osak­si mata­la­läm­pöis­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää.

Lat­tia­läm­mi­tyk­sen etu­na on suu­ri läm­mön­luo­vu­tus­pin­ta, min­kä ansios­ta tar­vit­ta­va meno­ve­den läm­pö­ti­la voi olla suh­teel­li­sen mata­la. Tämä sopii hyvin esi­mer­kik­si läm­pö­pum­puil­le.

Jär­jes­tel­mä ei kui­ten­kaan ole auto­maat­ti­ses­ti paras rat­kai­su jokai­seen remont­tiin. Van­haan taloon jäl­ki­kä­teen asen­net­tu­na lat­tia­ra­ken­tei­den muut­ta­mi­nen voi olla kal­lis­ta ja tek­ni­ses­ti han­ka­laa.

Uudis­ra­ken­nuk­ses­sa vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys voi­daan suun­ni­tel­la alus­ta läh­tien osak­si talon läm­mi­tys­ko­ko­nai­suut­ta. Sil­loin myös läm­mön­läh­teen vaih­ta­mi­nen myö­hem­min on yleen­sä hel­pom­paa kuin esi­mer­kik­si suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä.

Epä­ta­sai­nen lat­tia­läm­mi­tys voi joh­tua useas­ta eri syys­tä. Jär­jes­tel­mäs­sä voi olla esi­mer­kik­si ilmaa, vir­taa­mat voi­vat olla vää­rin sää­det­ty­jä, toi­mi­lai­te tai ter­mos­taat­ti voi olla vial­li­nen tai yksit­täi­nen vent­tii­li voi olla jumis­sa.

Ongel­ma voi myös syn­tyä sii­tä, että lat­tia­läm­mi­tys­pii­rit on mer­kit­ty vää­rin tai jär­jes­tel­män tasa­pai­no­tus ei ole kun­nos­sa.

Jos yksi huo­ne jää jat­ku­vas­ti mui­ta kyl­mem­mäk­si, syy­tä ei kan­na­ta yrit­tää kor­ja­ta vain nos­ta­mal­la koko jär­jes­tel­män läm­pö­ti­laa. Oikea rat­kai­su on sel­vit­tää, miten kysei­sen pii­rin vir­taus ja ohjaus toi­mi­vat.

Lue lisää:

Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­mi­tä tasai­ses­ti? Vika voi löy­tyä ter­mos­taa­teis­ta, toi­mi­lait­teis­ta tai vää­rin mer­ki­tyis­tä pii­reis­tä

Lat­tia­läm­mi­tyk­sen ter­mos­taa­til­le ei ole yhtä tark­kaa vaih­to­vä­liä. Se kan­nat­taa vaih­taa sil­loin, kun sen toi­min­nas­sa ilme­nee vikaa tai jär­jes­tel­mä ei enää sää­dä huo­ne­läm­pö­ti­laa oikein.

Merk­ke­jä ongel­mas­ta voi­vat olla esi­mer­kik­si se, ettei huo­ne läm­pe­ne tai vii­le­ne ter­mos­taa­tin sää­dön mukaan, läm­pö­ti­la vaih­te­lee voi­mak­kaas­ti tai toi­mi­lai­te ei rea­goi ter­mos­taa­tin käs­kyi­hin.

Van­ho­jen ter­mos­taat­tien uusi­mi­nen voi olla perus­tel­tua myös sil­loin, kun halu­taan tar­kem­pi huo­ne­koh­tai­nen sää­tö, etä­oh­jaus tai muu älyk­kääm­pi läm­mi­tyk­sen hal­lin­ta.

Ennen ter­mos­taat­tien vaih­ta­mis­ta kan­nat­taa kui­ten­kin var­mis­taa, ettei var­si­nai­nen ongel­ma ole esi­mer­kik­si toi­mi­lait­tees­sa, jako­tu­kin vent­tii­lis­sä tai jär­jes­tel­män sää­döis­sä.

Se riip­puu remon­tin laa­juu­des­ta ja talon raken­teis­ta.

Jos lat­tiat joka tapauk­ses­sa ava­taan esi­mer­kik­si laa­jan perus­kor­jauk­sen yhtey­des­sä, vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen asen­ta­mi­nen voi olla jär­ke­vää. Sen sijaan ehjien lat­tioi­den pur­ka­mi­nen pel­käs­tään lat­tia­läm­mi­tyk­sen vuok­si voi teh­dä hank­kees­ta kal­liin.

Samal­la pitää tar­kas­tel­la raken­tei­den kor­keuk­sia, eris­tyk­siä, kos­teus­tek­nis­tä toi­min­taa ja ole­mas­sa ole­vaa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää.

Vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys voi olla hyvä rat­kai­su eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos talos­sa käy­te­tään tai suun­ni­tel­laan läm­pö­pump­pua, kos­ka mata­la meno­ve­den läm­pö­ti­la tukee läm­pö­pum­pun hyvää hyö­ty­suh­det­ta.

Uudis­ra­ken­nuk­ses­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la talo­tek­niik­kaa yhte­nä koko­nai­suu­te­na jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

Kes­kei­siä jär­jes­tel­miä ovat läm­mi­tys, ilman­vaih­to, vii­len­nys, läm­min käyt­tö­ve­si, säh­kö­jär­jes­tel­mä, auto­maa­tio sekä mah­dol­li­set aurin­ko­pa­nee­lit, ener­gia­va­ras­tot ja säh­kö­au­ton lataus.

Tule­vai­suu­den kan­nal­ta kan­nat­taa huo­mioi­da myös jär­jes­tel­mien yhteen­so­pi­vuus. Esi­mer­kik­si läm­mi­tyk­sen, aurin­ko­säh­kön, säh­kö­au­ton ja läm­min­ve­si­va­raa­jan kulu­tus­ta voi­daan ohja­ta yhtei­sen ener­gian­hal­lin­nan avul­la.

Kesä­ajan yli­läm­pe­ne­mi­nen kan­nat­taa ottaa huo­mioon jo suun­nit­te­lus­sa. Läm­möl­lä-leh­den vii­len­ny­sar­tik­ke­lis­sa koros­te­taan, että suo­ma­lai­sia talo­ja ei tule­vai­suu­des­sa voi­da suun­ni­tel­la vain tal­ven läm­mi­tys­tar­peen näkö­kul­mas­ta, vaan myös aurin­ko­suo­jaus ja vii­len­nys kuu­lu­vat yhä vah­vem­min koko­nai­suu­teen.

Lue lisää:

Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Ener­gia­re­mon­tis­sa pitää tar­kas­tel­la raken­nus­ta koko­nai­suu­te­na. Yksit­täi­nen rat­kai­su voi vai­kut­taa läm­mi­tyk­seen, ilman­vaih­toon, raken­tei­den kos­teus­tek­ni­seen toi­min­taan ja tule­viin remont­tei­hin.

Ennen pää­tök­siä kan­nat­taa sel­vit­tää aina­kin raken­nuk­sen nykyi­nen ener­gian­ku­lu­tus, raken­tei­den kun­to, läm­mi­tys­jär­jes­tel­män ikä ja toi­min­ta sekä tule­vat kor­jaus­tar­peet.

Esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vaih­ta­mi­nen voi olla jär­ke­vää yhdis­tää lisäe­ris­tä­mi­seen, mut­ta toi­men­pi­tei­den jär­jes­tys vai­kut­taa uuden jär­jes­tel­män oike­aan mitoi­tuk­seen.

Myös tule­vai­suu­den tar­peet kan­nat­taa huo­mioi­da. Säh­kö­au­ton lataus, aurin­ko­säh­kö, vii­len­nys tai ener­gian­hal­lin­ta voi­vat vai­kut­taa sii­hen, mil­lai­nen säh­kö- ja talo­tek­niik­ka raken­nuk­seen kan­nat­taa teh­dä.

EPBD:n kan­sal­lis­ta toi­meen­pa­noa kos­ke­vis­sa luon­nok­sis­sa koros­te­taan nime­no­maan koko­nai­suus­suun­nit­te­lua ja mah­dol­li­suut­ta paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta vai­heit­tain.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Hybri­di­läm­mi­tys oma­ko­ti­ta­los­sa – tehok­kuut­ta, jous­ta­vuut­ta ja eko­lo­gi­suut­ta

Se riip­puu remon­tis­ta.

Pie­net huol­to- ja kor­jaus­toi­men­pi­teet eivät yleen­sä edel­ly­tä raken­ta­mis­lu­paa, mut­ta laa­jem­mat raken­nuk­sen raken­tei­siin, käyt­tö­tar­koi­tuk­seen, jul­ki­si­vuun tai tek­ni­siin jär­jes­tel­miin vai­kut­ta­vat muu­tok­set voi­vat olla luvan­va­rai­sia.

Esi­mer­kik­si maa­läm­pö­kai­von poraa­mi­nen, raken­nuk­sen laa­jen­ta­mi­nen tai suu­ret raken­teel­li­set muu­tok­set voi­vat edel­lyt­tää kun­nan lupaa. Myös pai­kal­li­set mää­räyk­set ja kaa­va voi­vat vai­kut­taa.

Luvan­va­rai­sen kor­jauk­sen yhtey­des­sä myös ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­set voi­vat tul­la sovel­let­ta­vik­si. EPBD:n toi­meen­pa­nos­ta ker­to­vas­sa Läm­möl­lä-leh­den artik­ke­lis­sa nos­te­taan esil­le, että luvan­va­rai­sen kor­jaa­mi­sen yhtey­des­sä raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta tar­kas­tel­laan koko­nai­suu­te­na.

Ennen han­ket­ta kan­nat­taa tar­kis­taa oman kun­nan raken­nus­val­von­nas­ta, tar­vi­taan­ko suun­ni­tel­tuun muu­tok­seen lupa.

Lue lisää:

”EU-jar­go­nia ilta­pa­lak­si” – mitä EPBD ja sen lausun­to tar­koit­taa oma­ko­ti­ta­loil­le?

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

Ener­gia­re­mont­tei­hin saa­ta­vil­la ole­vat tuet vaih­te­le­vat ajan myö­tä, joten ajan­ta­sai­nen tilan­ne pitää aina tar­kis­taa ennen remont­ti­pää­tös­tä.

Tukia voi­daan eri aikoi­na koh­dis­taa esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män muu­tok­siin, ener­gia­te­hok­kuut­ta paran­ta­viin kor­jauk­siin tai uusiu­tu­van ener­gian käyt­töön­ot­toon. Lisäk­si koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä voi olla mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tää remon­tin työn osuu­des­ta vero­tuk­sen kul­lois­ten­kin ehto­jen mukaan.

Tuki­muo­dot, sum­mat ja hakueh­dot voi­vat muut­tua nopeas­ti. Sik­si van­haan artik­ke­liin tai aiem­man vuo­den tuki­sum­maa kos­ke­vaan tie­toon ei kan­na­ta luot­taa sel­lai­se­naan.

Ajan­ta­sai­set ehdot kan­nat­taa tar­kis­taa ennen hank­keen käyn­nis­tä­mis­tä esi­mer­kik­si Vero­hal­lin­nol­ta sekä mah­dol­li­sen tukioh­jel­man viral­li­sel­ta myön­tä­jäl­tä.

Lue lisää:

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ete­nee – mitä EPBD oikeas­ti tar­koit­taa pien­ta­loa­su­jal­le?

12. Tur­val­li­suus ja huol­to­var­muus

Oma­ko­ti­ta­lon läm­mön säi­ly­mi­nen säh­kö­kat­kon aika­na riip­puu kat­kon pituu­des­ta, ulko­läm­pö­ti­las­ta, raken­nuk­sen eris­tys­ta­sos­ta sekä käy­tös­sä ole­vas­ta läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä.

Lyhyen säh­kö­kat­kon aika­na hyvä­kun­toi­nen ja hyvin eris­tet­ty talo jääh­tyy yleen­sä hitaas­ti. Läm­pö­hä­viö­tä voi vähen­tää pitä­mäl­lä ovet ja ikku­nat sul­jet­tui­na sekä kes­kit­tä­mäl­lä oles­ke­lun tar­vit­taes­sa yhteen tai muu­ta­maan tilaan.

Pit­käs­sä säh­kö­kat­kos­sa etua on läm­mön­läh­tees­tä, joka ei ole koko­naan säh­kö­ver­kon varas­sa. Täl­lai­nen voi olla esi­mer­kik­si tuli­si­ja. Myös öljy- tai muu pol­tin­läm­mi­tys voi­daan jois­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä pitää toi­min­nas­sa vara­voi­mal­la, sil­lä itse polt­toai­ne on varas­toi­tu­na kiin­teis­tös­sä, vaik­ka pol­tin, kier­to­ve­si­pump­pu ja auto­ma­tiik­ka tar­vit­se­vat­kin säh­köä. Läm­möl­lä-leh­den huol­to­var­muut­ta käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa juu­ri useam­man läm­mi­tys­ta­van yhdis­tä­mi­nen nos­te­taan yhdek­si kei­nok­si paran­taa kodin toi­min­ta­var­muut­ta.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Öljy­läm­mi­tyk­sel­lä tär­keä roo­li huol­to­var­muu­des­sa

Säh­kö­kat­ko pysäyt­tää suu­ren osan nyky­ai­kai­ses­ta talo­tek­nii­kas­ta. Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys lak­kaa tuot­ta­mas­ta läm­pöä ja läm­pö­pum­put pysäh­ty­vät.

Myös monet muut läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät tar­vit­se­vat säh­köä, vaik­ka nii­den var­si­nai­nen ener­gia­läh­de ei oli­si säh­kö. Esi­mer­kik­si öljy­pol­tin tar­vit­see säh­köä polt­ti­meen, auto­ma­tiik­kaan ja yleen­sä myös läm­mi­tys­ve­den kier­to­ve­si­pump­puun.

Vesi­kier­toi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä veden kier­to voi pysäh­tyä säh­kö­kat­kon ajak­si, jol­loin läm­pö ei jakau­du nor­maa­lis­ti raken­nuk­seen.

Tuli­si­ja on yksi har­vois­ta taval­li­sis­ta pien­ta­lon läm­mön­läh­teis­tä, joka voi toi­mia täy­sin ilman säh­köä. Sik­si pit­käs­sä säh­kö­kat­kos­sa sen mer­ki­tys voi olla suu­ri.

Säh­kö­kat­kon vai­ku­tuk­set kan­nat­taa sel­vit­tää etu­kä­teen juu­ri oman talon jär­jes­tel­mäs­tä: mit­kä lait­teet pysäh­ty­vät ja mit­kä voi­daan tar­vit­taes­sa pitää toi­min­nas­sa vara­voi­mal­la.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se luo­pua – vaik­ka fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on syy­tä pääs­tä eroon

Täy­sin ilman säh­köä toi­mi­via nyky­ai­kai­sia kes­kus­läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä on vähän. Useim­mat läm­mi­tys­muo­dot tar­vit­se­vat vähin­tään jon­kin ver­ran säh­köä pump­pui­hin, auto­ma­tiik­kaan tai itse läm­mön­tuo­tan­toon.

Perin­tei­nen varaa­va tak­ka, lei­vi­nuu­ni tai muu tuli­si­ja voi toi­mia säh­kö­kat­kon aika­na ilman säh­kö­verk­koa, mikä­li polt­to­puu­ta on saa­ta­vil­la ja tuli­si­ja on käyt­tö­kun­nos­sa.

Öljy­läm­mi­tyk­ses­sä tai muus­sa pol­tin­läm­mi­tyk­ses­sä itse polt­toai­ne voi­daan säi­lyt­tää kiin­teis­tös­sä, mut­ta pol­tin ja vesi­kier­to tar­vit­se­vat säh­köä. Nii­den säh­kön­tar­ve voi­daan jois­sa­kin talois­sa kat­taa asian­mu­kai­ses­ti toteu­te­tul­la vara­voi­mal­la.

Läm­pö­pum­put ja suo­ra säh­kö­läm­mi­tys tar­vit­se­vat säh­köä var­si­nai­seen läm­mön­tuo­tan­toon, joten nii­den pitä­mi­nen toi­min­nas­sa pit­kän kat­kon aika­na vaa­tii huo­mat­ta­vas­ti enem­män vara­voi­ma­te­hoa.

Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta olen­nais­ta ei sik­si ole vain läm­mi­tys­muo­don nimi, vaan se, kuin­ka riip­pu­vai­nen koko jär­jes­tel­mä on ulko­puo­li­ses­ta säh­kön­syö­tös­tä.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Öljy­läm­mi­tyk­sel­lä tär­keä roo­li huol­to­var­muu­des­sa

Yhtä tark­kaa aikaa ei voi­da antaa. Talon jääh­ty­mis­no­peu­teen vai­kut­ta­vat muun muas­sa ulko­läm­pö­ti­la, tuu­li, raken­nuk­sen koko, eris­tys, ilman­pi­tä­vyys, läh­tö­ti­lan­teen sisä­läm­pö­ti­la ja raken­nuk­sen läm­pöä varaa­va mas­sa.

Uusi ja hyvin eris­tet­ty talo voi säi­lyt­tää läm­pön­sä huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin van­ha, vetoi­sa raken­nus.

Kat­kon aika­na läm­pö­hä­viö­tä kan­nat­taa vähen­tää pitä­mäl­lä ulko-ovet ja ikku­nat kiin­ni sekä vält­tä­mäl­lä tar­pee­ton­ta ilman­vaih­don lisää­mis­tä. Jos käy­tet­tä­vis­sä on tuli­si­ja, läm­pöä voi­daan kes­kit­tää nii­hin tiloi­hin, jois­sa oles­kel­laan.

Pit­kään jat­ku­vas­sa tal­vi­pak­kas­ten säh­kö­kat­kos­sa huo­mio pitää kiin­nit­tää asu­mis­mu­ka­vuu­den lisäk­si myös vesi­put­kien ja mui­den jää­ty­mi­sel­le alt­tii­den jär­jes­tel­mien suo­jaa­mi­seen.

Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta olen­nais­ta onkin varau­tua ennen kat­koa eikä vas­ta sil­loin, kun talon läm­pö­ti­la alkaa las­kea.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Usein kyl­lä. Vara­läm­mön­läh­de lisää toi­min­ta­var­muut­ta tilan­teis­sa, jois­sa ensi­si­jai­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä vikaan­tuu tai säh­kön­saan­ti kes­key­tyy.

Tyy­pil­li­nen vara­läm­mön­läh­de on tuli­si­ja. Myös useam­paa läm­mi­tys­muo­toa yhdis­tä­vä hybri­di­jär­jes­tel­mä voi paran­taa huol­to­var­muut­ta, kos­ka läm­mön­tuo­tan­to ei ole yhden lait­teen tai ener­gia­muo­don varas­sa.

Esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun rin­nal­la voi­daan säi­lyt­tää toi­mi­va öljy‑, puu- tai säh­kö­läm­mi­tys. Täl­löin toi­nen jär­jes­tel­mä voi täy­den­tää pää­asial­lis­ta läm­mön­läh­det­tä esi­mer­kik­si kovil­la pak­ka­sil­la tai häi­riö­ti­lan­teis­sa.

Läm­möl­lä-leh­des­sä huol­to­var­muut­ta on tar­kas­tel­tu juu­ri täs­tä näkö­kul­mas­ta: useam­pi ener­gia­läh­de lisää jous­ta­vuut­ta ja vähen­tää riip­pu­vuut­ta yhdes­tä jär­jes­tel­mäs­tä.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se luo­pua – vaik­ka fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on syy­tä pääs­tä eroon

Kyl­lä. Toi­mi­va tuli­si­ja on yksi par­hais­ta pien­ta­lon vara­läm­mön­läh­teis­tä, kos­ka se ei yleen­sä tar­vit­se säh­köä läm­mön tuot­ta­mi­seen.

Varaa­va tak­ka voi luo­vut­taa läm­pöä pit­kään vie­lä tulen sam­mu­mi­sen jäl­keen. Sen hyö­ty koros­tuu eri­tyi­ses­ti tal­vel­la pit­kän säh­kö­kat­kon tai läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vian aika­na.

Varau­tu­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin, että tuli­si­ja ja hor­mi ovat kun­nos­sa, nuo­houk­set on teh­ty ajal­laan ja kui­vaa polt­to­puu­ta on saa­ta­vil­la.

Tak­ka ei vält­tä­mät­tä läm­mi­tä koko raken­nus­ta tasai­ses­ti, joten pit­käs­sä häi­riö­ti­lan­tees­sa voi olla jär­ke­vää kes­kit­tää oles­ke­lu tuli­si­jan lähei­siin tiloi­hin ja sul­kea käyt­tä­mät­tö­mien huo­nei­den ovia.

Tuli­si­ja on myös yksi esi­merk­ki sii­tä, miten kak­si eri­lais­ta läm­mi­tys­muo­toa voi­vat täy­den­tää toi­si­aan.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Pit­kään säh­kö­kat­koon kan­nat­taa varau­tua etu­kä­teen sel­vit­tä­mäl­lä aina­kin läm­mi­tys, veden saan­ti, valais­tus, ruo­an säi­ly­tys, vies­tin­tä ja tar­vit­ta­va vara­vir­ta.

Tal­vel­la eri­tyi­sen tär­keä kysy­mys on läm­mi­tys. Asuk­kaan pitäi­si tie­tää, mitä omal­le läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäl­le tapah­tuu säh­kö­kat­kos­sa ja onko käy­tet­tä­vis­sä säh­kös­tä riip­pu­ma­ton vara­läm­mön­läh­de.

Koto­na kan­nat­taa olla myös koti­va­raan kuu­lu­vat perus­tar­vik­keet, kuten juo­ma­vet­tä, hel­pos­ti säi­ly­vää ruo­kaa, tas­ku­lamp­pu­ja, paris­to­ja, ladat­ta­via vara­vir­ta­läh­tei­tä sekä mui­ta arjen kan­nal­ta tar­peel­li­sia tar­vik­kei­ta.

Jos käy­te­tään aggre­gaat­tia tai muu­ta vara­voi­ma­jär­jes­tel­mää, säh­kö­jär­jes­tel­män lii­tän­nät pitää suun­ni­tel­la ja toteut­taa tur­val­li­ses­ti ammat­ti­lai­sen avul­la. Aggre­gaat­tia ei myös­kään saa käyt­tää sisä­ti­lois­sa pako­kaa­su­jen aiheut­ta­man hen­gen­vaa­ran vuok­si.

Läm­möl­lä-leh­den aiem­mis­sa varau­tu­mis­ta käsit­te­le­vis­sä artik­ke­leis­sa koros­te­taan, että myös läm­mi­ty­se­ner­gi­aan kan­nat­taa suh­tau­tua osa­na koti­ta­lou­den omaa varau­tu­mis­ta.

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Hyö­ty­tie­toa: varau­tu­mi­nen öljy­säi­liö­tä huol­ta­mal­la

Koti­va­ra tar­koit­taa koti­ta­lou­den omaa varau­tu­mis­ta tilan­tei­siin, jois­sa yhteis­kun­nan nor­maa­lit pal­ve­lut häi­riin­ty­vät.

Tavoit­tee­na on, että koti­ta­lous pär­jää jon­kin aikaa omin resurs­sein esi­mer­kik­si pit­kän säh­kö­kat­kon, veden­ja­ke­lu­häi­riön tai muun poik­keus­ti­lan­teen aika­na.

Koti­va­raan kuu­lu­vat esi­mer­kik­si juo­ma­ve­si, säi­ly­vä ruo­ka, vält­tä­mät­tö­mät lääk­keet, tas­ku­lam­put, paris­tot, vara­vir­ta­läh­teet ja muut oman per­heen tar­pei­siin sopi­vat tar­vik­keet.

Pien­ta­los­sa koti­va­raan kan­nat­taa aja­tel­la kuu­lu­van myös läm­mi­tys. Tal­vel­la pit­kä säh­kö­kat­ko voi muo­dos­tua nopeas­ti vaka­vak­si ongel­mak­si, jos koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on säh­kös­tä riip­pu­vai­nen eikä vara­läm­mi­tys­tä ole.

Läm­möl­lä-leh­den varau­tu­mis­ta käsit­te­le­vis­sä artik­ke­leis­sa läm­mi­ty­se­ner­gia nos­te­taan juu­ri täs­tä syys­tä olen­nai­sek­si osak­si pien­ta­loa­suk­kaan huol­to­var­muut­ta.

Lue lisää:

Hyö­ty­tie­toa: varau­tu­mi­nen öljy­säi­liö­tä huol­ta­mal­la

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Ensim­mäi­nen askel on tun­tea oman talon tek­niik­ka. Asuk­kaan pitäi­si tie­tää, mis­sä sijait­se­vat säh­kö­pää­kes­kus, pää­ve­si­sul­ku ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kes­kei­set lait­teet sekä miten jär­jes­tel­mät käyt­täy­ty­vät säh­kö­kat­kos­sa.

Käyt­tö­oh­jeet ja tär­kei­den huol­to­liik­kei­den yhteys­tie­dot kan­nat­taa säi­lyt­tää hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Talo­tek­nii­kan sään­nöl­li­nen huol­to on myös osa varau­tu­mis­ta: hyvin huol­let­tu jär­jes­tel­mä on vähem­män altis häi­riöil­le sil­loin, kun olo­suh­teet ovat muu­ten­kin poik­keuk­sel­li­set.

Läm­pö­ti­laa, kos­teut­ta ja jär­jes­tel­mien toi­min­taa voi­daan seu­ra­ta myös antu­reil­la ja etä­val­von­nal­la. Vara­voi­maa suun­ni­tel­taes­sa kan­nat­taa mää­ri­tel­lä, mit­kä lait­teet ovat vält­tä­mät­tö­miä. Kaik­kia kodin säh­kö­lait­tei­ta ei yleen­sä tar­vit­se pitää säh­kö­kat­kon aika­na toi­min­nas­sa.

Esi­mer­kik­si vesi­kier­toi­ses­sa läm­mi­tyk­ses­sä kier­to­ve­si­pum­pun yllä­pi­tä­mi­nen voi olla tär­keäm­pää kuin suu­ri­te­hois­ten kodin­ko­nei­den käyt­tö.

Ennen läm­mi­tys­kaut­ta teh­tä­vä tek­nis­ten jär­jes­tel­mien tar­kas­tus on samal­la yksi käy­tän­nöl­li­nen tapa paran­taa kodin häi­riön­sie­to­ky­kyä.

Lue lisää:

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Läm­mi­tyk­sen huol­to­var­muut­ta voi­daan paran­taa ennen kaik­kea vähen­tä­mäl­lä riip­pu­vuut­ta yhdes­tä lait­tees­ta, ener­gia­läh­tees­tä tai säh­kö­ver­kos­ta.

Yksi rat­kai­su on vara­läm­mön­läh­de, kuten tuli­si­ja. Toi­nen vaih­toeh­to on hybri­di­läm­mi­tys, jos­sa käy­tös­sä on kak­si tai useam­pia läm­mön­tuo­tan­to­ta­po­ja. Esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pua voi­daan täy­den­tää öljy‑, puu- tai säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä.

Jos läm­mi­tys tar­vit­see säh­köä vain rajal­li­ses­ti esi­mer­kik­si polt­ti­meen ja kier­to­ve­si­pump­puun, tar­vit­ta­vat lait­teet voi­daan jois­sa­kin tapauk­sis­sa pitää käyn­nis­sä asian­mu­kai­ses­ti suun­ni­tel­lul­la vara­voi­mal­la. Läm­möl­lä-leh­den esit­te­le­mäs­sä öljy­läm­mit­tei­ses­sä pien­ta­los­sa aggre­gaat­ti oli toteu­tet­tu juu­ri polt­ti­men ja kier­to­ve­si­pum­pun var­mis­ta­mi­seen.

Huol­to­var­muut­ta lisää myös ener­gian varas­toi­ta­vuus. Polt­to­puu tai säi­liös­sä ole­va nes­te­mäi­nen polt­toai­ne ovat kon­kreet­ti­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä kiin­teis­tös­sä, vaik­ka ener­gia­mark­ki­noil­la tai jake­lu­jär­jes­tel­mis­sä oli­si het­kel­li­siä häi­riöi­tä.

Kaik­kein tär­kein­tä on kui­ten­kin miet­tiä koko­nai­suut­ta etu­kä­teen: mitä tapah­tuu, jos ensi­si­jai­nen läm­mön­läh­de lak­kaa toi­mi­mas­ta kes­kel­lä tal­ven kovin­ta pak­kas­jak­soa?

Lue lisää:

Huol­to­var­muus läm­mit­tää sil­loin, kun säh­kö ei rii­tä

Öljy­läm­mi­tyk­sel­lä tär­keä roo­li huol­to­var­muu­des­sa

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se luo­pua – vaik­ka fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on syy­tä pääs­tä eroon

13. Vesi, käyt­tö­ve­si ja lat­tia­läm­mi­tys

Läm­pi­män käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­lan pitää olla riit­tä­vän kor­kea, jot­ta veden hygiee­ni­nen laa­tu säi­lyy ja esi­mer­kik­si legio­nel­la­bak­tee­rin kas­vul­le ei syn­ny otol­li­sia olo­suh­tei­ta. Käyt­tö­ve­si­jär­jes­tel­mäs­sä läm­pi­män veden läm­pö­ti­lan tulee olla vähin­tään noin 55 °C, mut­ta hanas­ta tule­va vesi ei saa olla niin kuu­maa, että sii­tä aiheu­tuu palo­vam­mo­jen vaa­raa.

Läm­min käyt­tö­ve­si ja raken­nuk­sen läm­mi­tys­ve­si ovat kak­si eri asi­aa. Esi­mer­kik­si vesi­kier­toi­ses­sa lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä kier­tä­vän veden läm­pö­ti­la on huo­mat­ta­vas­ti käyt­tö­vet­tä mata­lam­pi.

Lue lisää: Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Läm­pi­män veden lop­pu­mi­nen joh­tuu taval­li­ses­ti sii­tä, että läm­min­ve­si­va­raa­jan kapa­si­teet­ti tai läm­mi­tys­te­ho ei rii­tä het­kel­li­seen kulu­tuk­seen. Jos esi­mer­kik­si useam­pi ihmi­nen käy suih­kus­sa peräk­käin, varaa­jaan varas­toi­tu läm­min vesi voi kulua nopeam­min kuin jär­jes­tel­mä ehtii läm­mit­tää uut­ta.

Jos läm­min vesi alkaa lop­pua kes­ken aiem­paa useam­min ilman, että veden­käyt­tö on lisään­ty­nyt, syy kan­nat­taa sel­vit­tää. Taus­tal­la voi olla esi­mer­kik­si varaa­jan vas­tuk­sen, ter­mos­taa­tin tai muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toi­min­ta­häi­riö. Kai­kis­sa jär­jes­tel­mis­sä eril­lis­tä varaa­jaa ei kui­ten­kaan ole: esi­mer­kik­si kau­ko­läm­pö­ko­dis­sa käyt­tö­ve­si voi­daan läm­mit­tää tar­peen mukaan läm­mön­ja­ko­kes­kuk­ses­sa.

Lue lisää: Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Käyt­tö­ve­den läm­mi­tyk­seen tar­vit­ta­va ener­gia riip­puu ennen kaik­kea asuk­kai­den mää­räs­tä ja läm­pi­män veden käyt­tö­tot­tu­muk­sis­ta. Suih­kut ovat yleen­sä mer­kit­tä­vä läm­pi­män käyt­tö­ve­den kulu­tus­koh­de, joten suih­kun kes­to, veden vir­taa­ma ja käyt­tö­ker­rat vai­kut­ta­vat suo­raan ener­gian­ku­lu­tuk­seen.

Kulu­tus­ta voi pie­nen­tää esi­mer­kik­si lyhen­tä­mäl­lä suih­kuai­ko­ja, vält­tä­mäl­lä tur­haa läm­pi­män veden juok­sut­ta­mis­ta ja käyt­tä­mäl­lä vet­tä sääs­tä­viä vesi­ka­lus­tei­ta. Käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­laa ei kui­ten­kaan pidä las­kea ener­gian­sääs­tön vuok­si lii­an alas.

Lue lisää:

Kau­ko­läm­pö – äly­käs ja lähes näky­mä­tön läm­mi­tys­muo­to

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen

Läm­min­ve­si­va­raa­jaa ei yleen­sä kan­na­ta vaih­taa pel­käs­tään iän perus­teel­la, jos se toi­mii moit­teet­to­mas­ti ja vas­taa edel­leen talou­den tar­pei­ta. Uusi­mis­ta kan­nat­taa kui­ten­kin har­ki­ta, jos varaa­jas­sa ilme­nee vuo­to­ja tai mui­ta viko­ja, läm­pi­män veden mää­rä ei enää rii­tä tai ener­gian­ku­lu­tus on sel­väs­ti kas­va­nut.

Uusi­mi­sen yhtey­des­sä kan­nat­taa tar­kas­tel­la samal­la koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää. Uusi varaa­ja voi­daan esi­mer­kik­si sovit­taa läm­pö­pum­pun, aurin­koe­ner­gian tai älyk­kään säh­kön­käy­tön yhtey­teen. Toi­saal­ta jois­sa­kin läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä eril­lis­tä läm­min­ve­si­va­raa­jaa ei tar­vi­ta lain­kaan.

Lue lisää: Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Läm­min­ve­si­va­raa­jal­le ei ole yhtä tark­kaa käyt­töi­kää. Kes­tä­vyy­teen vai­kut­ta­vat muun muas­sa varaa­jan raken­ne ja mate­ri­aa­lit, veden omi­nai­suu­det, käyt­tö­mää­rä, asen­nus sekä lait­teen huol­to. Hyvin toi­mi­va varaa­ja voi pal­vel­la pit­kään, mut­ta ikään­ty­vän lait­teen kun­toa kan­nat­taa seu­ra­ta.

Eri­tyi­ses­ti kor­roo­sioon, vuo­toi­hin, poik­kea­viin ääniin ja muu­tok­siin läm­pi­män veden riit­tä­vyy­des­sä kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta. Van­han varaa­jan koh­dal­la myös mah­dol­li­sen vesi­va­hin­gon ris­ki on hyvä huo­mioi­da enna­koi­vas­sa kun­nos­sa­pi­dos­sa.

Lue lisää: Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen ongel­ma ei vält­tä­mät­tä joh­du itse läm­mön­läh­tees­tä tai lat­tian sisäl­lä ole­vis­ta put­kis­ta. Vika voi löy­tyä esi­mer­kik­si huo­ne­ter­mos­taa­tis­ta, ohjausyk­si­kös­tä, toi­mi­lait­tees­ta, jako­tu­kin vent­tii­lis­tä tai jär­jes­tel­män sää­döis­tä.

Vian sel­vit­tä­mi­ses­sä kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko ohjaus­ket­jua: tun­nis­taa­ko ter­mos­taat­ti läm­mi­tys­tar­peen, välit­tyy­kö tie­to ohjausyk­si­köl­le, avau­tuu­ko oikean läm­mi­tys­pii­rin toi­mi­lai­te ja kier­tää­kö läm­min vesi kysei­ses­sä pii­ris­sä. Jär­jes­tel­mäl­li­nen tut­ki­mi­nen voi estää tur­hat lai­te­vaih­dot.

Lue lisää: Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let

Jos vain osa vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen pii­reis­tä jää kyl­mäk­si, vika voi olla kyseis­ten pii­rien ohjauk­ses­sa tai veden kier­ros­sa. Mah­dol­li­sia syi­tä ovat esi­mer­kik­si jumit­tu­nut vent­tii­li, vial­li­nen toi­mi­lai­te, toi­mi­ma­ton ter­mos­taat­ti, ilmaa jär­jes­tel­mäs­sä tai vää­rät vir­taa­ma-ase­tuk­set.

Myös pii­rien mer­kin­nät voi­vat olla vää­rin. Täl­löin esi­mer­kik­si yhden huo­neen ter­mos­taat­ti saat­taa­kin ohja­ta aivan toi­sen huo­neen lat­tia­läm­mi­tys­pii­riä. Sik­si via­net­sin­näs­sä kan­nat­taa var­mis­taa, että ter­mos­taat­tien, toi­mi­lait­tei­den ja jako­tu­kin pii­rien väli­nen yhteys vas­taa todel­li­suut­ta.

Lue lisää: Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let

Vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen oikea sää­tö perus­tuu koko­nai­suu­teen. Läm­mi­tys­ve­den läm­pö­ti­lan, läm­mi­tys­käy­rän, jako­tu­kin vir­taa­mien, huo­ne­ter­mos­taat­tien ja toi­mi­lait­tei­den pitää toi­mia yhdes­sä. Tavoit­tee­na on, että jokai­nen huo­ne saa tar­vit­se­man­sa mää­rän läm­pöä ilman yli­läm­mit­tä­mis­tä.

Lat­tia­läm­mi­tys rea­goi läm­pö­ti­lan muu­tok­siin mel­ko hitaas­ti, joten suu­ria ja jat­ku­via ter­mos­taat­ti­muu­tok­sia kan­nat­taa vält­tää. Jos huo­nei­den välil­lä on jat­ku­vas­ti sel­viä läm­pö­ti­lae­ro­ja, ongel­man syy kan­nat­taa sel­vit­tää ennen kuin ase­tuk­sia muu­te­taan sat­tu­man­va­rai­ses­ti.

Lue lisää: Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let

Lue lisää: Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa

Vial­lis­ta toi­mi­lai­tet­ta voi epäil­lä esi­mer­kik­si sil­loin, jos tiet­ty huo­ne tai läm­mi­tys­pii­ri pysyy kyl­mä­nä, vaik­ka huo­ne­ter­mos­taat­ti pyy­tää läm­pöä. Toi­mi­lait­teen teh­tä­vä­nä on ava­ta ja sul­kea jako­tu­kin vent­tii­li ter­mos­taa­til­ta ja ohjaus­jär­jes­tel­mäl­tä saa­man­sa käs­kyn mukai­ses­ti.

Ennen toi­mi­lait­teen vaih­ta­mis­ta kan­nat­taa kui­ten­kin var­mis­taa, että vika todel­la on sii­nä. Ongel­ma voi olla myös ter­mos­taa­tis­sa, ohjausyk­si­kös­sä, vent­tii­lis­sä, joh­do­tuk­ses­sa tai jopa sii­nä, että ter­mos­taat­ti ja toi­mi­lai­te on kyt­ket­ty vää­ril­le läm­mi­tys­pii­reil­le. Via­net­sin­näs­sä kan­nat­taa sik­si seu­ra­ta koko ket­ju ter­mos­taa­til­ta jako­tu­kil­le asti.

Lue lisää: Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let

Lat­tia­läm­mi­tyk­sen sää­tö­jär­jes­tel­män uusi­mis­ta kan­nat­taa har­ki­ta, jos ter­mos­taa­tit, ohjausyk­sik­kö tai toi­mi­lait­teet ovat ikään­ty­neet ja jär­jes­tel­mäs­sä esiin­tyy tois­tu­via toi­min­ta­häi­riöi­tä. Uusi­mi­nen voi olla perus­tel­tua myös sil­loin, kun van­haan jär­jes­tel­mään ei enää saa varao­sia tai yksit­täis­ten kom­po­nent­tien kor­jaa­mi­ses­ta on tul­lut han­ka­laa.

Koko jär­jes­tel­mää ei kui­ten­kaan kan­na­ta uusia auto­maat­ti­ses­ti ensim­mäi­sen ongel­man ilmaan­tues­sa. Ensin pitäi­si sel­vit­tää, mikä todel­la on vial­la. Jos­kus ongel­ma voi­daan rat­kais­ta yksit­täi­sen ter­mos­taa­tin, toi­mi­lait­teen tai vent­tii­lin kor­jauk­sel­la tai vaih­dol­la. Jos taas useat kom­po­nen­tit ovat käyt­töi­kän­sä pääs­sä, koko­nais­val­tai­sem­pi päi­vi­tys voi olla jär­ke­väm­pi rat­kai­su.

Lue lisää: Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let

Lue lisää: Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon

Puut­tuu­ko lis­tal­ta jokin olen­nai­nen kysy­mys?

Lähe­tä meil­le kysy­mys, joka mie­les­tä­si kuu­lui­si UKK-sivul­le. Lisääm­me sopi­via kysy­myk­siä sivul­le ja vas­taam­me nii­hin.

Kent­tä on vali­doin­ti­tar­koi­tuk­siin ja tulee jät­tää kos­ke­mat­to­mak­si.
Uutis­kir­je