Vuon­na 1985 Suo­mes­sa syn­tyi aika­kaus­leh­ti, jon­ka mit­ta­suh­teet ja tar­koi­tus­pe­rät oli­vat heti poik­keuk­sel­li­set. Läm­möl­lä-leh­ti aloit­ti näyt­tä­väs­ti 700 000 kap­pa­leen pai­nok­sel­la. Leh­den tavoit­tee­na oli jakaa tie­toa öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, ener­gia­te­hok­kuu­des­ta ja asu­mi­ses­ta suo­ma­lai­sil­le – ja eri­tyi­ses­ti oma­ko­ti­ta­loa­suk­kaal­le. Taus­tal­la vai­kut­ti­vat öljy-yhtiöt, LVI-ala ja myö­hem­min myös Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus. Leh­teä on ollut teke­mäs­sä monia – mut­ta har­va on ollut muka­na yhtä pit­kään ja mones­sa roo­lis­sa kuin Eero Otro­nen.

Yhtei­nen tah­to­ti­la syn­nyt­ti leh­den

Läm­möl­lä-leh­den perus­ta­mi­nen 1980-luvun puo­li­vä­lis­sä ei ollut sat­tu­maa, vaan seu­raus­ta laa­jas­ta yhteis­työs­tä ja tie­dos­te­tus­ta tar­pees­ta. Öljy­alan Kes­kus­lii­ton pii­ris­sä oli nous­sut esiin huo­li sii­tä, kuin­ka öljy­läm­mi­tyk­sen ase­maa voi­tai­siin vah­vis­taa muut­tu­vas­sa ener­gia­po­li­tii­kas­sa ja kiris­ty­väs­sä kil­pai­lus­sa eri­tyi­ses­ti säh­kö­läm­mi­tys­tä vas­taan.

– His­to­rian­kir­jat pal­jas­ta­vat, että alku­aan öljy­ala ja LVI-ala teki­vät yhteis­työ­tä, ja aja­tus oli tuo­da läm­mi­tys ja asu­mi­nen esiin leh­den muo­dos­sa nime­no­maan pien­ta­loa­suk­kail­le, ker­too Läm­möl­lä-leh­den pit­kä­ai­kai­nen pää­toi­mit­ta­ja Eero Otro­nen.

Läm­möl­lä-leh­den ensim­mäi­nen nume­ro näki päi­vän­va­lon hel­mi­kuus­sa 1985. Leh­den perus­ta­mi­ses­ta päät­ti Öljy­alan Kes­kus­lii­ton hal­li­tus, ja yhteis­työ­kump­pa­nik­si valit­tiin LVI-Tie­to­kes­kus ry, joka toi muka­naan alan asian­tun­te­muk­sen ja sisäl­löl­li­sen näke­myk­sen. Tek­ni­nen toteu­tus uskot­tiin Sano­man Yri­tys­jul­kai­suil­le, joka vas­ta­si leh­den ulkoa­sus­ta ja pai­no­tuo­tan­nos­ta.

– Se oli sii­hen aikaan val­ta­va panos­tus. 700 000 pai­nos­mää­rä oli yksi suu­rem­pia kuin yhdel­lä­kään muul­la aika­kaus­leh­del­lä Suo­mes­sa sil­loin. Voi­si sanoa, että pai­no­ko­neet pyö­ri­vät aika vin­haa vauh­tia, Otro­nen hymäh­tää.

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä kodin kun­nos­tuk­seen

Leh­den sisäl­tö ei kes­kit­ty­nyt pel­käs­tään öljy­läm­mi­tyk­seen. Alus­ta alkaen muka­na oli myös laa­jem­pi kir­jo asu­mi­seen liit­ty­viä aihei­ta – pihan- ja puu­tar­han­hoi­dos­ta kyl­py­huo­ne­re­mont­tei­hin. Myös lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta kir­joi­tet­tiin, joten aiheet oli­vat moni­puo­li­set.

– Sii­nä oli sel­keä ryt­mi­tys: joka toi­nen nume­ro kes­kit­tyi enem­män öljy­läm­mi­tyk­seen ja joka toi­nen enem­män LVI-asioi­hin. Mut­ta mukaan mah­tui myös autoi­lua, mat­kai­lua ja asu­mi­sen arkea, Eero ker­too.

Läm­möl­lä-leh­ti jaet­tiin öljy­läm­mit­tei­siin omakoti‑, rivi- ja ker­ros­ta­loi­hin sekä maa­ti­la­ta­louk­siin. Jake­lua teh­tiin myös kun­tien viran­omai­sil­le, huol­toa­se­mil­le ja mes­suil­la. Huol­toa­se­mien osal­ta Otro­nen arve­lee:

– Tari­na ei ker­ro tar­kas­ti, mut­ta voi­sin kuvi­tel­la, että leh­teä jaet­tiin aina­kin jois­sain mää­rin myös huol­toa­se­mil­la. Nii­tä oli sii­hen aikaan pal­jon enem­män. Sil­loin oli muun muas­sa Fin­noil, Kesoil ja Union huol­toa­se­mat.

Sitaat­te­ja men­neil­tä vai­kut­ta­jil­ta

Läm­möl­lä-leh­den pit­käs­sä his­to­rias­sa on ollut usei­ta kes­kei­siä vai­kut­ta­jia, mut­ta yksi nimi nousee eri­tyi­ses­ti esiin leh­den vakiin­nut­ta­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta: Eero Kou­ru­la. Hän toi­mi Öljy­alan Pal­ve­lu­kes­kus Oy:n ja Öljy- ja Kaa­sua­lan Kes­kus­lii­ton mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö­nä sekä Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na vuo­si­na 1996–2009. Hänen aika­naan leh­ti vakiin­nut­ti paik­kan­sa öljy­läm­mi­tyk­sen tär­keim­pä­nä asia­kas­vies­tin­nän väli­nee­nä ja kehit­tyi yhä moni­puo­li­sem­mak­si aika­kaus­leh­dek­si.

– Pit­kän rupea­man leh­den moot­to­ri­na ja vas­tuu­hen­ki­lö­nä aivan alku­vai­hees­ta alkaen, ellen vää­rin muis­ta, toi­mi rei­lu vuo­si sit­ten edes­men­nyt Eero Kou­ru­la. Hänet oli­si hyvä muis­taa, kun puhu­taan Läm­möl­lä-leh­den syn­nys­tä ja alku­vai­heis­ta, Öljy­alan Kes­kus­lii­ton enti­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja Jaak­ko Tusa muis­tut­taa.

Samaa koros­taa Pek­ka Hut­tu­la, joka toi­mi aikoi­naan Öljy­alan Kes­kus­lii­ton laki­mie­he­nä ja myö­hem­min Öljy­alan Pal­ve­lu­kes­kus Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja­na.

– Eero Kou­ru­la ansait­see mai­nin­nan sekä leh­den kehit­tä­jä­nä, että öljy­läm­mi­tyk­sen mark­ki­noin­nin pit­kä­ai­kai­se­na vetä­jä­nä. Hän lopet­ti sii­hen, mis­tä Eero Otro­nen pää­toi­mit­ta­ja­na jat­koi. Molem­mil­la oli myös pit­kä yhtä­ai­kai­nen ura ÖPK:ssa, Hut­tu­la pai­not­taa.

Jaak­ko Tusa, joka joh­ti Öljy­alan Kes­kus­liit­toa ennen siir­ty­mis­tään For­tu­min EU-asioi­den vetä­jäk­si, muis­te­lee Läm­möl­lä-leh­teä osa­na 1980-luvun öljy­läm­mi­tyk­sen edis­tä­mis­oh­jel­maa:

– Leh­den tar­koi­tus oli tukea öljy­läm­mi­tyk­sen ase­maa suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen kans­sa käy­dys­sä kil­pai­lus­sa, Tusa tote­aa.

Pek­ka Hut­tu­la täy­den­tää kuvaa leh­den roo­lis­ta:

– Läm­möl­lä-leh­ti val­jas­tet­tiin öljy­läm­mi­tyk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den edis­tä­mi­sen kes­kei­sek­si väli­neek­si ja asia­kas­tie­don kana­vak­si, Hut­tu­la koros­taa.

Leh­ti oli öljy­läm­mi­tyk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den edis­tä­mi­sen kes­kei­nen väli­ne.

Hän muis­tut­taa, että taus­tal­la toi­mi­vat kaik­ki öljy-yhtiöt yhdes­sä rahoit­ta­mas­sa niin sanot­tua jär­jes­tel­mä­mark­ki­noin­tia, ja resurs­se­ja vies­tin­tään oli tuol­loin huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä enem­män.

– Öljy­alan Kes­kus­lii­tos­sa toi­mi Tusan joh­dol­la kol­men hen­gen eks­pert­ti­ryh­mä, jota tuki vies­tin­tä­pääl­lik­kö. Tämä ker­too vies­tin­nän mer­ki­tyk­ses­tä myös stra­te­gi­ses­ti, Hut­tu­la sanoo.

Pää­toi­mit­ta­jan tie ja vuo­si­kym­men­ten kehi­tys

Eero Otro­nen aloit­ti Öljy­alan Kes­kus­lii­tos­sa kevääl­lä 2003 ja pää­toi­mit­ta­jan saap­pai­siin hän astui vuon­na 2010. Alkuun hänen vas­tuul­laan oli leh­den tek­ni­nen sisäl­tö ja toi­mi­tus­neu­vos­ton jäse­nyys.

– Kun vuon­na 2010 tuli orga­ni­saa­tio­muu­tos, otin pää­vas­tuun leh­den sisäl­lös­tä. Meil­lä oli hyvä tii­mi, osaa­via kir­joit­ta­jia ja hyvä vies­tin­tä­pääl­lik­kö, joka vas­ta­si kie­lio­pis­ta ja oikein­kir­joi­tuk­ses­ta.

Meil­lä oli leh­ti, joka pysyi ajas­sa kiin­ni. Se ei pääs­syt van­he­ne­maan.

Otro­sen kau­del­la leh­teä teh­tiin kol­mes­ti vuo­des­sa. Alku­vuo­si­na nume­roi­ta oli par­haim­mil­laan jopa nel­jä vuo­des­sa. Sisäl­tö kehit­tyi, mut­ta punai­nen lan­ka säi­lyi: asu­mi­nen, ener­gia­te­hok­kuus ja ajan­koh­tai­suus.

– Meil­lä oli sel­keä tee­moi­tus. Tal­vi­nu­me­ro oli eri­lai­nen kuin kesä­nu­me­ro. Leh­den sisäl­tö suun­ni­tel­tiin vuo­den­kier­ron mukaan, ja pyrit­tiin vas­taa­maan luki­joi­den arjen tar­pei­siin.

Leh­den visu­aa­li­nen ilme uusiu­tui sään­nöl­li­ses­ti.

– Ulkoa­su pysyi ajas­sa kiin­ni. Sii­tä huo­leh­dit­tiin tie­toi­ses­ti. Emme jää­neet pol­ke­maan pai­koil­leen, vaan veim­me uudis­tuk­sia eteen­päin aina muu­ta­man vuo­den välein.

Yhteis­kun­nal­li­nen vas­tuu ja roh­keat kan­na­no­tot

Eeron pää­toi­mit­ta­ja­kau­del­la leh­des­sä otet­tiin ajoit­tain myös kan­taa – eri­tyi­ses­ti öljy­läm­mi­tyk­sen puo­lus­ta­mi­sek­si sil­loin, kun sen ase­ma oli uhat­tu­na.

– Otim­me mel­ko suo­raan kan­taa esi­mer­kik­si sii­hen, miten öljy­läm­mi­tyk­sen alas­ajoa oli­si pitä­nyt hoi­taa. Sil­loin piti vähän näpäyt­tää val­lan­pi­tä­jiä­kin, Otro­nen muis­te­lee.

Hän nos­taa esiin myös Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­seen liit­ty­vän sisäl­lön.

– Olen eri­tyi­sen ylpeä asian­tun­ti­ja­haas­tat­te­luis­ta, joi­ta teim­me ener­gia­te­hok­kuu­des­ta ja Höy­lä-yhteis­työn sisäl­löis­tä. Ne oli­vat sekä infor­ma­tii­vi­sia että vai­kut­ta­via, ja niil­lä var­mas­ti oli vai­ku­tus­ta luki­joi­den tie­toi­suu­den lisään­ty­mi­seen ener­gia­te­hok­kuu­des­ta.

Luki­jat muka­na – kas­vot ener­gia­te­hok­kuu­del­le

Otro­nen pai­not­taa, että yksi Läm­möl­lä-leh­den vah­vuuk­sis­ta on ollut tari­nal­li­suus. Jokai­seen leh­teen pyrit­tiin löy­tä­mään esi­merk­ke­jä, joi­hin luki­ja saat­toi samais­tua.

– Oli tär­ke­ää, että jutut teh­tiin ihmis­ten kaut­ta. Etsit­tiin kiin­teis­tö­jä, jois­sa asu­kas oli muka­na ker­to­mas­sa omis­ta rat­kai­suis­taan. Näin luki­jal­le annet­tiin kas­vot, johon samais­tua.

Täl­lai­set artik­ke­lit osoit­tau­tui­vat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen luki­ja­tut­ki­mus­ten perus­teel­la kiin­nos­ta­vim­mik­si.

Digi­taa­li­nen mur­ros ja tule­vai­suu­den suun­ta

Leh­den tari­na jat­kuu, mut­ta for­maat­ti on muut­tu­nut. Pai­net­tu Läm­möl­lä-leh­ti ilmes­tyi vii­mei­sen ker­ran vuo­den 2024 mar­ras­kuus­sa. Sen jäl­keen siir­ryt­tiin pel­käs­tään verk­ko­leh­teen.

– Minä lipu­tan ihan täy­sin ver­kon puo­les­ta. Suun­ta on oikea. Aikan­sa kuta­kin, Otro­nen sanoo.

Luki­ja­mää­rä kas­vaa tasai­seen tah­tiin ja vuon­na 2025 verk­ko­leh­del­lä oli jo yli 11 000 aktii­vis­ta luki­jaa. Uusi for­maat­ti mah­dol­lis­taa myös moni­muo­toi­sem­man sisäl­lön: podcas­tit, videot ja ani­maa­tiot ovat tul­leet jää­däk­seen.

– Toi­von, ettei hyvää kon­sep­tia huka­ta. Maa­il­ma muut­tuu nopeas­ti, mut­ta Läm­möl­lä-leh­ti on sopeu­tu­nut hyvin ja uskon, että sil­lä on yhä paik­kan­sa, Otro­nen päät­tää.

Lue myös artik­ke­li, jos­sa käy­dään läpi luki­ja­ky­se­lya ja jos­sa ker­ro­taan verk­ko­leh­den kehi­ty­si­deois­ta: Digi­taa­li­nen Läm­möl­lä on aina ajan­koh­tai­nen