Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä puhu­taan Suo­mes­sa usein kuin men­nei­syy­den jään­tees­tä. Kes­kus­te­lu on kär­jis­ty­nyt: joko–tai, pois tai pääl­lä, sal­lit­tu tai kiel­let­ty. Todel­li­suus on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti moni­syi­sem­pi. Fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta irtau­tu­mi­nen on perus­tel­tu ja vält­tä­mä­tön tavoi­te, mut­ta se ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta, että öljy­läm­mi­tyk­ses­tä pitäi­si luo­pua – var­sin­kaan sil­loin, kun kiin­teis­tös­sä on toi­mi­va jär­jes­tel­mä, jon­ka käyt­töi­kä on vas­ta puo­li­vä­lis­sä.

Kovien pak­kas­ten, säh­kö­kat­ko­jen ja kas­va­van säh­kö­ver­kon kuor­mi­tuk­sen aika­na öljy­läm­mi­tyk­sen vah­vuu­det nouse­vat esiin taval­la, jota ei voi sivuut­taa: toi­min­ta­var­muus, huol­to­var­muus ja huo­let­to­muus.

Öljy­läm­mi­tys ei ole mar­gi­naa­li – vaan arkea kym­me­nil­le tuhan­sil­le

Suo­mes­sa on edel­leen arviol­ta 90 000–95 000 öljy­läm­mit­teis­tä oma­ko­ti­ta­loa. Mer­kit­tä­vä osa niis­tä sijait­see haja-asu­tusa­lueil­la tai kyl­mil­lä seu­duil­la, jois­sa läm­mi­tys­jär­jes­tel­män on toi­mit­ta­va kai­kis­sa olois­sa – myös sil­loin, kun säh­kö­verk­ko ei toi­mi.

– Öljy­läm­mit­tei­siä oma­ko­ti­ta­lo­ja on edel­leen noin 90 000–95 000, ja noin puo­les­sa niis­tä on jo jon­kin­lai­nen hybri­di­jär­jes­tel­mä, esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu tai aurin­ko rin­nal­la, Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la ker­too.

Monis­sa näis­tä talois­ta öljy­läm­mi­tys ei ole valin­ta vaan läh­tö­koh­ta: raken­nuk­set on alun perin suun­ni­tel­tu kor­keil­le meno­ve­den läm­pö­ti­loil­le, joi­hin läm­pö­pum­put eivät yksin kyke­ne kovil­la pak­ka­sil­la.

Kaik­kien ei ole jär­ke­vää – eikä mah­dol­lis­ta – vaih­taa läm­mi­tys­ta­paa

Täy­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mi­nen ei ole aina eko­lo­gi­nen, talou­del­li­nen eikä inhi­mil­li­nen rat­kai­su. Van­han, toi­mi­van jär­jes­tel­män pur­ka­mi­nen, uuden val­mis­ta­mi­nen, kul­jet­ta­mi­nen ja asen­ta­mi­nen aiheut­ta­vat nekin pääs­tö­jä ja kus­tan­nuk­sia.

– Monet öljy­läm­mit­tei­set talot ovat van­hem­paa raken­nus­kan­taa, ja omis­ta­jat voi­vat olla iäk­käi­tä. Kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta tai halua teh­dä kym­me­nien tuhan­sien euro­jen remont­tia elä­män­sä ehtoo­puo­lel­la, Han­nu­la tote­aa.

Lisäk­si haja-asu­tusa­lueil­la kiin­teis­tö­jen arvo voi olla niin alhai­nen, ettei rahoi­tus­ta suu­riin muu­tok­siin yksin­ker­tai­ses­ti saa.

Kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta tai halua teh­dä kym­me­nien tuhan­sien euro­jen remont­tia elä­män­sä ehtoo­puo­lel­la

Päi­vit­tä­mi­nen ja hybri­di­läm­mi­tys – jär­keä, ei romut­ta­mis­ta

Usein paras rat­kai­su ei ole luo­pu­mi­nen, vaan päi­vit­tä­mi­nen. Öljy­läm­mi­tyk­sen tek­niik­ka on kehit­ty­nyt val­ta­vas­ti: nyky­ai­kai­set kat­ti­lat, polt­ti­met ja auto­maa­tio paran­ta­vat hyö­ty­suh­det­ta mer­kit­tä­väs­ti.

Hybri­di­läm­mi­tys on mones­sa koh­tees­sa toi­mi­vin koko­nai­suus. Esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu hoi­taa perus­läm­mi­tyk­sen ja käyt­tö­ve­den suu­ren osan vuo­des­ta, ja öljy­kat­ti­la astuu mukaan sil­loin, kun pak­ka­nen kiris­tyy.

– Läm­pö­pum­put toi­mi­vat erin­omai­ses­ti sil­loin, kun olo­suh­teet ovat koh­tuul­li­set. Mut­ta kun tar­vi­taan kor­kei­ta meno­ve­den läm­pö­ti­lo­ja kovil­la pak­ka­sil­la, öljy­läm­mi­tys on edel­leen yli­voi­mai­nen, Han­nu­la pai­not­taa.

Hybri­di­jär­jes­tel­mä tuo jous­toa myös pörs­si­säh­kön aika­na: auto­maa­tio voi vali­ta kul­loin­kin edul­li­sim­man ener­gia­muo­don.

Kun tar­vi­taan kor­kei­ta meno­ve­den läm­pö­ti­lo­ja kovil­la pak­ka­sil­la, öljy­läm­mi­tys on edel­leen yli­voi­mai­nen

Öljy­läm­mi­tys ei kuor­mi­ta säh­kö­verk­koa – vaan keven­tää sitä

Tal­ven 2023–2024 aika­na Suo­mi kävi lähel­lä tilan­net­ta, jos­sa säh­köä oli­si jou­dut­tu rajoit­ta­maan. Säh­kön­ku­lu­tus nousi ennä­tys­lu­ke­miin, ja sor­mi kävi jo lii­pa­si­mel­la. Öljy­läm­mi­tys oli yksi niis­tä teki­jöis­tä, joka aut­toi vält­tä­mään pahim­man.

– Jos nämä kym­me­net tuhan­net talot oli­si­vat olleet pel­kän säh­kö­läm­mi­tyk­sen varas­sa, huip­pu­te­hon­tar­ve oli­si ollut huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, Han­nu­la muis­tut­taa.

Tule­vai­suu­des­sa säh­kö­ver­kon kuor­mi­tus­ta lisää­vät enti­ses­tään vart­ti­ta­se ja mah­dol­li­set teho­mak­sut, jois­sa yksit­täi­nen 15 minuu­tin kulu­tus­piik­ki voi näkyä suo­raan säh­kö­las­kus­sa. Tämä kos­kee säh­kö­läm­mit­tä­jiä – ei öljy­läm­mit­tä­jiä.

Säh­kö­kat­kot ja myrs­kyt: öljy­läm­mi­tys toi­mii, kun muu pime­nee

Han­nes-myrs­ky muis­tut­ti karul­la taval­la sii­tä, kuin­ka haa­voit­tu­va säh­kö­verk­ko on edel­leen. Yli 180 000 koti­ta­lout­ta oli pahim­mil­laan ilman säh­köä, osa yli vii­kon.

Öljy­läm­mi­tyk­sen etu on yksin­ker­tai­nen: se toi­mii myös säh­kö­kat­kon aika­na, kun jär­jes­tel­mäs­sä on aggre­gaat­ti.

– Kun kiin­teis­tös­sä on oma säi­liö ja aggre­gaat­ti, saa­daan läm­mi­tys ja usein myös perus­säh­köt toi­mi­maan ilman val­ta­kun­nan verk­koa. Tämä on arki­päi­vää kriit­ti­sis­sä koh­teis­sa, mut­ta toi­mii aivan yhtä hyvin oma­ko­ti­ta­los­sa, Han­nu­la sanoo.

Aggre­gaat­ti voi­daan auto­ma­ti­soi­da, ja polt­toai­ne ote­taan samas­ta säi­liös­tä kuin läm­mi­tys­kin. Myrs­kyt eivät tyh­jen­nä öljy­säi­liö­tä.

Fos­sii­li­nen pois – mut­ta öljy­läm­mi­tys voi jat­kua uusiu­tu­val­la

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­nen sekoi­te­taan usein fos­sii­li­sen polt­toai­neen käy­tös­tä luo­pu­mi­seen. Nämä eivät ole sama asia.

Fos­sii­li­sen läm­mi­ty­söl­jyn voi kor­va­ta uusiu­tu­val­la HVO-poh­jai­sel­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä, joka on läm­mi­tys­käy­tös­sä käy­tän­nös­sä pääs­tö­tön­tä. Se val­mis­te­taan jät­teis­tä ja täh­de­raa­ka-aineis­ta, kuten käy­te­tys­tä pais­to­ras­vas­ta ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den sivu­vir­rois­ta.

– Uusiu­tu­va polt­to­öl­jy palaa puh­taam­min kuin fos­sii­li­nen ja vaa­tii omat sää­döt polt­ti­mil­le. Ker­ran sii­hen siir­ty­neet har­voin palaa­vat takai­sin fos­sii­li­seen, Han­nu­la tote­aa.

Hybri­di­koh­teis­sa öljyn­ku­lu­tus on usein vain noin 500 lit­raa vuo­des­sa. Täl­löin uusiu­tu­van polt­toai­neen kor­keam­pi lit­ra­hin­ta ei ole koko­nais­kus­tan­nuk­sis­sa rat­kai­se­va teki­jä.

Ker­ran uusiu­tu­vaan läm­mi­ty­söl­jyyn siir­ty­neet har­voin palaa­vat enää takai­sin fos­sii­li­seen läm­mi­ty­söl­jyyn

Mik­si uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy on jää­nyt sivuun?

Syyt eivät ole tek­ni­siä, vaan poliit­ti­sia ja mie­li­ku­val­li­sia.

– Pelä­tään, että jos uusiu­tu­va sal­li­taan, joku voi­si pala­ta fos­sii­li­seen. Se on mie­les­tä­ni tur­ha pel­ko. Lisäk­si EU:n tule­va ETS 2 ‑jär­jes­tel­mä tulee toden­nä­köi­ses­ti kaven­ta­maan hin­tae­roa fos­sii­li­sen ja uusiu­tu­van välil­lä, Han­nu­la arvioi.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys on ehdot­ta­nut muun muas­sa uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn arvon­li­sä­ve­ron mää­rä­ai­kais­ta pois­ta­mis­ta. Se oli­si sel­keä, byro­kra­tia­ton kan­nus­tin, joka nopeut­tai­si pääs­tö­vä­hen­nyk­siä ilman romu­tus­pak­koa.

Jär­ke­vä siir­ty­mä, ei pako­tet­tu luo­pu­mi­nen

Öljy­läm­mi­tys ei ole ilmas­to­po­li­tii­kan vas­ta­koh­ta. Se voi olla osa hal­lit­tua, rea­lis­tis­ta ja huol­to­var­maa siir­ty­mää koh­ti vähä­pääs­töis­tä läm­mi­tys­tä – eri­tyi­ses­ti hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä ja uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta hyö­dyn­täen.

Kun pak­ka­nen kiris­tyy, säh­köt kat­kea­vat tai verk­ko on ääri­ra­joil­la, yksi asia on var­ma: koti pitää saa­da läm­pi­mäk­si.

Ja sii­nä öljy­läm­mi­tys toi­mii – edel­leen.