Ala­jär­vel­lä toi­mi­van Jär­vi­ra­dion toi­mi­ti­lois­sa maa­läm­pö ei huo­leh­di vain tal­ven läm­mi­tyk­ses­tä ja läm­pi­mäs­tä käyt­tö­ve­des­tä. Kesäl­lä kah­des­ta läm­pö­kai­vos­ta saa­ta­vaa vii­leyt­tä kier­rä­te­tään kat­to­kon­vek­to­reis­sa, jot­ka pitä­vät stu­diot ja muut työ­ti­lat miel­lyt­tä­vi­nä. Vuon­na 2010 käyt­töön otet­tu jär­jes­tel­mä osoit­taa, kuin­ka samas­ta ener­gia­kai­vos­ta voi­daan saa­da sekä läm­pöä että lähes ilmai­sek­si syn­ty­vää jääh­dy­tys­tä. Vaik­ka radio­ta­lo on taval­lis­ta oma­ko­ti­ta­loa suu­rem­pi, rat­kai­sun perus­idea toi­mii aivan samal­la taval­la myös pien­ta­los­sa.

Ala­jär­ven Kier­to­tiel­lä sijait­se­va Jär­vi­ra­dion toi­mi­ta­lo ei muis­tu­ta aivan tavan­omais­ta radios­tu­dio­ta. Raken­nuk­sen sisäl­lä vas­taan tule­vat puu­ver­hoil­lut tilat, päre­ka­toil­la kate­tut pie­net raken­nel­mat, artis­tien muis­toe­si­neet sekä met­reit­täin vinyy­li­le­vy­jä, CD-levy­jä, kaset­te­ja ja kela­nau­ho­ja.

Puu­ta ei ole käy­tet­ty vain tun­nel­man vuok­si. Epä­sään­nöl­li­set puu­pin­nat vai­men­ta­vat ään­tä ja aut­ta­vat hal­lit­se­maan radio­työs­sä tär­ke­ää akus­tiik­kaa. Samal­la raken­nuk­sen tek­nii­kas­sa on teh­ty rat­kai­su­ja, jot­ka eivät näy kuu­li­jal­le mut­ta vai­kut­ta­vat olen­nai­ses­ti toi­mi­tuk­sen arkeen.

Yksi niis­tä on jo vuon­na 2010 asen­net­tu maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä, joka tuot­taa tal­vel­la raken­nuk­seen läm­pöä ja kesäl­lä vii­leyt­tä.

Radio toi­mii ympä­ri vuo­den, samoin talo­tek­nii­kan pitää toi­mia

Jär­vi­ra­dio on vuon­na 1987 perus­tet­tu koti­mai­nen kau­pal­li­nen radio, jon­ka toi­min­ta on laa­jen­tu­nut vuo­sien aika­na FM-lähe­tyk­sis­tä verk­koon, tele­vi­sio­ja­ke­luun ja äly­te­le­vi­sio­so­vel­luk­siin. Yhtiön oman esit­te­ly­ai­neis­ton mukaan radion lähe­tyk­set tavoit­ta­vat 74 pro­sent­tia Suo­men väes­tös­tä, ja vii­koit­tai­sia kuun­te­li­joi­ta on noin 321 000.

Lähe­tyk­siä teh­dään vuo­den jokai­se­na aika­na. Se tar­koit­taa, että työ­ti­lo­jen läm­pö­ti­lan, ilman­vaih­don ja muun talo­tek­nii­kan on toi­mit­ta­va luo­tet­ta­vas­ti niin tal­ven pak­ka­sil­la kuin kesän hel­teil­lä­kin.

Ennen maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää kiin­teis­tön läm­mi­tys perus­tui säh­kö­käyt­töi­seen sätei­ly­läm­mi­tyk­seen. Kun jär­jes­tel­mää ryh­dyt­tiin uudis­ta­maan, vaih­toeh­toi­na ver­tail­tiin muun muas­sa kau­ko­läm­pöä ja maa­läm­pöä.

Jär­vi­ra­dion ohjel­ma­pääl­lik­kö ja yksi radion perus­ta­jis­ta Mark­ku Mäen­pää ker­too, että las­kel­mis­sa maa­läm­pö osoit­tau­tui kiin­nos­ta­vak­si pait­si läm­mi­tyk­sen myös jääh­dy­tys­mah­dol­li­suu­den vuok­si.

– Kun ver­tai­lim­me aika­naan kau­ko­läm­pöä ja kal­lio­läm­pöä, maa­läm­mön tuot­ta­man ener­gian hin­nak­si arvioi­tiin noin nel­jä sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta. Kau­ko­läm­mön vas­taa­va ver­tai­lu­hin­ta oli sil­loin noin kah­dek­san sent­tiä, Mäen­pää ker­too.

Kyse on jär­jes­tel­män han­kin­ta­het­ken las­kel­mis­ta ja sil­loi­sis­ta ener­gian hin­nois­ta, joten luku­ja ei voi sel­lai­se­naan siir­tää tämän päi­vän mark­ki­na­ti­lan­tee­seen. Ne ker­to­vat kui­ten­kin sii­tä, mil­lä perus­teil­la rat­kai­su vuon­na 2010 teh­tiin.

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä on tuot­ta­nut Jär­vi­ra­dion toi­mi­ti­loi­hin 16 vuo­den ajan sekä läm­mi­tyk­sen että kesä­ai­kai­sen jääh­dy­tyk­sen.

Kak­si sadan met­rin läm­pö­kai­voa pal­ve­lee vuo­den ympä­ri

Jär­vi­ra­dion jär­jes­tel­mä kerää ener­gi­aa kah­des­ta noin sadan met­rin syvyi­ses­tä pora­kai­vos­ta. Maa­pii­ris­sä kier­tä­vä läm­mön­ke­ruu­nes­te siir­tää maa­pe­rään varas­toi­tu­nut­ta ener­gi­aa maa­läm­pö­pum­pul­le.

Tal­vel­la läm­pö­pump­pu nos­taa maas­ta saa­ta­van mata­la­läm­pöi­sen ener­gian raken­nuk­sen läm­mi­tyk­seen ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­seen sovel­tu­val­le läm­pö­ti­la­ta­sol­le.

Jär­jes­tel­mä­nä on Car­rie­rin New­Heat 60 ‑sar­jan maa­läm­pö­pump­pu, jon­ka käyt­tö­oh­jeen kan­nes­sa näky­vä mal­li­mer­kin­tä on 30NQCE. Lai­te on ollut käy­tös­sä vuo­des­ta 2010 läh­tien.

– Täl­le ei ole tar­vin­nut teh­dä mitään sen kum­mem­paa. Se on tuot­ta­nut meil­le läm­mön ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den ja nyt kesä­ai­kaan myös kyl­män, Mäen­pää sanoo.

Kuu­den­tois­ta vuo­den käyt­töi­kä ilman mer­kit­tä­viä ongel­mia ker­too sii­tä, että oikein mitoi­tet­tu ja huol­let­tu maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä voi olla pit­käi­käi­nen rat­kai­su. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että läm­pö­pump­pu oli­si koko­naan huol­to­va­paa. Jär­jes­tel­män toi­min­taa, pai­nei­ta, pump­pu­ja ja läm­mön­ke­ruu­nes­tet­tä on syy­tä tark­kail­la val­mis­ta­jan ohjei­den mukai­ses­ti.

Kesäl­lä läm­pö­pump­pua ei tar­vi­ta jääh­dy­tyk­sen tuot­ta­mi­seen

Jär­vi­ra­dion jär­jes­tel­män eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va osa on kesä­ai­kai­nen jääh­dy­tys. Sii­nä hyö­dyn­ne­tään läm­pö­kai­vois­ta saa­ta­vaa vii­le­ää keruu­nes­tet­tä, joka joh­de­taan sisä­ti­lois­sa ole­vil­le Tech­ni­be­lin kat­to­kon­vek­to­reil­le.

Kon­vek­to­rin sisäl­lä on läm­mön­siir­rin, jon­ka läpi vii­leä nes­te vir­taa. Puhal­lin kier­rät­tää huo­neil­maa läm­mön­siir­ti­men läpi, jol­loin ilmas­ta siir­tyy läm­pöä nes­tee­seen ja huo­ne­ti­laan puhal­let­ta­va ilma vii­le­nee.

Mäen­pää ver­taa toi­min­taa auton jääh­dyt­ti­meen eli kan­san­kie­lel­lä syy­lä­riin. Peri­aa­te on tut­tu: nes­te kul­jet­taa läm­pöä pai­kas­ta toi­seen ja ilma­vir­ta tehos­taa läm­mön siir­ty­mis­tä.

– Kat­to­kon­vek­to­reis­sa kier­tää kesäl­lä noin kah­dek­sa­nas­tei­nen nes­te. Niis­sä on käy­tän­nös­sä syy­lä­rin peri­aa­te, ja vii­leä ilma puhal­le­taan tiloi­hin, Mäen­pää kuvai­lee.

Täl­lais­ta jääh­dy­tys­tä kut­su­taan usein maa­vii­leäk­si tai pas­sii­vi­sek­si jääh­dy­tyk­sek­si. Nimi ei tar­koi­ta, ettei jär­jes­tel­mä käyt­täi­si lain­kaan säh­köä. Kier­to­ve­si­pum­put ja kon­vek­to­rien puhal­ti­met tar­vit­se­vat säh­köä, mut­ta var­si­nais­ta kyl­mää ei tuo­te­ta kompres­so­ril­la samal­la taval­la kuin ilma­läm­pö­pum­pus­sa tai taval­li­ses­sa jääh­dy­tys­lait­tees­sa.

Sik­si maa­vii­leän säh­kön­ku­lu­tus voi jää­dä var­sin vähäi­sek­si suh­tees­sa tuo­tet­tuun jääh­dy­tyk­seen.

Jär­vi­ra­dios­sa jär­jes­tel­män yksin­ker­tai­suus kon­kre­ti­soi­tuu kesä­käy­tös­sä. Mäen­pään mukaan läm­mi­tys­kau­den jäl­keen kak­si vent­tii­liä ava­taan, jol­loin läm­pö­kai­vo­jen keruu­nes­te pää­see kier­tä­mään kat­to­kon­vek­to­reil­le. Nes­teen kier­rät­tä­mi­ses­tä huo­leh­tii hänen mukaan­sa vain noin 30 watin tehoi­nen pump­pu.

– Kun tulee kesä, vent­tii­lit ava­taan ja 30-wat­ti­nen pump­pu kier­rät­tää maa­nes­tet­tä kat­to­kon­vek­to­reil­le. Siel­lä kier­tää noin kah­dek­sa­nas­tei­nen nes­te, Jär­vi­ra­dion ohjel­ma­pääl­lik­kö Mark­ku Mäen­pää ker­too.

Vii­leyt­tä ilman kesäis­tä säh­kön­ku­lu­tus­piik­kiä

Maa­läm­pö­pump­pu tekee läm­mi­tys­kau­del­la var­si­nai­sen työn, mut­ta maa­vii­leäs­sä kompres­so­ria ei taval­li­ses­ti tar­vi­ta. Kesäl­lä maa­pe­rä toi­mii luon­nol­li­se­na vii­ley­den läh­tee­nä.

Samal­la raken­nuk­ses­ta kerät­ty läm­pö siir­tyy osit­tain takai­sin ener­gia­kai­voi­hin. Tämä voi tukea kai­vo­jen läm­pö­ti­lan palau­tu­mis­ta läm­mi­tys­kau­den jäl­keen, vaik­ka vai­ku­tuk­sen suu­ruus riip­puu jär­jes­tel­mäs­tä, raken­nuk­ses­ta ja jääh­dy­tyk­sen mää­räs­tä.

Jär­vi­ra­dion kal­tai­sis­sa toi­mi­ti­lois­sa jääh­dy­tyk­sen tar­ve syn­tyy raken­nuk­sen koon lisäk­si ihmi­sis­tä, valais­tuk­ses­ta sekä lähetys‑, tie­to­ko­ne- ja stu­dio­ka­lus­tos­ta. Elekt­ro­niik­ka tuot­taa läm­pöä myös sil­loin, kun ulko­na ei vie­lä oli­si eri­tyi­sen kuu­ma.

– Meil­lä saa­daan samal­la jär­jes­tel­mäl­lä kesäl­lä kyl­mä ja tal­vel­la läm­pö. Sisä­läm­pö­ti­la voi­daan pitää halu­tul­la tasol­la ilman eril­lis­tä perin­teis­tä jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mää, Mäen­pää tote­aa.

Jär­vi­ra­dios­sa vii­len­nys­tä ei myös­kään tar­vit­se jakaa kaik­kiin tiloi­hin samal­la taval­la. Mäen­pään mukaan osa stu­diois­ta on jär­jes­tet­ty niin, ettei vii­le­ää ilmaa puhal­le­ta nii­hin suo­raan. Näin eri työ­ti­lo­jen läm­pö­ti­laa voi­daan sovit­taa käyt­tä­jien tar­pei­siin.

– Jos jos­sa­kin stu­dios­sa tun­tuu lii­an kyl­mäl­tä, oven voi pan­na kiin­ni ja läm­pö­ti­la nousee hie­man. Käy­tän­nös­sä jokai­nen pys­tyy näin hie­no­sää­tä­mään oman tilan­sa läm­pö­ti­laa, Mäen­pää ker­too.

Maa­vii­leäs­sä kyl­mää ei val­mis­te­ta kompres­so­ril­la, vaan raken­nuk­ses­ta siir­re­tään läm­pöä vii­le­ään maa­pii­riin. Säh­köä tar­vi­taan lähin­nä nes­teen kier­rät­tä­mi­seen ja ilman puhal­ta­mi­seen.

Kulu­tus­mit­ta­ri ker­too kuu­den­tois­ta vuo­den käy­tös­tä

Jär­vi­ra­dion maa­läm­pö­jär­jes­tel­mäl­le on oma säh­kön­ku­lu­tuk­sen mit­taus. Mäen­pään toi­mit­ta­mien mit­ta­ri­lu­ke­mien mukaan luke­ma oli jär­jes­tel­män käyt­töön­o­ton aikaan 335 717 kilowat­ti­tun­tia ja vuon­na 2026 puo­les­taan 455 405 kilowat­ti­tun­tia.

Ero­tus on 119 688 kilowat­ti­tun­tia.

Kun kulu­tus jae­taan 16 käyt­tö­vuo­del­le, läm­mi­tyk­sen, läm­pi­män käyt­tö­ve­den ja jääh­dy­tyk­sen kes­ki­mää­räi­sek­si vuo­tui­sek­si säh­kön­ku­lu­tuk­sek­si saa­daan noin 7 480 kilowat­ti­tun­tia.

Lukua on tar­kas­tel­ta­va koh­teen oma­na käyt­tö­tie­to­na. Raken­nuk­sen pin­ta-alas­ta, käyt­tö­ajois­ta, sisä­läm­pö­ti­lois­ta ja aiem­man jär­jes­tel­män tar­kas­ta kulu­tuk­ses­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä sel­lais­ta koko­nai­sai­neis­toa, jon­ka perus­teel­la voi­tai­siin teh­dä kat­ta­vaa ver­tai­lu­las­kel­maa.

Mäen­pään koke­muk­sen mukaan ener­gian­ku­lu­tus kui­ten­kin pie­ne­ni jär­jes­tel­män käyt­töön­o­ton jäl­keen sel­väs­ti.

– Arvioi­sin, että läm­mi­tyk­sen ener­gian­ku­lu­tus puto­si suun­nil­leen kol­mas­osaan aikai­sem­mas­ta. Samal­la saim­me kesä­ai­kai­sen jääh­dy­tyk­sen mukaan, hän ker­too.

Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on, että ilmoi­tet­tu noin 7 480 kilowat­ti­tun­nin vuo­si­ku­lu­tus sisäl­tää myös jääh­dy­tyk­sen. Eril­li­nen kompres­so­ri­käyt­töi­nen jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mä voi­si kas­vat­taa kesä­ajan säh­kön­ku­lu­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män.

Sama peri­aa­te sopii oma­ko­ti­ta­loon

Jär­vi­ra­dion toi­mi­ti­lat ovat suu­rem­mat ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sel­taan eri­lai­set kuin taval­li­nen pien­ta­lo. Rat­kai­sun perus­pe­ri­aa­te ei sil­ti muu­tu raken­nuk­sen koon muka­na.

Myös oma­ko­ti­ta­lon maa­läm­pö­jär­jes­tel­mään voi­daan liit­tää maa­vii­leä. Vii­leyt­tä voi­daan jakaa esi­mer­kik­si puhal­lin­kon­vek­to­reil­la, ilman­vaih­toon lii­tet­tä­väl­lä jääh­dy­tys­pat­te­ril­la tai jär­jes­tel­mään suun­ni­tel­luil­la kat­to­kon­vek­to­reil­la.

Rat­kai­su on hel­poin­ta ottaa huo­mioon jo maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää suun­ni­tel­taes­sa. Jäl­kia­sen­nus­kin voi olla mah­dol­li­nen, mut­ta sil­loin pitää sel­vit­tää muun muas­sa put­ki­rei­tit, kon­dens­si­ve­den hal­lin­ta, lait­tei­den sijoi­tus sekä ole­mas­sa ole­van jär­jes­tel­män sovel­tu­vuus.

Taval­li­sia vesi­kier­toi­sia läm­mi­tys­pat­te­rei­ta ei yleen­sä voi noin vain ottaa jääh­dy­tys­käyt­töön. Kun pin­nan läm­pö­ti­la las­kee huo­neil­man kas­te­pis­teen ala­puo­lel­le, ilman­kos­teus tii­vis­tyy vedek­si. Tämän vuok­si jääh­dy­tys­lait­tei­den, put­kien eris­tyk­sen ja kon­dens­si­ve­den pois­ton täy­tyy olla tar­koi­tuk­seen suun­ni­tel­tu­ja.

Maa­vii­leä ei kor­vaa raken­nuk­sen aurin­ko­suo­jaus­ta

Teho­kas­kaan jääh­dy­tys ei pois­ta tar­vet­ta hal­li­ta kesäis­tä läm­pö­kuor­maa myös muil­la kei­noil­la. Aurin­gon­sä­tei­lyä kan­nat­taa tor­jua ensi­si­jai­ses­ti raken­nuk­sen ulko­puo­li­sil­la var­jos­tuk­sil­la, mar­kii­seil­la, räys­täil­lä ja kaih­ti­mil­la. Yöai­kai­nen tuu­le­tus voi aut­taa sil­loin, kun ulkoil­ma on sisäil­maa vii­leäm­pää.

Maa­vii­leä täy­den­tää näi­tä kei­no­ja ja aut­taa pitä­mään sisä­läm­pö­ti­lan tasai­se­na myös pidem­pien hel­le­jak­so­jen aika­na.

Jär­vi­ra­dios­sa jär­jes­tel­mä pal­ve­lee eri­tyi­ses­ti tilo­ja, jois­sa ihmi­set ja tek­niik­ka tuot­ta­vat jat­ku­vas­ti läm­pöä. Saman­kal­tai­nen tilan­ne voi syn­tyä myös nyky­ai­kai­ses­sa pien­ta­los­sa, jos­sa on pal­jon elekt­ro­niik­kaa, suu­ret ikku­na­pin­nat tai ylä­ker­taan sijoi­tet­tu­ja makuu­huo­nei­ta.

Vähä­pääs­töi­nen säh­kö täy­den­tää koko­nai­suut­ta

Maa­läm­pö ei itses­sään ole säh­kö­tön läm­mi­tys­muo­to. Läm­pö­pump­pu tar­vit­see säh­köä kompres­so­rin, kier­to­ve­si­pump­pu­jen ja auto­ma­tii­kan käyt­tä­mi­seen.

Jär­vi­ra­dio ker­too hank­ki­van­sa käyt­tä­män­sä säh­kön vesi- ja ydin­voi­mal­la tuo­tet­tu­na. Mäen­pää pitää tär­keä­nä, että kiin­teis­tön ener­gian­ku­lu­tus­ta ja sii­tä aiheu­tu­via pääs­tö­jä vähen­ne­tään kon­kreet­ti­sil­la rat­kai­suil­la.

– Läm­pö ote­taan maas­ta ja säh­kö han­ki­taan vesi- ja ydin­voi­mal­la tuo­tet­tu­na. Meil­le on tär­ke­ää, ettei pääs­tö­jä vain kom­pen­soi­da muu­al­la, vaan nii­tä pyri­tään vähen­tä­mään itse toi­min­nas­sa, Mäen­pää pai­not­taa.

Pääs­tö­jä arvioi­taes­sa on hyvä erot­taa toi­sis­taan raken­nuk­sen käy­tön­ai­kai­nen ener­gian­ku­lu­tus, säh­kön alku­pe­rä ja lait­teis­ton koko elin­kaa­ri. Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­ses­ta, porauk­ses­ta ja lait­tei­den val­mis­ta­mi­ses­ta syn­tyy pääs­tö­jä, mut­ta käy­tön aika­na läm­pö­pump­pu voi vähen­tää ostoe­ner­gian tar­vet­ta huo­mat­ta­vas­ti suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­seen ver­rat­tu­na.

Hyvä ener­gia­rat­kai­su ei pal­ve­le vain tam­mi­kuun pak­ka­sil­la. Par­haim­mil­laan sama jär­jes­tel­mä paran­taa asu­mis- ja työs­ken­te­ly­mu­ka­vuut­ta myös hei­nä­kuun hel­teil­lä.

Koke­mus­ta maa­läm­mös­tä oli jo entuu­des­taan

Jär­vi­ra­dion rat­kai­su ei ollut Mäen­pääl­le ensim­mäi­nen kos­ke­tus maa­läm­pöön. Hän ker­too hyö­dyn­tä­neen­sä maa­läm­pöä omas­sa kodis­saan jo noin 40 vuot­ta sit­ten. Tuol­loin läm­pöä kerät­tiin maa­han noin 80 sen­tin syvyy­teen asen­ne­tul­la vaa­ka­put­kis­tol­la ja läm­pö­pum­pun tuot­ta­maa ener­gi­aa varas­toi­tiin noin 2 000 lit­ran varaa­jaan.

Myös maa­pe­räs­tä saa­ta­vaa vii­leyt­tä hyö­dyn­net­tiin kesä­ai­ka­na.

– Minul­la oli koto­na maa­läm­pö jo noin 40 vuot­ta sit­ten. Siel­lä oli maa­han asen­net­tu keruu­put­kis­to, maa­läm­pö­pump­pu ja 2 000 lit­ran varaa­ja. Myös jääh­dy­tys otet­tiin samal­la peri­aat­teel­la maas­ta, Mäen­pää ker­too.

– Sii­tä oli jo koke­mus­ta, että nämä ovat olleet hyviä rat­kai­su­ja. Se antoi vähän poh­jaa myös täl­le Jär­vi­ra­dion jär­jes­tel­mäl­le, hän jat­kaa.

Käy­tän­nön näyt­töä on jo kuusi­tois­ta vuot­ta

Ener­gia­re­mont­tien kan­nat­ta­vuut­ta arvioi­daan usein takai­sin­mak­sua­jan kaut­ta. Yhtä tär­ke­ää on kui­ten­kin tar­kas­tel­la jär­jes­tel­män käyt­töi­kää, toi­min­ta­var­muut­ta ja sitä, kuin­ka mon­ta teh­tä­vää samal­la inves­toin­nil­la pys­ty­tään hoi­ta­maan.

Jär­vi­ra­dion tapauk­ses­sa yksi jär­jes­tel­mä tuot­taa läm­pöä, läm­mit­tää käyt­tö­vet­tä ja tar­jo­aa kesä­ai­kai­sen jääh­dy­tyk­sen. Käyt­tö­ko­ke­mus­ta on ker­ty­nyt jo 16 vuo­den ajal­ta.

– Jär­jes­tel­mä on ollut meil­le var­sin yksin­ker­tai­nen ja toi­min­ta­var­ma. Tal­vel­la maas­ta ote­taan läm­pöä, ja kesäl­lä siel­tä saa­daan vii­leyt­tä suo­raan kier­toon, Mäen­pää tii­vis­tää.

Taval­li­sen pien­ta­loa­suk­kaan näkö­kul­mas­ta tär­kein oppi ei ole tie­tyn lai­te­mal­lin tai pora­kai­von syvyy­den kopioi­mi­nen. Jokai­nen raken­nus pitää mitoit­taa erik­seen.

Jär­vi­ra­dion rat­kai­su osoit­taa kui­ten­kin sel­väs­ti, että maa­läm­pöä kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na. Kun läm­mi­tyk­sen rin­nal­le las­ke­taan myös käyt­tö­ve­den tuo­tan­to, kesä­ajan sisä­läm­pö­ti­lat, jär­jes­tel­män pit­kä käyt­töi­kä ja asu­mis­mu­ka­vuus, inves­toin­nin hyö­dyt eivät rajoi­tu pelk­kään tal­ven läm­mi­tys­las­kuun.

Äänes­sä myös Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja

Jär­vi­ra­dion vie­rai­lun yhtey­des­sä roo­lit vaih­tui­vat het­kek­si toi­sin päin. Jär­vi­ra­dion toi­mit­ta­ja Sari­ta Ora­va haas­tat­te­li Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja Toni Deger­lun­dia sii­tä, mikä Läm­möl­lä-verk­ko­leh­ti on, kenel­le sitä teh­dään ja mik­si pien­ta­lo­jen talo­tek­nii­kas­ta tar­vi­taan kulut­ta­jil­le suun­nat­tua, ymmär­ret­tä­vää jour­na­lis­mia.

Kuun­te­le Jär­vi­ra­dion haas­tat­te­lu:
Haas­tat­te­lus­sa Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja Toni Deger­lund

Lue myös

• Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen
• Hel­le tulee kotiin – näin pien­ta­lo pysyy vii­leä­nä nyt ja tule­vai­suu­des­sa
• Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon
• Kun ilmas­to muut­tuu, hel­le­aal­lot haas­ta­vat raken­nuk­set ja nii­den sisäil­man laa­dun
• Läm­pö­pump­pu­jen uusi aika: van­hat kyl­mä­ai­neet väis­ty­vät vähi­tel­len
• LUT-yli­opis­to sat­saa läm­pö­pump­pui­hin – uusi pro­fes­suu­ri raken­taa alal­le osaa­jia, tut­ki­mus­ta ja tule­vai­suut­ta
• Läm­mi­tys ei ole enää yhden jär­jes­tel­män peli – näin suo­ma­lai­set pien­ta­lot läm­pe­ne­vät nyt ja tule­vai­suu­des­sa