He saavat sinulta viestin ja linkin, jolla he pääsevät tutustumaan Lämmöllä-lehteen.
Sinä ansaitset palkintoja suositusten määrän mukaan – yhdestä suosituksesta saa kaulapussin, kolmesta makkaratikun ja kymmenestä suositun Lämmöllä-mukin!
Palkinnot toimitetaan kolmen viikon kuluessa, eikä ystäväsi sitoudu mihinkään. Hän saa vain kutsun tutustua lehden mielenkiintoiseen sisältöön.
Olen lämmittänyt 7 vuotta ilmasta veteen ‑laitteella. Sähkön syöttö 1‑vaiheisena.
Toivoisin tarkkaa artikkelia sähkömittarista, josta näkisin laitteen sähkönkulutuksen.
Sijoitus päävirtakytkimen jälkeen.
Detalji myös kolmivaihemittarista.
Terv. K. Komulainen
Lämmöllä-toimitus
Hei Kyösti!
Kiitos hyvästä kysymyksestä ja ennen kaikkea erinomaisesta juttuvinkistä! 👍 Tämä on varmasti aihe, joka kiinnostaa monia muitakin ilma-vesilämpöpumpun käyttäjiä. Onhan se mukava tietää, kuinka paljon oma lämmitysjärjestelmä oikeasti kuluttaa sähköä ja mitä sen käyttäminen maksaa.
Kysyin asiasta tarkemmin Kaukora Oy tuotekehitysinsinööri Rami Heinoselta, joka työskentelee muun muassa Jäspin ja Jämän lämmityslaitteiden suunnittelun ja tuotekehityksen parissa. Ramilta sain varsin kattavan vastauksen, joten tässä hieman yhteenvetoa hänen asiantuntijanäkemyksistään.
Ensinnäkin hyvä uutinen: myös seitsemän vuotta vanhan ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutusta pystyy mittaamaan hyvinkin tarkasti.
Joissakin lämpöpumpuissa on sisäänrakennettu sähkönkulutuksen mittaus tai laskennallinen energiaseuranta, mutta kaikissa malleissa tällaista ominaisuutta ei ole. Jos omasta laitteesta se puuttuu, erillinen sähköenergiamittari eli kWh-mittari on Ramin mukaan käytännössä järkevin ratkaisu.
Yksi- vai kolmivaiheinen sähkömittari?
Koska kerroit oman lämpöpumppusi sähkönsyötön olevan yksivaiheinen, siihen voidaan lähtökohtaisesti asentaa yksivaiheinen sähköenergiamittari. Kolmivaiheisille lämpöpumpuille puolestaan käytetään kolmivaiheista mittaria.
Markkinoilla on nykyisin runsaasti erilaisia mittareita. Perinteisten mittareiden lisäksi tarjolla on myös älykkäitä malleja, joiden kulutustietoja voi seurata esimerkiksi WLAN- tai Bluetooth-yhteyden avulla puhelimesta.
Mittareiden tarkkuuksissa on eroja, mutta Ramin mukaan myös monet edullisemmat mittarit ovat tavallisen kuluttajan sähkönkulutuksen seurantaan riittävän tarkkoja.
Mihin mittari kannattaa asentaa?
Mainitsit mittarin sijoittamisen päävirtakytkimen jälkeen. Tämä onkin tärkeä kysymys, sillä mittarin oikea sijoitus ratkaisee, mitä kaikkea se mittaa.
Ramin mukaan paras paikka mittarille on yleensä sähkökeskuksessa lämpöpumpun omassa syötössä, sulakkeiden jälkeen. Tämä edellyttää, että lämpöpumpulle menevässä sähkösyötössä ei ole muita sähkölaitteita.
Jos samassa syötössä on muitakin laitteita, mittari täytyy sijoittaa lähemmäs lämpöpumppua siten, että se mittaa ainoastaan halutun laitteen sähkönkulutusta.
Mittari voidaan asentaa myös erilliseen koteloon esimerkiksi rakennuksen sisäpuolelle ennen ulkoyksikölle menevää kaapelia tai ulkoyksikön turvakytkimen läheisyyteen. Ulkoasennuksessa mittarin ja kotelon täytyy luonnollisesti soveltua kyseisiin sääolosuhteisiin, myös pakkaseen.
Sopiva asennuspaikka riippuu siis aina kiinteistön sähköjärjestelmästä ja lämpöpumpun kytkennöistä.
Tärkeä huomio: sähkömittarin asennus kuuluu sähköalan ammattilaiselle. Sähkökeskukseen tai lämpöpumpun kiinteisiin sähköasennuksiin ei pidä tehdä muutoksia itse. Ammattilainen osaa myös varmistaa, että mittari sijoitetaan oikein ja mittaus kattaa juuri halutun laitteen.
Entä jos haluaa tietää koko lämmitysjärjestelmän sähkönkulutuksen?
Tässä asia muuttuu hieman mielenkiintoisemmaksi.
Ilma-vesilämpöpumpun lisäksi sähköä voivat kuluttaa esimerkiksi järjestelmän sähkövastukset, erillinen sähkökattila, kiertovesipumput ja erilaiset ohjauslaitteet.
Jos mittari asennetaan mittaamaan vain lämpöpumpun ulkoyksikköä, se ei välttämättä kerro koko lämmitysjärjestelmän sähkönkulutusta.
Rami kertoi esimerkiksi mittaavansa omassa kodissaan erikseen lämpöpumpun, sähkökattilan sekä muiden lämmitysjärjestelmään liittyvien laitteiden sähkönkulutusta.
Lisäksi hänellä on käytössään lämpöenergiamittaus, jonka avulla hän pystyy selvittämään myös järjestelmän tuottaman lämpöenergian.
Tämä mahdollistaa jo varsin kiinnostavan vertailun: kun tiedetään sekä kulutettu sähköenergia että tuotettu lämpöenergia, voidaan laskea järjestelmän toteutunut lämpökerroin eli COP tarkastelujaksolta.
Jos halutaan selvittää koko vuoden hyötysuhdetta kuvaava SCOP-luku, tarvitaan vastaavasti koko vuoden mittaustiedot ja oikein määritellyt mittausrajat.
Voiko kulutuksen nähdä sähköyhtiön sovelluksesta?
Nykyisin sähköyhtiöiden sovelluksista voi seurata kiinteistön sähkönkulutusta hyvinkin tarkasti, mutta ne näyttävät lähtökohtaisesti koko kiinteistön kulutuksen.
Niistä ei siis suoraan selviä, kuinka suuri osa sähköstä on kulunut lämpöpumpulle ja kuinka paljon esimerkiksi kodinkoneille, valaistukselle tai muille sähkölaitteille.
Jos halutaan tietää nimenomaan lämpöpumpun todellinen sähkönkulutus, erillinen mittari on siksi hyvä ratkaisu.
Ja sitten siihen varsinaiseen juttuvinkkiisi! 😊
Tämä on niin hyvä ja käytännönläheinen aihe, että päätimme ottaa siitä kopin myös Lämmöllä-lehden toimituksessa.
Tarkoituksena on tehdä lähiaikoina laajempi artikkeli, jossa käydään läpi muun muassa yksi- ja kolmivaiheisten lämpöpumppujen sähkönkulutuksen mittaamista, erilaisia sähköenergiamittareita, älykkäitä seurantajärjestelmiä, mittareiden asennuspaikkoja sekä sitä, mitä tällainen mittaus maksaa.
Selvitämme asiaa vielä sähköalan asiantuntijoiden kanssa, jotta voimme tarjota mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä myös mittareiden valinnasta ja asennuksesta.
Tavoitteena on tehdä artikkeli, josta tavallinen omakotitalon asukas saa käytännönläheiset ohjeet siihen, miten oman lämpöpumpun sähkönkulutuksen voi selvittää luotettavasti.
Eli kiitos vielä Kyösti hyvästä juttuvinkistä! Perästä kuuluu, ja tästä aiheesta on tulossa lisää asiaa Lämmöllä-lehteen! 👍
Olen lämmittänyt 7 vuotta ilmasta veteen ‑laitteella. Sähkön syöttö 1‑vaiheisena.
Toivoisin tarkkaa artikkelia sähkömittarista, josta näkisin laitteen sähkönkulutuksen.
Sijoitus päävirtakytkimen jälkeen.
Detalji myös kolmivaihemittarista.
Terv. K. Komulainen
Hei Kyösti!
Kiitos hyvästä kysymyksestä ja ennen kaikkea erinomaisesta juttuvinkistä! 👍 Tämä on varmasti aihe, joka kiinnostaa monia muitakin ilma-vesilämpöpumpun käyttäjiä. Onhan se mukava tietää, kuinka paljon oma lämmitysjärjestelmä oikeasti kuluttaa sähköä ja mitä sen käyttäminen maksaa.
Kysyin asiasta tarkemmin Kaukora Oy tuotekehitysinsinööri Rami Heinoselta, joka työskentelee muun muassa Jäspin ja Jämän lämmityslaitteiden suunnittelun ja tuotekehityksen parissa. Ramilta sain varsin kattavan vastauksen, joten tässä hieman yhteenvetoa hänen asiantuntijanäkemyksistään.
Ensinnäkin hyvä uutinen: myös seitsemän vuotta vanhan ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutusta pystyy mittaamaan hyvinkin tarkasti.
Joissakin lämpöpumpuissa on sisäänrakennettu sähkönkulutuksen mittaus tai laskennallinen energiaseuranta, mutta kaikissa malleissa tällaista ominaisuutta ei ole. Jos omasta laitteesta se puuttuu, erillinen sähköenergiamittari eli kWh-mittari on Ramin mukaan käytännössä järkevin ratkaisu.
Yksi- vai kolmivaiheinen sähkömittari?
Koska kerroit oman lämpöpumppusi sähkönsyötön olevan yksivaiheinen, siihen voidaan lähtökohtaisesti asentaa yksivaiheinen sähköenergiamittari. Kolmivaiheisille lämpöpumpuille puolestaan käytetään kolmivaiheista mittaria.
Markkinoilla on nykyisin runsaasti erilaisia mittareita. Perinteisten mittareiden lisäksi tarjolla on myös älykkäitä malleja, joiden kulutustietoja voi seurata esimerkiksi WLAN- tai Bluetooth-yhteyden avulla puhelimesta.
Mittareiden tarkkuuksissa on eroja, mutta Ramin mukaan myös monet edullisemmat mittarit ovat tavallisen kuluttajan sähkönkulutuksen seurantaan riittävän tarkkoja.
Mihin mittari kannattaa asentaa?
Mainitsit mittarin sijoittamisen päävirtakytkimen jälkeen. Tämä onkin tärkeä kysymys, sillä mittarin oikea sijoitus ratkaisee, mitä kaikkea se mittaa.
Ramin mukaan paras paikka mittarille on yleensä sähkökeskuksessa lämpöpumpun omassa syötössä, sulakkeiden jälkeen. Tämä edellyttää, että lämpöpumpulle menevässä sähkösyötössä ei ole muita sähkölaitteita.
Jos samassa syötössä on muitakin laitteita, mittari täytyy sijoittaa lähemmäs lämpöpumppua siten, että se mittaa ainoastaan halutun laitteen sähkönkulutusta.
Mittari voidaan asentaa myös erilliseen koteloon esimerkiksi rakennuksen sisäpuolelle ennen ulkoyksikölle menevää kaapelia tai ulkoyksikön turvakytkimen läheisyyteen. Ulkoasennuksessa mittarin ja kotelon täytyy luonnollisesti soveltua kyseisiin sääolosuhteisiin, myös pakkaseen.
Sopiva asennuspaikka riippuu siis aina kiinteistön sähköjärjestelmästä ja lämpöpumpun kytkennöistä.
Tärkeä huomio: sähkömittarin asennus kuuluu sähköalan ammattilaiselle. Sähkökeskukseen tai lämpöpumpun kiinteisiin sähköasennuksiin ei pidä tehdä muutoksia itse. Ammattilainen osaa myös varmistaa, että mittari sijoitetaan oikein ja mittaus kattaa juuri halutun laitteen.
Entä jos haluaa tietää koko lämmitysjärjestelmän sähkönkulutuksen?
Tässä asia muuttuu hieman mielenkiintoisemmaksi.
Ilma-vesilämpöpumpun lisäksi sähköä voivat kuluttaa esimerkiksi järjestelmän sähkövastukset, erillinen sähkökattila, kiertovesipumput ja erilaiset ohjauslaitteet.
Jos mittari asennetaan mittaamaan vain lämpöpumpun ulkoyksikköä, se ei välttämättä kerro koko lämmitysjärjestelmän sähkönkulutusta.
Rami kertoi esimerkiksi mittaavansa omassa kodissaan erikseen lämpöpumpun, sähkökattilan sekä muiden lämmitysjärjestelmään liittyvien laitteiden sähkönkulutusta.
Lisäksi hänellä on käytössään lämpöenergiamittaus, jonka avulla hän pystyy selvittämään myös järjestelmän tuottaman lämpöenergian.
Tämä mahdollistaa jo varsin kiinnostavan vertailun: kun tiedetään sekä kulutettu sähköenergia että tuotettu lämpöenergia, voidaan laskea järjestelmän toteutunut lämpökerroin eli COP tarkastelujaksolta.
Jos halutaan selvittää koko vuoden hyötysuhdetta kuvaava SCOP-luku, tarvitaan vastaavasti koko vuoden mittaustiedot ja oikein määritellyt mittausrajat.
Voiko kulutuksen nähdä sähköyhtiön sovelluksesta?
Nykyisin sähköyhtiöiden sovelluksista voi seurata kiinteistön sähkönkulutusta hyvinkin tarkasti, mutta ne näyttävät lähtökohtaisesti koko kiinteistön kulutuksen.
Niistä ei siis suoraan selviä, kuinka suuri osa sähköstä on kulunut lämpöpumpulle ja kuinka paljon esimerkiksi kodinkoneille, valaistukselle tai muille sähkölaitteille.
Jos halutaan tietää nimenomaan lämpöpumpun todellinen sähkönkulutus, erillinen mittari on siksi hyvä ratkaisu.
Ja sitten siihen varsinaiseen juttuvinkkiisi! 😊
Tämä on niin hyvä ja käytännönläheinen aihe, että päätimme ottaa siitä kopin myös Lämmöllä-lehden toimituksessa.
Tarkoituksena on tehdä lähiaikoina laajempi artikkeli, jossa käydään läpi muun muassa yksi- ja kolmivaiheisten lämpöpumppujen sähkönkulutuksen mittaamista, erilaisia sähköenergiamittareita, älykkäitä seurantajärjestelmiä, mittareiden asennuspaikkoja sekä sitä, mitä tällainen mittaus maksaa.
Selvitämme asiaa vielä sähköalan asiantuntijoiden kanssa, jotta voimme tarjota mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä myös mittareiden valinnasta ja asennuksesta.
Tavoitteena on tehdä artikkeli, josta tavallinen omakotitalon asukas saa käytännönläheiset ohjeet siihen, miten oman lämpöpumpun sähkönkulutuksen voi selvittää luotettavasti.
Eli kiitos vielä Kyösti hyvästä juttuvinkistä! Perästä kuuluu, ja tästä aiheesta on tulossa lisää asiaa Lämmöllä-lehteen! 👍
Lämmöllä
Toni Degerlund
päätoimittaja