Put­kia­sen­ta­ja­har­joit­te­li­jas­ta koko talo­tek­niik­ka-alan vai­kut­ta­jak­si eden­nyt Ilk­ka Salo on näh­nyt ural­laan alan perus­teel­li­sen muu­tok­sen. Alku­vuon­na 2026 eläk­keel­le jää­nyt Tal­te­kan toi­mi­tus­joh­ta­ja muis­te­lee uran­sa tär­keim­piä het­kiä, mut­ta suun­taa kat­seen­sa myös tule­vai­suu­teen. Jat­kos­sa pel­kän ener­gian­sääs­tön rin­nal­le nouse­vat älyk­käät ja jous­ta­vat jär­jes­tel­mät, hybri­di­rat­kai­sut sekä ennen kaik­kea ihmis­ten hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä tuke­va laa­du­kas sisäym­pä­ris­tö.

Ilk­ka Salo muis­taa ensim­mäi­sen kesä­työ­paik­kan­sa talo­tek­nii­kan paris­sa hyvin. Elet­tiin 1980-luvun puo­li­vä­liä. Nuo­ri teek­ka­ri pää­si put­kia­sen­ta­ja­har­joit­te­li­jak­si LVI- ja talo­tek­niik­ka-alan ura­koin­tiy­ri­tys Onni­nen-Ter­mo Oy:lle töi­hin Hel­sin­gin kes­kus­tan suu­riin koh­tei­siin, kuten Hotel­li Hel­sin­kiin, City-käy­tä­vään ja Hotel­li Intercon­ti­nen­ta­liin, jois­sa oli jo moder­nia talo­tek­niik­kaa jääh­dy­tys­tä ja läm­mön­tal­teen­ot­toa myö­ten.

– Se oli todel­lis­ta kädet saveen ‑työ­tä ja erit­täin mie­len­kiin­toi­nen kesä, Salo ker­too.

Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Salo opis­ke­li lukion jäl­keen jon­kin aikaa Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa kemi­aa ja fysiik­kaa, kun­nes hän hakeu­tui Tek­nil­li­seen kor­kea­kou­luun kone­tek­nii­kan lin­jal­le.

Ota­nie­mes­sä hänen pää­ai­neik­seen vali­koi­tui­vat yri­tys­toi­min­ta ja LVI-tek­niik­ka. Ensim­mäi­sen vuo­den jäl­keen talo­tek­niik­ka alkoi hah­mot­tua ala­na, jos­sa kieh­toi eri­tyi­ses­ti yhteys ihmis­ten arkeen.

– Täl­lä alal­la teh­dään kon­kreet­ti­sia rat­kai­su­ja, ja sisäym­pä­ris­tön mer­ki­tys on val­ta­va. Opis­ke­luai­koi­na kaik­kea ei tie­ten­kään vie­lä täy­sin sisäis­tä­nyt, mut­ta työn mer­ki­tyk­sel­li­syys ja kon­kreet­ti­nen asioi­hin vai­kut­ta­mi­nen veti­vät puo­leen­sa.

Val­mis­tu­mi­sen kyn­nyk­sel­lä Salo siir­tyi teke­mään ener­gia-ana­lyy­se­jä Gran­lun­dil­le, aiem­mal­ta nimel­tään insi­nöö­ri­toi­mis­to Olof Gran­lund Ky. Se oli jo tuol­loin alan edel­lä­kä­vi­jä ja käyt­ti suun­nit­te­lus­sa iso­ja ohjel­mis­to­ja sekä CAD-tek­niik­kaa. Ener­gia-ana­lyy­sien jäl­keen hän eri­kois­tui diplo­mi­työs­sään puh­das­ti­la­tek­niik­kaan ja työs­ken­te­li sen tuo­te­ke­hi­tyk­sen ja ura­koin­nin paris­sa yli vii­si vuot­ta.

– Puh­das­ti­lat ava­si­vat uuden näkö­kul­man sisäil­man tär­key­teen ja epä­puh­tauk­sien hal­lin­taan.

Talo­tek­niik­ka ei ole vain lait­tei­ta ja ener­gian­ku­lu­tus­ta, vaan sil­lä vai­ku­te­taan suo­raan ihmis­ten työ- ja eli­nym­pä­ris­töön.

Kon­sul­tis­ta jär­jes­tö­joh­ta­jak­si ja alan kehit­tä­jäk­si

Ennen pit­kää tie vei tek­no­lo­gia­jät­ti ABB:lle tuo­te­pääl­li­kök­si raken­nus- ja talo­tek­nii­kan kehi­tys­tii­miin. Kun ABB luo­pui lii­ke­toi­min­nas­ta 2000-luvun alus­sa, Salo siir­tyi kon­sul­tik­si. Uran kään­ne­koh­ta oli, kun hän sai vin­kin, että alan jär­jes­tö­jä oltiin yhdis­tä­mäs­sä ja haus­sa oli hen­ki­lö vai­kut­ta­maan talo­tek­nii­kan kehi­tyk­seen sekä yri­tys­ten toi­min­taym­pä­ris­töön.

Moni­vai­hei­sen haku­pro­ses­sin jäl­keen Salo aloit­ti LVI-Talo­tek­niik­ka­teol­li­suu­den joh­dos­sa. Nimi muut­tui myö­hem­min Talo­tek­niik­ka­teol­li­suu­dek­si.

Vuon­na 2018 tuk­ku­kau­pat ja teol­li­suus fuusioi­tiin, jol­loin toi­min­ta siir­tyi Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­ta Raken­nus­teol­li­suus RT:n sateen­var­jon alle. Näin syn­tyi Tal­te­ka eli Talo­tek­ni­nen teol­li­suus ja kaup­pa ry.

Ura jär­jes­tö­joh­ta­ja­na kes­ti lopul­ta yli 20 vuot­ta.

Aika­jän­ne jär­jes­tö­työs­sä on eri­lai­nen kuin kan­sain­vä­li­ses­sä yri­tys­maa­il­mas­sa. Sää­dök­siin ja stan­dar­dei­hin vai­kut­ta­mi­ses­sa pää­tök­set voi­vat näkyä vas­ta vuo­sien kulut­tua.

– Nyt liik­keel­le lai­te­tut asiat saat­ta­vat astua käy­tän­töön jopa vii­si­tois­ta vuot­ta myö­hem­min.

Ener­gia­te­hok­kuut­ta ja hyvää sisäil­maa

Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä talo­tek­nii­kan toi­min­taym­pä­ris­tö on muut­tu­nut perus­teel­li­ses­ti. Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­set ovat nous­seet osak­si pää­tök­sen­te­koa.

Toi­nen suu­ri mur­ros liit­tyy ener­gi­aan. Suo­mes­sa ener­gian­tuo­tan­to on puh­dis­tu­nut voi­mak­kaas­ti. Huo­mio siir­tyy yhä enem­män sii­hen, miten ener­gi­aa käy­te­tään ja miten kulu­tus­ta voi­daan jous­ta­voit­taa. Tämä kiin­nos­taa var­mas­ti myös taval­lis­ta oma­ko­tia­su­jaa.

Seu­raa­va vai­he on kulu­tus­jous­to, hajau­tet­tu ener­gian­tuo­tan­to ja ener­gian varas­toin­ti. Älyk­kään talo­tek­nii­kan avul­la raken­nuk­set voi­vat integroi­tua ener­giain­fraan aktii­vi­si­na toi­mi­joi­na.

Ener­gia­te­ho­kas ja kulu­tus­jous­ta­va raken­nus voi myös aut­taa tor­ju­maan hin­ta­piik­ke­jä ja ener­gia­köy­hyyt­tä. Samal­la ener­gia­rat­kai­su­jen suun­nit­te­lus­sa koros­tu­vat elin­kaa­ri ja koko­nai­suus.

Uudis­te­tus­sa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vis­sä (EPBD) on kol­me perus­pi­la­ria: pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, ener­gian­ku­lu­tuk­sen leik­kaa­mi­nen ja sisäym­pä­ris­tön laa­tu (IEQ).

Nii­tä kaik­kia on hal­lit­ta­va yhtä aikaa.

– Vaik­ka ener­gia oli­si puh­das­ta, sitä ei pidä tuh­la­ta, hän lin­jaa.

Talo­tek­nii­kal­la luo­daan kaik­ki raken­nuk­sen dynaa­mi­nen toi­min­nal­li­suus. Se huo­ma­taan vali­tet­ta­vas­ti usein vas­ta sil­loin, kun jokin ei toi­mi: kuten lii­an kuu­mi­na kesä­päi­vi­nä.

Koro­na­pan­de­mia toi sisäil­man mer­ki­tyk­sen het­kek­si näky­väs­ti esiin, mut­ta pan­de­mian laan­nut­tua asia alkoi jää­dä taka-alal­le. Salon mie­les­tä täs­tä pitäi­si ottaa oppia. Ener­gian­sääs­tön nimis­sä ei saa pää­tyä rat­kai­suun, jos­sa sisäil­man laa­tu heik­ke­nee.

Läm­mi­tyk­ses­sä tar­vi­taan jous­ta­vuut­ta

Myös suh­tau­tu­mi­nen eri läm­mi­tys­muo­toi­hin on muut­tu­nut Salon uran aika­na.

Hänen aloit­taes­saan teh­tiin vie­lä sel­vä jako öljy- ja suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen sekä vesi­kier­tois­ten jär­jes­tel­mien välil­lä, sil­lä jon­kin rat­kai­sun aja­tel­tiin ole­van ylit­se mui­den.

Ajat­te­lu on kui­ten­kin muut­tu­nut.

– Nyt ymmär­re­tään, ettei yhtä aino­aa oike­aa rat­kai­sua ole. Rat­kai­su riip­puu aina koko­nai­suu­des­ta, Salo sanoo.

Ihan esi­merk­kei­nä vapaa-ajan asun­nol­la säh­kö­pat­te­rit ja ilma­läm­pö­pump­pu voi­vat olla paras valin­ta, kun taas kau­pun­gis­sa vesi­kier­toi­nen läm­mön­ja­ko ja kau­ko­läm­pö tai maa­läm­pö­pump­pu saat­ta­vat olla osu­vin rat­kai­su.

Fos­sii­li­ses­ta ja polt­toon perus­tu­vas­ta ener­gian­tuo­tan­nos­ta siir­ry­tään väis­tä­mät­tä pois, mut­ta muu­tos pitää teh­dä mal­til­li­ses­ti ja fak­ta­poh­jal­ta.

Salon mukaan kau­ko­läm­mön pääs­töt ovat vähen­ty­neet vauh­dil­la, ja se pysyy jat­kos­sa­kin ker­ros­ta­lo­jen tär­keim­pä­nä läm­mi­tys­muo­to­na. Tule­vai­suu­des­sa hyö­dyn­ne­tään myös kak­si­suun­tais­ta kau­ko­läm­pöä ja data­kes­kus­ten tuot­ta­maa huk­ka­läm­pöä käy­te­tään jo tehok­kaas­ti.

Läm­mi­tyk­sen tule­vai­suus on Salon näke­myk­sen mukaan pit­käl­ti hybri­di­rat­kai­suis­sa. Aurin­koa, läm­pö­pump­pu­ja ja vara­jär­jes­tel­miä voi­daan yhdis­tää taval­la, joka lisää jous­ta­vuut­ta.

– Rin­nak­kai­set jär­jes­tel­mät tuo­vat kui­ten­kin muka­naan moni­mut­kai­suut­ta ja huol­to­tar­vet­ta, min­kä vuok­si suun­nit­te­lus­sa on syy­tä hyö­dyn­tää ammat­ti­lai­sia.

Kat­se jo vuo­des­sa 2040

Raken­nusa­lan nykyi­nen suh­dan­ne­ti­lan­ne ei Salon mukaan ole ollut help­po. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on ollut pit­kään lähes pysäh­dyk­sis­sä. Myös­kään kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen ei ole läh­te­nyt odo­te­tus­ti liik­keel­le ylei­sen epä­var­muu­den ja rahoi­tus­vai­keuk­sien vuok­si. Nyt on näh­tä­vis­sä kään­ne tilan­tee­seen. Raken­ta­mi­nen on alka­nut vetää data­kes­kus­hank­kei­den vauh­dit­ta­ma­na, mut­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sen buu­mi antaa vie­lä odot­taa itse­ään. Myös kor­jaa­mi­ses­sa on viriä­mi­sen merk­ke­jä ja tren­di vah­vis­tuu, jos asun­to­kaup­pa vir­kis­tyy.

Haas­tee­na on lisäk­si osaa­jien riit­tä­vyys. Kulut­ta­jien ja yri­tys­ten luot­ta­mus pitäi­si saa­da palau­tu­maan. Alan toi­mi­joi­den onkin Salon mukaan vies­tit­tä­vä onnis­tu­mi­sis­ta sekä toi­mit­ta­va vas­tuul­li­ses­ti.

Vuon­na 2040 pien­ta­lon talo­tek­nii­kan pitäi­si olla niin huo­maa­ma­ton­ta, ettei asuk­kaan tar­vit­se jat­ku­vas­ti seu­ra­ta eri­lai­sia luke­mia ja graa­fe­ja.

Teko­ä­ly ja auto­maa­tio tule­vat osak­si kiin­teis­tö­jä samaan tapaan kuin ne ovat tul­leet autoi­hin. Tek­no­lo­gi­aa ei Salon mie­les­tä pidä pelä­tä, mut­ta sen ympä­ril­le ei myös­kään pidä raken­taa lii­al­lis­ta hypeä.

Yliar­vos­tet­tua tek­no­lo­gias­sa on pelk­kä hype ja aja­tus sii­tä, että teko­ä­ly rat­kai­see kai­ken ilman ihmi­sen jär­keä.

Aliar­vos­tet­tua on puo­les­taan edel­leen hyvän sisäym­pä­ris­tön mer­ki­tys ihmi­sen hyvin­voin­nil­le ja ter­vey­del­le.

Salo perään­kuu­lut­taa sel­ke­ää prio­ri­soin­tia ja moni­puo­lis­ta ener­gia­pa­let­tia data­kes­kus­ten ja muun kas­va­van kulu­tuk­sen kat­ta­mi­sek­si.

– Tähän kuu­lu­vat myös eri­lai­set uusiu­tu­vat polt­toai­neet ja huol­to­var­muus. Suo­men ener­gia­jär­jes­tel­mä on osoit­ta­nut luo­tet­ta­vuu­ten­sa ja kes­tä­vyy­ten­sä. Täl­lä tiel­lä on hyvä jat­kaa.

Nuo­ril­le teki­jöil­le on kysyn­tää

Pit­kä ura ei ole saa­nut Ilk­ka Saloa ajat­te­le­maan talo­tek­niik­kaa ala­na, joka oli­si jo val­mis. Tule­vai­suu­des­sa tar­vi­taan edel­leen niin käden­tai­ta­jia kuin koko­nai­suuk­sia hah­mot­ta­via asian­tun­ti­joi­ta.

Asen­ta­jan tai suun­nit­te­li­jan kan­nat­taa aina muis­taa oma roo­lin­sa osa­na jotain suu­rem­paa – oli kysees­sä sit­ten sai­raa­la tai ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­nen.

Yhte­nä uran­sa hie­noim­mis­ta saa­vu­tuk­sis­ta Salo pitää talo­tek­nii­kan pro­fes­suu­rin saa­mis­ta Tam­pe­reen yli­opis­toon. Tal­te­ka toi­mi hank­kees­sa kes­kei­se­nä taus­ta­vai­kut­ta­ja­na, ja mukaan saa­tiin myös monia mui­ta yri­tyk­siä ja jär­jes­tö­jä.

Tut­ki­mus ja ope­tus käyn­nis­tyi­vät, kun tek­nii­kan toh­to­ri Piia Sor­mu­nen aloit­ti talo­tek­nii­kan apu­lais­pro­fes­so­ri­na ja ensim­mäi­set opis­ke­li­jat aloit­ti­vat vii­me syk­sy­nä.

– Sii­nä tun­tee kon­kreet­ti­ses­ti vie­neen­sä alaa eteen­päin, poh­tii Salo.

Hänen vies­tin­sä raken­nus- ja talo­tek­niik­ka-alal­le on sel­vä: luot­ta­mus ja vas­tuul­li­suus syn­ty­vät sii­tä, että teh­dään laa­du­kas­ta jäl­keä ja kuun­nel­laan aidos­ti ihmis­ten tar­pei­ta.

Eläk­keel­lä on aikaa maa­la­ta

Eläk­keel­le siir­ty­mi­nen alku­vuo­des­ta 2026 oli sovit­tu Tal­te­kan hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan, maa­joh­ta­ja Mar­ko Sund­hol­min kans­sa jo vuot­ta aiem­min. Tavoit­tee­na oli rau­hal­li­nen ja hal­lit­tu kapu­lan­vaih­to.

Uusi ryt­mi on löy­ty­nyt nopeas­ti. Aamu­kah­veil­le on enem­män aikaa ilman kii­ret­tä, samoin mat­kus­ta­mi­sel­le, mök­kei­lyl­le sekä per­heel­le ja lap­sen­lap­sil­le.

Samal­la yksi tär­keä asia on palan­nut elä­mään entis­tä vah­vem­min: öljy­vä­ri­maa­laus. Salo on läm­mi­tel­lyt har­ras­tus­ta uudel­leen ja maa­lan­nut muun muas­sa muo­to­ku­via sekä Ita­lian-mat­kan ins­pi­roi­mia mai­se­mia.

– Maa­laa­mi­ses­sa pro­ses­siin uppoa­mi­nen on upea, joo­ga­mai­nen koke­mus, Salo kuvai­lee.

Aivan koko­naan Salo ei alaa jätä, vaan hän jat­kaa muun muas­sa Raken­nus­tuot­tei­den Laa­tusää­tiön hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na. Hal­li­tus­työs­sä pää­see vai­kut­ta­maan alan kehi­tyk­seen esi­mer­kik­si apu­ra­ho­jen kaut­ta.

Tal­te­kan uuden toi­mi­tus­joh­ta­jan, Mat­ti Louk­ko­lan, työ­hön Salo halu­aa antaa täy­den rau­han. Nyt on uuden teki­jän vuo­ro ver­kot­tua ja vie­dä jär­jes­töä eteen­päin omal­la taval­laan.