Ajatus hyvä, mutta viestintä sakkaa – hallituksen periaatepäätöstä on tulkittava rautalangasta vääntäen
Jo aiemmin vilkkaana käynyt yhteiskunnallinen keskustelu lämmityksestä sai tuulta purjeisiin huhtikuussa, kun Suomen hallitus julkaisi periaatepäätöksen fossiilisen lämmitysöljyn käytön lopettamisesta. Erityisavustaja Teemu Hartikainen kertoi Lämmitystekniikkapäivillä asioiden todellisen laidan.
Jo aiemmin vilkkaana käynyt yhteiskunnallinen keskustelu lämmityksestä, energiamuodoista ja ympäristötavoitteista sai reippaanlaisesti tuulta purjeisiin huhtikuussa, kun Suomen hallitus julkaisi periaatepäätöksen fossiilisen lämmitysöljyn käytön lopettamisesta.
Tilannetta ei yhtään selkeyttänyt vähintäänkin epäselväksi jäänyt viestintä, jossa termejä sekoiteltiin ja jonka johtopäätöksissä vedettiin mutkat suoriksi valtakunnan päämedioita myöten.
Öljylämmittäjät huolestuivat. Ei ole tuulesta temmattua ajatella viestinnän aikaansaaneen myös päättävillä tahoilla jonkinlaista päänraavintaa – ainakin, jos klikkiotsikoiden mukaisesti öljylämmittämiselle laitettaisiin totaalikielto. Edellisen hallituksen tekemä päätös myöntää 4 000 euron tapporaha niille, jotka toimivan öljykattilan romuttaisivat ja tekisivät moninkertaisen investoinnin uuteen lämmitysjärjestelmään, oli jo maalannut mielenmaiseman, jossa voi poliittisilta päättäjiltä odottaa melkeinpä mitä tahansa.
Erityisavustaja Teemu Hartikainen kävi viikko periaatepäätöksen julkistamisen jälkeen Lämmitystekniikkapäivillä kertomassa asioiden todellisen laidan.
”Jokainen voi ja saa jatkossakin päättää, millaisella öljyllä lämmittää.”
Tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, etteikö hallitus tekisi aktiivista työtä fossiilisen lämmitysöljyn käytön vähentämiseksi ja jopa siitä luopumiseksi, mutta koska kyseessä on periaatepäätös, se ei sinällään velvoita ketään tekemään mitään.
Öljy pitää yhteiskunnan rattaat liikkeessä
Öljylämmittäminen on monessa mielessä tärkeä lämmitysmuoto koko yhteiskunnan kannalta. Se mahdollistaa huoltovarmuuden edellyttämän määrän lämmitystä ja tasaa sähköverkon kulutuspiikkiä etenkin paukkupakkasilla. Jos kaikki Suomen 120 000 öljylämmittäjää vaihtaisivat saman tien sähköön, sähköverkko romahtaisi kapasiteetin puutteeseen. Puhumattakaan siitä, mitä raju kulutuksen kasvu tekisi pörssisähkön hinnalle.
Yksioikoinen vaihtaminen sähköön ei ole hallituksenkaan mielestä sen enempää kannattavaa kuin suositeltavaa.
Teemu Hartikaisen mielestä monienergialämmitysjärjestelmä on Suomen oloissa kaikkein järkevin. Näin ollen on myös selvää, että toimivista öljykattiloista kiinni pitäminen on kaikkien etu. Laitteet kannattaa käyttää elinkaarensa päähän sen sijaan, että ne vietäisiin ennenaikaisesti kaatopaikalle 4 000 euron kiilto silmissä.
Kun tuo tapporaha on nyt tulossa tiensä päähän, onkin hyvä paikka pohdinnalle: voisiko vastaavanlaista avustusta harkita hybridijärjestelmään siirtyville öljylämmittäjille?
”Hybridilämmityksen osana öljykattila toimisi vain vuoden kylmimpinä ajanjaksoina, ja näin sen elinikä pitenisi huomattavasti. Tämän myötä öljyn kulutus vähenisi, ja lämmittäjien kynnys korvata fossiilinen polttoöljy uusiutuvalla madaltuisi varmasti.”
Jos ajattelee, että aiemman hallituksen myöntämä 4 000 euron avustus oli käytettävä täysin uuteen, kymmeniä tuhansia euroja maksavaan lämmitysjärjestelmään, kuulostaa vastaava tuki jopa suoraan uusiutuvan lämmitysöljyn polttamiseen suorastaan loistavalta idealta. Tämä kompensoisi hintaeroa fossiiliseen lämmitysöljyyn ja totuttaisi lämmittäjät ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon.
Viestinnän rooli periaatepäätöksen toteutumisessa
Teemu Hartikainen kehottaa öljyalan toimijoita aktiivisuuteen. Kaikki on paljolti kiinni siitä, päästäänkö näihin asioihin toden teolla tarttumaan tämän hallituskauden aikana. Hallituksen periaatepäätös on herättänyt paljon kysymyksiä öljylämmittämisestä, ja media on kertonut asioista tähän asti vähintäänkin vaihtelevalla tyylillä. Selkeä viestintä on nyt entistäkin tärkeämpää.
”Viestintä on tärkeä osa periaatepäätöksen toteutumista. Öljylämmittäjillä on oltava tieto siitä, mitkä heidän vaihtoehtonsa oikeasti ovat.”
Periaatepäätöksensä mukaisesti hallitus on ryhtynyt erilaisiin tukia, verotusta ja investointeja käsitteleviin toimenpiteisiin luodakseen öljylämmittäjille paremmat edellytykset fossiilisista lämmitysöljyistä luopumiseen. Esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuutta, uusiutuvan energian vähimmäisvaatimuksia ja kevyen polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoitetta arvioidaan periaatepäätöksen näkökulmasta. Myös viestintään ja energianeuvontaan liittyviä toimenpiteitä on päätetty ottaa käyttöön.
Fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisen toteutumista tarkastellaan vuosina 2025 ja 2028. Jos 2030-luvun alkuun asetettu tavoite ei vaikuta toteutuvan, käyttöön voidaan ottaa uusia tai vahvistettuja toimenpiteitä.
Teemu Hartikainen summaa, että vaikka hallitus pyrkii toimenpiteillään kannustamaan öljylämmittäjiä vaihtamaan uusiutuvaan lämmitysöljyyn, se ei millään muotoa aio – tai edes voi – estää fossiilisen öljyn ostamista tai myymistä.
”Tämä on tässä kohtaa kuluttajan oma valinta. Toivomme, että tarjoamamme kannusteet helpottavat fossiilisesta lämmitysöljystä luopumista, mutta loppujen lopuksi kyse on jokaisen omista arvoista.”
Kuuntele Lämmöllä-Reportaasi, jossa elinkeinoministeri Wille Rydmanin erityisavustaja Teemu Hartikainen vuoden 2024 Lämmitystekniikkapäivillä esiteltyjä linjauksia: