Tam­pe­reen Mes­su- ja Urhei­lu­kes­kuk­ses­sa jär­jes­te­tyt Asta-mes­sut koko­si­vat jäl­leen yhteen pien­ta­loa­su­mi­sen ja remon­toin­nin ajan­koh­tai­sim­mat tee­mat. Tänä vuon­na talo­tek­niik­ka oli poik­keuk­sel­li­sen vah­vas­ti “ihmis­ten mie­les­sä” – eikä ihme. Kun ulko­na pauk­kuu pak­ka­nen ja pörs­si­säh­kön hin­ta käy kier­rok­sil­la, läm­mi­tys ei tun­nu enää pel­käl­tä pakol­li­sel­ta kulue­räl­tä, vaan koko kodin muka­vuu­den ja arjen hal­lin­nan ydin­ky­sy­myk­sel­tä.

Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja Toni Deger­lund kier­si mes­suil­la jutut­ta­mas­sa lai­te­val­mis­ta­jia, maa­han­tuo­jia ja asian­tun­ti­joi­ta: mitä uut­ta on tulos­sa, mikä on juu­ri nyt tape­til­la – ja mihin suun­taan pien­ta­lo­jen talo­tek­niik­ka on menos­sa?

Yksi sel­keä yhteen­ve­to nousee ylit­se mui­den: jär­jes­tel­mät kehit­ty­vät samaan aikaan kol­mel­la rin­ta­mal­la. Ne muut­tu­vat ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mik­si (esi­mer­kik­si kyl­mä­ai­nei­den vaih­tues­sa), älyk­kääm­mik­si (auto­maa­tion ja ohjauk­sen kehit­tyes­sä) ja jous­ta­vam­mik­si (hybri­di­rat­kai­sut, akus­tot ja kulu­tus­jous­to).

Kun pak­ka­set kiris­ty­vät ja säh­kön hin­ta hei­lah­te­lee, pien­ta­lon talo­tek­niik­kaa ei enää vali­ta vain “läm­mit­tää­kö se” ‑kysy­myk­sel­lä. Nyt rat­kai­se­vat myös ohjat­ta­vuus, jous­ta­vuus ja tule­vai­suu­den vaa­ti­muk­siin sopi­vuus.

Kyl­mä­ai­neet vaih­tu­vat – ja se näkyy jo mes­su­pu­heis­sa

Jos Asta-mes­suil­la oli­si pitä­nyt nime­tä yksi tek­ni­nen ykkös­pu­heen­vuo­ro, se oli­si ollut kyl­mä­ai­neet. Läm­pö­pump­pu­puo­lel­la ele­tään siir­ty­mä­vai­het­ta, jos­sa eri­tyi­ses­ti EU:n F‑kaasuasetus ohjaa mark­ki­naa koh­ti entis­tä mata­lam­man ilmas­to­vai­ku­tuk­sen rat­kai­su­ja.

Sca­nof­ficen alue­myyn­ti­pääl­lik­kö Tee­mu Sini­ran­ta sanoit­ti muu­tok­sen suo­raan.

– Isoin muu­tos alal­la täl­lä het­kel­lä on se, että kyl­mä­ai­ne muut­tuu, Sini­ran­ta ker­too.
– Nyt pik­ku­hil­jaa tätä nykyis­tä R32:ta ruve­taan kor­vaa­maan ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mäl­lä R290:lla, Sini­ran­ta tote­aa.
– Ja kyl­lä ne lait­teet samal­la yleen­sä vähän para­nee hyö­ty­suh­tees­sa ja tehok­kuu­des­sa, Sini­ran­ta lisää.
– Sca­nof­fice on vara­tu­tu­nut tule­vaan muu­tok­seen jo hyvis­sä ajoin ja mal­lis­tos­ta löy­tyy jo täl­lä het­kel­lä kat­ta­va vali­koi­ma R290 ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu­ja sekä ilma­läm­pö­pump­pu­ja.

Myös Boschin asian­tun­ti­ja Turk­ka Puo­la nos­ti esiin saman asian ja Boschin osas­tol­la sama tee­ma tuli esiin vie­lä suo­rem­min: lain­sää­dän­tö ei ole vain taus­ta­hä­lyä, vaan se vai­kut­taa sii­hen, mitä lait­tei­ta yli­pää­tään voi­daan tuo­da mark­ki­noil­le.

– Tämä uusi kyl­mä­ai­ne­lain­sää­dän­tö ei ehkä sot­ke, mut­ta se kyl­lä ohjaa tosi vah­vas­ti, Puo­la sanoo.
– Meil­lä on nyt huip­pu­ko­ne, mut­ta sitä ei saa­da enää vuo­den pääs­tä tuo­da maa­han – onnek­si tilal­le tulee uusi mal­li uudel­la kyl­mä­ai­neel­la ja vähän parem­mil­la omi­nai­suuk­sil­la, Puo­la ker­too.

Ther­mian osas­tol­la Ther­mia Fin­land Oy:n myyn­ti­pääl­lik­kö Jar­mo Sak­ko tii­vis­ti saman käy­tän­nön­lä­hei­ses­ti aika­jän­teek­si.

– Tämä vuo­si on oma­ko­ti­ta­lo­puo­lel­la vie­lä aikaa myy­dä näil­lä van­hoil­la kyl­mä­ai­neil­la, ja sit­ten se kään­tyy uusiin kyl­mä­ai­nei­siin, Sak­ko ker­too.
– Uusia lait­tei­ta tulee pit­kin tätä vuot­ta ja osa tulee sit­ten lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, Sak­ko jat­kaa.

Niben mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Pau­lii­na Tiusa­nen muis­tut­ti samal­la, että siir­ty­mä ei tapah­du yhdes­sä yös­sä – ja osal­la tuot­teis­ta luon­nol­li­set kyl­mä­ai­neet ovat olleet arkea jo pit­kään

– R290:een kyl­lä men­nään pik­ku­hil­jaa, mut­ta ei tämä ihan yhdes­sä yös­sä tapah­du, Tiusa­nen sanoo.
– Ja meil­lä on käy­tet­ty pois­toil­ma­läm­pö­pum­puis­sa R290:tä itse asias­sa jo kym­me­niä vuo­sia, Tiusa­nen muis­tut­taa.

Mitä tämä tar­koit­taa pien­ta­loa­suk­kaal­le?
Käy­tän­nös­sä lai­te­han­kin­nois­sa koros­tuu nyt tule­vai­suus­kes­tä­vyys: oste­taan­ko rat­kai­su, joka on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä huol­let­ta­vis­sa, kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja lin­jas­sa sään­te­lyn kans­sa. Samal­la mark­ki­na elää siir­ty­mä­kaut­ta, jos­sa van­haa on vie­lä myyn­nis­sä – mut­ta uusi on jo vah­vas­ti ovel­la.

Auto­maa­tio ei ole enää lisä­va­rus­te – se on osa arjen mie­len­rau­haa

Toi­nen mes­su­jen läpi­leik­kaa­va tee­ma oli ohjaus ja auto­maa­tio. Se ei ole vain “kiva omi­nai­suus puhe­li­mes­sa”, vaan nime­no­maan tapa var­mis­taa muka­vuus, pie­nen­tää kus­tan­nuk­sia ja hyö­dyn­tää muut­tu­vaa ener­gia­jär­jes­tel­mää.

– Nämä lait­teet on teh­ty niin auto­maat­ti­sik­si, ettei ihmi­sen tar­vit­se koko ajan stres­sa­ta, että talo kyl­me­ni­si, Niben Pau­lii­na Tiusa­nen ker­too.
– Ja jos jotain sää­töä tar­vit­see teh­dä, niin se on nyky­ään teh­ty tosi hel­pok­si, Tiusa­nen lisää.

Boschin puo­lel­la koros­tui kak­si asi­aa: etä­hal­lin­ta ja pörs­si­säh­kö­lo­giik­ka.

– Mei­dän uusis­sa lait­teis­sam­me etä­oh­jaus on vakio­na, eli kän­ny­käl­lä pys­tyy ohjaa­maan Wi-Fin kaut­ta, Turk­ka Puo­la ker­too.
– Ja ilma­ve­si­puo­lel­la pörs­si­säh­kö­oh­jaus on muka­na, eli jos halu­aa, niin sil­lä pys­tyy oikeas­ti vai­kut­ta­maan, Puo­la pai­not­taa.

Ther­mian osas­tol­la muis­tu­tet­tiin samaan hen­gen­ve­toon rea­li­teet­ti: pump­pua ei “sam­mu­te­ta” hin­nan mukaan, vaan jär­jes­tel­mää aje­taan jär­ke­väs­ti.

– Eihän pump­pua voi sam­mut­taa, oli se pörs­si­säh­kön hin­ta mikä tahan­sa, Jar­mo Sak­ko tote­aa.
– Mut­ta sil­lä pörs­si­säh­kö­oh­jauk­sel­la voi­daan teh­dä läm­mi­tys ja käyt­tö­ve­si sen päi­vän hal­vim­mil­la tun­neil­la, Sak­ko ker­too.

Jäs­pin alue­pääl­lik­kö Lau­ri Grön­holm toi esiin myös luki­joil­le tutun havain­non: kiin­nos­tus ja tie­toi­suus ovat nous­seet, kos­ka ener­gian hin­ta on nous­sut.

– Ei 15 vuot­ta sit­ten säh­kön hin­ta oikein puhu­tut­ta­nut, se vaan mak­so mitä mak­so, Grön­holm sanoo.
– Pörs­si­säh­kö on monis­sa tilan­teis­sa fik­su vaih­toeh­to, jos pys­tyy itse vai­kut­ta­maan kulu­tuk­seen ja ajoit­ta­maan, Grön­holm tote­aa.
– Pörs­si­säh­kön hal­vim­pien jak­so­jen hyö­dyn­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta kai­kis­sa mei­dän läm­pö­pum­puis­sam­me.

Kyl­mä­ai­nei­den muu­tos on iso otsik­ko, mut­ta arjes­sa suu­rin muu­tos voi olla sil­ti ohjauk­ses­sa: pien­ta­lon talo­tek­niik­ka rea­goi yhä useam­min auto­maat­ti­ses­ti sää­ti­laan, kulu­tuk­seen ja säh­kön hin­taan – ilman että asuk­kaan pitää päi­vys­tää pan­nu­huo­nees­sa.

Hybri­di on monel­le jär­jen kom­pro­mis­si – ja usein se on jo koto­na

Mes­suil­la puhe hybri­di­rat­kai­suis­ta ei tar­koit­ta­nut vain iso­ja ja kal­lii­ta koko­nai­suuk­sia. Hybri­di voi olla myös hyvin arki­nen: läm­pö­pump­pu + varaa­ja + tak­ka, tai sanee­raus­koh­tees­sa van­han jär­jes­tel­män jär­ke­vä täy­den­tä­mi­nen.

– Jos oli­si yksi autu­aak­si teke­vä jär­jes­tel­mä, niin meil­lä oli­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi osas­to, Turk­ka Puo­la nau­rah­taa.

Ja kun kysy­mys kään­tyi hybri­diin, Puo­la kuva­si yksin­ker­tai­sim­man toi­mi­van mal­lin.

– Jos ottaa ilma­ve­si­pum­pun kotiin, niin tak­ka tulee yleen­sä joka tapauk­ses­sa, Puo­la tote­aa.
– Kovil­la pak­ka­sil­la käy­tät tak­kaa, ja se on se hel­poin hybri­di ihan käy­tän­nös­sä, Puo­la sanoo.
– Ja jos on sanee­raus­koh­de, mis­sä on vaik­ka puu­läm­mi­tys ja varaa­ja, niin sii­hen varaa­jaan on help­po liit­tää ilma­ve­si­pump­pu rin­nal­le, Puo­la ker­too.

Kau­ko­ran Lau­ri Grön­holm muis­tut­ti, että suo­ma­lai­sis­sa talois­sa on taus­tal­la pit­kä läm­mi­tys­his­to­ria. Sik­si yhdis­te­lyä osa­taan teh­dä talo­kan­nan ehdoil­la.

– Jäs­pi on val­mis­ta­nut läm­mi­tys­rat­kai­su­ja suo­ma­lai­siin kotei­hin jo lähes 80 vuot­ta. Sik­si osaam­me yhdis­tää läm­pö­pump­pu­rat­kai­sut perin­tei­siin läm­mi­tys­jär­jes­tel­miin, Grön­holm ker­too.
– Jäs­pil­tä löy­tyy lait­tei­ta lai­das­ta lai­taan: moder­nien läm­pö­pump­pu­jen lisäk­si val­mis­tam­me perin­tei­siä läm­mi­tys­rat­kai­su­ja kuten puu­kat­ti­loi­ta, säh­kö­kat­ti­loi­ta, öljy­kat­ti­loi­ta, hybri­di­va­raa­jia. kaik­kea mitä näi­hin yhdis­tel­miin tar­vi­taan, Grön­holm kuvaa.

Vii­len­nys on tulos­sa samaan kes­kus­te­luun läm­mi­tyk­sen kans­sa

Vaik­ka mes­su­jen tun­nel­ma oli tal­vi­nen, vii­len­nys ja jääh­dy­tys nousi­vat sil­ti esiin useas­sa kes­kus­te­lus­sa. Aja­tus on yksin­ker­tai­nen: kun sama lai­te voi hoi­taa sekä läm­mi­tys­tä että vii­len­nys­tä, talo­tek­niik­ka vali­taan entis­tä useam­min “vuo­den ympä­ri”.

– Jääh­dy­tys ei nyt tal­vi­pak­ka­sil­la ole eka­na mie­les­sä, Grön­holm tote­aa.
– Se tulee mie­leen sit­ten, kun ulko­na on plus 30 ja sisäl­lä 27. Sii­nä koh­taa ihmi­set rupee miet­ti­mään jääh­dy­tys­tä, Grön­holm sanoo.

Sisäil­ma ei ole sivu­tee­ma – se on koko talo­tek­nii­kan yhtei­nen nimit­tä­jä

Asta-mes­suil­la talo­tek­niik­kaa ei käsi­tel­ty pel­käs­tään läm­pö­pump­pui­na ja kilowat­ti­tun­tei­na. Sisäil­ma ja ilman­vaih­to nousi­vat vah­vas­ti esiin. Ja hyvä niin, kos­ka pien­ta­lon tek­niik­ka on aina koko­nai­suus.

Hen­gi­tys­lii­ton sisäil­ma-asian­tun­ti­ja Kir­si Säk­ki­nen kiteyt­ti, mik­si sisäil­ma on niin kes­kei­nen hyvin­voin­nin teki­jä.

– Me vie­täm­me nyky­ään tosi pal­jon aikaa sisäl­lä, ja sik­si se ilma mitä hen­gi­täm­me koto­na ja myös muis­sa raken­nuk­sis­sa, on oikeas­ti tär­keä jut­tu, Säk­ki­nen ker­too.
– Toi­mi­va ilman­vaih­to on sii­nä ihan kes­kei­nen: jos ilma ei vaih­du, niin har­voin se sisäil­ma­kaan on hyvää Säk­ki­nen pai­not­taa.
– Perus­asia ilman­vaih­dos­sa on, että rai­kas­ta ilmaa pitää tul­la asun­toon ja suun­nil­leen saman ver­ran likais­ta ilmaa pois­tua. Eri­tyi­ses­ti van­hem­mas­sa raken­nus­kan­nas­sa tämä ei vali­tet­ta­vas­ti aina toteu­du. Tuloil­mal­le ei ole vält­tä­mät­tä asen­net­tu lain­kaan vent­tii­lei­tä.

Hän nos­ti esiin myös tar­peen­mu­kai­sen ilman­vaih­don yleis­ty­mi­sen.

– Ilman­vaih­dos­sa on myös tapah­tu­nut pal­jon kehi­tys­tä. Koneel­li­nen ilman­vaih­to voi nykyi­sin olla tar­peen­mu­kais­ta. Antu­rei­den avul­la hais­tel­laan muun muas­sa hii­li­diok­si­dia ja kos­teut­ta sisä­ti­lois­sa ja ilman­vaih­to sää­tyy auto­maat­ti­ses­ti sen mukaan, Säk­ki­nen ker­too.

Ja lopuk­si ne kak­si perus­asi­aa, joi­hin moni sisäil­maon­gel­ma lopul­ta tii­vis­tyy.

– Toi­mi­va ilman­vaih­to on erit­täin tär­ke­ää sisäil­man laa­dun ja myös raken­nuk­sen kun­non kan­nal­ta, Säk­ki­nen koros­taa.
– Ja sit­ten se, että raken­nuk­sia tark­kail­laan ja huol­le­taan jat­ku­vas­ti. Jos huo­ma­taan jotain poik­kea­vaa, niin tar­tu­taan sii­hen nopeas­ti. Täl­lä tavoin var­mis­te­taan, että raken­nus pysyy kun­nos­sa ja este­tään kos­teus- ja home­vau­rioi­ta syn­ty­mi­nen, Säk­ki­nen muis­tut­taa.

Hen­gi­tys­liit­to tar­jo­aa mak­su­ton­ta kodin sisäil­ma- ja kor­jaus­neu­von­taa; Puhe­li­mit­se nume­ros­sa 020 757 5181 maa­nan­tais­ta tors­tai­hin kel­lo 9–15 sekä säh­kö­pos­tit­se korjausneuvojat@hengitysliitto.fi.

Kulu­tus­jous­to ja akus­tot hii­pi­vät oma­ko­ti­ta­loi­hin – ja puhee­seen tuli myös tuot­to

Yksi kiin­nos­ta­vim­mis­ta “uusis­ta arjen sanois­ta” oli reser­vi­mark­ki­na ja akus­tot. Kyse ei ole vain vara­voi­mas­ta, vaan myös säh­kö­jär­jes­tel­män tasa­pai­not­ta­mi­ses­ta. Ja jois­sain rat­kai­suis­sa jopa mah­dol­li­ses­ta lisä­hyö­dys­tä.

– Reser­vi­mark­ki­na on sem­moi­nen, mikä puhut­taa nyt pal­jon, Tee­mu Sini­ran­ta ker­too.
– Oma­ko­ti­ta­loi­hin­kin han­ki­taan akku­re­ser­ve­jä yllät­tä­vän pal­jon, ja sil­lä pys­ty­tään tasa­pai­not­ta­maan säh­kö­verk­koa. Sii­tä voi saa­da myös ihan hyvää tuot­toa, Sini­ran­ta sanoo.

Sama aja­tus jat­kui taus­tal­la: uusiu­tu­va säh­kö lisään­tyy ja kulu­tus kas­vaa, joten jous­ton tar­ve nousee.

– Kun uusiu­tu­van ener­gian mää­rä kas­vaa ja samaan aikaan kulu­tus lisään­tyy, niin säh­kö­ver­kon tasa­pai­no­tus­tar­ve kas­vaa koko ajan, Sini­ran­ta tote­aa.

Pien­ta­lon talo­tek­niik­ka on siir­ty­mäs­sä koh­ti koko­nai­suut­ta: ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mät kyl­mä­ai­neet, fik­sum­pi auto­maa­tio, hybri­di ja sisäil­ma kul­ke­vat yhä useam­min samas­sa suun­nit­te­lus­sa – ja samas­sa pää­tök­ses­sä.