Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on vah­va roo­li ener­gia­mur­rok­ses­sa

Teks­ti Toni Deger­lund

Kuvat Nes­te Oyj

Säh­köis­ty­mi­nen ete­nee vauh­dil­la, mut­ta maa­il­ma pyö­rii edel­leen pit­käl­ti nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den varas­sa. Len­to­ko­neet, ras­kas lii­ken­ne, työ­ko­neet, vara­voi­ma­lat, data­kes­kuk­set ja osa nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä­kan­nas­ta tar­vit­se­vat edel­leen polt­toai­net­ta, jota voi­daan varas­toi­da, siir­tää ja käyt­tää luo­tet­ta­vas­ti ja tur­val­li­ses­ti kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta pyri­tään kor­vaa­maan uusiu­tu­vil­la vaih­toeh­doil­la, joi­den roo­li kas­vaa myös Suo­mes­sa. Mut­ta mis­sä uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den kans­sa oikeas­ti men­nään juu­ri nyt? Mitä nes­te­mäi­nen uusiu­tu­va polt­toai­ne oikeas­taan on, miten sitä val­mis­te­taan ja kuin­ka suu­ri mer­ki­tys sil­lä voi olla taval­li­sel­le pien­ta­loa­suk­kaal­le tule­vai­suu­des­sa? Näi­hin kysy­myk­siin Läm­möl­lä-leh­ti haki vas­tauk­sia Nes­teen Mar­ke­ting & Ser­vices lii­ke­toi­min­nan tuo­te­hal­lin­ta­tii­min vetä­jäl­tä Tee­mu Sar­jo­vaa­ral­ta.

Uusiu­tu­vat polt­toai­neet eivät ole mar­gi­naa­li-ilmiö

Vie­lä rei­lu kym­me­nen vuot­ta sit­ten uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set polt­toai­neet näh­tiin monen sil­mis­sä lähin­nä kokei­lui­na. Nyt tilan­ne on toi­nen.

Uusiu­tu­vaa die­se­liä käy­te­tään laa­jas­ti lii­ken­tees­sä, työ­ko­neis­sa, logis­tii­kas­sa ja kas­va­vis­sa mää­rin myös läm­mi­tyk­ses­sä. Samal­la uusiu­tu­van len­to­polt­toai­neen eli SAF:in käyt­tö kas­vaa ilmai­lus­sa.

Nes­teen Tee­mu Sar­jo­vaa­ran mukaan uusiu­tu­van die­se­lin osal­ta mark­ki­na on muut­tu­nut val­ta­vas­ti.

– Jos vie­lä 5–6 vuot­ta sit­ten uusiu­tu­van die­se­lin mark­ki­na oli hyvin Poh­jois­maa­kes­kei­nen, niin tänä päi­vä­nä voi­daan sanoa, että se on jo glo­baa­li, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

– Voi­daan sanoa, että esi­mer­kik­si ras­kaan lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta uusiu­tu­val­la die­se­lil­lä pär­jää käy­tän­nös­sä pit­kis­sä­kin run­ko­kul­je­tuk­sis­sa hal­ki Euroo­pan, Sar­jo­vaa­ra tote­aa.

Suo­mi kuu­luu alan edel­lä­kä­vi­jöi­hin yhdes­sä Ruot­sin kans­sa.

– Suo­mes­sa Nes­teen uusiu­tu­vaa die­se­liä saa laa­jas­ti Nes­teen ase­ma­ver­kos­tos­taa ympä­ri maan. Lisäk­si sitä voi­daan toi­mit­taa suo­ra­toi­mi­tuk­si­na käy­tän­nös­sä min­ne tahan­sa Suo­meen., Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Samal­la mark­ki­na on muut­tu­nut myös kil­pai­lul­li­sem­mak­si.

Kun Nes­te toi uusiu­tu­van die­se­lin ensim­mäis­ten jou­kos­sa laa­jas­ti mark­ki­noil­le, kil­pai­li­joi­ta oli vie­lä vähän. Nyt mark­ki­naan on tul­lut uusia toi­mi­joi­ta Euroo­pas­ta, Yhdys­val­lois­ta ja Aasias­ta.

– Nes­te on edel­leen maa­il­man suu­rin uusiu­tu­van polt­toai­neen val­mis­ta­ja. Kil­pai­lu kui­ten­kin lisään­tyy, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Jos vie­lä 5–6 vuot­ta sit­ten uusiu­tu­van die­se­lin mark­ki­na oli hyvin Poh­jois­maa­kes­kei­nen, niin tänä päi­vä­nä voi­daan sanoa, että se on jo käy­tän­nös­sä glo­baa­li.

Mitä uusiu­tu­va polt­toai­ne oikeas­taan on?

Monel­le kulut­ta­jal­le uusiu­tu­va die­sel on edel­leen hie­man epä­sel­vä käsi­te. Kes­kus­te­lus­sa mene­vät hel­pos­ti sekai­sin bio­die­sel, uusiu­tu­va die­sel, HVO, FAME ja eri­lai­set bio­polt­toai­neet.

Sar­jo­vaa­ra myön­tää, että ter­mi­no­lo­gia ei ole teh­nyt asias­ta hel­pom­paa.

– Yksi suu­rim­mis­ta vää­rin­kä­si­tyk­sis­tä liit­tyy sii­hen, että FAME-bio­die­sel ja HVO-uusiu­tu­va die­sel sekoi­te­taan. Ne ovat kui­ten­kin kak­si täy­sin eri tuo­tet­ta, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Perin­tei­nen bio­die­sel eli FAME val­mis­te­taan este­röi­mäl­lä kas­viöl­jy­jä tai ras­vo­ja. Sen omi­nai­suu­det eroa­vat mer­kit­tä­väs­ti fos­sii­li­ses­ta die­se­lis­tä esi­mer­kik­si kyl­mä­omi­nai­suuk­sien, säi­ly­vyy­den ja hapet­tu­mi­sen osal­ta.

Vety­kä­si­tel­ty kas­viöl­jy, HVO (hydrot­rea­ted vege­table oil), kuten Nes­te MY Uusiu­tu­va Die­selTM , puo­les­taan val­mis­te­taan täy­sin eri­lai­sel­la pro­ses­sil­la kuin bio­die­sel. HVO on erit­täin kor­kea­laa­tui­nen uusiu­tu­va polt­toai­ne, joka muis­tut­taa omi­nai­suuk­sil­taan hyvin pal­jon fos­sii­lis­ta die­se­liä.

– Nes­te MY Uusiu­tu­va Die­sel tai läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vä Nes­te MY Uusiu­tu­va Polt­to­öl­jyTM toi­mi­vat tek­ni­ses­ti erit­täin hyvin. Ne säi­ly­vät hyvin, niil­lä on erit­täin hyvät kyl­mä­omi­nai­suu­det ja nii­tä voi­daan käyt­tää ole­mas­sa ole­vas­sa kalus­tos­sa ja Nes­te MY Uusiu­tu­vaa Polt­to­öl­jyä­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä, hyvin pie­nil­lä muu­tok­sil­la kuten lie­kin­tun­nis­ti­men vaih­dol­la ja polt­ti­men sää­döl­lä – tai jopa ilman muu­tok­sia, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Uusiu­tu­vis­sa polt­toai­neis­sa kiin­nos­ta­vaa ovat myös raa­ka-aineet, mis­tä nii­tä val­mis­te­taan.

Nes­teen uusi­tu­vien polt­toai­nei­den val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään, pää­asias­sa eri­lai­sia jäte- ja täh­de­raa­ka-ainei­ta kuten­käy­tet­ty­jä pais­to­ras­vo­ja, eläin­ras­va­jät­tei­tä ja täh­tei­tä.

– Nes­teen jalos­ta­moil­laan käyt­tä­mä laa­ja, ympä­ri maa­il­maa han­kit­ta­vien uusiu­tu­vien raa­ka-ainei­den vali­koi­ma tar­jo­aa jous­ta­vuut­ta ja mah­dol­li­suu­den vas­ta­ta eri mark­ki­noi­den ja asiak­kai­den tar­pei­siin, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

– Nes­teen oma NEXBTL-tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa monen­lais­ten uusiu­tu­vaa alku­pe­rää ole­vien ras­vo­jen ja öljy­jen käy­tön uusiu­tu­vien tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa. Uusiu­tu­vat tuot­teem­me ovat aina tasa- ja kor­kea­laa­tui­sia, riip­pu­mat­ta jalos­tuk­ses­sa kul­loin­kin käy­tet­tä­vis­tä raa­ka-aineis­ta, Sar­jo­vaa­ra jat­kaa.

Nes­teen Por­voon jalos­ta­mol­la kehi­te­tään uut­ta tek­no­lo­gi­aa uusiu­tu­vien ja kier­to­ta­lous­poh­jais­ten raa­ka-ainei­den hyö­dyn­tä­mi­seen.

Näin uusiu­tu­va die­sel syn­tyy

Moni yllät­tyy kuul­les­saan, kuin­ka moni­mut­kai­nen uusiu­tu­van die­se­lin jalos­tus­pro­ses­si todel­li­suu­des­sa on.

Nes­te käyt­tää tuo­tan­nos­saan NEXBTL-tek­no­lo­gi­aa, jon­ka ydin perus­tuu sii­hen, että uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta val­mis­te­taan vedyn avul­la kor­kea­laa­tui­sia hii­li­ve­ty­jä.

Pro­ses­si alkaa jo pal­jon ennen var­si­nais­ta jalos­tus­ta.

Kun raa­ka-aineet saa­pu­vat jalos­ta­mol­le, ne sisäl­tä­vät usein epä­puh­tauk­sia, jot­ka pitää pois­taa erit­täin tar­kas­ti. Käy­te­tyt ras­vat ja eri­lai­set jäte- ja täh­de­raa­ka-aineet eivät ole puh­das­ta mate­ri­aa­lia, vaan nii­den muka­na tulee pal­jon sel­lais­ta, mikä voi­si vahin­goit­taa jalos­tus­pro­ses­sia tai hei­ken­tää lop­pu­tuot­teen laa­tua.

– Esi­kä­sit­te­ly on yksi Nes­teen jalos­tus­osaa­mi­sen vah­vuuk­sis­ta. Sil­lä pys­tym­me käyt­tä­mään heik­koi­laa­tui­sia ja haas­ta­via­kin uusiu­tu­via raa­ka-ainei­ta, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Kun raa­ka-aineet on puh­dis­tet­tu, alkaa var­si­nai­nen jalos­tus­vai­he. Sii­nä raa­ka-aine käsi­tel­lään vedyn avul­la kor­keas­sa läm­pö­ti­las­sa ja pai­nees­sa.

– Uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta pois­te­taan hap­pi. Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy käy­tän­nös­sä puh­das hii­li­ve­ty, kuten fos­sii­li­nen polt­toai­ne, Sar­jo­vaa­ra avaa.

Tämän jäl­keen seu­raa niin sanot­tu iso­me­roin­ti, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa hii­li­ve­ty­ket­ju­jen muok­kaa­mis­ta oike­aan muo­toon.

Sar­jo­vaa­ra käyt­tää havain­nol­lis­ta­vaa ver­taus­ta.

– Para­fii­ni­nen polt­toai­ne voi vää­räs­sä muo­dos­sa olla käy­tän­nös­sä vahaa. Iso­me­roin­nil­la vai­ku­te­taan sii­hen, että laa­du­kas polt­toai­ne toi­mii hyvin esi­mer­kik­si kyl­mis­sä tal­vio­lo­suh­teis­sa, hän ker­too.

NEXBTL ‑tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­tä­vän jalos­tus­pro­ses­sin lopus­sa eri hii­li­ve­ty­ja­keet ero­tel­laan toi­sis­taan samal­la taval­la kuin perin­tei­ses­sä öljyn­ja­los­tuk­ses­sa.

Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy uusiu­tu­vaa die­se­liä, uusiu­tu­vaa len­to­polt­toai­net­ta sekä eri­lai­sia mui­ta hii­li­ve­ty­ja­kei­ta, joi­ta voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si kemian­teol­li­suu­des­sa ja muo­vien val­mis­tuk­ses­sa.

– Len­to­polt­toai­ne ja die­sel ovat kemial­li­ses­ti hyvin lähel­lä toi­si­aan. Kun teh­dään len­to­polt­toai­net­ta, syn­tyy samal­la aina myös die­se­liä, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Nes­teen Por­voon jalos­ta­mol­la uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta val­mis­te­taan eri­lai­sis­ta jäte- ja täh­de­raa­ka-aineis­ta. Jalos­ta­mon kehi­tys­työl­lä pyri­tään laa­jen­ta­maan tule­vai­suu­des­sa myös uusien raa­ka-aine­läh­tei­den, kuten met­sä­teol­li­suu­den sivu­vir­to­jen, hyö­dyn­tä­mis­tä.

Poli­tiik­ka hei­lut­taa mark­ki­naa

Uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den mark­ki­na ei elä pel­käs­tään tek­no­lo­gian tai kysyn­nän ehdoil­la. Ala on erit­täin riip­pu­vai­nen poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, vero­tuk­ses­ta ja sään­te­lys­tä.

Sar­jo­vaa­ran mukaan nämä ovat alaan kes­kei­ses­ti vai­kut­ta­via teki­jöi­tä.

– Uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den val­mis­tuk­seen liit­ty­vät Inves­toin­nit ovat mil­jar­di­luo­kan hank­kei­ta ja takai­sin­mak­sua­jat pit­kiä. Jos poliit­ti­set peli­sään­nöt muut­tu­vat jat­ku­vas­ti, se lisää epä­var­muut­ta mer­kit­tä­väs­ti, Sar­jo­vaa­ra pai­not­taa.

Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa teh­dyt jake­lu­vel­voit­tei­den muu­tok­set vai­kut­ti­vat nopeas­ti koko mark­ki­nan tilan­tee­seen.

Samaan aikaan kun mark­ki­noil­le tuli pal­jon uut­ta tuo­tan­toa, kysyn­tä heik­ke­ni poliit­tis­ten pää­tös­ten seu­rauk­se­na.

– Se aiheut­ti epä­var­muut­ta mark­ki­naan. Moni toi­mi­ja alkoi miet­tiä, voi­ko tule­vai­suu­den kysyn­tään enää luot­taa samal­la taval­la kuin aiem­min, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Epä­var­muus näkyi nopeas­ti myös inves­toin­ti­pää­tök­sis­sä.

Usei­ta kan­sain­vä­li­siä uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den hank­kei­ta on vii­me vuo­si­na lai­tet­tu jäi­hin tai siir­ret­ty eteen­päin.

– Jos puhu­taan usei­den mil­jar­dien inves­toin­neis­ta, yri­tys­ten pitää pys­tyä luot­ta­maan sii­hen, että maa­il­ma näyt­tää edes jol­lain taval­la ennus­tet­ta­val­ta vie­lä 10–20 vuo­den pääs­tä, Sar­jo­vaa­ra tote­aa.

Jos puhu­taan usei­den mil­jar­dien inves­toin­neis­ta, yri­tys­ten pitää pys­tyä luot­ta­maan sii­hen, että maa­il­ma näyt­tää edes jol­lain taval­la ennus­tet­ta­val­ta vie­lä 10–20 vuo­den pääs­tä.

Kaik­kea ei kan­na­ta säh­köis­tää

Vaik­ka säh­köis­ty­mi­nen ete­nee nopeas­ti eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­sä, Sar­jo­vaa­ran mukaan maa­il­ma tar­vit­see edel­leen myös nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta.

– Mones­sa käyt­tö­koh­tees­sa säh­köis­tä­mi­nen on erit­täin haas­ta­vaa. Esi­mer­kik­si ras­kas lii­ken­ne, met­sä­ko­neet, työ­ko­neet, len­to­lii­ken­ne ja vara­voi­ma tar­vit­se­vat edel­leen nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Hän nos­taa esi­mer­kik­si met­sä­ko­neet.

– Jos aja­tel­laan vaik­ka har­ves­te­ria kes­kel­lä met­sää, niin siel­lä tar­vi­taan pal­jon ener­gi­aa ja suu­ria teho­ja. Nes­te­mäi­nen polt­toai­ne on ympä­ris­tös­sä, jos­sa latausin­fraa ei ole lähis­töl­lä, edel­leen erit­täin toi­mi­va rat­kai­su, hän tote­aa.

Myös data­kes­kuk­set ovat nous­seet nopeas­ti mer­kit­tä­väk­si käyt­tö­koh­teek­si uusiu­tu­vil­le polt­toai­neil­le.

Vaik­ka data­kes­kuk­set ovat osa digi­ta­li­saa­tio­ta ja säh­köis­tä yhteis­kun­taa, nii­den taus­tal­la toi­mii lähes aina suu­ri mää­rä die­sel­käyt­töis­tä vara­voi­maa.

– Data­kes­kuk­sis­sa uusiu­tu­va die­sel näh­dään erit­täin kiin­nos­ta­va­na rat­kai­su­na, kos­ka sil­lä voi­daan pie­nen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä ilman että toi­min­ta­var­muu­des­ta tin­gi­tään, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Data­kes­kus­ten mer­ki­tys tulee toden­nä­köi­ses­ti kas­va­maan edel­leen tule­vi­na vuo­si­na myös Suo­mes­sa.

– Data­kes­kuk­sis­sa vara­voi­man pitää toi­mia var­mas­ti kai­kis­sa tilan­teis­sa. Uusiu­tu­va die­sel sopii sii­hen hyvin, kos­ka sitä voi­daan varas­toi­da pit­kään ja se saa­daan käyt­töön tar­vit­taes­sa nopeast, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Nes­te­mäi­set polt­toai­neet ovat osa huol­to­var­muut­ta

Vii­me vuo­sien geo­po­liit­ti­nen tilan­ne on nos­ta­nut huol­to­var­muu­den uudel­la taval­la kes­kus­te­luun.

Sar­jo­vaa­ra näkee, että juu­ri huol­to­var­muus on yksi kes­kei­sim­mis­tä syis­tä sil­le, mik­si nes­te­mäi­sil­lä polt­toai­neil­la tulee ole­maan mer­kit­tä­vä roo­li vie­lä pit­kään.

– Die­sel on huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta aivan yli­voi­mai­nen tuo­te. Sitä voi­daan säi­lyt­tää isois­sa varas­tois­sa vuo­sia ja yhteis­kun­ta toi­mii sen avul­la pit­kään, jos tulee häi­riöi­tä, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Nes­te­mäi­sen polt­toai­neen etu­na on myös se, että sitä voi­daan siir­tää hel­pos­ti sin­ne mis­sä sitä tar­vi­taan.

– Polt­toai­ne voi­daan käy­tän­nös­sä ajaa pai­kal­le säi­liö­au­tol­la tai varas­toi­da val­miik­si. Se tuo pal­jon jous­ta­vuut­ta poik­keus­ti­lan­tei­siin, hän tote­aa.

Tämä näkyy myös oma­ko­ti­ta­lois­sa.

Moni öljy­läm­mit­tä­jä ei enää käy­tä öljyä ainoa­na läm­mi­tys­muo­to­na, vaan jär­jes­tel­mää täy­den­tä­vät esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pum­put tai maa­läm­pö.

Sil­ti moni halu­aa pitää öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­la vara­jär­jes­tel­mä­nä.

– Ehkä tule­vai­suus ei ole yksi tek­no­lo­gia, vaan useam­man ener­gia­muo­don yhdis­tel­mä. Öljy­läm­mi­tys voi olla erit­täin hyvä rat­kai­su läm­pö­pum­pun rin­nal­la, Sar­jo­vaa­ra arvioi.

Nes­teen Tee­mu Sar­jo­vaa­ran mukaan uusiu­tu­vil­la nes­te­mäi­sil­lä polt­toai­neil­la on tär­keä roo­li myös tule­vai­suu­den ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä. Kaik­kea ei voi­da tai kan­na­ta säh­köis­tää, min­kä vuok­si uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta tar­vi­taan jat­kos­sa­kin muun muas­sa ras­kaas­sa lii­ken­tees­sä, vara­voi­mas­sa, työ­ko­neis­sa ja eri­lai­sis­sa hybri­die­ner­gia­rat­kai­suis­sa.

Tule­vai­suu­den raa­ka-ainei­ta etsi­tään jo

Täl­lä het­kel­lä Nes­teen uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den tuo­tan­to perus­tuu pää­asias­sa jäte- ja täh­de­raa­ka-ainei­siin, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­vi­taan myös uusia vaih­toeh­to­ja.

Yksi kiin­nos­ta­vim­mis­ta raa­ka-aine­läh­teis­tä on met­sä­teol­li­suu­den ja maa­ta­lou­den jät­teet ja täh­teet.

– Lig­no­sel­lu­loo­sa­poh­jai­sis­sa jäte- ja täh­de­raa­ka-aineis­sa on todel­la iso poten­ti­aa­li. Puhu­taan esi­mer­kik­si pui­den lat­vois­ta, oksis­ta ja sahan­pu­rus­ta tai maa­ta­lou­den jät­teis­tä kuten oljis­ta. Nii­tä on eri­tyi­ses­ti poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la pal­jon saa­ta­vil­la, Sar­jo­vaa­ra ker­too.

Haas­tee­na on kui­ten­kin se, että puu­poh­jai­set jäte­ma­te­ri­aa­lit ovat kiin­tei­tä, eivät nes­te­mäi­siä.

Se tar­koit­taa, että nii­den hyö­dyn­tä­mi­nen vaa­tii täy­sin uuden­lai­sia jalos­tus­pro­ses­se­ja.

– Par­hail­laan Nes­te kehit­tää yhteis­työs­sä Chev­ron Lum­mus Glo­ba­lin kans­sa uut­ta tek­no­lo­gi­aa, joka mah­dol­lis­tai­si lig­no­sel­lu­loo­sa­poh­jai­sen bio­mas­san pro­ses­soi­mi­sen kau­pal­li­sel­la tasol­la uusik­si polt­toai­neik­si, Sar­jo­vaa­ra sanoo.

Uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la tulee ole­maan mer­kit­tä­vä roo­li vie­lä pit­käl­le tule­vai­suu­teen.

Uusiu­tu­vat polt­toai­neet eivät ole väliai­kai­nen rat­kai­su

Ener­gia­kes­kus­te­lus­sa uusiu­tu­vis­ta polt­toai­neis­ta puhu­taan jos­kus väli­vai­heen rat­kai­su­na ennen täy­del­lis­tä säh­köis­ty­mis­tä.

Sar­jo­vaa­ra ei näe asi­aa näin.

–. Kyl­lä nes­te­mäi­sil­lä uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la tulee ole­maan mer­kit­tä­vä roo­li vie­lä pit­käl­le tule­vai­suu­teen, hän sanoo.

– Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuut­ta pitää vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti, jot­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt vähe­ne­vät. Sii­nä uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la on erit­täin iso roo­li, Sar­jo­vaa­ra tote­aa.

Mitä uusiu­tu­vis­ta polt­toai­neis­ta kan­nat­taa tie­tää?

Uusiu­tu­va die­sel eli HVO val­mis­te­taan uusiu­tu­vis­ta raa­ka-aineis­ta vedyn avul­la jalos­ta­mal­la. Lop­pu­tu­los muis­tut­taa kemial­li­ses­ti hyvin pal­jon fos­sii­lis­ta die­se­liä, min­kä vuok­si sitä voi­daan käyt­tää nykyi­ses­sä kalus­tos­sa sel­lai­se­naan ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä mah­dol­li­ses­ti vain hyvin pie­nil­lä muu­tok­sil­la.

Nes­teen kehit­tä­mä­NEXxBTL-tek­no­lo­gia perus­tuu moni­vai­hei­seen jalos­tus­pro­ses­siin, jos­sa uusiu­tu­vat raa­ka-aineet puh­dis­te­taan ensin epä­puh­tauk­sis­ta. Tämän jäl­keen niis­tä pois­te­taan hap­pi vedyn avul­la, min­kä jäl­keen hii­li­ve­ty­ket­ju­ja muo­ka­taan ja saa­daan laa­du­kas­ta polt­toai­net­ta, Nes­te MY Uusiu­tu­vaa Die­se­liä tai Nes­te MY Uusiu­tu­vaa Len­to­polt­toai­net­ta.

Nes­teen uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den raa­ka-ainei­na käy­te­tään pää­asias­sa eri­lai­sia jäte- ja täh­de­vir­to­ja, kuten käy­tet­ty­jä pais­to­ras­vo­ja ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den eläin­ras­va­jät­tei­tä ja täh­tei­tä. Tule­vai­suu­des­sa osal­ta Nes­te kehit­tää uut­ta tek­no­lo­gi­aa, jon­ka avul­la voi­tai­siin käyt­tää raa­ka-ainei­na esi­mer­kik­si met­sä­teol­li­suu­den jät­tei­tä ja täh­tei­tä.

Jake­lu­vel­voi­te tar­koit­taa sitä, että polt­toai­ne­ja­ke­li­joi­den pitää lisä­tä mark­ki­noil­le tiet­ty mää­rä uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta fos­sii­lis­ten rin­nal­le. Suo­mes­sa juu­ri jake­lu­vel­voi­te on ollut yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den käy­tön kas­vua ohjaa­vis­ta teki­jöis­tä.

Aihees­ta kiin­nos­tu­neil­le löy­tyy Läm­möl­lä-leh­des­tä myös usei­ta aiem­pia artik­ke­lei­ta, jois­sa uusiu­tu­via polt­toai­nei­ta, HVO-rat­kai­su­ja ja nii­den roo­lia läm­mi­tyk­ses­sä, lii­ken­tees­sä sekä ener­gia­mur­rok­ses­sa tar­kas­tel­laan eri näkö­kul­mis­ta. Lue myös:

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se luo­pua – vaik­ka fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on syy­tä pääs­tä eroon
Säi­liö täy­teen HVO:ta – pääs­töt alas yhdel­lä pää­tök­sel­lä
Uusiu­tu­vat polt­toai­neet: ole­mas­sao­le­va rat­kai­su lii­ken­teen ja koti­läm­mi­tyk­sen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si
Uusiu­tu­van mat­ka
Uusiu­tu­van polt­to­nes­teen kal­tai­set maa­il­maa muut­ta­vat kek­sin­nöt syn­ty­vät yhteis­työl­lä

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *