EU raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi eli EPBD on herät­tä­nyt vii­mei­sen vuo­den aika­na run­saas­ti kes­kus­te­lua ja myös pien­tä huol­ta pien­ta­loa­suk­kai­den kes­kuu­des­sa. Moni on poh­ti­nut, tar­koit­taa­ko direk­tii­vi pakol­li­sia remont­te­ja, uusia ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­sia tai jopa sitä, että van­ho­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja jou­du­taan lähi­vuo­si­na päi­vit­tä­mään vas­taa­maan uusia mää­räyk­siä. Todel­li­suus näyt­tää kui­ten­kin aina­kin tämän­het­kis­ten laki­luon­nos­ten perus­teel­la huo­mat­ta­vas­ti mal­til­li­sem­mal­ta. Sus­te­ra Oy:n ener­gia­te­hok­kuus­asian­tun­ti­ja Sami Neva­la avaa, mitä EPBD käy­tän­nös­sä tar­koit­taa suo­ma­lai­sil­le pien­ta­loa­suk­kail­le, miten E‑luku muut­tuu, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia direk­tii­vil­lä on uudis­ra­ken­ta­mi­seen ja mik­si ener­gia­te­hok­kuu­des­ta puhu­taan tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män myös asu­mi­sen kus­tan­nus­ten näkö­kul­mas­ta.

Euroo­pan unio­nin raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi eli EPBD on ollut vii­me vuo­si­na pal­jon esil­lä niin medias­sa kuin ener­gia-alan kes­kus­te­luis­sa­kin. Moni pien­ta­loa­su­kas on kui­ten­kin jää­nyt poh­ti­maan, mitä direk­tii­vi käy­tän­nös­sä tar­koit­taa omal­le kodil­le, omal­le läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäl­le tai tule­vil­le remont­ti­suun­ni­tel­mil­le.

Onko oma­ko­ti­ta­loon pak­ko teh­dä mit­ta­via ener­gia­sa­nee­rauk­sia? Tulee­ko van­hoi­hin taloi­hin uusia vaa­ti­muk­sia? Pitää­kö kat­to täyt­tää aurin­ko­pa­nee­leil­la?

Näi­hin kysy­myk­siin vas­tauk­sia antaa Sus­te­ra Oy:n ener­gia­te­hok­kuus­asian­tun­ti­ja Sami Neva­la, joka on seu­ran­nut direk­tii­vin val­mis­te­lua ja lausun­to­kier­rok­sia lähel­tä.

Ensim­mäi­nen ja ehkä tär­kein vies­ti on yksin­ker­tai­nen: taval­li­sen oma­ko­ti­ta­loa­su­jan ei kan­na­ta täs­sä vai­hees­sa hätään­tyä.

– Aika pal­jon siel­lä on tul­lut kui­ten­kin hel­po­tuk­sia alku­pe­räi­siin direk­tii­vin sana­muo­toi­hin näh­den. Näin kar­kea­na yleis­tyk­se­nä voi­si sanoa, että talon omis­ta­jaan, jol­la täl­lä het­kel­lä on talo, direk­tii­vi vai­kut­taa lop­pu­pe­leis­sä aika vähän. Vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­vat enem­män uudis­ra­ken­ta­mi­seen vuo­den 2030 jäl­keen, Sami Neva­la sanoo.

Mik­si raken­nuk­set ovat EU:n suu­ren­nus­la­sin alla?

EPBD:n taus­tal­la on Euroo­pan unio­nin ilmas­to- ja pääs­tö­ta­voit­teet. Raken­nuk­set eivät ehkä ensim­mäi­se­nä tule mie­leen pääs­tö­jen läh­tee­nä, mut­ta todel­li­suu­des­sa nii­den mer­ki­tys on val­ta­va.

Raken­nuk­set kulut­ta­vat Euroo­pas­sa noin 40 pro­sent­tia kai­kes­ta ener­gias­ta. Samal­la raken­nus­kan­ta uusiu­tuu hitaas­ti. Uusia raken­nuk­sia val­mis­tuu vuo­sit­tain vain pie­ni osa koko raken­nus­kan­nas­ta, joten ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös ole­mas­sa ole­vien raken­nus­ten huo­mioi­mis­ta.

– Raken­nus­kan­ta uusiu­tuu vain noin pro­sen­tin tai pari vuo­des­sa. Sik­si siel­lä ole­mas­sa ole­vas­sa raken­nus­kan­nas­sa on myös pal­jon teh­tä­vää, Neva­la tote­aa.

Direk­tii­vin tavoit­tee­na on vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta ja sitä kaut­ta raken­nus­ten aiheut­ta­mia pääs­tö­jä koko EU:n alu­eel­la. Jokai­nen jäsen­maa toteut­taa tavoit­tei­ta kui­ten­kin omal­la taval­laan.

Suo­mes­sa kes­kei­sek­si työ­ka­luk­si on valit­tu jo ennes­tään tut­tu ener­gia­to­dis­tus ja sen yhtey­des­sä käy­tet­tä­vä E‑luku.

EPBD:n suu­rin yllä­tys pien­ta­loa­suk­kaal­le saat­taa olla se, ettei suu­ria yllä­tyk­siä ole­kaan tulos­sa. Nykyis­ten luon­nos­ten mukaan van­hoi­hin oma­ko­ti­ta­loi­hin ei ole tulos­sa pakol­li­sia ener­gia­sa­nee­rauk­sia.

E‑luku on raken­nus­ten oma “EU-kulu­tus­lu­ke­ma”

Moni on näh­nyt ener­gia­to­dis­tuk­ses­sa kir­jai­mia A:sta G:hen, mut­ta har­vem­pi tie­tää, mitä nii­den taus­tal­la ole­va E‑luku oikeas­taan tar­koit­taa.

Neva­lan mukaan ver­taus auto­jen viral­li­seen polt­toai­neen­ku­lu­tuk­seen aut­taa hah­mot­ta­maan asi­aa.

– E‑luku on raken­nus­ten las­ken­nal­li­nen mit­ta­ri samal­la taval­la kuin auto­jen EU-kulu­tus­lu­ke­mat. Tar­koi­tus on saa­da raken­nuk­set ver­tai­lu­kel­poi­sik­si kes­ke­nään, hän kuvai­lee.

E‑luku ei siis ker­ro suo­raan todel­lis­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta. Sen sijaan se perus­tuu vakioi­tui­hin ole­tuk­siin raken­nuk­sen käy­tös­tä. Muka­na ovat muun muas­sa raken­nuk­sen eris­tys­rat­kai­sut, ilman­vaih­don läm­mön­tal­teen­ot­to, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä sekä raken­nuk­sen ener­gian­tuo­tan­to.

Aja­tuk­se­na on, että kah­ta saman­lais­ta raken­nus­ta voi­daan ver­tail­la kes­ke­nään riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon nii­den asuk­kaat todel­li­suu­des­sa kulut­ta­vat ener­gi­aa.

Tämä tekee ener­gia­to­dis­tuk­ses­ta hyö­dyl­li­sen esi­mer­kik­si asun­to­kau­pas­sa.

– Samal­la taval­la kuin jää­kaap­pi voi olla A- tai C‑luokkaa, ener­gia­to­dis­tus aut­taa ver­tai­le­maan raken­nuk­sia kes­ke­nään, Neva­la sanoo.

Mitä muu­tok­sia E‑lukuun on tulos­sa?

Yksi direk­tii­vin näky­vim­mis­tä vai­ku­tuk­sis­ta liit­tyy juu­ri E‑lukuun ja ener­gia­luo­ki­tuk­siin.

Uusis­sa luon­nok­sis­sa ener­gia­luok­kien taus­tal­la ole­vat E‑lukurajat pie­ne­ne­vät noin 25–30 pro­sent­tia. Samal­la myös ener­gia­muo­to­jen pai­no­tus­ker­toi­met muut­tu­vat.

Käy­tän­nös­sä lop­pu­tu­los voi olla yllät­tä­vä: raken­nuk­sen ener­gia­luok­ka saat­taa pysyä sama­na, vaik­ka itse E‑luku muut­tuu.

– Täs­sä tulee vähän plus mii­nus nol­la ‑efek­ti. Sama raken­nus voi saa­da edel­leen saman ener­gia­luo­kan, vaik­ka E‑luku näyt­tää pie­nem­mäl­tä kuin ennen, Neva­la ker­too.

Taus­tal­la vai­kut­taa muun muas­sa säh­kön­tuo­tan­non ja kau­ko­läm­mön pääs­tö­jen vähe­ne­mi­nen Suo­mes­sa.

Uudis­ra­ken­ta­mi­seen pie­niä kiris­tyk­siä

Vaik­ka nykyi­siin oma­ko­ti­ta­loi­hin ei näyt­täi­si ole­van tulos­sa suu­ria vel­voit­tei­ta, uudis­ra­ken­ta­mi­nen kiris­tyy jon­kin ver­ran.

Neva­lan mukaan muu­tok­set ovat kui­ten­kin mal­til­li­sia.

– En näki­si mitään kau­hean mul­lis­ta­via muu­tok­sia, jot­ka aiheut­tai­si­vat mer­kit­tä­viä pai­nei­ta siir­tyä johon­kin tiet­tyyn läm­mi­tys­muo­toon, hän arvioi.

Yksi näky­vim­mis­tä muu­tok­sis­ta kos­kee raken­nus­ten läm­pö­hä­viöi­tä. Raken­nus­lu­van yhtey­des­sä teh­tä­vä läm­pö­hä­viöi­den tasaus­las­ken­ta kiris­tyy noin kym­me­nel­lä pro­sen­til­la.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa entis­tä parem­paa raken­nus­vai­pan tii­veyt­tä, toi­mi­vaa läm­mön­tal­teen­ot­toa ja huo­lel­lis­ta ener­gia­suun­nit­te­lua.

Val­tao­sal­le nykyi­sis­tä uudis­ra­ken­nuk­sis­ta muu­tos ei kui­ten­kaan aiheu­ta suu­ria ongel­mia, sil­lä nykyi­nen raken­ta­mi­sen taso on jo val­miik­si kor­kea.

– Jos ilman­vaih­don läm­mön­tal­teen­ot­to ja raken­nus­vai­pan tii­viys ovat hyväl­lä tasol­la, mitään kovin suu­ria temp­pu­ja ei tar­vit­se teh­dä, Neva­la tote­aa.

Aurin­ko­pa­nee­lit tule­vat mukaan kes­kus­te­luun

Yksi pal­jon huo­mio­ta saa­nut osa direk­tii­viä liit­tyy aurin­koe­ner­gi­aan.

Vuo­des­ta 2030 läh­tien uusis­sa asuin­ra­ken­nuk­sis­sa aurin­koe­ner­gian hyö­dyn­tä­mi­nen pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­mioi­da.

Käy­tän­nös­sä tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta auto­maat­tis­ta panee­li­pak­koa.

– Jos jär­jes­tel­mä ei ole tek­ni­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa tai talou­del­li­ses­ti jär­ke­vä, sen voi jät­tää teke­mät­tä. Esi­mer­kik­si voi­mak­kaas­ti var­jos­te­tul­la ton­til­la takai­sin­mak­suai­ka voi olla niin pit­kä, ettei jär­jes­tel­mä ole perus­tel­tu, Neva­la ker­too.

Direk­tii­vin tavoit­tee­na ei ole pakot­taa jokais­ta oma­ko­tia­su­jaa remont­tiin, vaan ohja­ta eri­tyi­ses­ti uut­ta raken­ta­mis­ta ja suu­ria raken­nus­ko­ko­nai­suuk­sia entis­tä ener­gia­te­hok­kaam­paan suun­taan.

Miten eri läm­mi­tys­muo­dot näky­vät direk­tii­vis­sä?

Läm­mi­tys­muo­to­jen välil­lä direk­tii­vi pyr­kii ohjaa­maan eri­tyi­ses­ti pois fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä.

Käy­tän­nös­sä tämä näkyy ener­gia­muo­to­ker­toi­mis­sa, jot­ka vai­kut­ta­vat raken­nuk­sen E‑lukuun.

Läm­pö­pum­put, kau­ko­läm­pö ja uusiu­tu­vat ener­gia­läh­teet saa­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti parem­mat läh­tö­koh­dat kuin fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin perus­tu­vat rat­kai­sut.

– Kaik­kein vah­vim­min direk­tii­vis­tä pais­taa läpi fos­sii­li­sen ener­gian käy­tön vähen­tä­mi­nen raken­nuk­sis­sa, Neva­la tote­aa.

Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta liit­tyy kau­ko­läm­pöön. Luon­nok­sis­sa esi­te­tään mah­dol­li­suut­ta huo­mioi­da pai­kal­li­sen kau­ko­läm­mön todel­li­nen vähä­pääs­töi­syys nykyis­tä parem­min.

Tämä voi­si antaa eri­tyi­sen vähä­pääs­töi­sil­le kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mil­le lisäe­tua ener­gia­las­ken­nas­sa.

Entä hybri­di­jär­jes­tel­mät?

Suo­mes­sa on vii­me vuo­si­na toteu­tet­tu run­saas­ti hybri­di­rat­kai­su­ja, jois­sa esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu tai maa­läm­pö toi­mii pää­läm­mi­tys­muo­to­na ja van­ha öljy­kat­ti­la jää tuek­si kovim­pia pak­ka­sia var­ten.

Neva­lan mukaan nykyi­nen las­ken­ta­mal­li tun­nis­taa myös täl­lai­set rat­kai­sut.

– Jos läm­pö­pum­pul­la tuo­te­taan esi­mer­kik­si 80 pro­sent­tia vuo­den ener­gian­tar­pees­ta ja kat­ti­lal­la loput, las­ken­ta kyl­lä huo­mioi tämän posi­tii­vi­ses­ti, eli ener­gian­tuot­to­mää­rien suh­tees­sa, hän sanoo.

Sen sijaan uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set polt­toai­neet tai bio­kaa­su huo­mioi­daan las­ken­nas­sa fos­sii­lis­tien polt­toai­nei­den ener­gia­muo­to­ker­toi­mil­la, eli ener­gian­tuo­tan­to­jär­jes­tel­män mukaan. Vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä ei huo­mioi­da säh­kö­so­pi­muk­sen laa­tua.

EPBD:n ydin ei ole pakot­ta­mi­nen vaan ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen. Mitä vähem­män ener­gi­aa raken­nus tar­vit­see, sitä parem­min se kes­tää myös tule­vai­suu­den ener­gia­hin­to­jen hei­lah­te­lu­ja.

Suu­rin hel­po­tus: van­hoi­hin oma­ko­ti­ta­loi­hin ei pak­koa

Ehkä kaik­kein tär­kein tie­to suo­ma­lai­sil­le pien­ta­loa­suk­kail­le liit­tyy sii­hen, mitä direk­tii­vi ei tee.

Nykyis­ten luon­nos­ten perus­teel­la van­hoi­hin oma­ko­ti­ta­loi­hin ei ole tulos­sa pakol­li­sia ener­gia­te­hok­kuus­re­mont­te­ja tai uusia E‑lukurajoja.

– Var­maan aika monel­la säräh­tää kor­vaan, kun puhu­taan direk­tii­veis­tä, raken­ta­mi­ses­ta ja ener­gia­vaa­ti­muk­sis­ta. Moni ajat­te­lee heti, että nyt tulee pak­ko remon­toi­da. Tämän­het­ki­sen tie­don perus­teel­la täl­lais­ta pak­koa ei kui­ten­kaan ole tulos­sa pien­ta­loi­hin, Neva­la pai­not­taa.

Direk­tii­vi näyt­tää koh­dis­ta­van suu­rim­man ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mis­pai­neen mui­hin kuin asuin­ra­ken­nuk­siin sekä ammat­ti­mai­ses­ti omis­tet­tui­hin kiin­teis­töi­hin.

Tämä on Neva­lan mukaan myös sosi­aa­li­ses­ti perus­tel­tu rat­kai­su.

– On ihan jär­ke­vää, että pai­net­ta ei koh­dis­te­ta lii­kaa esi­mer­kik­si muut­to­tap­pio­aluei­den oma­ko­ti­ta­loi­hin, jois­sa ener­gia­sa­nee­raus­ten rahoit­ta­mi­nen voi­si olla vai­ke­aa, hän tote­aa.

Tule­vai­suu­den talo kulut­taa vähem­män ener­gi­aa

Vaik­ka direk­tii­vi ei pako­ta pien­ta­loa­suk­kai­ta suu­riin toi­men­pi­tei­siin, sen vies­ti tule­vai­suu­des­ta on sel­vä.

Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus, läm­mön­tal­teen­ot­to, hyvä eris­tys­ta­so ja uusiu­tu­van ener­gian hyö­dyn­tä­mi­nen koros­tu­vat entis­tä enem­män.

Samal­la ener­gia­te­hok­kuus on myös talou­del­li­nen kysy­mys.

– Mitä vähem­män ener­gi­aa taloon tar­vit­see ostaa ulko­puo­lel­ta, sitä pie­nem­pi ris­ki asuk­kaal­la on ener­gian hin­nan vaih­te­luil­le. Useim­mat kulu­tus­ta vähen­tä­vät toi­men­pi­teet ovat myös talou­del­li­ses­ti jär­ke­viä, Neva­la muis­tut­taa.

Lue myös

Aihees­ta on jul­kais­tu aiem­min Läm­möl­lä-leh­des­sä myös seu­raa­vat artik­ke­lit:

• Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi – mitä EPBD tar­koit­taa taval­li­sel­le talo­no­mis­ta­jal­le?
• EU-jar­go­nia ilta­pa­lak­si – mitä EPBD ja sen lausun­to tar­koit­taa oma­ko­ti­ta­loil­le?