Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten moni suo­ma­lai­nen ei juu­ri miet­ti­nyt, mil­loin läm­min­ve­si­va­raa­ja käyn­nis­tyy tai pal­jon­ko talon läm­mit­tä­mi­nen mak­saa. Ener­gia­krii­si, säh­kön voi­mak­kaat hin­ta­vaih­te­lut ja maa­il­man­po­liit­ti­nen epä­var­muus muut­ti­vat tilan­teen. Nyt kulut­ta­jat seu­raa­vat ener­gian­ku­lu­tus­taan tar­kem­min ja odot­ta­vat läm­mi­tys­jär­jes­tel­mil­tä sääs­tö­jä, jous­ta­vuut­ta ja toi­min­ta­var­muut­ta. Läm­möl­lä-leh­ti kes­kus­te­li 50 vuot­ta täyt­tä­neen Kau­ko­ran Jon­ne Lemi­sen ja Jari Arvo­lan kans­sa sii­tä, miten suo­ma­lai­nen läm­mit­tä­mi­nen on muut­tu­nut ja mil­tä ener­gia-alan tule­vai­suus näyt­tää.

Hel­sin­gin Mes­su­kes­kuk­sen Finn­Build 2026 ‑mes­suil­la näh­tiin jäl­leen läpi­leik­kaus talo­tek­nii­kan nyky­ti­lan­tees­ta. Esil­lä oli läm­pö­pump­pu­ja, säh­kö­kat­ti­loi­ta, läm­min­ve­si­va­raa­jia, auto­maa­tio­ta ja eri­lai­sia rat­kai­su­ja, joi­den avul­la ener­gi­aa voi­daan käyt­tää aiem­paa tehok­kaam­min.

Yksi mes­su­jen näyt­teil­lea­set­ta­jis­ta oli suo­ma­lai­nen Kau­ko­ra Oy, jon­ka Jäs­pi-tuo­te­merk­ki on tut­tu monil­le oma­ko­ti­ta­lo­jen omis­ta­jil­le ja talo­tek­nii­kan ammat­ti­lai­sil­le.

Kau­ko­ran his­to­ria ulot­tuu vuo­den 1976 alkuun. Vii­den vuo­si­kym­me­nen aika­na yri­tys on näh­nyt suo­ma­lai­sen läm­mi­tyk­sen muut­tu­van öljy- ja puu­kat­ti­loi­den aika­kau­des­ta läm­pö­pump­pui­hin, säh­köis­ty­viin läm­mi­tys­jär­jes­tel­miin ja digi­taa­li­seen ohjauk­seen.

Yri­tyk­sen laa­ja tuo­te­va­li­koi­ma kat­taa niin perin­tei­siä kat­ti­loi­ta kuin läm­pö­pump­pu­ja, säh­kö­kat­ti­loi­ta ja eri­lai­sia varaa­jia. Rat­kai­su­ja käy­te­tään oma­ko­ti­ta­lois­sa, talo­yh­tiöis­sä sekä suu­rem­mis­sa kiin­teis­töis­sä ja teol­li­suu­des­sa.

Juu­ri pit­kä koke­mus ja eri­lais­ten läm­mi­tys­tek­nii­koi­den tun­te­mus teke­vät yri­tyk­sen edus­ta­jis­ta kiin­nos­ta­via kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­ta, kun puhu­taan ener­gia-alan muu­tok­ses­ta.

Läm­möl­lä-leh­ti haas­tat­te­li Kau­ko­ran Jon­ne Lemis­tä ja Jari Arvo­laa ennen mes­su­ja. Finn­Buil­dis­sa kes­kus­te­lut sai­vat ajan­koh­tai­sen kehyk­sen: ener­gias­ta on tul­lut yksi asu­mi­sen ja talo­tek­nii­kan puhu­tuim­mis­ta kysy­myk­sis­tä.

Kun säh­kö oli hal­paa, kulu­tus­ta ei tar­vin­nut miet­tiä

Vie­lä 2010-luvul­la säh­kön hin­ta oli monel­le koti­ta­lou­del­le suh­teel­li­sen huo­maa­ma­ton osa asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­sia.

Läm­mi­tys oli pääl­lä, läm­min­ve­si­va­raa­ja teki teh­tä­vän­sä ja sau­naa läm­mi­tet­tiin sil­loin, kun sil­tä tun­tui. Har­va seu­ra­si säh­kön tun­ti­hin­to­ja tai poh­ti, voi­si­ko läm­pi­män käyt­tö­ve­den val­mis­tuk­sen siir­tää edul­li­sem­paan ajan­koh­taan.

Tilan­ne muut­tui eri­tyi­ses­ti vuo­sien 2021–2023 ener­gia­krii­sin aika­na. Säh­kön mark­ki­na­hin­nat nousi­vat ajoit­tain poik­keuk­sel­li­sen kor­keik­si, ja samal­la ener­gian saa­ta­vuu­des­ta sekä huol­to­var­muu­des­ta alet­tiin kes­kus­tel­la aivan uudel­la taval­la.

Kau­ko­ran Jari Arvo­lan mukaan muu­tos näkyy sel­väs­ti kulut­ta­jien käyt­täy­ty­mi­ses­sä.

– Kyl­lä ihmi­set ovat todel­la kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, mitä säh­kö mak­saa, miten sitä käy­te­tään ja kuin­ka pal­jon sitä talos­sa kuluu. Säh­kön ja säh­kön­siir­ron kal­lis­tu­mi­nen on teh­nyt ener­gias­ta ison asu­mis­ku­lun, Jari Arvo­la ker­too.

Eri­tyi­ses­ti pörs­si­säh­kön yleis­ty­mi­nen on muut­ta­nut kulut­ta­jien ajat­te­lua.

Aikai­sem­min säh­kö­so­pi­muk­sen hin­ta pysyi usein sama­na vuo­ro­kau­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta. Nyt yhä useam­pi seu­raa, mil­loin säh­kö on hal­paa ja mil­loin sen käyt­tä­mi­nen kan­nat­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan ajoit­taa myö­hem­mäk­si.

– Var­sin­kin pörs­si­säh­kön käyt­tä­jät ovat kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, miten hal­po­ja tun­te­ja pys­tyt­täi­siin hyö­dyn­tä­mään enem­män. Säh­kön hin­nas­sa voi olla todel­la suu­ria vaih­te­lui­ta, Arvo­la sanoo.

Ener­gia­krii­si muut­ti kulut­ta­jien ajat­te­lun: läm­mi­tyk­sen ei enää odo­te­ta vain toi­mi­van, vaan myös osaa­van käyt­tää ener­gi­aa mah­dol­li­sim­man edul­li­ses­ti.

Maa­il­man­po­li­tiik­ka näkyy suo­ma­lai­sen kodin läm­mi­tys­las­kus­sa

Ener­gia­krii­si ei syn­ty­nyt tyh­jäs­tä.

Venä­jän hyök­käys­so­ta Ukrai­naan vuon­na 2022 muut­ti perus­teel­li­ses­ti Euroo­pan ener­gia­mark­ki­noi­ta. Venä­läi­sen ener­gian tuon­nin vähen­ty­mi­nen, maa­kaa­sun saa­ta­vuu­teen liit­ty­neet ongel­mat ja ener­gia­mark­ki­noi­den epä­var­muus hei­jas­tui­vat säh­kön, kaa­sun ja mui­den ener­gia­muo­to­jen hin­toi­hin.

Vaik­ka Euroo­pan ener­gia­jär­jes­tel­mä on sit­tem­min sopeu­tu­nut tilan­tee­seen, geo­po­liit­ti­set ris­kit eivät ole kadon­neet.

Myös Lähi-idän jän­nit­teet ja eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­to­jen ja Ira­nin väli­set suh­teet vai­kut­ta­vat ener­gia­mark­ki­noi­den odo­tuk­siin. Yksi kes­kei­sis­tä ris­ki­koh­teis­ta on Hor­muzin­sal­mi, jon­ka kaut­ta kul­kee mer­kit­tä­vä osa maa­il­man meri­teit­se kul­je­tet­ta­vas­ta öljys­tä ja nes­tey­te­tys­tä maa­kaa­sus­ta.

Jos kul­je­tuk­set sal­mes­sa häi­riin­ty­vät, vai­ku­tuk­set voi­vat näkyä kan­sain­vä­li­sis­sä öljyn ja kaa­sun hin­nois­sa. Suo­meen vai­ku­tuk­set välit­ty­vät muun muas­sa polt­toai­nei­den hin­to­jen ja laa­jem­pien ener­gia­mark­ki­noi­den kaut­ta.

Suo­men säh­kö­mark­ki­noil­la hin­nan­muo­dos­tuk­seen vai­kut­ta­vat kui­ten­kin myös monet muut teki­jät: sää, tuu­li­voi­man tuo­tan­to, säh­kön­ku­lu­tus, voi­ma­lai­tos­ten käy­tet­tä­vyys, siir­to­yh­tey­det ja Poh­jois­mai­den yhtei­nen säh­kö­mark­ki­na.

Sik­si kan­sain­vä­li­sen öljyn hin­nan nousu ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta vas­taa­vaa nousua suo­ma­lai­sen pörs­si­säh­kön hin­nas­sa.

Kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta koko­nai­suus voi sil­ti tun­tua vai­keas­ti enna­koi­ta­val­ta. Kodin läm­mi­tys­las­kuun voi­vat vai­kut­taa tapah­tu­mat, joi­hin yksit­täi­nen suo­ma­lai­nen ei pys­ty mil­lään taval­la vai­kut­ta­maan.

Jon­ne Lemi­nen näkee juu­ri kus­tan­nus­ten kas­vun kes­kei­se­nä syy­nä sii­hen, mik­si ener­gia­te­hok­kuus kiin­nos­taa nyt aivan eri taval­la kuin aikai­sem­min.

– Kun ener­gia oli hal­paa, sii­hen ei kiin­ni­tet­ty samal­la taval­la huo­mio­ta. Mut­ta kun las­ku onkin yhtäk­kiä pal­jon suu­rem­pi kuin mihin on totut­tu, se herät­tää ja ravis­te­lee asiak­kai­ta, Jon­ne Lemi­nen tote­aa.

Lemi­sen mukaan läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on yksi niis­tä kodin osa-alueis­ta, jois­sa kulut­ta­jal­la on todel­li­sia mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa kus­tan­nuk­siin­sa.

– Talon läm­mi­tys vie kui­ten­kin mer­kit­tä­vän osan asu­mi­sen kuu­kausit­tai­sis­ta menois­ta. Sik­si ihmi­set yrit­tä­vät entis­tä enem­män löy­tää kei­no­ja, joil­la läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia saa­daan pie­nen­net­tyä, Lemi­nen ker­too.

Enää ei rii­tä, että läm­mi­tys­lai­te vain läm­mit­tää

Muu­tos kulut­ta­jien käyt­täy­ty­mi­ses­sä näkyy myös talo­tek­nii­kan kehi­tyk­ses­sä.

Aikai­sem­min läm­mi­tys­lait­teen tär­kein teh­tä­vä oli tuot­taa riit­tä­väs­ti läm­pöä ja läm­min­tä käyt­tö­vet­tä. Nykyi­sin lait­teil­ta odo­te­taan lisäk­si ener­gia­te­hok­kuut­ta, etä­oh­jat­ta­vuut­ta ja kykyä rea­goi­da säh­kön hin­nan vaih­te­lui­hin.

Esi­mer­kik­si läm­min­ve­si­va­raa­jan ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se läm­mit­tää vet­tä juu­ri sil­lä het­kel­lä, kun säh­kö on kal­leim­mil­laan.

Vet­tä voi­daan läm­mit­tää etu­kä­teen edul­li­sem­mal­la säh­köl­lä ja varas­toi­da läm­pöä myö­hem­pää käyt­töä var­ten.

Arvo­la ker­too, että täl­lai­nen ajat­te­lu näkyy jo käy­tän­nön tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä.

– Läm­mi­tys­tä voi­daan ohja­ta niin, että pyri­tään vält­tä­mään kaik­kein kal­leim­pia pörs­si­säh­kön tun­te­ja ja vart­te­ja. Kun tar­vit­ta­vat ase­tuk­set on teh­ty, jär­jes­tel­mä voi hoi­taa ohjauk­sen auto­maat­ti­ses­ti, Arvo­la selit­tää.

Kau­ko­ran mes­suo­sas­tol­la esi­tel­ty äly­käs läm­min­ve­si­va­raa­ja oli yksi esi­merk­ki kehi­tyk­ses­tä. Sen toi­min­taa voi­daan ohja­ta säh­kön hin­nan perus­teel­la, ja käyt­tä­jä voi seu­ra­ta esi­mer­kik­si läm­pi­män veden saa­ta­vuut­ta sekä kulu­tus­tot­tu­muk­sia.

Kyse ei kui­ten­kaan ole vain yhden val­mis­ta­jan rat­kai­sus­ta, vaan koko talo­tek­niik­ka-alan kehi­tys­suun­nas­ta.

Säh­kön hin­taan rea­goi­va ohjaus on yleis­ty­nyt läm­pö­pum­puis­sa, säh­kö­kat­ti­lois­sa, varaa­jis­sa ja muis­sa säh­köä käyt­tä­vis­sä jär­jes­tel­mis­sä.

Tär­ke­ää on myös erot­taa toi­sis­taan ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ja kulu­tuk­sen ajoit­ta­mi­nen. Kun läm­min­ve­si­va­raa­ja käyt­tää saman mää­rän säh­köä mut­ta edul­li­sem­paan aikaan, säh­kö­las­ku voi pie­nen­tyä, vaik­ka kulu­tet­tu ener­gia­mää­rä ei juu­ri muut­tui­si.

Var­si­nais­ta ener­gian­sääs­töä syn­tyy esi­mer­kik­si läm­pö­hä­viöi­den pie­nen­tä­mi­ses­tä, jär­jes­tel­män oikeis­ta sää­döis­tä ja läm­pö­pump­pu­jen hyväs­tä hyö­ty­suh­tees­ta.

Tule­vai­suu­den talo seu­raa säh­kön hin­taa ja oppii asuk­kai­den tavoil­le

Lemi­sen mukaan läm­mi­tys­tek­nii­kan suu­rin muu­tos seu­raa­vien vuo­sien aika­na ei vält­tä­mät­tä tapah­du itse läm­mön­tuo­tan­to­lait­teis­sa.

Läm­pö­pum­put kehit­ty­vät, kyl­mä­ai­neet muut­tu­vat ja hyö­ty­suh­teet para­ne­vat, mut­ta eri­tyi­sen suu­ri kehi­ty­sas­kel saat­taa liit­tyä sii­hen, miten jär­jes­tel­miä ohja­taan.

– Vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den aika­na lait­tei­siin on tul­lut koko ajan enem­män älyä. Etä­oh­jaus on yleis­ty­nyt, ja pörs­si­säh­kön seu­ran­nas­ta alkaa tul­la monis­sa tuot­teis­sa jo lähes vaa­ti­mus, Lemi­nen ker­too.

Tule­vai­suu­des­sa jär­jes­tel­mät voi­vat ottaa nykyis­tä tar­kem­min huo­mioon säh­kön vart­ti­hin­nat, sää­en­nus­teet ja raken­nuk­sen ener­gian­tar­peen.

Lisäk­si läm­mi­tyk­sen ohjaus voi perus­tua yhä enem­män asuk­kai­den todel­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen.

Jos talo oppii, mil­loin asuk­kaat ovat yleen­sä koto­na ja mil­loin läm­min­tä käyt­tö­vet­tä tar­vi­taan eni­ten, se voi ajoit­taa ener­gian­käyt­töä auto­maat­ti­ses­ti.

Samal­la jär­jes­tel­mä voi hyö­dyn­tää ennus­tei­ta sii­tä, mil­loin säh­kö on edul­li­sin­ta.

– Uskon, että kehi­tys menee sii­hen suun­taan, että lait­teet seu­raa­vat entis­tä tar­kem­min säh­kön hin­taa, sää­tä ja asiak­kaan käyt­tö­tot­tu­muk­sia. Suu­rin muu­tos näkyy toden­nä­köi­ses­ti juu­ri älyn lisään­ty­mi­se­nä, Lemi­nen arvioi.

Hän ei kui­ten­kaan usko, että kulut­ta­jat halua­vat jat­ku­vas­ti sää­tää läm­mi­tys­jär­jes­tel­mi­ään itse.

Päin­vas­toin.

– Taval­li­nen kulut­ta­ja halu­aa ennen kaik­kea help­pout­ta. Lait­teen ase­tuk­sia saa­te­taan alus­sa tut­kia innok­kaas­ti, mut­ta sen jäl­keen jär­jes­tel­män odo­te­taan toi­mi­van taus­tal­la mah­dol­li­sim­man itse­näi­ses­ti, Lemi­nen sanoo.

Tämä aset­taa lai­te­val­mis­ta­jil­le uuden­lai­sen haas­teen.

Jär­jes­tel­mien pitää olla riit­tä­vän älyk­käi­tä hyö­dyn­tä­mään vaih­te­le­via ener­gia­hin­to­ja, mut­ta samal­la niin help­po­käyt­töi­siä, ettei kulut­ta­jan tar­vit­se ryh­tyä oman talon­sa koko­päi­väi­sek­si ener­gian­hal­lin­ta­pääl­li­kök­si.

Tule­vai­suu­den läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ei vain rea­goi läm­pö­ti­laan. Se voi enna­koi­da säh­kön hin­taa, sää­tä ja asuk­kai­den ener­gian­tar­vet­ta – ilman jat­ku­vaa käsin sää­tä­mis­tä.

Oikea mitoi­tus voi olla tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­sim­man suu­ri lai­te

Ener­gia-alan muu­tos on vai­kut­ta­nut myös sii­hen, miten läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä suun­ni­tel­laan.

Aikai­sem­min esi­mer­kik­si öljy- ja puu­kat­ti­loi­den mitoi­tuk­ses­sa saa­tet­tiin suo­sia var­muu­den vuok­si rei­lua kapa­si­teet­tia.

Nykyi­sis­sä läm­pö­pump­pu­jär­jes­tel­mis­sä mah­dol­li­sim­man suu­ri lai­te ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole paras tai talou­del­li­sin rat­kai­su.

Lemi­sen mukaan kulut­ta­jien kas­va­neet vaa­ti­muk­set ener­gia­te­hok­kuu­des­ta ovat ohjan­neet myös lai­te­val­mis­ta­jia ja suun­nit­te­li­joi­ta ajat­te­le­maan uudel­la taval­la.

– Ennen saa­tet­tiin aja­tel­la, että lai­te­taan var­muu­den vuok­si vähän isom­pi kat­ti­la. Läm­pö­pump­pu­jen kans­sa pitää kui­ten­kin miet­tiä mitoi­tus­ta tar­kem­min. Yli­mi­toit­ta­mi­nen voi kas­vat­taa vuo­sit­tai­sia kus­tan­nuk­sia, Lemi­nen huo­maut­taa.

Läm­pö­pum­pun toi­min­ta riip­puu muun muas­sa raken­nuk­sen läm­mön­tar­pees­ta, läm­mön­ja­ko­jär­jes­tel­mäs­tä ja ulko­läm­pö­ti­las­ta.

Jos lai­te on vää­rin mitoi­tet­tu, sen toi­min­ta ei vält­tä­mät­tä ole opti­maa­lis­ta.

Oikean mitoi­tuk­sen lisäk­si rat­kai­se­via ovat jär­jes­tel­män sää­döt, läm­mi­tys­ver­kos­ton läm­pö­ti­lat sekä se, miten mah­dol­li­set muut läm­mön­läh­teet toi­mi­vat läm­pö­pum­pun rin­nal­la.

Sik­si ener­gia­re­mont­tia suun­nit­te­le­van kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko raken­nuk­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää yksit­täi­sen lait­teen sijaan.

Van­ha läm­min­ve­si­va­raa­ja voi olla osa tule­vai­suu­den ener­gia­jär­jes­tel­mää

Kaik­ki ener­gia­te­hok­kuu­den paran­nuk­set eivät edel­ly­tä koko­naan uuden läm­mi­tys­jär­jes­tel­män hank­ki­mis­ta.

Lemi­nen nos­taa esi­mer­kik­si van­hat, suu­ret ener­gia­va­raa­jat, joi­ta käy­tet­tiin aikai­sem­min eri­tyi­ses­ti yösäh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä.

Nii­den toi­min­ta­pe­ri­aa­te oli yksin­ker­tai­nen: varaa­jaan ladat­tiin läm­pöä edul­li­sem­man yösäh­kön aika­na, ja varas­toi­tua läm­pöä hyö­dyn­net­tiin päi­vän mit­taan.

Samaa peri­aa­tet­ta voi­daan sovel­taa nykyi­seen pörs­si­säh­köön.

– Van­ho­ja yösäh­kö­va­raa­jia on edel­leen pal­jon käy­tös­sä, mut­ta nii­tä ei vält­tä­mät­tä hyö­dyn­ne­tä opti­maa­li­ses­ti pörs­si­säh­kön kans­sa. Nii­tä voi­si tie­tyis­sä tapauk­sis­sa muo­ka­ta niin, että varaa­jaa läm­mi­te­tään säh­kön olles­sa edul­lis­ta, Lemi­nen ker­too.

Aja­tus on kiin­nos­ta­va myös sik­si, että varaa­ja toi­mii erään­lai­se­na läm­pö­ak­ku­na.

Säh­köä käy­te­tään sil­loin, kun se on edul­lis­ta, ja ener­gia varas­toi­daan läm­pi­mään veteen.

Myö­hem­min läm­pö voi­daan siir­tää raken­nuk­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään.

Läm­pö­va­ras­to ei kui­ten­kaan ole sama asia kuin säh­kö­ak­ku. Sii­hen varas­toi­tua ener­gi­aa voi­daan käyt­tää läm­mi­tyk­seen ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­seen, mut­ta sitä ei voi­da sel­lai­se­naan palaut­taa säh­kök­si kodin­ko­nei­den käyt­töön.

Lemi­nen uskoo myös var­si­nais­ten kotiak­ku­jen yleis­ty­vän tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä ja hin­to­jen mah­dol­li­ses­ti las­kies­sa.

Samal­la hän muis­tut­taa, että inves­toin­nin talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus pitää arvioi­da tapaus­koh­tai­ses­ti.

Huol­to­var­muus nousi takai­sin läm­mi­tys­kes­kus­te­luun

Ener­gia­krii­si ja kan­sain­vä­li­sen tur­val­li­suus­ti­lan­teen heik­ke­ne­mi­nen ovat nos­ta­neet esil­le myös kysy­myk­sen huol­to­var­muu­des­ta.

Mitä tapah­tuu, jos säh­kö kat­ke­aa pit­käk­si aikaa? Entä jos yhden ener­gia­muo­don hin­ta nousee poik­keuk­sel­li­sen kor­keak­si?

Lemi­sen mukaan kiin­nos­tus useam­paa läm­mön­läh­det­tä hyö­dyn­tä­viin jär­jes­tel­miin liit­tyy osit­tain juu­ri tähän.

– Ihmi­set alka­vat nyky­ään arvos­taa huol­to­var­muut­ta enem­män. Esi­mer­kik­si ener­gia­va­raa­ja tai öljy­kat­ti­la osa­na hybri­di­jär­jes­tel­mää voi olla toi­mi­va vaih­toeh­to, Lemi­nen sanoo.

Hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä voi­daan yhdis­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, öljy- tai puu­kat­ti­la, aurin­koe­ner­gia ja varaa­ja.

Jär­jes­tel­mä voi­daan suun­ni­tel­la niin, että eri läm­mön­läh­tei­tä hyö­dyn­ne­tään nii­den vah­vuuk­sien mukaan.

Läm­pö­pump­pu voi tuot­taa suu­ren osan vuo­sit­tai­ses­ta läm­mi­ty­se­ner­gias­ta, kun taas kat­ti­la voi toi­mia lisä­läm­mön­läh­tee­nä kovil­la pak­ka­sil­la.

Varaa­ja puo­les­taan mah­dol­lis­taa läm­mön varas­toin­nin myö­hem­pää käyt­töä var­ten.

Useam­man läm­mön­läh­teen yhdis­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti tee jär­jes­tel­mäs­tä säh­kö­kat­ko­jen kes­tä­vää. Esi­mer­kik­si öljy­pol­tin, auto­maa­tio ja kier­to­ve­si­pum­put tar­vit­se­vat säh­köä. Toi­min­ta­var­muus säh­kö­kat­kon aika­na edel­lyt­tää tar­koi­tuk­seen suun­ni­tel­tua vara­voi­maa tai muu­ta riip­pu­ma­ton­ta läm­mi­tys­rat­kai­sua.

Lemi­nen muis­tut­taa myös, ettei jär­jes­tel­mää kan­na­ta teh­dä tar­peet­to­man moni­mut­kai­sek­si.

Mitä enem­män eri­lai­sia läm­mön­läh­tei­tä, ohjauk­sia ja lait­tei­ta koko­nai­suu­teen yhdis­te­tään, sitä tär­keäm­mik­si nouse­vat hyvä suun­nit­te­lu, auto­maa­tio ja huol­let­ta­vuus.

Säh­köis­ty­mi­nen ete­nee, mut­ta van­ha tek­niik­ka ei katoa yhdes­sä yös­sä

Mil­lai­se­na Lemi­nen sit­ten näkee suo­ma­lai­sen läm­mi­tyk­sen tule­vai­suu­den?

Hänen arvion­sa mukaan säh­köl­lä toi­mi­vat läm­mi­tys­rat­kai­sut ja eri­tyi­ses­ti läm­pö­pum­put vah­vis­ta­vat ase­maan­sa edel­leen.

Taus­tal­la vai­kut­ta­vat sekä ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­set että pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä.

– Jos mie­ti­tään EU tavoit­tei­ta ja läm­mi­tyk­sen säh­köis­ty­mis­tä, läm­pö­pum­put eri muo­dois­saan tule­vat var­mas­ti ole­maan entis­tä mer­kit­tä­väm­mäs­sä ase­mas­sa. Säh­köä voi­daan tuot­taa monel­la taval­la, ja läm­pö­pum­pul­la sii­tä saa­daan läm­pöä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la, Lemi­nen arvioi.

Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että kaik­ki nykyi­set läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät pitäi­si vaih­taa välit­tö­mäs­ti uusiin.

Suo­mes­sa on edel­leen suu­ri mää­rä toi­mi­via öljy‑, puu- ja säh­kö­läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä, joi­den käyt­töi­kää voi­daan jat­kaa huol­lol­la, sää­döil­lä ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sil­la täy­den­nyk­sil­lä.

Myös raken­nus­ten tar­peet vaih­te­le­vat.

Oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tys­rat­kai­su ei ole vält­tä­mät­tä sama kuin suu­ren kiin­teis­tön, teol­li­suus­hal­lin tai kun­nal­li­sen raken­nuk­sen.

Tule­vai­suu­den ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä koros­tuu­kin yksit­täi­sen läm­mi­tys­muo­don sijaan koko­nai­suu­den hal­lin­ta: miten läm­pö tuo­te­taan, varas­toi­daan, jae­taan ja käy­te­tään mah­dol­li­sim­man jär­ke­väs­ti.

Läm­mi­tyk­sen tule­vai­suus ei rat­kea vain sil­lä, mil­lä ener­gi­aa tuo­te­taan. Yhtä tär­ke­ää on, mil­loin sitä käy­te­tään, kuin­ka hyvin sitä varas­toi­daan ja miten eri jär­jes­tel­mät toi­mi­vat yhdes­sä.

Ener­gian hin­nas­ta tuli pysy­vä osa asu­mi­sen pää­tök­sen­te­koa

Yksi asia näyt­tää muut­tu­neen pysy­väs­ti: suo­ma­lai­set eivät enää suh­tau­du ener­gi­aan samal­la taval­la kuin ennen ener­gia­krii­siä.

Arvo­la ker­too seu­raa­van­sa säh­kön hin­taa tar­kas­ti myös omas­sa arjes­saan. Säh­kö­au­ton lataa­mi­nen on yksi esi­merk­ki kulu­tuk­ses­ta, jota voi mah­dol­li­suuk­sien mukaan ajoit­taa edul­li­sem­mil­le tun­neil­le.

– Kyl­lä sitä itse­kin yrit­tää löy­tää ne hal­vim­mat hin­nat niin läm­mi­tyk­seen kuin säh­kö­au­ton lataa­mi­seen. Tilan­ne on mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta myös haas­teel­li­nen, kos­ka säh­kö ei ole ihmi­sil­le mikään pie­ni menoe­rä, Arvo­la tote­aa.

Kulut­ta­jien kas­va­va kiin­nos­tus on samal­la vauh­dit­ta­nut koko talo­tek­niik­ka-alan kehi­tys­tä.

Lai­te­val­mis­ta­jil­ta odo­te­taan parem­paa ener­gia­te­hok­kuut­ta, tar­kem­paa ohjaus­ta, mah­dol­li­suut­ta hyö­dyn­tää vaih­te­le­via säh­kön hin­to­ja ja entis­tä parem­paa tie­toa sii­tä, mitä kodin tek­ni­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä tapah­tuu.

Samaan aikaan maa­il­man­po­li­tiik­ka, ener­gia­mark­ki­nat ja tek­no­lo­gi­nen kehi­tys teke­vät tule­vai­suu­des­ta vai­keas­ti ennus­tet­ta­van.

Var­maa on kui­ten­kin se, että ener­gia-asiois­ta on tul­lut pysy­vä osa suo­ma­lais­ta asu­mis­kes­kus­te­lua.

Finn­Build-mes­su­jen lait­teet ja tek­ni­set rat­kai­sut osoit­ta­vat, kuin­ka pal­jon läm­mi­tys­tek­niik­ka on muut­tu­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä.

Ehkä vie­lä suu­rem­pi muu­tos on kui­ten­kin tapah­tu­nut sii­nä, mitä suo­ma­lai­set läm­mi­tys­jär­jes­tel­mil­tään odot­ta­vat.

Enää ei rii­tä, että talos­sa on läm­min­tä.

Nyt halu­taan myös tie­tää, mitä läm­pö mak­saa – ja voi­si­ko saman muka­vuu­den saa­da aikaan vähän vii­saam­min.