Euro­fue­lin tek­ni­sen komis­sion, PR-komis­sion ja hal­li­tuk­sen kokouk­set jär­jes­tet­tiin huh­ti­kuus­sa Suo­mes­sa Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry:n isän­nöi­mi­nä. Vaik­ka kokous­pöy­dis­sä puhut­tiin EU-direk­tii­veis­tä, tek­no­lo­gia­neut­raa­liu­des­ta ja uusiu­tu­vis­ta polt­toai­neis­ta, aiheil­la on lopul­ta yhteys myös taval­li­sen pien­ta­loa­suk­kaan arkeen: sii­hen, mil­lai­sia läm­mi­tys­rat­kai­su­ja Suo­mes­sa saa tule­vai­suu­des­sa käyt­tää, miten nii­tä koh­del­laan sään­te­lys­sä ja kuin­ka moni­puo­li­se­na kodin ener­gia­pa­let­ti voi­daan pitää.

Euro­fuel kuu­los­taa kau­kai­sel­ta – mut­ta ei ole sitä

Monel­le pien­ta­loa­suk­kaal­le Euro­fuel ei sano nime­nä juu­ri mitään. Kyse ei ole­kaan kulut­ta­ja­jär­jes­tös­tä, vaan euroop­pa­lai­ses­ta yhteis­työ­or­ga­ni­saa­tios­ta, jos­sa ovat muka­na eri mai­den läm­mi­ty­sa­laan liit­ty­vät yhdis­tyk­set sekä alan yri­tyk­siä kan­nat­ta­ja­jä­se­ni­nä.

Euro­fue­lin var­si­nai­nen työ teh­dään siel­lä, mis­sä moni suo­ma­lai­nen pien­ta­loa­su­kas ei arjes­saan käy, mut­ta jon­ka pää­tök­set näky­vät ennem­min tai myö­hem­min myös koto­na: Brys­se­lis­sä.

– Euro­fuel on euroop­pa­lais­ten yhdis­tys­ten yhteis­työyh­dis­tys, jon­ka teh­tä­vä­nä on pyr­kiä vai­kut­ta­maan Brys­se­lis­sä EU-direk­tii­vien val­mis­te­luun. Tavoit­tee­na on, että läm­mi­ty­sa­laan liit­ty­vis­sä direk­tii­veis­sä pysyt­täi­siin tek­no­lo­gia­neut­raa­lis­sa toi­min­nas­sa, Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la ker­too.

Tek­no­lo­gia­neut­raa­lius tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, ettei lain­sää­dän­nös­sä suo­sit­tai­si tai sul­jet­tai­si pois rat­kai­su­ja pel­kän tek­no­lo­gian nimen perus­teel­la. Oleel­li­sem­paa oli­si kat­soa koko­nai­suut­ta: pääs­tö­jä, ener­gia­te­hok­kuut­ta, käyt­tö­var­muut­ta, ole­mas­sa ole­vaa raken­nus­kan­taa ja sitä, mikä rat­kai­su toi­mii mis­sä­kin koh­tees­sa jär­ke­väs­ti.

Mik­si Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys on muka­na?

Kun Euroo­pan tasol­la kes­kus­tel­laan läm­mi­tyk­ses­tä, pääs­töis­tä, ener­gia­te­hok­kuu­des­ta ja tule­vis­ta direk­tii­veis­tä, suo­ma­lai­sel­la läm­mi­tys­sek­to­ril­la on oma äänen­sä muka­na pöy­dis­sä, jois­sa asioi­ta val­mis­tel­laan ja kom­men­toi­daan.

Pien­ta­loa­suk­kaan näkö­kul­mas­ta kyse on lopul­ta sii­tä, että suo­ma­lais­ten kotien eri­tyis­piir­teet eivät unoh­tui­si. Suo­mes­sa on pit­kä läm­mi­tys­kausi, van­haa raken­nus­kan­taa, eri­lai­sia läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä ja pal­jon kote­ja, jois­sa jär­ke­vin rat­kai­su ei vält­tä­mät­tä ole yhden tek­no­lo­gian varaan raken­net­tu mal­li.

Euro­fue­lin työ ei näy suo­raan taval­li­sen pien­ta­loa­suk­kaan arjes­sa, mut­ta sen kaut­ta vai­ku­te­taan sii­hen, mil­lä taval­la läm­mi­tys­rat­kai­su­ja koh­del­laan EU-tason pää­tök­sen­teos­sa.

Kokouk­set Suo­mes­sa – Van­taal­ta Lah­teen

Euro­fuel kokoon­tui Suo­mes­sa 16.–17.4.2026. Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys toi­mi kokous­ten isän­tä­nä ja vas­ta­si käy­tän­nön jär­jes­te­lyis­tä. Koko­nai­suu­teen kuu­lui­vat tek­ni­sen komis­sion kokous, PR-komis­sion kokous sekä Euro­fue­lin hal­li­tuk­sen kokous.

Osal­lis­tu­jia saa­pui Suo­meen muun muas­sa Bel­gias­ta, Sak­sas­ta, Itä­val­las­ta, Espan­jas­ta ja Sveit­sis­tä. Osa osal­lis­tui muka­na myös etäyh­teyk­sien kaut­ta.

Han­nu­lan mukaan Suo­mi tun­ne­taan Euro­fue­lin pii­ris­sä maa­na, jos­sa asiat yleen­sä toi­mi­vat ajal­laan ja jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti.

– Kun Suo­meen tulee, niin tie­tää, että kaik­ki toi­mii. Aika­tau­lut piti­vät tar­kas­ti. Kun sanoin, että bus­si läh­tee hotel­lil­ta kel­lo yhdek­sän, niin bus­si­kus­ki start­ta­si auton juu­ri sil­loin, kun kel­lo nap­sah­ti yhdek­sään, Han­nu­la nau­rah­taa.

Tors­tain kokouk­set jär­jes­tet­tiin Van­taal­la Tech­no­po­lis Avia­po­lik­ses­sa. Per­jan­tai­na ohjel­ma jat­kui Lah­des­sa Oilo­nil­la, jos­sa Euro­fue­lin edus­ta­jat pää­si­vät tutus­tu­maan suo­ma­lai­sen läm­mi­tys­tek­no­lo­gian osaa­mi­seen.

Oilo­nil­la toi­mi­tus­joh­ta­ja Riku Kytö­mä­ki esit­te­li yri­tys­tä, tek­ni­ses­sä osuu­des­sa käy­tiin läpi Oilo­nin rat­kai­su­ja tek­no­lo­gia­joh­ta­ja Joo­nas Kat­te­liuk­sen esit­te­le­mä­nä ja lii­ke­toi­min­ta­joh­ta­ja Tapio Mur­to­nen veti teh­das­kier­rok­set vie­rail­le.

Uusiu­tu­va polt­toai­ne kiin­nos­ti eni­ten

Tek­ni­sen komis­sion kokouk­sen kes­kei­sin aihe oli uusiu­tu­va polt­toai­ne. Nes­teen tuo­te­hal­lin­nas­ta vas­taa­va joh­ta­ja Tee­mu Sar­jo­vaa­ra esit­te­li uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn tilan­net­ta Nes­teen näkö­kul­mas­ta.

Nes­te on maa­il­man joh­ta­va uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den val­mis­ta­ja, ja Suo­mi on uusiu­tu­vien nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­sä monel­la taval­la edel­lä­kä­vi­jä­maa. Tämä kiin­nos­taa myös muu­al­la Euroo­pas­sa.

– Tee­mu Sar­jo­vaa­ra kävi läpi uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn tilan­net­ta, jalos­tus­ka­pa­si­teet­tia ja sitä, miten Nes­te näkee tule­vai­suu­den. Tule­vai­suu­den näky­mä on uusiu­tu­val­le HVO:lle nouse­va, Han­nu­la ker­too.

Han­nu­lan mukaan vies­ti oli sel­vä: uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den kysyn­tä kas­vaa. Kas­vua näh­dään eri­tyi­ses­ti len­to­polt­toai­neis­sa ja lii­ken­tees­sä, mut­ta myös läm­mi­tyk­ses­sä ja työ­ko­neis­sa.

Suo­mel­le tämä on kiin­nos­ta­va paik­ka. Tääl­lä uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta ei käsi­tel­lä vain tule­vai­suu­den kokei­lu­na, vaan sitä on jo todel­li­ses­sa käy­tös­sä.

– Me olem­me Suo­mes­sa sel­keä edel­lä­kä­vi­jä uusiu­tu­van hyö­dyn­tä­mi­ses­sä. Sitä on saa­ta­vil­la tääl­lä laa­jas­ti, ja rat­kai­su­ja on todel­li­ses­sa käy­tös­sä, kun muu­al­la nii­tä vas­ta tes­ta­taan, Han­nu­la tote­aa.

Mik­si tämä kiin­nos­taa pien­ta­loa­su­kas­ta?

Taval­li­sen pien­ta­loa­suk­kaan kan­nal­ta Euro­fue­lin kokouk­ses­sa ei teh­ty pää­tök­siä, jot­ka näkyi­si­vät huo­men­na omas­sa pan­nu­huo­nees­sa tai tek­ni­ses­sä tilas­sa. Sil­ti aihe on tär­keä.

Suo­mes­sa on edel­leen pal­jon kote­ja, jois­sa on öljy­läm­mi­tys tai öljy­läm­mi­tyk­sen ja läm­pö­pum­pun yhdis­tä­vä hybri­di­jär­jes­tel­mä. Kun EU:ssa puhu­taan ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, pääs­töis­tä ja raken­nus­ten läm­mi­tyk­ses­tä, näi­den rat­kai­su­jen koh­te­lu riip­puu pit­käl­ti sii­tä, ymmär­re­tään­kö koko­nai­suus oikein.

Han­nu­lan mukaan yksi Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen kes­kei­nen vies­ti on, että ole­mas­sa ole­vaa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ei aina kan­na­ta repiä pois vain sik­si, että se käyt­tää nes­te­mäis­tä polt­toai­net­ta. Mones­sa van­has­sa pien­ta­los­sa jär­ke­väm­pi rat­kai­su voi olla päi­vit­tää jär­jes­tel­mää, hyö­dyn­tää läm­pö­pump­pua ja käyt­tää rin­nal­la uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta.

– Ole­mas­sa ole­vaa öljy­läm­mi­tys­tä ei kan­na­ta vält­tä­mät­tä pois­taa. Sama tai jopa parem­pi pääs­tö­tu­los voi­daan saa­vut­taa pitä­mäl­lä jär­jes­tel­mä ja päi­vit­tä­mäl­lä sitä esi­mer­kik­si ilma-vesi­läm­pö­pum­pul­la, Han­nu­la sanoo.

Tämä ei tar­koi­ta, että yksi rat­kai­su sopi­si kai­kil­le. Juu­ri sik­si tek­no­lo­gia­neut­raa­lius on tär­ke­ää. Pien­ta­lo­ja on eri­lai­sia, asuk­kai­ta on eri­lai­sia ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä on eri­lai­sia. Pää­tök­sen­teon pitäi­si tun­nis­taa tämä todel­li­suus.

Suo­mes­sa uusiu­tu­va nes­te­mäi­nen polt­toai­ne ei ole vain tule­vai­suu­den visio, vaan jo käy­tös­sä ole­va rat­kai­su. Se tekee Suo­mes­ta kiin­nos­ta­van esi­mer­kin myös muul­le Euroo­pal­le.

PR-komis­sio vies­tii päät­tä­jil­le

Euro­fue­lin PR-komis­sios­sa käsi­tel­tiin jär­jes­tön vies­tin­tää. Sen koh­de­ryh­mä ei ole ensi­si­jai­ses­ti kulut­ta­jat, vaan päät­tä­jät ja alan ammat­ti­lai­set. Eri­tyi­ses­ti vies­tin­tää suun­na­taan Brys­se­liin ja EU-päät­tä­jil­le.

– Vies­tin­tä on päät­tä­jä­läh­töis­tä ja pai­not­tuu pit­käl­ti Brys­se­lin suun­taan. Jokai­nen jäse­nyh­dis­tys voi sit­ten hyö­dyn­tää yhteis­tä mate­ri­aa­lia myös omas­sa maas­saan, Han­nu­la ker­too.

Tämä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten alan vai­kut­ta­mis­työ usein toi­mii. Kulut­ta­ja ei vält­tä­mät­tä näe sitä suo­raan, eikä se näy mai­nok­si­na tai kam­pan­joi­na omas­sa arjes­sa. Sil­ti taus­tal­la teh­dään työ­tä, jol­la pyri­tään vai­kut­ta­maan sii­hen, että pää­tök­sen­teos­sa huo­mioi­daan myös eri mai­den käy­tän­nön olo­suh­teet.

Han­nu­la kuvaa tätä osu­vas­ti näky­mät­tö­mäk­si työk­si.

– Olem­me muka­na monen­lai­sis­sa työ­ryh­mis­sä ja kes­kus­te­luis­sa. Se on sel­lais­ta näky­mä­tön­tä työ­tä, joka ei aina näy ken­täl­le, mut­ta jol­la on mer­ki­tys­tä, Han­nu­la sanoo.

Brys­se­lin pöy­dis­sä puhu­taan myös suo­ma­lai­sis­ta kodeis­ta

Euroo­pas­sa kes­kus­tel­laan täl­lä het­kel­lä pal­jon muun muas­sa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, pääs­tö­kau­pas­ta, eko­suun­nit­te­lus­ta ja sii­tä, miten raken­nus­ten läm­mi­tyk­sen pääs­tö­jä vähen­ne­tään. Osa asiois­ta on vie­lä kes­ken, eikä niis­tä voi vetää lii­an pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä.

Han­nu­lan mukaan juu­ri täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa Euro­fue­lin kal­tai­nen yhteis­työ on tär­ke­ää. Kun direk­tii­ve­jä ja sään­te­lyä val­mis­tel­laan, alan toi­mi­joi­den täy­tyy pys­tyä tuo­maan esiin käy­tän­nön näkö­kul­mia.

Yksi näis­tä on se, että todel­li­set pääs­töt pitäi­si aset­taa etusi­jal­le tek­no­lo­gian nimen sijaan.

– Todel­li­suu­des­sa pääs­tö­jä pitäi­si vähen­tää. Ei niin, että rat­kai­su­ja tar­kas­tel­laan kei­no­te­koi­ses­ti sen mukaan, min­kä pääs­tö­kau­pan tai kate­go­rian pii­ris­sä ne ovat, Han­nu­la pai­not­taa.

Tämä aja­tus on pien­ta­loa­suk­kaal­le hyvin ymmär­ret­tä­vä. Jos tavoit­tee­na on vähen­tää pääs­tö­jä ja pitää koti läm­pi­mä­nä jär­ke­vil­lä kus­tan­nuk­sil­la, rat­kai­sua pitäi­si arvioi­da sen mukaan, mitä se oikeas­ti tekee, ei vain sen mukaan, mil­tä se näyt­tää pape­ril­la.

Kun EU:ssa puhu­taan läm­mi­tyk­sen tule­vai­suu­des­ta, kyse ei ole vain suu­ris­ta lin­jois­ta. Pää­tök­set voi­vat vai­kut­taa myös sii­hen, mil­lai­sia rat­kai­su­ja suo­ma­lai­sis­sa pien­ta­lois­sa pide­tään jär­ke­vi­nä ja mah­dol­li­si­na.

Vie­rai­lu Oilo­nil­la toi suo­ma­lai­sen osaa­mi­sen näky­viin

Per­jan­tain vie­rai­lu Oilo­nil­la oli kon­kreet­ti­nen osa kokous­oh­jel­maa. Siel­lä Euro­fue­lin osal­lis­tu­jat pää­si­vät näke­mään, mil­lais­ta läm­mi­tys­tek­no­lo­gian osaa­mis­ta Suo­mes­sa teh­dään.

Oilon on lah­te­lai­nen yri­tys, jol­la on pit­kä his­to­ria pol­tin- ja läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gias­sa sekä teol­li­suu­den ja kiin­teis­tö­jen ener­gia­rat­kai­suis­sa. Euro­fue­lin näkö­kul­mas­ta vie­rai­lu oli mah­dol­li­suus näh­dä käy­tän­nös­sä, mil­lai­sia rat­kai­su­ja suo­ma­lai­set yri­tyk­set kehit­tä­vät ener­gia-alan mur­rok­ses­sa.

Samal­la se oli myös muis­tu­tus sii­tä, että suo­ma­lai­nen läm­mi­tys­osaa­mi­nen ei ole vain his­to­ri­aa, vaan edel­leen vah­vas­ti muka­na tule­vai­suu­den rat­kai­suis­sa.

Suo­mel­la on koko­aan suu­rem­pi roo­li

Euro­fue­lin Suo­men-kokous ei ollut suu­ri ylei­sö­ta­pah­tu­ma, eikä sen tar­koi­tus ollut­kaan olla sel­lai­nen. Se oli asian­tun­ti­joi­den, jär­jes­tö­jen ja alan toi­mi­joi­den työ­ko­kous.

Sil­ti sen mer­ki­tys on laa­jem­pi kuin kokous­huo­neen sei­nät. Kun suo­ma­lai­nen läm­mi­tys­sek­to­ri on muka­na Euro­fue­lis­sa, se tar­koit­taa, että Suo­mes­ta vie­dään vies­tiä sin­ne, mis­sä tule­vien vuo­sien sään­te­lyä muo­toil­laan.

Pien­ta­loa­suk­kaal­le tämä voi kuu­los­taa etäi­sel­tä, mut­ta kyse on lopul­ta hyvin arki­sis­ta asiois­ta: saa­ko kodin läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä elää jär­ke­vän elin­kaa­ren­sa lop­puun, miten uusiu­tu­vat polt­toai­neet huo­mioi­daan, miten hybri­di­jär­jes­tel­miä koh­del­laan ja ymmär­re­tään­kö van­han raken­nus­kan­nan todel­li­suus.

Euro­fue­lin kokouk­sen perus­teel­la yksi vies­ti on sel­vä: Suo­mel­la on näis­sä asiois­sa annet­ta­vaa. Meil­lä uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta käy­te­tään jo käy­tän­nös­sä, hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­suis­ta on koke­mus­ta ja läm­mi­ty­sa­lan osaa­mis­ta löy­tyy sekä jär­jes­töis­tä että yri­tyk­sis­tä.