Suo­men talous on piris­ty­mäs­sä ja raken­ta­mi­sen pit­kään odo­tet­tu kas­vu näyt­tää vih­doin mah­dol­li­sel­ta. Kään­ne ei kui­ten­kaan vie­lä näy uusien asun­to­jen tai pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­sa, vaan kas­vua vetä­vät ennen kaik­kea toi­mi­ti­lat, pal­ve­lu­ra­ken­nuk­set ja data­kes­kuk­set. Raklin pää­e­ko­no­mis­ti Julia Ruot­sin mukaan nykyi­nen asun­to­mark­ki­na voi sil­ti tar­jo­ta osta­jal­le poik­keuk­sel­li­sen kiin­nos­ta­van tilan­teen: valin­nan­va­raa on run­saas­ti ja asun­to­jen hin­nat ovat monil­la alueil­la las­ke­neet tai pysy­neet pai­kal­laan.

Kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat ja raken­nut­ta­jat Rakli ry:n syk­syn suh­dan­ne­kat­sauk­ses­sa oli syys­kuun alus­sa pit­käs­tä aikaa muka­na myös sel­väs­ti valoi­sam­pia sävy­jä. Suo­men talous­kas­vun vah­vis­tu­mi­nen alkaa vähi­tel­len tukea raken­ta­mis­ta, jon­ka lähi­vuo­det ovat olleet vai­kei­ta.

Raklin pää­e­ko­no­mis­ti Julia Ruot­si arvioi syys­kuun alus­sa Raklin toi­mis­tol­la jär­jes­te­tys­sä aamu­pa­la­ti­lai­suu­des­sa, että Suo­men talou­del­la on kulu­va­na vuon­na edel­ly­tyk­siä yltää jopa noin kah­den pro­sen­tin kas­vuun. Raken­ta­mi­seen Rakli enna­koi puo­les­taan noin 2–3 pro­sen­tin kas­vua.

Kaik­ki raken­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan kul­je samaan suun­taan.

– Vah­vem­pi talous­kas­vu alkaa vih­doin­kin antaa tukea raken­ta­mi­sel­le. Kas­vua vetää nime­no­maan toi­mi­ti­la­puo­li, siel­lä eri­tyi­ses­ti data­kes­kuk­set ja jul­ki­set pal­ve­lu­ra­ken­nuk­set. Asun­to­puo­lel­la kas­vua ei vie­lä tänä vuon­na näh­dä, Raklin pää­e­ko­no­mis­ti Julia Ruot­si ker­too.

Pien­ta­loa­suk­kaan näkö­kul­mas­ta tilan­ne onkin kak­si­ja­koi­nen. Talou­den yleis­ku­va näyt­tää aikai­sem­paa parem­mal­ta, mut­ta uusien asun­to­jen ja pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen odot­taa edel­leen omaa kään­net­tään.

Asun­to­kau­pas­sa osta­jal­la on nyt valin­nan­va­raa

Asun­to­mark­ki­noi­den alku­vuo­si on ollut Ruot­sin mukaan vai­su. Kaup­pa­mää­rät ovat koko­nai­suu­te­na jää­neet edel­lis­vuot­ta pie­nem­mik­si, eikä voi­mak­kaas­ta elpy­mi­ses­tä voi­da vie­lä puhua.

Osta­jan näkö­kul­mas­ta mark­ki­nas­sa on kui­ten­kin myös toi­nen puo­li.

Jos esi­mer­kik­si ensia­sun­non osta­jal­la on rahoi­tus kun­nos­sa tai van­ha asun­to on jo myy­ty, tar­jon­taa on edel­leen pal­jon. Monil­la alueil­la asun­to­jen hin­nat ovat samal­la las­ke­neet tai pysy­neet pit­kään lähes ennal­laan.

– Nyt omis­tusa­su­mi­nen on kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sen edul­lis­ta. Asun­nois­sa on edel­leen pal­jon valin­nan­va­raa ja hin­nat joko las­ke­vat tai pol­ke­vat pai­kal­laan hyvin monel­la alu­eel­la. Korot ovat hie­man nousus­sa, mut­ta nii­den kehi­tyk­sen arvioi­daan ole­van lähi­vuo­si­na mel­ko mal­til­lis­ta, Ruot­si tote­aa.

Pien­ta­lon osta­mis­ta poh­ti­val­le nyky­ti­lan­ne voi siis olla kiin­nos­ta­va eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos sopi­va koh­de löy­tyy alu­eel­ta, jos­sa tar­jon­taa on run­saas­ti.

Asun­non osto­hin­ta on sil­ti vain yksi osa koko­nai­suut­ta. Pien­ta­los­sa kan­nat­taa kat­soa tar­kas­ti myös raken­nuk­sen ikää, ener­gia­te­hok­kuut­ta, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää ja tule­via kor­jaus­tar­pei­ta. Edul­li­sel­ta näyt­tä­vän osto­hin­nan rin­nal­le voi myö­hem­min tul­la huo­mat­ta­via kus­tan­nuk­sia, jos esi­mer­kik­si läm­mi­tys, ilman­vaih­to, vesi­kat­to tai put­kis­tot vaa­ti­vat lähi­vuo­si­na uudis­ta­mis­ta.

Asun­to­mark­ki­noil­la osta­jal­la voi juu­ri nyt olla taval­lis­ta enem­män neu­vot­te­lu­va­raa ja valin­nan­va­raa. Pien­ta­lon koh­dal­la rat­kai­se­vaa ei kui­ten­kaan ole vain kaup­pa­hin­ta, vaan koko raken­nuk­sen tek­ni­nen kun­to ja tule­vien vuo­sien kus­tan­nuk­set.

Uuden pien­ta­lon raken­ta­mi­sen kään­net­tä saa­daan vie­lä odot­taa

Vaik­ka raken­ta­mi­sen koko­nais­ku­va kir­kas­tuu, uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen on edel­leen poik­keuk­sel­li­sen vähäis­tä. Tämä kos­kee myös pien­ta­lo­ja.

– Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen puo­lel­la, myös pien­ta­lo­jen koh­dal­la, on edel­leen aika hil­jais­ta. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen var­si­nais­ta kään­net­tä saa­daan vie­lä odot­taa, Ruot­si sanoo.

Raklin mukaan uusil­le asun­noil­le myön­net­ty­jen raken­nus­lu­pien ja aloi­tet­tu­jen asun­to­jen mää­rä oli vuo­den ensim­mäi­sel­lä puo­lis­kol­la edel­leen tun­tu­vas­ti pie­nem­pi kuin vuot­ta aikai­sem­min.

Samal­la mark­ki­noil­la ole­va yli­mää­räi­nen asun­to­tar­jon­ta on kui­ten­kin alka­nut vähen­tyä. Jos talous­kas­vu jat­kuu ja ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen varan­to pur­kau­tuu, raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­set voi­vat vähi­tel­len paran­tua.

– Vaik­ka tänä vuon­na ei vie­lä näh­dä sel­vää kään­net­tä, niin nyt kun raken­ne­taan vähän ja talous­kas­vu on parem­paa, on mah­dol­lis­ta, että ensi vuon­na näh­dään jo myön­tei­sem­pää kehi­tys­tä, Ruot­si arvioi.

Data­kes­kuk­set pitä­vät raken­ta­mi­sen kas­vu­lu­ku­ja pys­tys­sä

Raken­ta­mi­sen tämän­het­kis­tä koko­nais­ku­vaa ei voi tar­kas­tel­la ilman data­kes­kuk­sia. Nii­den mer­ki­tys on Suo­mes­sa kas­va­nut erit­täin nopeas­ti.

Ruot­sin mukaan data­kes­kuk­sil­le myön­net­ty­jen raken­nus­lu­pien mää­rä on vii­me kuu­kausi­na lisään­ty­nyt voi­mak­kaas­ti. Jos data­kes­kus­hank­keet pois­tet­tai­siin raken­ta­mi­sen tämän­het­ki­sis­tä kas­vu­lu­vuis­ta, näky­mä oli­si sel­väs­ti vai­sum­pi.

– Jos data­kes­kuk­set ote­taan raken­ta­mi­sen kas­vus­ta pois, tilan­ne näyt­tää aika vaa­ti­mat­to­mal­ta. Ne ovat täl­lä het­kel­lä hyvin mer­kit­tä­vä osa sitä, mis­tä raken­ta­mi­sen kas­vu syn­tyy, Ruot­si pai­not­taa.

Data­kes­kuk­set tuo­vat alueil­le inves­toin­te­ja, raken­nus­töi­tä, työ­paik­ko­ja ja vero­tu­lo­ja, mut­ta nii­den nopea lisään­ty­mi­nen herät­tää samal­la kysy­myk­siä muun muas­sa ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, säh­kö­ver­kon riit­tä­vyy­des­tä ja veden käy­tös­tä.

Ruot­sin mukaan vai­ku­tuk­sia pitäi­si­kin arvioi­da koko­nai­suu­te­na eikä vain inves­toin­tien euro­mää­rien kaut­ta.

Data­kes­kus voi kulut­taa säh­köä – mut­ta myös tuot­taa läm­pöä

Pien­ta­loa­suk­kaan kan­nal­ta data­kes­kus­kes­kus­te­lun kiin­nos­ta­vim­pia kysy­myk­siä on säh­kö.

Ruot­sin mukaan data­kes­kus­ten osuus Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta on täl­lä het­kel­lä muu­ta­man pro­sen­tin luok­kaa, mut­ta osuu­den arvioi­daan kas­va­van sel­väs­ti vuo­si­kym­me­nen lop­pua koh­ti.

– Säh­kön kysyn­tä kas­vaa data­kes­kus­ten myö­tä. Kes­kei­nen kysy­mys on, saa­daan­ko uusi säh­kön­tuo­tan­to ja säh­kö­ver­kon kapa­si­teet­ti kehit­ty­mään samaa tah­tia, Ruot­si sanoo.

Toi­saal­ta data­kes­kuk­set voi­vat olla myös osa läm­mön­tuo­tan­toa. Nii­den pal­ve­li­met tuot­ta­vat val­ta­via mää­riä läm­pöä, joka voi­daan ottaa tal­teen ja hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa.

Mah­dol­li­suu­det eivät rajoi­tu kau­ko­läm­pöön.

– Huk­ka­läm­möl­le voi­daan löy­tää hyvin eri­lai­sia käyt­tö­koh­tei­ta. Sitä voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si ruo­an­tuo­tan­nos­sa, urhei­lu­pai­kois­sa ja uima­hal­lien veden läm­mi­tyk­ses­sä tai bio­kaa­su­lai­tok­sis­sa bio­mas­san kui­vauk­ses­sa. Kajaa­nis­sa kehi­te­tään myös rat­kai­sua, jos­sa huk­ka­läm­pöä pyrit­täi­siin muut­ta­maan takai­sin säh­kök­si, Ruot­si ker­too.

Raklin myö­hem­min samal­la vii­kol­la jul­kai­se­mis­sa hal­li­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teis­sa nos­te­taan esil­le myös raken­nus­ten muut­tu­va roo­li ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä. Raken­nuk­sia ei näh­dä enää vain ener­gian kulut­ta­ji­na, vaan yhä enem­män myös ener­gian­tuo­tan­non, kulu­tus­jous­ton, ener­gian­kier­rä­tyk­sen ja varas­toin­nin osi­na.

Sama kehi­tys näkyy pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa jo pien­ta­lois­sa: aurin­ko­pa­nee­lit tuot­ta­vat säh­köä, akut varas­toi­vat sitä, auto­maa­tio siir­tää kulu­tus­ta edul­li­sem­mil­le tun­neil­le ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät rea­goi­vat säh­kön hin­taan.

Kulut­ta­jien luot­ta­mus antaa varo­vais­ta toi­voa

Raklin Julia Ruot­si suh­tau­tuu Suo­men talou­den lähi­kuu­kausiin var­sin luot­ta­vai­ses­ti, vaik­ka epä­var­muuk­sia edel­leen riit­tää.

Vien­nin ja inves­toin­tien odo­te­taan tuke­van kas­vua. Myös koti­ta­louk­sien osto­voi­man kan­nal­ta tilan­ne on muut­tu­mas­sa parem­paan suun­taan, jos pal­kat nouse­vat hin­to­ja nopeam­min.

Eri­tyi­sen myön­tei­se­nä Ruot­si pitää kulut­ta­jien luot­ta­muk­sen vah­vis­tu­mis­ta.

– Kulut­ta­jien luot­ta­mus on vih­doin­kin piris­ty­nyt pit­kän aika­vä­lin kes­kiar­von tun­tu­maan. Samal­la elin­kei­noe­lä­män luot­ta­mus on paran­tu­nut ja eri toi­mia­lo­jen lii­ke­vaih­dos­sa näh­dään sel­vää kas­vua. Edel­ly­tyk­siä parem­paan kehi­tyk­seen siis on, ellei vas­taan tule uusia glo­baa­le­ja yllä­tyk­siä, Ruot­si tote­aa.

Pien­ta­loa­suk­kaan kan­nal­ta talou­den parem­pi vire ei tar­koi­ta sitä, että asun­to­mark­ki­nat tai raken­ta­mi­nen palai­si­vat yhdes­sä yös­sä enti­sel­leen. Se voi kui­ten­kin olla ensim­mäi­nen askel koh­ti nor­maa­lim­paa tilan­net­ta pit­kän hil­jai­sen jak­son jäl­keen.

Ja juu­ri nyt asun­non osta­mis­ta suun­nit­te­le­val­le mark­ki­na saat­taa tar­jo­ta jotain, mitä muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli vai­keam­pi löy­tää: aikaa ver­tail­la, tar­jon­taa mis­tä vali­ta ja mah­dol­li­suu­den neu­vo­tel­la.