Ener­gia­te­ho­kas ja maa­pal­lon resurs­se­ja sääs­tä­vä läm­mi­tys ei tar­koi­ta toi­mi­vien lait­tei­den hyl­kää­mis­tä. Oman rat­kai­sun päi­vit­tä­mi­nen useam­paa läm­mi­tys­ta­paa yhdis­tä­väk­si hybri­dik­si tuo var­muut­ta ja sääs­tö­jä – ja aut­taa vas­taa­maan ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­siin.

Ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä säi­den äärio­lo­suh­teet lisään­ty­vät – kuu­mien hel­le­ke­sien vas­ta­pai­nok­si on pit­kiä kovia pak­kas­jak­so­ja. Suo­men leveyk­sil­lä läm­mi­te­tään joka tapauk­ses­sa: puu­ta, säh­köä tai öljyä kuluu. Se, mitä ener­gia­re­surs­sia käy­täm­me, on rat­kai­se­van tär­ke­ää, sanoo Pol­tin­huol­to Arto Nis­ka­la Oy:n koke­nut hybri­di­jär­jes­tel­mien asen­ta­ja Arto Nis­ka­la.

Nis­ka­lal­la on koke­mus­ta kah­ta tai useam­paa läm­mi­tys­muo­toa yhdis­tä­väs­tä hybri­di­läm­mi­tyk­ses­tä Suo­men kovim­mis­sa olo­suh­teis­sa. Poh­jois-Suo­men kyl­mät tal­vet ja nyky­päi­vän vaih­te­le­vat sää­olot ovat Kemis­tä käsin toi­mi­val­le osaa­jal­le tut­tu­ja.

Esi­mer­kik­si edel­li­nen tal­vi osoit­ti, kuin­ka tär­keä luo­tet­ta­va läm­mön­läh­de on sil­loin, kun pak­kas­ra­ja ylit­tyy.

– Mei­dän alu­eel­la oli vii­me tal­ve­na noin kol­men vii­kon ja 30 mii­nusas­teen pak­kas­jak­so. Täl­löin ilma­ve­si­läm­pö­pum­pul­la ei voi­da enää tuot­taa ener­gi­aa tehok­kaas­ti. Pump­pu ei pys­ty otta­maan ulkoil­mas­ta riit­tä­väs­ti hyö­tyä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään, joten se tar­vit­see vara­jär­jes­tel­män tai itse asias­sa pää­läm­mön­läh­teen, Nis­ka­la tote­aa.

Kun rin­nal­la on öljy­läm­mi­tys, ener­gia ei lopu kes­ken, mut­ta kulut­ta­ja ei jou­du nai­mi­siin säh­kön hin­nan kans­sa, Nis­ka­la perus­te­lee. Jos talos­sa on jo tut­tu öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, ollaan hyväl­lä poh­jal­la – uuden jär­jes­tel­män käyt­töä ei tar­vit­se ope­tel­la, vaan päi­vi­tet­ty öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä toi­mii edel­leen luo­tet­ta­vas­ti. Lisä­lait­teel­la, kuten mai­ni­tul­la ilma­ve­si­läm­pö­pum­pul­la, taas voi­daan sääs­tää öljyn kulu­tuk­ses­sa mui­na vuo­de­nai­koi­na.

Huol­to­var­ma hybri­di on help­po – eten­kin auto­maa­tion kans­sa

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la muis­tut­taa, että säh­kön hin­ta usein nousee läm­pö­ti­lan las­kies­sa. Jos taloon on vaih­det­tu esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu ja pak­ka­set jat­ku­vat pit­kään, läm­mit­tä­mi­nen voi käy­dä kal­liik­si.

– Kun ulko­yk­sik­kö ei enää pys­ty tuot­ta­maan läm­pöä hyö­ty­suh­teel­la, se toi­mii suo­ra­säh­kö­läm­mit­ti­me­nä. Jos säh­kön hin­ta on nous­sut 50–60 sent­tiin kilowat­ti­tun­nil­ta, vie­te­tään kal­lii­ta päi­viä. Se syö nopeas­ti aiem­min ker­ty­neet sääs­töt, sanoo Han­nu­la.

Hybri­di­läm­mi­tyk­sen ja eri­lais­ten auto­maa­tio­jär­jes­tel­mien kans­sa ongel­ma pie­ne­nee. Jär­jes­tel­mät osaa­vat las­kea säh­kön ja öljyn hin­nan, tun­nis­taa ulko­läm­pö­ti­lan ja tie­tää sisä­ti­lo­jen halu­tun läm­mön. Auto­maa­tio tai teko­ä­ly las­kee kulut­ta­jan kuk­ka­rol­le opti­maa­li­sim­man rat­kai­sun.

Hyö­ty­suh­tei­ta kan­nat­taa miet­tiä itse­kin tar­kas­ti, vaik­kei auto­maa­tio­jär­jes­tel­mää oli­si hank­ki­nut­kaan, Han­nu­la huo­maut­taa. Hän havain­nol­lis­taa hin­to­ja vuo­den 2024 loka­kuun tilan­teel­la.

– Täl­lä öljyn hin­nal­la puhu­taan noin 12,5–13 sen­tis­tä kilowat­ti­tun­nil­ta ener­gia­si­säl­lös­tä. Säh­kö­so­pi­mus voi olla kiin­teäl­lä hin­nal­la esi­mer­kik­si 10 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta, mut­ta kun sii­hen lisä­tään siir­to­mak­sut ja alv, hin­ta onkin 20 sent­tiä. Sil­loin läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­teen on olta­va vähin­tään kol­me, jot­ta sen käyt­tö kan­nat­taa.

Han­nu­la muis­tut­taa myös, että hybri­di­läm­mi­tys paran­taa huol­to­var­muut­ta, kos­ka se vähen­tää säh­kö­ver­kon kuor­mi­tus­ta kovil­la pak­ka­sil­la, jol­loin vaik­ka­pa pal­jon käy­te­tyn tuu­li­voi­man tuo­tan­to voi olla alhais­ta ja säh­köä voi olla vai­kea saa­da naa­pu­ri­mais­ta.

Arto Nis­ka­la taas poh­tii, mikä on mui­den kuin taval­lis­ten kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien vas­tuu asias­sa. Koko­nais­säh­kön­ku­lu­tus on pie­nen­ty­nyt koti­ta­louk­sien tark­kail­les­sa kulu­tus­taan, mut­ta samaan aikaan suu­ret läm­pöyh­tiöt lisää­vät säh­kö­kat­ti­loi­ta kau­ko­läm­pö­lai­tok­siin, mikä voi osin kumo­ta saa­vu­te­tut sääs­töt, Nis­ka­la sanoo.

– Sitä en ymmär­rä, että puhu­taan säh­kön vajees­ta ver­kos­sa, min­kä jäl­keen kui­ten­kin pys­ty­tään raken­ta­maan iso­jen yri­tys­ten monien kym­me­nien megawat­tien säh­kö­kat­ti­loi­ta. Se kuu­los­taa aika hur­jal­ta.

Uusiu­tu­val­la öljyl­lä ryy­di­tet­ty hybri­di­läm­mi­tys on mai­nio valin­ta

Arto Nis­ka­la ker­too, että hänen yri­tyk­sen­sä toi­mia­lu­eel­la ihmi­set ovat todel­la val­veu­tu­nei­ta läm­mi­tys­muo­ton­sa suh­teen mut­ta myös tie­toi­sia sii­tä, että poh­joi­ses­sa läm­mi­tys­kausi on pitem­pi kuin ete­läs­sä. Ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys voi pal­vel­la talou­del­li­ses­ti­kin.

– On haet­tu sitä vih­reäm­pää siir­ty­mää: On lai­tet­tu ilma­ve­si­läm­pöä ja säh­kö­va­raa­jaa ja alet­tu ohjaa­maan nii­tä eri tavoin. Sit­ten ote­taan vie­lä uusiu­tu­va öljy sii­hen kave­rik­si, Nis­ka­la ker­too.

Uusiu­tu­vas­ta polt­to­öl­jys­tä onkin tul­lut Nis­ka­lal­le pal­jon kysy­myk­siä esi­mer­kik­si pak­ka­sen­kes­tä­vyy­des­tä ja käyt­tö­ajois­ta. Jalos­tuk­sen ansios­ta nykyi­set uusiu­tu­vat ovat läm­mi­tyk­ses­sä erin­omai­nen valin­ta, sil­lä se säi­lyy hyvin, sii­nä ei ole fos­sii­li­sen epä­puh­tauk­sia palaes­saan ja se on lähes­tul­koon haju­ton­ta.

Käyt­tä­jän kan­nal­ta kysees­sä on myös oikeas­taan sata­pro­sent­ti­nen pääs­tö­vä­hen­nys ja koko­nai­se­lin­kaar­ta tar­kas­tel­les­sa 90-pro­sent­ti­nen, Arto Han­nu­la puo­les­taan sanoo.

– Ainoa huo­no puo­li kulut­ta­jal­le on hin­ta, hän jat­kaa.

Han­nu­la poh­tii­kin, voi­si­ko esi­mer­kik­si uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn arvon­li­sä­ve­ron pois­taa mää­rä­ajak­si, jot­ta sen tuot­ta­mi­nen ja käyt­tö oli­si hou­kut­te­le­vaa ja kan­nus­tai­si kes­tä­vään kehi­tyk­seen.

Hybri­di­läm­mi­tys vas­taa ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­viin

Uusi EU:n ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi EPBD astui voi­maan kevääl­lä. Se aset­taa vaa­ti­muk­sia uusien ja ole­mas­sa ole­vien raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­del­le, edis­tää ener­gia­te­hok­kai­den tek­no­lo­gioi­den käyt­töä ja kan­nus­taa uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den hyö­dyn­tä­mi­seen raken­nuk­sis­sa.

Aiem­min tar­jot­tu tuki öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­sel­le on kan­nus­ta­nut monia siir­ty­mään vaih­toeh­toi­siin läm­mi­tys­jär­jes­tel­miin, mut­ta hybri­di­läm­mi­tyk­sen kal­tais­ten rat­kai­su­jen koko­nais­val­tai­nen hyö­ty jää usein huo­miot­ta, Arto Han­nu­la miet­tii.

Läm­pö­pum­put tuot­ta­vat vähem­män pääs­tö­jä, mut­ta nii­den ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys riip­puu käy­te­tyn säh­kön tuo­tan­to­ta­vas­ta. Suo­mes­sa tämä on eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää, sil­lä kovil­la pak­ka­sil­la säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa ja vara­voi­ma­loi­ta voi­daan jou­tua käyn­nis­tä­mään, mikä lisää säh­kön­tuo­tan­non pääs­tö­jä.

Hybri­di­läm­mi­tys mah­dol­lis­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen ilman, että raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta tar­vit­si­si vaa­ran­taa.

– Jos vaih­de­taan koko jär­jes­tel­mä säh­kö­poh­jai­seen, pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin uusiu­tu­vaa öljyä käyt­tä­väs­sä hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä, Han­nu­la avaa.

Arto Nis­ka­la muis­tut­taa, että ener­gia­te­hok­kuus ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­ma eivät tar­koi­ta öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mis­ta, vaan kan­nus­ta­vat vain fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­seen. Hän kehot­taa läm­mit­tä­jiä vält­tä­mään paniik­kia.

– Jos nyt asen­ne­taan ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu ja läm­mi­ty­söl­jy vaih­de­taan uusiu­tu­vaan, mut­ta tule­vai­suu­des­sa täy­tyi­si­kin luo­pua öljys­tä koko­naan, voi­daan öljy­kat­ti­lan tilal­le aina vaih­taa säh­kö­kat­ti­la, joka käy yksi yhteen pum­pun kans­sa. Toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää ei kan­na­ta heit­tää heti huk­kaan, Nis­ka­la visioi.

– Jos pump­pu asen­ne­taan nyt, teh­dään jo ener­gia­re­mont­tia. Sen voi sit­ten vii­meis­tel­lä halu­tes­saan tule­vai­suu­des­sa. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män päi­vi­tys­työ­tä pys­tyy hyvin teke­mään osis­sa.

Mit­kä ovat kon­dens­si­kat­ti­lan edut hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä? Kan­nat­taa­ko aurin­ko­pa­nee­lei­ta yhdis­tää hybri­di­läm­mi­tyk­seen? Kuun­te­le lisää Arto­jen aja­tuk­sia hybri­di­lämm­tyk­ses­tä Läm­möl­lä-Podcas­tin jak­sos­ta!