Juk­ka Hie­ta­nen muut­ti vai­moi­neen Ete­lä-Suo­mes­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le maa­seu­dun rau­haan vuon­na 2018. Van­ha kylä­kou­lu tun­tui omal­ta, ja talo­van­huk­sen kun­nos­tus sekä sii­tä huo­len pitä­mi­nen hou­kut­ti. Talon muka­na tuli kui­ten­kin jo elin­kaa­ren­sa pääs­sä ollut 1960-luvul­la asen­net­tu öljy­kat­ti­la sekä vesi­kier­toi­nen pat­te­ri­läm­mi­tys. Kaik­ki tuli­si­jat oli puret­tu. Asi­aa har­kit­tu­aan Hie­ta­set päät­ti­vät uusia öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män.

Mik­ke­lin Ant­to­las­sa Juk­ka Hie­ta­nen esit­te­lee ylpeä­nä kult­tuu­ri­te­ko­aan: kun­nos­tet­tu, vuon­na 2000 toi­min­tan­sa lopet­ta­nut kylä­kou­lu sai uuden elä­män Jukan ja hänen vai­mon­sa koti­na. Paris­kun­ta on remon­toi­nut esi­mer­kil­li­ses­ti vuon­na 1938 raken­net­tua taloa ja piha­pii­rin keit­to­laa vaih­ta­mal­la muun muas­sa van­hat tii­li­ka­tot pel­tiin, mikä on samal­la paran­ta­nut raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuut­ta.

– Muut­taes­sam­me sisään vuon­na 2018 kah­dek­san­kym­men­tä­vuo­ti­aan talon läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä oli käyt­töi­kän­sä pääs­sä. Pää­dyim­me teke­mään öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mi­sen, sil­lä öljy vai­kut­ti fik­sul­ta rat­kai­sul­ta ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si maa­läm­mön perus­ta­mis­kus­tan­nuk­siin. Muu­ta­mas­sa vuo­des­sa asen­neil­ma­pii­ri muut­tui öljy­läm­mi­tyk­sen kan­nal­ta nega­tii­vi­sem­mak­si ja alkoi tun­tua sil­tä, että voi­sim­me vie­dä tätä mei­dän läm­mit­tä­mis­tä hie­man vih­reäm­pään suun­taan, Juk­ka Hie­ta­nen muis­te­lee.

“Vil­pil­lä” vih­reäm­mäk­si

Paris­kun­ta pää­tyi asen­ta­maan kesäl­lä 2022 vesi-ilma­läm­pö­pum­pun, jol­la käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen on ollut hyvin­kin teho­kas­ta. Mal­lik­si valit­tiin kysei­sen val­mis­ta­jan tehok­kain lai­te, sil­lä läm­mi­tet­tä­viä kuu­tioi­ta talos­sa on pal­jon. Muu­ten mal­til­li­sen kokoi­sen 250 neliön kylä­kou­lus­sa on 3,7 met­riä kor­keat luok­ka­huo­neet, joi­ta Hie­ta­set pitä­vät läm­pi­mi­nä. Remont­ti kan­nat­ti, sil­lä öljyn kulu­tus ennen vesi-ilma­läm­pö­pum­pun asen­nus­ta oli noin 4 000 – 4 500 lit­raa vuo­des­sa, ja nyt vain noin kym­me­nes­osa, 400–500 lit­raa vuo­des­sa.

– Ener­gia­las­ku on vähän sel­lai­nen peli, jota kulut­ta­ja ei voi voit­taa. Se, min­kä olen nyt sääs­tä­nyt öljyn ostos­sa, mak­san säh­kö­las­kus­sa ja siir­to­mak­suis­sa, Juk­ka Hie­ta­nen nau­rah­taa.

Juk­ka on kui­ten­kin tyy­ty­väi­nen kom­boon, jol­la var­ma­toi­mi­set öljy­kat­ti­la ja “vilp­pi” yhdes­sä toi­mi­vat. Manu­aa­li­sen ohjausyk­si­kön avul­la Juk­ka voi sää­tää, käy­te­tään­kö vesi­kier­ros­sa vesi-ilma­läm­pö­pum­pun vai öljy­kat­ti­lan läm­mit­tä­mää vet­tä. Näin kesä­kuu­kausi­na öljy­kat­ti­lan sää­döt on ase­tet­tu alle vesi-ilma­läm­pö­pum­pun ase­tus­ten, joten läm­min vesi tulee vil­pin läm­mit­tä­mä­nä.

Pan­nu­huo­ne piha­ra­ken­nuk­ses­sa

Kylä­kou­lun pan­nu­huo­ne ja öljy­säi­liöt sijait­se­vat kou­lun van­han keit­to­la­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä. Läm­min vesi kul­kee pan­nu­huo­neen ja kou­lun välil­lä noin 40 met­rin pituis­ta kanaa­lia pit­kin. Rei­lu sata­lit­rai­nen pus­ku­ri­va­raa­ja varas­toi läm­min­tä vet­tä ja liit­tyy sau­mat­to­mas­ti jär­jes­tel­mään.

Uuden öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män inves­toin­ti piha­ra­ken­nuk­seen oli noin 10 000 euron luok­kaa. Se tosin sisäl­si van­han vesi­va­raa­jan purun asbes­ti­töi­neen, mikä kus­tan­si lähes puo­let koko remon­tis­ta. Van­ho­ja asen­nuk­sia ei voi­nut kor­va­ta ennen asbes­tin pois­toa. Lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin siis­ti ja käy­tän­nöl­li­nen pan­nu­huo­ne, jon­ka läm­pö­ti­la on tal­vel­la­kin kym­me­nen plusas­teen tun­tu­mas­sa.

Aurin­koe­ner­gi­aa katon täy­del­tä – sil­loin, kun pais­taa

Talon ja piha­ra­ken­nuk­sen sisäl­tä löy­ty­vän läm­mi­tys­tek­nii­kan lisäk­si van­han kylä­kou­lun kat­toa komis­taa Jukan 22 aurin­ko­pa­nee­lia.

– Panee­lit eivät juu­ri tuo­ta ener­gi­aa läm­mi­ty­sai­kaan tal­vel­la, kesäl­lä taas ylen mää­rin. Yhtä­lö on sil­lä taval­la huo­no, mut­ta käyt­tö­säh­köä saa­daan ja yli­mää­rä myy­dään verk­koon takai­sin.

Juk­ka ei näe tar­peel­li­sek­si vaih­taa toi­min­nas­sa ole­via öljy­jär­jes­tel­miä säh­kö­läm­mi­tyk­seen tai var­sin­kaan romut­taa vie­lä kun­nos­sa ole­via kat­ti­loi­ta. Säh­köön perus­tu­van läm­mi­tyk­sen rin­nal­le on hyvä jät­tää huol­to­var­muu­del­taan parem­pi jär­jes­tel­mä tal­vi­kuu­kausien varal­le, var­sin­kin haja-asu­tusa­lueil­la, jois­sa pidem­mät­kin säh­kö­kat­kot tal­viai­kaan ovat kovin ylei­siä.

Tal­vel­la pit­kän säh­kö­kat­kon koit­taes­sa tulee vesi-ilma­läm­pö­pum­pun käyt­tö­ve­si las­kea pois yksi­kös­tä vie­mä­riin, ettei se jää­dy. Kah­den­kym­me­nen asteen pak­ka­sel­la pump­pu ei voi olla mon­ta tun­tia käy­mät­tä.

– Han­kin­ta­lis­tal­la mie­len pääl­lä on ollut akus­to tai polt­to­moot­to­ri­käyt­töi­nen aggre­gaat­ti säh­kö­kat­ko­ja var­ten. Näin maa­seu­dul­la back-up-jär­jes­tel­mä täy­tyy olla.

Pie­ni askel Jukal­le, iso Suo­mel­le

Vaik­ka Jukan hen­ki­lö­koh­tai­nen vih­reä siir­ty­mä on jo pit­käl­lä, on mie­hel­lä vie­lä to do ‑lis­ta jat­koa var­ten auto­maat­ti­ses­ta jär­jes­tel­män sää­dös­tä olo­huo­neen tuli­si­jan hor­min käyt­töön­ot­toon ja aggre­gaat­tiin. Yksi uudis­tus on jo pidem­mäl­le mie­tit­ty­nä:

– Mei­dän­kin uudeh­ko jär­jes­tel­mä oli­si hel­pos­ti ja koh­tuul­li­sil­la kus­tan­nuk­sil­la muu­tet­ta­vis­sa käyt­tä­mään bio­polt­toai­net­ta mut­ta uusiu­tu­vat polt­toai­neet on hin­noi­tel­tu koh­tuut­to­mas­ti fos­sii­li­siin ver­rat­tu­na. Tämä ei kan­nus­ta muu­tos­töi­hin.

Se oli­si kui­ten­kin vii­mei­sin eko­te­ko, jon­ka voi­sin teh­dä täs­sä mei­dän läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­sä, Juk­ka pun­ta­roi.

Juk­ka toi­voo­kin päät­tä­jil­tä väliin­tu­loa bio­öl­jyn hin­nan alen­ta­mi­sek­si, esi­mer­kik­si väliai­kai­sel­la arvon­li­sä­ve­ron vapaut­ta­mi­sel­la tai keven­tä­mi­sel­lä.

– Koen että bio­polt­to­öl­jyn hin­nan kom­pen­soin­ti oli­si help­po tapa edis­tää innos­tus­ta kulut­ta­jis­sa otta­maan uusi, koti­mai­nen ener­gia­muo­to käyt­töön. Sata­tu­hat­ta öljy­läm­mit­tä­jää on kui­ten­kin jo jon­kin­nä­köi­nen osa­nen täs­sä vih­reän siir­ty­män pala­pe­lis­sä.