Kun Läm­möl­lä-leh­ti siir­tyi verk­koon maa­lis­kuus­sa 2024, tavoit­teet oli­vat sel­keät mut­ta sil­ti varo­vai­sen rea­lis­ti­set. Uudel­le verk­ko­leh­del­le halut­tiin löy­tää oma ylei­sön­sä, teh­dä sii­tä tun­net­tu ja raken­taa sen ympä­ril­le toi­mi­va digi­taa­li­nen koko­nai­suus. Tavoit­teek­si ase­tet­tiin vähin­tään 30 000 luki­jaa. Nyt voi­daan jo sanoa, että tuo raja ei vain rik­kou­tu­nut, se jäi rei­lus­ti taak­se. Läm­möl­lä-verk­ko­leh­ti on löy­tä­nyt luki­jan­sa, ja samal­la se on osoit­ta­nut, että pien­ta­loa­su­mi­seen kes­kit­ty­väl­le jour­na­lis­ti­sel­le verk­ko­me­dial­le on Suo­mes­sa sel­vä tilaus.

Läm­möl­lä-leh­ti ei ole uusi nimi. Se on ilmes­ty­nyt jo vuo­des­ta 1985 läh­tien, aluk­si pai­net­tu­na aika­kaus­leh­te­nä. Vuo­si­kym­men­ten aika­na leh­ti ehti tul­la tutuk­si eri­tyi­ses­ti öljy­läm­mit­tä­jil­le, sil­lä pit­kään se oli vah­va osa Höy­lä Ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen vies­tin­tää. Pape­ri­leh­ti kul­ki kotei­hin, mes­suil­le, tapah­tu­miin ja aika­naan myös huol­toa­se­mil­le.

Kun pai­ne­tun leh­den rin­nal­le ja lopul­ta tilal­le raken­net­tiin verk­ko­leh­ti, kyse ei ollut vain jake­lu­ka­na­van vaih­ta­mi­ses­ta. Samal­la muut­tui myös tapa teh­dä sisäl­töä. Digi­taa­li­nen alus­ta ava­si mah­dol­li­suu­den jul­kais­ta enem­män, nopeam­min ja moni­puo­li­sem­min ja ennen kaik­kea tavoit­taa uuden­lai­sia luki­joi­ta.

Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den kehi­tys­tä on seu­rat­tu tar­kas­ti myös Sano­mal­la, jon­ka kans­sa leh­ti on teh­nyt jo pit­kään yhteis­työ­tä mark­ki­noin­nin ja kam­pan­joi­den paris­sa. Sano­mien puo­lel­ta yksi Läm­möl­lä-leh­den pit­kä­ai­kai­sis­ta yhteis­työ­kump­pa­neis­ta ja yhteys­hen­ki­löis­tä on ollut Sirk­ka Willför, joka tun­tee leh­den taus­tan, koh­de­ryh­män ja kehi­tyk­sen poik­keuk­sel­li­sen hyvin.

– Sehän on aivan eri­lai­nen kuin mitä se on aiem­min ollut. Digi­loik­ka näkyy sel­väs­ti, ja verk­ko­leh­den jutut niin sano­tus­ti ”tyl­sis­tä­kin” aiheis­ta ovat hir­veän hyviä. Läm­möl­lä-leh­ti on paran­tu­nut noin kes­ki­mää­rin 1500 pro­sent­tia sii­tä, kun leh­des­sä otet­tiin tämä uudis­tus ja siir­ryt­tiin verk­koon, Sano­mien Sirk­ka Willför sanoo.

Kär­jis­tys on tie­ten­kin her­sy­vä, mut­ta Willfö­rin vies­ti on sel­vä. Läm­möl­lä-verk­ko­leh­ti ei ole vain van­han leh­den digi­taa­li­nen kopio, vaan aidos­ti oman­lai­sen­sa media, joka on löy­tä­nyt uuden ryt­min, uuden ilmeen ja uuden tavan puhua pien­ta­loa­su­mi­sen tek­nii­kas­ta ymmär­ret­tä­väs­ti.

Tavoi­te oli 30 000 luki­jaa – maa­lis­kuus­sa käy­tiin jo lähes 90 000:ssa

Kun verk­ko­leh­ti jul­kais­tiin maa­lis­kuus­sa 2024, sil­le ase­tet­tiin tavoit­teek­si vähin­tään 30 000 luki­jaa. Tuo tavoi­te ei ollut yli­mie­li­nen, mut­ta ei myös­kään itses­tään­sel­vyys. Kil­pai­lu ihmis­ten ajas­ta ja huo­mios­ta on ver­kos­sa kovaa, eikä uusi media löy­dä luki­joi­taan auto­maat­ti­ses­ti.

Sil­ti kehi­tys on ollut poik­keuk­sel­li­sen vah­vaa.

Jou­lu­kuus­sa 2025 Läm­möl­lä-verk­ko­leh­del­lä oli jo 52 689 uniik­kia kävi­jää. Heti seu­raa­vas­sa kuus­sa tuo luku nousi 67 349 kävi­jään. Maa­lis­kuus­sa 2026 luki­joi­ta oli jo 88 995. Luvut perus­tu­vat pal­ve­li­mel­ta haet­tuun tie­toon, jos­sa ana­ly­tiik­ka las­kee unii­kit kävi­jät IP-osoit­tei­den perus­teel­la.

Kehi­tyk­sen suun­ta on ollut sel­vä koko ajan: nousua, kas­vua ja yhä laa­jem­paa tun­net­tuut­ta.

– Läm­möl­lä-leh­den digi­taa­li­nen ver­sio on löy­tä­nyt hyvin asias­ta kiin­nos­tu­neet hen­ki­löt. Tavoit­teek­si ase­tet­tu 30 000 luki­jan raja on rikot­tu rei­lus­ti, ja nyt seu­raa­va tavoi­te voi­si olla rik­koa 100 000 luki­jan kuu­kausit­tai­nen raja, Läm­möl­lä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja Toni Deger­lund sanoo.

Se ei kuu­los­ta enää kau­kai­sel­ta tavoit­teel­ta. Kun maa­lis­kuun luku jäi vain hie­man alle 90 000:n, on seu­raa­va etap­pi jo aivan näky­vis­sä.

Sisäl­tö ei enää rajoi­tu vain yhteen läm­mi­tys­muo­toon

Läm­möl­lä-leh­den muu­tos ei näy vain kävi­jä­mää­ris­sä. Yhtä tär­keä muu­tos on tapah­tu­nut sisäl­lös­sä.

Höy­lä Ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen päät­ty­mi­nen vuo­den 2025 lopus­sa ava­si tilan­teen, jos­sa leh­ti ei enää ollut sidot­tu vain yhteen perin­tei­seen kehyk­seen. Samal­la se sai mah­dol­li­suu­den laa­jen­taa aihei­taan taval­la, joka pal­ve­lee nykyis­tä pien­ta­loa­su­kas­ta parem­min.

Nyt Läm­möl­lä käsit­te­lee koko pien­ta­lon talo­tek­nii­kan kent­tää: läm­mi­tys­tä, vii­len­nys­tä, jääh­dy­tys­tä, ilman­vaih­toa, sisäil­maa, auto­maa­tio­ta, hybri­di­rat­kai­su­ja, uusiu­tu­via ener­gioi­ta ja ener­gia­te­hok­kuut­ta.

– Kun Höy­lä Ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus päät­tyi, se ava­si samal­la aivan uusia mah­dol­li­suuk­sia. Sen vuok­si Läm­möl­lä-leh­den sisäl­tö ei rajoi­tu enää pel­käs­tään öljy­läm­mit­tä­jil­le suun­nat­tuun sisäl­töön, vaan leh­des­sä teh­dään sisäl­töä kai­kes­ta pien­ta­lo­jen talo­tek­nii­kas­ta, Toni Deger­lund ker­too.

Muu­tos on ollut olen­nai­nen myös luki­ja­kun­nan näkö­kul­mas­ta. Pien­ta­loa­su­mi­nen ei tänä päi­vä­nä jakau­du enää siis­tei­hin loke­roi­hin yhden läm­mi­tys­muo­don tai yhden tek­nii­kan mukaan. Samas­sa talos­sa voi olla esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, tuli­si­ja, koneel­li­nen ilman­vaih­to, aurin­ko­pa­nee­lit ja jon­kin­lai­nen auto­maa­tio. Luki­jaa kiin­nos­taa yhä useam­min koko koko­nai­suus, ei vain yksi tek­ni­nen osa-alue.

Tämä näkyy myös sii­nä, miten verk­ko­leh­den sisäl­tö­jä lue­taan.

– Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den artik­ke­lit ovat niin hyvin kir­joi­tet­tu, että nii­tä on kiva lukea. Vaik­ka ei oli­si alan ammat­ti­lai­nen, asiat avau­tu­vat sel­keäs­ti. Sisäl­löt on teh­ty kan­san­ta­jui­ses­ti. Ei pipo tiu­kal­la, vaan välil­lä vähän pil­ket­tä sil­mä­kul­mas­sa, Sano­mien Sirk­ka Willför tote­aa.

Juu­ri tämä on ollut yksi Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den vah­vuuk­sis­ta. Tek­ni­set­kin aiheet voi­daan kir­joit­taa niin, että nii­tä lukee mie­lel­lään myös sel­lai­nen ihmi­nen, joka ei työs­ken­te­le ener­gia- tai talo­tek­niik­ka-alal­la.

Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den vah­vuus ei ole vain kas­va­vis­sa luki­ja­mää­ris­sä, vaan sii­nä, että pien­ta­lon tek­nii­kas­ta on onnis­tut­tu teke­mään luet­ta­vaa myös niil­le, jot­ka eivät ole alan ammat­ti­lai­sia.

Sano­mien kam­pan­jat toi­vat näky­vyyt­tä oikeis­sa kana­vis­sa

Sisäl­lön laa­tu yksin ei rii­tä, jos kukaan ei löy­dä sitä. Täs­sä koh­taa mark­ki­noin­nil­la on ollut rat­kai­se­va roo­li.

Sano­mien kans­sa toteu­te­tut kam­pan­jat ovat olleet Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den kas­vus­sa tär­keä osa koko­nai­suut­ta. Mark­ki­noin­tia on teh­ty useis­sa eri kana­vis­sa, mut­ta eri­tyi­ses­ti Ilta-Sano­mien digi­mai­non­ta on toi­mi­nut vah­vas­ti. Myös radio­mai­non­ta, ban­ne­rit, videot ja muut kam­pan­ja­rat­kai­sut ovat tuke­neet tun­net­tuu­den kas­vua.

Sano­mat teki yhteis­työs­tä ja sen tulok­sis­ta myös oman asia­kas­ta­ri­nan­sa, jos­sa ker­rot­tiin, miten kam­pan­jat sii­vit­ti­vät Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den luki­ja­mää­rän kas­vuun. Sii­nä nos­tet­tiin esiin juu­ri sama kehi­tys, joka on näh­ty myös leh­den omas­sa ana­ly­tii­kas­sa: tavoi­te ei vain täyt­ty­nyt, vaan käy­tän­nös­sä kak­sin­ker­tais­tui. Artik­ke­li on luet­ta­vis­sa Sano­mien sivuil­la osoit­tees­sa: https://media.sanoma.fi/asiakastarinat/sanoman-kampanjat-siivittivat-lammolla-verkkolehden-lukijamaaran-kasvuun-tavoite

Willfö­rin mukaan olen­nais­ta ei ole ollut vain yksit­täi­nen kam­pan­ja, vaan pit­kä­jän­tei­nen, moni­ka­na­vai­nen teke­mi­nen. Taus­tal­la on myös sel­keä tavoi­te kas­vat­taa luki­ja­mää­riä ja raken­taa verk­ko­leh­des­tä var­tee­no­tet­ta­va media omas­sa koh­de­ryh­mäs­sään.

– Täs­sä on teh­ty pit­kä­jän­tei­ses­ti töi­tä sen eteen, että luki­ja­mää­rät kas­va­vat ja tavoi­te saa­vu­te­taan. Nyt kun kehi­tys on läh­te­nyt kun­nol­la liik­keel­le, on tär­ke­ää tuo­da esiin sekä saa­vu­te­tut luvut että ne kana­vat, jois­sa leh­teä teh­dään tun­ne­tuk­si, kos­ka ne vai­kut­ta­vat suo­raan sii­hen, miten hyvin koko­nai­suus toi­mii, Sano­mien Sirk­ka Willför sanoo.

Willfö­rin huo­mio kiteyt­tää olen­nai­sen: kyse ei ole vain kas­vus­ta kas­vun vuok­si, vaan sii­tä, että luki­ja­mää­rät, koh­de­ryh­mä ja näky­vyys muo­dos­ta­vat yhdes­sä koko­nai­suu­den, joka kiin­nos­taa myös yri­tyk­siä. Kun teke­mi­nen on tavoit­teel­lis­ta ja tulok­set pys­ty­tään osoit­ta­maan kon­kreet­ti­ses­ti, syn­tyy poh­ja myös kau­pal­li­sel­le yhteis­työl­le.

Hänen mukaan­sa myös Sano­man brän­di­ka­na­vil­la on oma pai­noar­von­sa.

– Se, että te mai­nos­tat­te Ilta-Sano­mis­sa, Hesa­ris­sa ja näin edes­päin, niin ne ovat kui­ten­kin sem­moi­sia brän­de­jä, että kyl­lä niil­lä on iso mer­ki­tys. Tai näin mä aina­kin ajat­te­li­sin, Willför tote­aa.

Se on kiin­nos­ta­va näkö­kul­ma. Mai­non­nas­sa ei ole kyse vain näky­vyy­des­tä mää­räl­li­ses­ti, vaan myös sii­tä ympä­ris­tös­tä, jos­sa näky­vyys syn­tyy. Kun verk­ko­leh­teä teh­dään tun­ne­tuk­si vah­vois­sa kan­sal­li­sis­sa mediois­sa, se raken­taa samal­la myös luot­ta­mus­ta sekä luki­joi­den, että poten­ti­aa­lis­ten yhteis­työ­kump­pa­nei­den sil­mis­sä.

Verk­koa­lus­ta on tuo­nut enem­män sisäl­töä kuin kos­kaan aiem­min

Yksi verk­ko­leh­den ehkä suu­rim­mis­ta eduis­ta on ollut se, että sisäl­töä voi­daan teh­dä enem­män kuin pai­net­tu­na aika­na oli mah­dol­lis­ta.

Läm­möl­lä jul­kai­see nyt joka kuu­kausi kuu­kau­den pää­ar­tik­ke­lin sekä sen lisäk­si usei­ta mui­ta jut­tu­ja. Näi­den rin­nal­la teh­dään podcas­te­ja, videoi­ta ja mui­ta digi­taa­li­sia sisäl­tö­jä. Muka­na on myös van­has­ta pai­ne­tus­ta leh­des­tä tut­tu sana­ris­tik­ko, joka on siir­ty­nyt onnis­tu­nees­ti digi­taa­li­seen muo­toon. Kak­si ker­taa vuo­des­sa muka­na on myös kil­pai­lu­ris­tik­ko, aivan kuten pai­ne­tus­sa leh­des­sä­kin.

– Verk­koa­lus­ta antaa ihan uudet mah­dol­li­suu­det tuot­taa sisäl­töä. Kir­joi­te­tun sisäl­lön lisäk­si verk­ko­leh­des­säm­me on podcas­te­ja ja videoi­ta, unoh­ta­mat­ta jo pai­ne­tus­sa leh­des­sä erit­täin suo­sit­tua sana­ris­tik­koa, jon­ka voi täyt­tää nyt digi­taa­li­ses­ti, Toni Deger­lund ker­too.

Tämä on tär­keä osa verk­ko­leh­den iden­ti­teet­tiä. Kyse ei ole vain artik­ke­li­pan­kis­ta, vaan koko­nai­suu­des­ta, jos­sa luki­jal­le tar­jo­taan eri­lai­sia tapo­ja kulut­taa sisäl­töä. Yksi lukee pit­kän artik­ke­lin, toi­nen kuun­te­lee podcas­tin, kol­mas kat­soo videon ja nel­jäs palaa sana­ris­tik­koon.

Willför pitää tätä koko­nai­suut­ta yhte­nä leh­den vah­vuuk­sis­ta.

– Täs­sä on nime­no­maan se vah­vuus, että sisäl­töä on mones­sa eri muo­dos­sa. Kaik­ki eivät halua lukea pit­kiä artik­ke­lei­ta, vaan osa kuun­te­lee mie­luum­min podcas­tin tai kat­soo videon. Kun nämä kaik­ki löy­ty­vät samas­ta pai­kas­ta, se tekee koko­nai­suu­des­ta todel­la toi­mi­van, Sirk­ka Willför sanoo.

Luki­jat eivät pois­tu heti – ja se ker­too pal­jon

Ver­kos­sa kävi­jä­mää­rä on tär­keä, mut­ta yhtä tär­ke­ää on se, mitä kävi­jät teke­vät sivul­la. Täl­tä­kin osin Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den luvut näyt­tä­vät roh­kai­se­vil­ta.

Ana­ly­tii­kan mukaan sivuil­la vie­tet­ty aika per kävi­jä on kes­ki­mää­rin rei­lut kak­si minuut­tia. Se ei ehkä ensi kuu­le­mal­ta kuu­los­ta suu­rel­ta, mut­ta verk­ko­me­dian mit­ta­kaa­vas­sa se on hyvä sig­naa­li. Se ker­too sii­tä, että kävi­jät eivät vain pii­pah­da sivul­le vahin­gos­sa ja pois­tu saman tien, vaan pysäh­ty­vät oikeas­ti luke­maan sisäl­töä.

– Sii­nä mie­les­sä uskal­lan väit­tää, että jos mai­nos­mie­les­sä haluai­si tavoit­taa oma­ko­ti­ta­loa­suk­kai­ta, joil­le on jotain tar­jot­ta­vaa, onpa se joku tuo­te tai pal­ve­lu, niin Läm­möl­lä-leh­ti on oival­li­nen mark­ki­noin­tia­lus­ta tätä tar­koi­tus­ta var­ten, Toni Deger­lund sanoo.

Tämä on yksi jutun her­kim­mis­tä koh­dis­ta, kos­ka samal­la ollaan lähel­lä kau­pal­lis­ta vies­tin­tää. Mut­ta puh­taas­ti jour­na­lis­ti­ses­ti­kin asia on kiin­nos­ta­va: har­va nic­he-media saa yhdis­tet­tyä näin sel­keän koh­de­ryh­män, kas­va­van lii­ken­teen ja aidos­ti sitou­tu­neen luke­mi­sen.

Läm­möl­lä-leh­ti ei tavoi­ta “kaik­kia”, mut­ta juu­ri sik­si se tavoit­taa tar­kas­ti nii­tä, joil­le pien­ta­lon tek­niik­ka, asu­mi­nen ja ener­gia­rat­kai­sut ovat oikeas­ti mer­ki­tyk­sel­li­siä.

Verk­ko­leh­den arvo ei syn­ny pel­käs­tään suu­ris­ta kävi­jä­lu­vuis­ta, vaan sii­tä, että luki­jat myös pysäh­ty­vät sisäl­lön äärel­le. Rei­lun kah­den minuu­tin kes­ki­mää­räi­nen sivul­la oloai­ka ker­too, että jut­tu­ja todel­la lue­taan.

Yhteis­työ toi­mii, kun toi­nen tun­tee toi­sen maa­il­man

Sano­mien ja Läm­möl­lä-leh­den yhteis­työs­sä yksi kan­ta­va aja­tus on ollut jat­ku­vuus. Kyse ei ole yksit­täi­sis­tä kam­pan­jois­ta, vaan suh­tees­ta, jos­sa molem­mat osa­puo­let tun­te­vat tois­ten­sa teke­mi­sen, tavoit­teet ja koh­de­ryh­män.

– Yhteis­työ Läm­möl­lä-leh­den kans­sa on toi­mi­nut todel­la hyvin. Täs­sä on syn­ty­nyt hyvä yhtei­nen ymmär­rys sii­tä, mitä teh­dään ja kenel­le, ja sitä kaut­ta myös kam­pan­jat ovat tuke­neet tavoit­tei­ta alus­ta asti, Sirk­ka Willför sanoo.

Deger­lun­din mukaan juu­ri tämä on yhteis­työn suu­ri etu. Kun yhteys­hen­ki­lö tun­tee leh­den maa­il­man, ideoi­ta ei tar­vit­se aina raken­taa nol­las­ta.

– Yhteis­työ Sano­mien kans­sa on toi­mi­nut erit­täin hyvin. Sirk­ka Willför, joka on ollut alus­ta saak­ka mei­dän yhteys­hen­ki­löm­me, tun­tee erit­täin hyvin mei­dän maa­il­mam­me ja Läm­möl­lä-leh­den. Kam­pan­jat, jot­ka olem­me toteut­ta­neet Sano­mien kans­sa, ovat tuke­neet juu­ri nii­tä tavoit­tei­ta, jot­ka ovat olleet meil­le tär­kei­tä, Toni Deger­lund sanoo.

Willfö­rin mukaan yhteis­työ­tä on myös aut­ta­nut se, että hän on itse­kin luke­nut leh­den sisäl­tö­jä aktii­vi­ses­ti.

– Läm­möl­lä-leh­den sisäl­tö toi­mii kyl­lä itses­sään hyvä­nä ins­pi­raa­tio­na. Kun olen luke­nut artik­ke­lei­ta ja eri­tyi­ses­ti Tonin pää­kir­joi­tuk­sia, niin usein tulee sel­lai­nen fii­lis, että täs­sä on taas ajan­koh­tai­nen aihe, jos­ta kan­nat­tai­si läh­teä raken­ta­maan jotain myös mark­ki­noin­nin puo­lel­le. Ei ole yksi eikä kak­si ker­taa, kun olen tart­tu­nut puhe­li­meen nii­den poh­jal­ta ja soit­ta­nut Tonil­le, Sirk­ka Willför ker­too.

Tämä­kin on kiin­nos­ta­va yksi­tyis­koh­ta. Mark­ki­noin­ti ei täs­sä koh­taa perus­tu vain ulkoi­siin mediaos­toi­hin, vaan myös sii­hen, että itse sisäl­tö on tar­peek­si ajan­koh­tais­ta, kiin­nos­ta­vaa ja puhut­te­le­vaa syn­nyt­tääk­seen uusia ideoi­ta kam­pan­joi­hin.

Läm­möl­lä on ilmai­nen luki­jal­le, mut­ta ei syn­ny ilmai­sek­si

Verk­ko­leh­den toi­min­ta on luki­jal­le mak­su­ton­ta. Artik­ke­lit, podcas­tit ja videot eivät ole mak­su­muu­rin taka­na, eikä sisäl­tö­jen käyt­tä­mi­ses­tä peri­tä mitään mak­sua. Tämä on tie­toi­nen valin­ta, mut­ta se tar­koit­taa myös sitä, että leh­den toi­min­nal­le täy­tyy löy­tyä muu rahoi­tus.

Täs­sä kes­kei­ses­sä roo­lis­sa ovat kump­pa­nuus­so­pi­muk­set ja ilmoi­tus­myyn­ti.

– Läm­möl­lä-verk­ko­leh­ti on edel­leen täy­sin ilmai­nen luki­joil­leen, eikä artik­ke­lei­den luke­mi­ses­ta, podcas­tien kuun­te­le­mi­ses­ta tai videoi­den kat­se­le­mi­ses­ta ote­ta mitään kor­vaus­ta. Leh­den toi­min­ta pyri­tään rahoit­ta­maan kump­pa­nuus­so­pi­muk­sil­la ja ilmoi­tus­myyn­nil­lä. Täs­sä olem­me pääs­seet­kin jo hyvään alkuun, Toni Deger­lund sanoo.

Tätä ei tar­vit­se alle­vii­va­ta myyn­ti­pu­hee­na, mut­ta se on olen­nai­nen osa verk­ko­leh­den tämän­het­kis­tä todel­li­suut­ta. Kas­va­va luki­ja­mää­rä, vah­va koh­de­ryh­mä ja toi­mi­va ana­ly­tiik­ka teke­vät leh­des­tä myös kiin­nos­ta­van niil­le yri­tyk­sil­le, jot­ka halua­vat tavoit­taa juu­ri pien­ta­loa­su­jia.

Willför sanoo tämän suo­rem­min.

– Teet­te pal­jon töi­tä sen eteen, että te saat­te luki­joi­ta. Ja kun ne luvut näyt­tä­vät täl­tä, niin kyl­lä se on asia, joka kan­nat­taa ker­toa myös niil­le tei­dän mah­dol­li­sil­le mai­nos­ta­jil­len­ne, Sirk­ka Willför tote­aa.

Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den ensim­mäi­nen iso tavoi­te oli 30 000 luki­jaa. Nyt kat­se on jo seu­raa­vas­sa rajas­sa: 100 000 kuu­kausit­tai­ses­sa kävi­jäs­sä.

Seu­raa­va raja on jo näky­vis­sä

Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den tari­na ei ole tie­ten­kään val­mis. Päin­vas­toin. Nyt voi olla vas­ta uuden vai­heen alku.

Kun 30 000 luki­jan tavoi­te on rikot­tu monin­ker­tai­ses­ti ja maa­lis­kuun kävi­jä­mää­rä nousi jo lähes 90 000:een, seu­raa­va psy­ko­lo­gi­nen raja­pyyk­ki on help­po näh­dä: 100 000 kuu­kausit­tais­ta luki­jaa.

– Tavoit­teek­si ase­tet­tu 30 000 luki­jan raja on rikot­tu rei­lus­ti ja nyt seu­raa­va tavoi­te voi­si olla rik­koa 100 000 luki­jan kuu­kausit­tai­nen raja. Sekin on jo hyvin lähel­lä, kun maa­lis­kuus­sa luki­joi­ta oli jo lähes 90 000 hen­ki­löä, Toni Deger­lund sanoo.

Sen saa­vut­ta­mi­nen ei sil­ti ole itses­tään­sel­vyys. Ver­kos­sa kas­vu riip­puu edel­leen ennen kaik­kea sii­tä, että sisäl­tö pysyy kiin­nos­ta­va­na, ajan­koh­tai­se­na ja luki­jaa aidos­ti pal­ve­le­va­na.

Willför kat­soo tätä kehi­tys­tä hyvin toi­veik­kaas­ti.

– Kun se sata­tu­hat­ta alkaa olla aika lähel­lä, niin kyl­lä vähän kut­kut­taa. Ja on mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä tapah­tuu kevään, kesän ja syk­syn aika­na, Sirk­ka Willför sanoo.

Sii­nä ehkä kitey­tyy koko Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den tämän­het­ki­nen tila. Se ei ole enää vain perin­tei­sen leh­den digi­taa­li­nen jat­ke, vaan kas­va­va, oma­ää­ni­nen media, joka on löy­tä­nyt paik­kan­sa pien­ta­loa­su­mi­sen ken­täs­sä, ja jon­ka seu­raa­va askel on jo aivan näkö­pii­ris­sä.