Läm­pö­pump­pu ei tuo­ta kaik­kea läm­pöä käyt­tä­mäs­tään säh­kös­tä, vaan siir­tää ympä­ris­tös­sä jo ole­vaa läm­pö­ener­gi­aa raken­nuk­seen. Läm­mön­läh­tee­nä voi olla ulkoil­ma, maa­pe­rä tai ener­gia­kai­vo. Mut­ta miten eri läm­pö­pump­pu­tyy­pit eroa­vat toi­sis­taan?

Läm­pö­pum­pun toi­min­ta perus­tuu kyl­mä­ai­nee­seen ja sul­jet­tuun kyl­mä­ai­ne­kier­toon. Kyl­mä­ai­ne sitoo läm­pöä ympä­ris­tös­tä, min­kä jäl­keen kompres­so­ri nos­taa sen pai­net­ta ja läm­pö­ti­laa. Lopuk­si läm­pö luo­vu­te­taan raken­nuk­sen läm­mi­tyk­seen ja kier­to alkaa uudel­leen.

Pro­ses­siin tar­vi­taan säh­köä ennen kaik­kea kompres­so­rin ja lait­teen mui­den osien käyt­tä­mi­seen. Säh­kö ei siis muu­tu läm­pö­pum­pus­sa suo­raan läm­mök­si, vaan sen avul­la siir­re­tään läm­pö­ener­gi­aa pai­kas­ta toi­seen. Sik­si läm­pö­pump­pu voi tuot­taa yhdel­lä kilowat­ti­tun­nil­la säh­köä usei­ta kilowat­ti­tun­te­ja läm­pö­ener­gi­aa.

Ilma­läm­pö­pump­pu läm­mit­tää huo­neil­maa

Ilma­läm­pö­pump­pu ottaa läm­pöä ulkoil­mas­ta ja siir­tää sen sisäil­maan. Se toi­mii yleen­sä muun läm­mi­tys­jär­jes­tel­män rin­nal­la eikä taval­li­ses­ti läm­mi­tä käyt­tö­vet­tä.

Ilma­läm­pö­pump­pu sopii esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mit­tei­seen taloon pie­nen­tä­mään läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta. Samal­la lai­tet­ta voi­daan käyt­tää kesäl­lä vii­len­nyk­seen, jon­ka mer­ki­tys on kas­va­nut kesäis­ten hel­le­jak­so­jen yleis­tyes­sä.

Par­hai­ten läm­pö levi­ää ava­ris­sa tilois­sa. Kovil­la pak­ka­sil­la pum­pun hyö­ty­suh­de yleen­sä heik­ke­nee, joten rin­nal­le tar­vi­taan toi­nen läm­mön­läh­de.

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu hyö­dyn­tää vesi­kier­tois­ta läm­mi­tys­tä

Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu ottaa läm­pöä ulkoil­mas­ta, mut­ta siir­tää sen huo­neil­man sijas­ta talon vesi­kier­toi­seen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään.

Se voi­daan liit­tää esi­mer­kik­si pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tyk­seen ja sil­lä voi­daan yleen­sä tuot­taa myös läm­min­tä käyt­tö­vet­tä. Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu voi­daan asen­taa myös ole­mas­sa ole­van öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le osak­si hybri­di­jär­jes­tel­mää.

Maa­läm­pö ottaa ener­gian maas­ta

Maa­läm­pö­pump­pu hyö­dyn­tää maa­pe­rään tai ener­gia­kai­voon varas­toi­tu­nut­ta läm­pöä. Sen etu­na on, että läm­mön­läh­teen läm­pö­ti­la pysyy vuo­den aika­na ulkoil­maa tasai­sem­pa­na.

Maa­läm­pö sopii eri­tyi­ses­ti koh­tei­siin, jois­sa läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve on suu­ri ja käy­tös­sä on vesi­kier­toi­nen läm­mön­ja­ko. Jär­jes­tel­mä vaa­tii kui­ten­kin yleen­sä suu­rem­man alkuin­ves­toin­nin ja ener­gia­kai­von poraa­mi­sen tai muun läm­mön­ke­ruu­jär­jes­tel­män.

Läm­pö­pum­pun valin­ta alkaa talon koos­ta ja tek­nii­kas­ta

Sopi­va läm­pö­pump­pu riip­puu talon nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, koos­ta, ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta ja läm­mön­jaos­ta. Olen­nais­ta on myös se, halu­taan­ko pum­pul­la hoi­taa suu­ri osa läm­mi­tyk­ses­tä vai käyt­tää sitä muun jär­jes­tel­män rin­nal­la. Läm­pö­pum­pun tyyp­pi ja teho mitoi­te­taan sik­si aina koh­teen mukaan.