Vuon­na 1926 val­mis­tu­nut Kal­lion seu­ra­kun­nan kiin­teis­tö Hel­sin­gis­sä on suo­je­lu­koh­de, jos­sa van­ha läm­mi­tys­tek­niik­ka on saa­nut rin­nal­leen uuden hybri­di­jär­jes­tel­män. Pois­toil­man läm­pö ote­taan tal­teen ja sitä hyö­dyn­ne­tään raken­nuk­sen läm­mi­tyk­ses­sä sekä käyt­tö­ve­den val­mis­tuk­ses­sa. Miten jär­jes­tel­mä toteu­tet­tiin suo­jel­tuun taloon, ja mitä koke­muk­ses­ta voi oppia? Kysy­myk­siin vas­taa­vat Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­män tila­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Pek­ka Suo­mi­nen, Smart Hea­ting Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Pert­ti Nis­si­lä ja isän­nöit­si­jä Tuo­mo Huus­ko.

Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­män kiin­teis­tös­sä, Kal­lion Suo­nion­ka­tu 7:ssä sijait­se­vas­sa läm­mön­ja­ko­huo­nees­sa, men­nyt ja tule­va koh­taa­vat. Talon läm­mön­ja­ko­huo­nees­sa pol­tet­tiin aikoi­naan hiil­tä ja kok­sia, mut­ta nyky­ään tilas­sa syk­kii moder­ni raken­nusau­to­maa­tio ja läm­pö­pump­pu­lait­teis­to. Jär­jes­tel­män toi­min­taa seu­ra­taan reaa­liai­kai­ses­ti kos­ke­tus­näy­töl­tä.

Vuon­na 1926 raken­net­tu kiin­teis­tö on 1920-luvun asun­to­suun­nit­te­lun ura­nuur­ta­jiin kuu­lu­neen ark­ki­teh­ti Kaar­lo Bor­gin käsia­laa. Ase­ma­kaa­val­la suo­jel­tu raken­nus­komplek­si käsit­tää lähes 70 asun­toa, seu­ra­kun­ta­sii­ven ja katu­ta­son lii­ke­ti­lo­ja.

Vuo­si­kym­men­ten var­rel­la talon jul­ki­si­vu ja kat­to on jo uusit­tu, ja koneel­li­nen pois­toil­man­vaih­to raken­net­tiin 2000-luvun alus­sa. Nyt uudis­tus­vuo­ros­sa oli läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä.

– Tavoit­tee­nam­me oli ensi­si­jai­ses­ti pie­nen­tää koh­teen hii­li­ja­lan­jäl­keä osa­na kir­kon ilmas­to­ta­voi­tet­ta. Samal­la halusim­me lei­ka­ta läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia, sil­lä kau­ko­läm­mön hin­ta oli noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa tuplaan­tu­nut, ker­too Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­män tila­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Pek­ka Suo­mi­nen.

Suo­nion­ka­tu 7 oli seu­ra­kun­tayh­ty­mäl­le tär­keä pilot­ti­koh­de. Sil­lä on Hel­sin­gis­sä kaik­ki­aan noin 200 kiin­teis­töä, joten koke­muk­sia halut­tiin kerä­tä tule­via kor­jaus­hank­kei­ta var­ten.

Koneel­li­nen pois­toil­man­vaih­to mah­dol­lis­ti remon­tin

Ener­gia­te­hok­kuus­hank­keen toteu­tus­ta hel­pot­ti se, että kiin­teis­tös­sä oli jo koneel­li­nen pois­toil­man­vaih­to.

– Van­hois­sa raken­nuk­sis­sa on tyy­pil­li­ses­ti pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to, johon läm­mön­tal­teen­ot­toa on nyky­tek­no­lo­gial­la vai­kea toteut­taa. Kun koneel­li­nen pois­to oli jo val­mii­na, sii­hen löy­tyi toi­mi­va rat­kai­su, sel­vit­tää älyk­käi­tä hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­su­ja tar­joa­van Smart Hea­ting Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Pert­ti Nis­si­lä.

Aiem­min katol­la sijain­neet huip­pui­mu­rit puhal­si­vat läm­pi­män ilman suo­raan ulos. Nyt ne on kor­vat­tu Hei­no­las­sa kehi­te­tyl­lä ja val­mis­te­tul­la Reter­mia Oy:n neu­la­pat­te­ri­tek­nii­kal­la.

Lait­teis­to mitoi­te­taan aina koh­teen ilma­mää­rän mukaan. Kote­lo­mai­nen laa­tik­ko on muo­toil­tu siis­tik­si ilman ulkoi­sia put­ki­him­me­lei­tä, ja sen väri­maa­il­ma vali­taan ympä­ris­töön sopi­vak­si. Lait­tei­ta tai niis­tä läh­te­viä keruu­put­kis­to­ja onkin vai­kea erot­taa edes ilma­ku­vis­ta.

Läm­mön­tal­teen­ot­to­pat­te­ril­le tule­va pois­toil­ma on käy­tän­nös­sä noin 21-asteis­ta huo­neil­maa, vaik­ka sen läm­pö­ti­la saat­taa­kin tal­vi­pak­ka­sil­la las­kea ullak­ko­ti­las­sa asteen tai pari. Pois­toil­ma siir­tää läm­pön­sä keruu­nes­tee­seen, joka joh­de­taan put­kia pit­kin läm­mön­ja­ko­huo­nee­seen.

– Pel­käl­lä pois­toil­man läm­möl­lä ei vie­lä käy­dä suih­kus­sa eikä läm­mi­te­tä pat­te­rei­ta. Sik­si tar­vi­taan läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gi­aa, joka nos­taa läm­pö­ti­laa pat­te­ri­ver­kos­toa ja sen varaa­jaa var­ten. Saman­ai­kai­ses­ti teem­me käyt­tö­ve­den esi­läm­mi­tys­tä.

Tähän tar­koi­tuk­seen läm­mön­ja­ko­huo­nee­seen asen­net­tiin ruot­sa­lai­sen Ther­mian Mega ‑sar­jan invert­te­ri­läm­pö­pum­put. Vet­tä kuu­men­ne­taan jat­ku­vas­ti myös tulis­tus­tek­nii­kal­la, jos­sa kompres­so­rin kuu­maa kaa­sua hyö­dyn­ne­tään käyt­tö­ve­den tehok­kaa­seen lop­pu­kuu­men­nuk­seen.

Kau­ko­läm­pö jäi rin­nak­kai­sek­si lisä­läm­mön­läh­teek­si kovim­pia pak­ka­sia var­ten.

– Väli­kausi­na läm­mön­tal­teen­ot­to kat­taa suu­rim­man osan ener­gian­tar­pees­ta, ja vuo­si­ta­sol­la läm­mön­tuo­tan­to jakau­tuu suu­rin piir­tein tasan kau­ko­läm­mön ja läm­pö­pum­pun välil­lä. Kau­pun­ki­ton­teil­la, joi­hin maa­läm­pö­kai­vo­ja ei pys­ty­tä toteut­ta­maan, tämä on erit­täin hyvä yhdis­tel­mä, Nis­si­lä ker­too.

Hänen mukaan­sa Suo­mes­sa pitäi­si uuden ener­gian tuot­ta­mi­sen lisäk­si kes­kit­tyä yhä enem­män jo tuo­te­tun ener­gian uudel­leen­käyt­töön. Ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­ses­sa kan­nat­tai­si­kin läh­teä liik­keel­le suo­raan käy­tän­nön rat­kai­suis­ta, kuten läm­mön­tal­tee­no­tos­ta ja kier­rä­tyk­ses­tä.

Tule­vai­suu­des­sa alaa muok­kaa­vat myös sään­te­ly ja uusi tek­no­lo­gia. Voi­maan tule­va EU:n F‑kaasuasetus pakot­taa siir­ty­mään ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piin kyl­mä­ai­nei­siin, mikä ei kui­ten­kaan vai­ku­ta lait­tei­den hyö­ty­suh­tee­seen.

– Auto­maa­tio kehit­tyy koko ajan. Teko­ä­lye­le­ment­te­jä­kin alkaa olla muka­na, vaik­ka rat­kai­sut ovat edel­leen pit­käl­ti auto­maa­tio­poh­jai­sia. Lisäk­si eri läm­mön­läh­teet ja vii­len­nys tule­vat mukaan, Nis­si­lä kuvai­lee tule­vai­suut­ta.

Täs­tä on jo kon­kreet­ti­sia näyt­tö­jä, sil­lä Euroo­pan patent­ti­vi­ras­to on myön­tä­nyt Smart Hea­ting Oy:lle paten­tin pois­toil­man läm­mön­tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mään yhdis­te­tyl­le vii­len­nys­rat­kai­sul­le, joka toteu­te­taan huo­neis­to­koh­tai­sil­la lait­teil­la.

Äly­käs auto­maa­tio ja tuot­to­ta­kuu

Hybri­di­jär­jes­tel­mä vaa­tii edis­tyk­sel­li­sen auto­maa­tion: lait­teis­toa ei voi­da vain asen­taa ja unoh­taa, vaan pois­toil­man läm­mön­tal­teen­ot­toa ja kau­ko­läm­pöä ohja­taan jat­ku­vas­ti yhdes­sä.

Läm­mön­ja­ko­huo­neen näyt­tö­ruu­dul­ta seu­ra­taan koti­mai­seen Fide­lix-raken­nusau­to­maa­tioon tukeu­tu­vaa Smart Hea­tin­gin kehit­tä­mää hybri­dioh­jel­mis­toa, joka mit­taa säh­kön­ku­lu­tus­ta ja tuo­tet­tua läm­pö­ener­gi­aa reaa­liai­kai­ses­ti. Näy­töl­tä näkee yhdel­lä sil­mäyk­sel­lä muun muas­sa varaa­jien läm­pö­ti­lat, läm­pö­pump­pu­jen tehot sekä lait­teis­ton hyö­ty­suh­teen. Koh­de on myös jat­ku­vas­sa etä­val­von­nas­sa.

Lait­teis­tol­le on myön­net­ty tuot­to­ta­kuu, joka takaa mää­ri­tel­lyn hyö­ty­suh­teen eli läm­pö­ker­toi­men (COP) sekä vuo­tui­sen ener­gia­mää­rän. Se var­mis­taa, että jär­jes­tel­mä tuot­taa luva­tun mää­rän läm­pöä vuo­des­sa. Jos tavoit­tee­seen ei pääs­tä, yri­tyk­sen vas­tuul­la on kor­ja­ta tilan­ne.

– Säh­kön­ku­lu­tus on nyrk­ki­sään­tö­nä noin kol­mas­osa tuo­te­tus­ta läm­mös­tä: yhdel­lä kilowat­ti­tun­nil­la osto­säh­köä saa­daan kol­me kilowat­ti­tun­tia läm­pöä. Täs­sä koh­tees­sa hyö­ty­suh­de on vie­lä parem­pi, muis­tut­taa Nis­si­lä.

Rat­kai­suil­la tue­taan lisäk­si seu­ra­kun­tayh­ty­män omia ympä­ris­tö­ta­voit­tei­ta ja kir­kon laa­jem­paa hii­li­neut­raa­lius­pää­mää­rää. Kun huo­neil­man huk­ka­läm­pö kier­rä­te­tään takai­sin läm­mi­tyk­seen ja käyt­tö­ve­den esi­läm­mi­tyk­seen, läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten arvioi­daan las­ke­van noin 37 pro­sent­tia ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen leik­kaan­tu­van 53 pro­sent­tia.

– Olen seu­ran­nut reaa­liai­kais­ta sääs­töä sovel­luk­ses­ta, ja tulok­set vai­kut­ta­vat erit­täin lupaa­vil­ta, Suo­mi­nen iloit­see.

Katol­le ei voi­nut nos­taa mitä tahan­sa

Kal­lion kir­kon naa­pu­rus­tos­sa sijait­se­vas­sa arvo­kiin­teis­tös­sä uusi tek­niik­ka piti sovit­taa tar­kas­ti kau­pun­ki­ku­vaan. Yhteis­työs­sä ark­ki­teh­din ja raken­nus­val­von­nan kans­sa var­mis­tet­tiin, ettei katol­le sijoi­tet­tu näky­viä lait­tei­ta, vaan toteu­tuk­sen oli nou­da­tet­ta­va kat­to­muo­to­ja ja kau­pun­gin­osan väri­maa­il­maa.

– Suo­jel­lus­sa koh­tees­sa kau­pun­ki oli todel­la tark­ka. Muun muas­sa jul­ki­si­vun nousu­put­kien väri­sä­vyil­le tee­tet­tiin omat sävyt ja ne pul­ve­ri­maa­lat­tiin erik­seen, kuvai­lee isän­nöit­si­jä Tuo­mo Huus­ko Kiin­teis­tö Tah­ko­la Oy:stä.

Nousu­put­ket mai­se­moi­tiin syök­sy­tor­via muis­tut­ta­vik­si pareik­si, joi­ta tus­kin erot­taa jul­ki­si­vus­ta.

– Tämä on erit­täin hyvä esi­merk­ki sii­tä, että sata vuot­ta van­haan taloon voi­daan tuo­da vii­mei­sen pääl­le nyky­ai­kais­ta tek­niik­kaa ilman, että muu­tos näkyy kadul­le.

Remont­ti ulot­tui myös huo­neis­toi­hin, joi­hin vaih­det­tiin uudet pat­te­ri­ter­mos­taa­tit sekä läm­pö­ti­la- ja kos­teusan­tu­rit asu­mis­mu­ka­vuu­den opti­moi­mi­sek­si ja tilo­jen olo­suh­tei­den seu­ran­taa var­ten. Van­has­sa talos­sa läm­pö­ti­lat voi­vat vaih­del­la huo­neis­to­jen välil­lä pal­jon­kin, mut­ta nyt antu­rit hälyt­tä­vät heti, jos läm­pö jos­sa­kin las­kee.

– Läm­pö­ti­lat saa­daan pidet­tyä koh­dil­laan huo­neis­to­koh­tai­ses­ti, mikä on todel­la tär­keä jut­tu isän­nöit­si­jän, omis­ta­jien ja asuk­kai­den kan­nal­ta, Huus­ko pai­not­taa.

Huk­ka­läm­pö hyö­ty­käyt­töön myös pien­ta­lois­sa

Kal­lion seu­ra­kun­nan opeil­la on laa­jem­paa mer­ki­tys­tä, sil­lä koneel­li­sel­la pois­toil­man­vaih­dol­la varus­tet­tu­ja ker­ros­ta­lo­ja on Suo­mes­sa noin 38 500. Sama peri­aa­te ker­taal­leen mak­se­tun läm­mön kier­rät­tä­mi­ses­tä toi­mii yhtä lail­la myös pien­ta­loa­su­jan arjes­sa.

Oma­ko­ti­ta­lois­sa pois­toil­man läm­mön­tal­teen­ot­to toteu­te­taan yleen­sä koneel­li­sel­la tulo-pois­toil­man­vaih­to­jär­jes­tel­mäl­lä, jos­sa pois­toil­mas­ta kaa­pat­tu läm­pö käy­te­tään suo­raan raik­kaan tuloil­man läm­mit­tä­mi­seen.

Täl­löin pää­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kuor­mi­tus keve­nee, mikä leik­kaa suo­raan sekä läm­mi­tys­las­kua että kiin­teis­tön hii­li­ja­lan­jäl­keä. Ilman­vaih­don rin­nal­la pien­ta­lois­sa hyö­dyn­ne­tään usein myös ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu­ja, aurin­ko­säh­köä tai aurin­ko­ke­räi­miä, joi­den toi­min­taa tehos­te­taan auto­maa­tiol­la.

– Pien­ta­lois­sa asuk­kaat seu­raa­vat yleen­sä itse jär­jes­tel­män toi­min­taa. Isom­mis­sa kiin­teis­töis­sä mei­dän kal­tai­sem­me toi­mi­jan pitää puo­les­taan vie­dä pal­ve­lu ja yllä­pi­to pidem­mäl­le, Nis­si­lä sum­maa.

Suo­nion­ka­tu 7 osoit­taa­kin, että aina ei tar­vit­se etsiä täy­sin uut­ta läm­mön­läh­det­tä – riit­tää, että pide­tään jo tuo­tet­tu läm­pö hyö­ty­käy­tös­sä. Täl­löin ympä­ris­tö ja lom­pak­ko kiit­tä­vät saman­ai­kai­ses­ti.

Vin­kit Läm­möl­lä-leh­den luki­joil­le antoi­vat tila­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Pek­ka Suo­mi­nen (Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­mä), toi­mi­tus­joh­ta­ja Pert­ti Nis­si­lä (Smart Hea­ting Oy) ja isän­nöit­si­jä Tee­mu Huus­ko (Kiin­teis­tö Tah­ko­la Oy).

Asun­to Oy Hel­sin­gin Suo­nion­ka­tu 7

Perus­tie­dot

• Raken­nus­vuo­si: 1926 (ark­ki­teh­ti Kaar­lo Borg)
• Sijain­ti: Hel­sin­ki, Kal­lio
• Suo­je­lu­mer­kin­tä: Ase­ma­kaa­val­la suo­jel­tu (sr‑2)
• Koko: 64 asun­toa, seu­ra­kun­ta­sii­pi ja lii­ke­ti­lo­ja
• Omis­ta­ja: Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­mä (100 %)

Uusi läm­mi­tys­rat­kai­su

• Pää­jär­jes­tel­mä: Pois­toil­man läm­mön­tal­teen­ot­to (Reter­mia-neu­la­pat­te­ri­tek­niik­ka)
• Lait­teis­to: 2 kpl Mega-sar­jan läm­pö­pump­pu­ja (Ther­mia)
• Auto­maa­tio: Etä­val­vot­ta­va raken­nusau­to­maa­tio (Fide­lix / Smart Hea­ting)
• Huo­neis­to­tek­niik­ka: Päi­vi­te­tyt pat­te­ri­ter­mos­taa­tit sekä läm­pö­ti­la- ja kos­teusan­tu­rit
• Toteu­tus: Talo­yh­tiön kan­nat­taa ottaa tek­ni­nen asian­tun­ti­ja pro­jek­tin­joh­ta­jak­si ja val­vo­jak­si.

Rin­nak­kais­jär­jes­tel­mä ja tulok­set

• Rin­nak­kais­jär­jes­tel­mä: Kau­ko­läm­pö (hybri­di­mal­li, tuo­tan­to­suh­de n. 50/50)
• Saa­vu­tet­ta­vat hyö­dyt: Läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten las­ku n. 37 %, hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen leik­kaus 53 %