Suo­men Läm­pö­pump­pu­yh­dis­tys SUL­PU ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Jus­si Hir­vo­nen näkee läm­pö­pump­pua­lan kään­ty­neen jäl­leen kas­vuun. Mark­ki­na ei enää nojaa vain uusiin asen­nuk­siin, vaan rin­nal­le on nouse­mas­sa yhä vah­vem­min van­ho­jen pump­pu­jen uusi­mi­nen, huk­ka­läm­pö­jen hyö­dyn­tä­mi­nen, teol­li­set rat­kai­sut ja koko alan ammat­ti­mais­tu­mi­nen.

Van­taan Heu­re­kas­sa hel­mi­kuus­sa jär­jes­tet­ty Suo­men Läm­pö­pump­pu­yh­dis­tys SUL­PU ry:n Läm­pö­pump­puse­mi­naa­ri tar­jo­si var­sin sel­keän tilan­ne­ku­van sii­tä, mis­sä läm­pö­pump­pua­lal­la juu­ri nyt men­nään. Salis­sa ei kuu­lu­nut ape­aa huo­kai­lua, vaan pikem­min­kin varo­vais­ta, mut­ta vah­vis­tu­vaa opti­mis­mia. Pahim­mat nykäyk­set näyt­täi­si­vät ole­van taka­na, ja ala kat­soo jäl­leen eteen­päin.

Suo­men Läm­pö­pump­pu­yh­dis­tys SUL­PU ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Jus­si Hir­vo­nen tii­vis­tää tämän vuo­den Läm­pö­pump­pu­päi­vien tun­nel­man suo­raan.

– Tämän päi­vän perus­teel­la näyt­tää, että kaik­ki ovat aina­kin tule­vai­suu­den osal­ta varo­vai­sen luot­ta­vai­sia ja pahim­mat ajat ovat ohi. Ollaan lopul­ta­kin nousu­käy­räl­lä, Jus­si Hir­vo­nen sanoo.

Hir­vo­sen mukaan kyse ei ole enää vain yksit­täi­ses­tä lai­te­mark­ki­nas­ta tai yhdes­tä kodin tek­ni­ses­tä rat­kai­sus­ta. Kyse on pal­jon laa­jem­mas­ta muu­tok­ses­ta, jos­sa läm­mi­tys säh­köis­tyy ja samal­la läm­pö­pump­pu­jen roo­li kas­vaa lähes kai­kis­sa seg­men­teis­sä.

– Kaik­ki sek­to­rit, niin pien­ta­lot, isom­mat ker­ros­ta­lot, teol­li­suus­sek­to­rit, jopa kau­ko­läm­pö, näyt­tä­vät säh­köis­ty­vän läm­pö­pum­puil­la, Hir­vo­nen tote­aa.

Semi­naa­ris­sa puhut­tiin yhdes­tä asias­ta ylit­se mui­den: kas­vu ei ole kadon­nut, se on vain muut­ta­nut muo­to­aan

Läm­pö­pump­pua­la on elä­nyt vii­me vuo­si­na monen­lais­ta vai­het­ta. Ensin tuli voi­ma­kas buu­mi, sit­ten ylei­nen talous­ti­lan­ne, kor­ko­ta­so ja raken­ta­mi­sen hyy­ty­mi­nen pai­noi­vat tun­nel­maa mata­lam­mak­si. Mut­ta Heu­re­kas­sa jär­jes­te­tyn semi­naa­rin puheen­vuo­rois­ta välit­tyi vah­va vies­ti sii­tä, että mark­ki­na ei ole katoa­mas­sa mihin­kään. Se on pikem­min­kin siir­ty­mäs­sä seu­raa­vaan vai­hee­seen.

Semi­naa­rin avaus­pu­heen­vuo­rois­sa kat­sot­tiin suh­dan­net­ta rahoi­tus­maa­il­man näkö­kul­mas­ta, ja Hir­vo­sen mukaan juu­ri sii­tä tuli yksi päi­vän tär­keim­mis­tä sig­naa­leis­ta.

– Avauk­ses­sa oli tär­ke­ää se, että Dans­ke Ban­kin suh­dan­ne­kat­sauk­ses­sa kaik­ki mit­ta­rit näyt­ti­vät sil­tä, että meil­le alkaa lopul­ta­kin suh­dan­ne para­ne­maan. Siel­lä oli opti­mis­mia myös rahoi­tus­maa­il­mas­sa, Hir­vo­nen ker­too.

Samal­la päi­vän aika­na nousi esiin toi­nen­kin iso havain­to: läm­pö­pump­pua­la ei enää elä pel­käs­tään oma­ko­ti­ta­lo­jen uudis­a­sen­nuk­sis­ta. Mark­ki­na laa­je­nee sekä ylös­päin että sivul­le. Pien­ta­lo­jen rin­nal­la kas­va­vat talo­yh­tiöt, suu­ret kiin­teis­töt, teol­li­suus, data­kes­kuk­set ja kau­ko­läm­mön tuo­tan­to. Toi­sin sanoen läm­pö­pum­put eivät enää ole pelk­kä kodin läm­mi­tys­lai­te, vaan yhä useam­min osa laa­jem­paa ener­gia­jär­jes­tel­mää.

Läm­pö­pump­pua­la ei enää nojaa vain uusiin pien­ta­loa­sen­nuk­siin. Se kas­vaa yhtä aikaa kodeis­sa, kiin­teis­töis­sä, teol­li­suu­des­sa, data­kes­kuk­sis­sa ja kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa.

Uusien pump­pu­jen rin­nal­le on nous­sut van­ho­jen pump­pu­jen uusi­mi­nen

Yksi semi­naa­rin isois­ta puhee­nai­heis­ta oli niin sanot­tu vaih­to­mark­ki­na. Se on ehkä vähän tyl­säh­kö sana, mut­ta käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa jotain hyvin kon­kreet­tis­ta: 2000-luvun alun ja buu­min vuo­sien aika­na asen­ne­tut läm­pö­pum­put alka­vat tul­la sii­hen ikään, että nii­tä pitää alkaa kor­va­ta uusil­la.

Tämä on mark­ki­nal­le val­ta­va asia.

– Se on ihan yksin­ker­tais­ta mate­ma­tiik­kaa. Jos meil­lä on nyt asen­net­tu 1,8 mil­joo­naa läm­pö­pump­pua, ja jos ne kes­tä­vät vaik­ka 15 vuot­ta, niin siel­tä tulee jo sit­ten 100 000 pump­pua jol­la­kin aika­tau­lul­la vaih­det­ta­vak­si, Hir­vo­nen sanoo.

Hir­vo­nen muis­tut­taa, että vaih­to­mark­ki­na ei ole enää mikään tule­vai­suu­den teo­reet­ti­nen ilmiö, vaan se on jo tääl­lä. Hänen mukaan­sa noin 30 pro­sent­tia mark­ki­nas­ta on täl­lä het­kel­lä jo vaih­to­mark­ki­naa.

– Kun meil­lä myy­dään vähän yli 100 000 pump­pua vuo­des­sa, niin sii­tä jo noin 30 000 vuo­des­sa on vaih­toa. Se tar­koit­taa, että kol­mes­sa vuo­des­sa Suo­mes­sa vaih­de­taan var­mas­ti yli 100 000 van­haa pump­pua, Hir­vo­nen tote­aa.

Tämä on alan näkö­kul­mas­ta iso muu­tos. Uudis­ra­ken­ta­mi­nen voi saka­ta, mut­ta van­hat lait­teet van­he­ne­vat joka tapauk­ses­sa. Se tuo mark­ki­naan jat­ku­vuut­ta ja vakaut­ta.

Myös Poh­jois­mai­den ver­tai­lu tukee tätä aja­tus­ta. Hir­vo­nen nos­taa esi­mer­kik­si Ruot­sin, joka on Suo­mea muu­ta­man vuo­den edel­lä.

– Ruot­si on mei­tä 7–8 vuot­ta edel­lä. Siel­lä koko läm­pö­pump­pu­mark­ki­nas­ta on jo var­maan 60 pro­sent­tia vaih­to­mark­ki­naa, ja sen takia niil­lä on todel­la hyvät myyn­ti­vo­lyy­mit ihan suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta, Hir­vo­nen sanoo.

Kulut­ta­jan kan­nal­ta vies­ti on samal­la hyvin käy­tän­nöl­li­nen. Jos oma maa­läm­pö- tai ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu alkaa olla 15–20 vuo­den iäs­sä, ei kan­na­ta jää­dä odot­ta­maan sitä het­keä, kun lai­te sanoo sopi­muk­sen irti per­jan­tai-ilta­na pak­kas­jak­son kes­kel­lä.

– Vähin­tä mitä voi teh­dä, on varau­tua sii­hen tilan­tee­seen, että se hajo­aa. Ottaa edes val­miik­si toi­mi­jan, tar­jouk­sen ja puhe­lin­nu­me­ron, että jos se hajo­aa, niin on mihin soit­taa. Ja jos her­mot eivät pidä, niin vaih­taa sen, vaik­ka se ei ole vie­lä rik­ki, Hir­vo­nen sanoo.

Kyl­mä­ai­neet vaih­tu­vat taas – ja Hir­vo­sen mukaan se on lopul­ta hyvä uuti­nen

Läm­pö­pump­pua­lal­la puhu­taan juu­ri nyt pal­jon kyl­mä­ai­neis­ta. Sään­te­ly muut­tuu, lait­teet muut­tu­vat ja samal­la muut­tu­vat myös osaa­mis­vaa­ti­muk­set. Kulut­ta­jan kor­vis­sa tämä voi kuu­los­taa han­ka­lal­ta tai jopa huo­les­tut­ta­val­ta, mut­ta Hir­vo­sen näkö­kul­ma on var­sin rau­hal­li­nen.

Hän on näh­nyt alal­la jo mon­ta muu­tos­ta.

– Olen ollut itse muka­na nel­jäs­sä kyl­mä­ai­ne­muu­tok­ses­sa tämän 30-vuo­ti­sen ura­ni aika­na. Ja joka ker­ta kun kyl­mä­ai­neet on vaih­det­tu, niin bis­nes on paran­tu­nut, Hir­vo­nen sanoo.

Hänen mukaan­sa jokai­nen muu­tos on tuo­nut mark­ki­noil­le uusia, tehok­kaam­pia lait­tei­ta ja samal­la lisän­nyt kes­kus­te­lua, näky­vyyt­tä ja kiin­nos­tus­ta. Käy­tän­nös­sä siis alan aktii­vi­suus on kas­va­nut aina, kun van­haa on päi­vi­tet­ty uuteen.

– Tuot­teet muut­tu­vat, mut­ta ne muut­tu­vat parem­mik­si. Samas­sa yhtey­des­sä kehi­te­tään toi­mi­vam­pia jär­jes­tel­miä. Tär­ke­ää on se, että kom­mu­ni­kaa­tio lisään­tyy. Se mer­kit­see lisä­kaup­paa, Hir­vo­nen tote­aa.

Hän myös pai­not­taa, ettei taval­li­sen kulut­ta­jan tar­vit­se stres­sa­ta kyl­mä­ai­ne­asioi­ta lii­kaa. Van­ho­ja lait­tei­ta saa huol­taa nii­den käyt­töiän ajan, eikä pelk­kä uusi kyl­mä­ai­ne tee lait­tees­ta auto­maat­ti­ses­ti ihme­lai­tet­ta.

– Minun mie­les­tä­ni kulut­ta­jan ei tar­vit­se kiin­nit­tää kyl­mä­ai­nea­si­aan kovin pal­jon huo­mio­ta. Näi­tä pump­pu­ja saa huol­taa koko nii­den käyt­töiän ajan. Ne uusil­la kyl­mä­ai­neil­la ole­vat eivät ole sen tehok­kaam­pia eivät­kä oikeas­taan muu­ten­kaan parem­pia kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta, Hir­vo­nen sanoo.

Päte­vyy­det, kou­lu­tus ja alan mai­ne kul­ke­vat käsi kädes­sä

Sii­nä mis­sä kyl­mä­ai­ne­muu­tos tuo mark­ki­naan uut­ta, se tuo myös vaa­ti­muk­sia. Ja Hir­vo­sen mie­les­tä se on nime­no­maan hyvä asia.

Läm­pö­pump­pua­la kas­voi aika­naan nopeas­ti, ja kas­vun muka­na tuli myös kai­ken­lais­ta sää­tä­jää. Oli ovel­ta ovel­le ‑myyn­tiä, nopei­ta kaup­po­ja, hei­kos­ti suun­ni­tel­tu­ja koko­nai­suuk­sia ja tapauk­sia, jois­sa asiak­kaal­le jäi enem­män kysy­myk­siä kuin vas­tauk­sia. Hir­vo­nen ei silot­te­le tätä his­to­ri­aa, mut­ta hänen mukaan­sa ala on puh­dis­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti.

– Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ei ole mitään muu­ta vaih­toeh­toa teh­dä täm­möis­tä bis­nes­tä kuin huo­lel­la ja laa­dul­la. Se on ainoa tapa, että pidät laa­dun kun­nos­sa ja asiak­kaan tyy­ty­väi­se­nä, Hir­vo­nen pai­not­taa.

Hän sanoo suo­raan, että nopeas­ti kas­va­val­le alal­le tuli aika­naan myös toi­mi­joi­ta, jot­ka oli­vat liik­keel­lä lii­an kevyin eväin.

– Täl­lai­ses­sa nopeas­ti kas­va­vas­sa alas­sa on ollut monen­lai­sia ilmiöi­tä. Sin­ne on tul­lut pika­ra­han peräs­sä poruk­kaa, joka on aja­tel­lut, että myy­dään nyt vaan, ehkä osa­taan ja perä­va­lot riit­tä­vät takuuk­si. Mut­ta se aika on nyt onnek­si vähän ohi, Hir­vo­nen sanoo.

Hänen mukaan­sa jäl­jel­le ovat jää­neet ennen kaik­kea ne toi­mi­jat, jot­ka ovat panos­ta­neet laa­tuun, huol­toon, osaa­mi­seen ja asia­kas­suh­tei­siin. Se näkyy myös kon­kreet­ti­ses­ti alan palaut­tees­sa.

– Alan laa­tu on paran­tu­nut ja rekla­maa­tiot vähen­ty­neet, vaik­ka ala on monin­ker­tais­tu­nut mat­kan var­rel­la. Olen ollut niin pit­kään alal­la, että yhdis­tyk­seen tul­leet soi­tot ovat vähen­ty­neet, vaik­ka pump­pu­mää­rät ovat kym­men­ker­tais­tu­neet. Se ker­too kyl­lä jotain, Hir­vo­nen tote­aa.

Juu­ri tähän liit­ty­vät myös uudet päte­vyys­vaa­ti­muk­set. Aiem­min luon­nol­li­sil­la kyl­mä­ai­neil­la toi­mi­vis­sa lait­teis­sa oli ole­mas­sa sään­te­ly­auk­ko­ja, mut­ta nyt kent­tä tiu­ken­tuu ja yhte­näis­tyy.

– Nyt sään­nös on muut­tu­nut niin, että koko reper­tu­aa­ri on muka­na. Läm­pö­pump­pu­ja ja kyl­mä­lait­tei­ta ei saa asen­taa ilman päte­vyyt­tä. Ja päte­vyys mer­kit­see aina laa­tua, kou­lu­tus­ta, osaa­mis­ta ja taas lisää toi­min­taa, Hir­vo­nen sanoo.

Hir­vo­sen vies­ti on sel­vä: läm­pö­pump­pua­lal­la nopean rahan aika on väis­ty­mäs­sä, ja tilal­le ovat jää­mäs­sä toi­mi­jat, jot­ka teke­vät työn­sä huo­lel­la, osaa­mi­sel­la ja pit­kä­jän­tei­ses­ti.

LUTin pro­fes­suu­ri on enem­män kuin yksi tit­te­li – se on koko alan arvos­tuk­sen mit­ta­ri

Semi­naa­ris­sa nousi vah­vas­ti esiin myös kou­lu­tus. LUT-yli­opis­ton uusi läm­pö­pump­pu- ja kyl­mä­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri oli yksi päi­vän kiin­nos­ta­vim­mis­ta puhee­nai­heis­ta, eikä syyt­tä. Suo­mes­sa läm­pö­pump­pua­lan kou­lu­tus on pit­kään nojan­nut vah­vas­ti maa­han­tuo­jiin, yri­tyk­siin ja käy­tän­nön ken­tän osaa­jiin. Nyt mukaan tulee aiem­paa vah­vem­min myös yhteis­kun­nan ja kor­kea­kou­lu­jen kou­lu­tus­ra­ken­ne.

Hir­vo­nen pitää tätä erit­täin mer­kit­tä­vä­nä.

– Se on alal­le tosi tär­ke­ää, että meil­lä on läm­pö­pump­pu- ja kyl­mä­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri Suo­mes­sa. Se on jon­kin näköi­nen arvos­tuk­sen mit­ta­ri, mut­ta tääl­tä­hän on puut­tu­nut kou­lu­tus­ta kai­kil­ta tasoil­ta, Hir­vo­nen sanoo.

Pro­fes­suu­ri ei hänen mukaan­sa tar­koi­ta vain yhtä hen­ki­löä yli­opis­tol­la, vaan koko ket­jun vah­vis­tu­mis­ta. Kun ylä­pää­hän tulee ope­tus­ta ja tut­ki­mus­ta, syn­tyy samal­la kou­lut­ta­jia, asian­tun­ti­joi­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä myös muil­le tasoil­le.

– Ylä­ta­sol­la pitää olla kou­lu­tus­ta, että siel­tä tulee kou­lut­ta­jia myös ala­ta­soil­le. Ja tut­ki­mus ja kehi­tys on ihan oma lukun­sa. Sil­lä tulee ole­maan mer­ki­tys­tä, että sin­ne tulee vähi­tel­len kou­lu­tus­ta, tuo­te­ke­hi­tys­tä ja uusia tuot­tei­ta, myös suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta ja jär­jes­tel­miä, Hir­vo­nen tote­aa.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että alal­le halu­taan jat­kos­sa sekä asen­ta­jia ja huol­toam­mat­ti­lai­sia että insi­nöö­re­jä, suun­nit­te­li­joi­ta, kehit­tä­jiä ja tut­ki­joi­ta. Toi­sin sanoen koko ket­jua vah­vis­te­taan.

Nuo­ria tar­vi­taan – ja töi­tä kyl­lä riit­tää

Läm­pö­pump­pua­la ei siis kai­paa vain lisää mark­ki­naa, vaan myös lisää teki­jöi­tä. Hir­vo­sen mukaan juu­ri täs­sä koh­taa ala on nyt uuden vai­heen edes­sä. Sii­nä mis­sä aiem­min iso osa osaa­mi­ses­ta tuli yri­tys­ten omien kou­lu­tus­pol­ku­jen kaut­ta, tule­vai­suu­des­sa yhä useam­pi voi tul­la mukaan suo­raan ammat­ti­kou­lun, ammat­ti­kor­kea­kou­lun tai yli­opis­ton kaut­ta.

– Jos kat­soo his­to­ri­aa, niin läm­pö­pump­pua­lal­le tai kyl­mä­alal­le­kaan ei ole Suo­mes­sa ollut oikeas­taan pal­jon­kaan yhteis­kun­nan kou­lu­tus­ta ollen­kaan. Käy­tän­nös­sä kaik­ki alal­la toi­mi­vat ihmi­set on kou­lu­tet­tu maa­han­tuo­jien tai isom­pien asen­nus­liik­kei­den kaut­ta, Hir­vo­nen sanoo.

Nyt tilan­ne muut­tuu, ja se avaa alal­le myös uusia ovia nuo­ril­le.

– Kun tulee kor­kea­kou­lu­tus­ta, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tus­ta ja ammat­ti­kou­lu­tus­ta, niin alal­le on mah­dol­lis­ta nuor­ten­kin tul­la hel­pos­ti mukaan. Ala on todel­la kas­va­va, kieh­to­va ja täyn­nä fik­su­ja hom­mia. Ja kyl­lä siel­tä var­maan saa ihan hyvin rahaa­kin, Hir­vo­nen sanoo.

Ja lisää vie­lä sen hir­vos­mai­sen suo­ra­su­kai­ses­ti:

– Nuor­ten pitäi­si ymmär­tää tul­la teke­mään jotain eikä pel­käs­tään pelaa­maan, Hir­vo­nen tote­aa.

Lausah­duk­ses­sa on pil­ke sil­mä­kul­mas­sa, mut­ta point­ti on vaka­va. Ala tar­vit­see teki­jöi­tä kai­kil­le tasoil­le, ja nyt kun mark­ki­na kas­vaa ja ammat­ti­mais­tuu, myös työ­urat voi­vat olla aiem­paa pit­kä­jän­tei­sem­piä, moni­puo­li­sem­pia ja kiin­nos­ta­vam­pia.

Huk­ka­läm­pö ei ole enää sivu­juon­ne vaan yksi alan suu­ris­ta kas­vusuun­nis­ta

Jos vaih­to­mark­ki­na oli yksi semi­naa­rin käy­tän­nöl­li­sis­tä isois­ta puhee­nai­heis­ta, niin toi­nen oli huk­ka­läm­pö. Tai oikeam­min se, miten val­ta­va mää­rä ener­gi­aa ympä­ril­läm­me menee edel­leen hara­koil­le. Ja miten läm­pö­pum­put voi­vat muut­taa tämän yhtä­lön.

Jus­si Hir­vo­sen mukaan Suo­mes­sa on huk­ka­läm­pöä yllät­tä­vän pal­jon, mut­ta sen hyö­dyn­tä­mi­nen ei tapah­du itses­tään. Tar­vi­taan inves­toin­te­ja, jär­jes­tel­miä ja juu­ri sitä tek­no­lo­gi­aa, joka osaa nos­taa mata­lam­man läm­pö­ti­lan käyt­tö­kel­poi­sek­si.

– Hyö­dyn­tä­mä­tön­tä huk­ka­läm­pöä on yllät­tä­vän pal­jon mei­dän­kin maas­sam­me. Ja ainoa tapa saa­da se käyt­töön on yleen­sä se, että sitä pitää nos­taa läm­pö­pum­pul­la kor­keam­paan läm­pö­ti­laan, että se saa­daan käyt­tö­kel­poi­sek­si, Hir­vo­nen sanoo.

Esi­merk­ke­jä löy­tyy jo nyt sekä isos­ta että pie­nem­mäs­tä pääs­tä. Data­kes­kuk­set ovat nous­seet vii­me vuo­si­na näky­väs­ti esiin, ja nii­den yhtey­teen raken­ne­tut läm­pö­pump­pu­rat­kai­sut voi­vat tuot­taa mer­kit­tä­viä mää­riä kau­ko­läm­pöä. Hir­vo­nen nos­taa esiin Espoon Mic­ro­sof­tin data­kes­kuk­sen.

– Kun se on val­mis, niin sil­lä tai­taa puo­let Espoos­ta läm­me­tä niil­lä huk­ka­läm­möil­lä. Siel­lä läm­pö­pum­put nos­ta­vat läm­pö­ti­lan kau­ko­läm­pöön sopi­vak­si, Hir­vo­nen ker­too.

Mut­ta data­kes­kuk­set ovat vain jää­vuo­ren huip­pu. Suo­mes­sa on myös pal­jon pie­nem­piä, hajal­laan ole­via koh­tei­ta, joi­den mer­ki­tys voi yhdes­sä olla erit­täin suu­ri. Yksi hyvä esi­merk­ki ovat ker­ros­ta­lo­jen pois­toil­mat.

– Ker­ros­ta­lo­ja, jois­sa on pois­toil­man­vaih­to, on noin 30 000 kap­pa­let­ta. Niis­sä puhal­le­taan läm­min­tä ilmaa ulos, ja käy­tän­nös­sä jokai­seen voi­si lait­taa pois­toil­ma­läm­pö­pum­pun, jol­la ote­taan mel­kein puo­let sen talon läm­mi­tys­tar­pees­ta takai­sin käyt­töön, Hir­vo­nen sanoo.

Täs­sä koh­taa kuva läm­pö­pump­pua­las­ta muut­tuu jäl­leen vähän isom­mak­si. Kyse ei ole vain sii­tä, mil­lä yhtä taloa läm­mi­te­tään, vaan sii­tä, miten koko yhteis­kun­nas­sa opi­taan kier­rät­tä­mään ener­gi­aa fik­sum­min.

Läm­pö­pum­put ovat jo osa ener­gia­jär­jes­tel­mää – eivät enää vain yksit­täi­siä lait­tei­ta

Juu­ri täs­tä semi­naa­ris­sa oikeas­taan oli kyse. Läm­pö­pum­put eivät enää näyt­täy­dy vain koti­ta­louk­sien lait­tei­na, vaan olen­nai­se­na osa­na laa­jem­paa ener­gia­mur­ros­ta.

Niil­lä tuo­te­taan jo mer­kit­tä­vä osuus Suo­men läm­mös­tä. Ne liit­ty­vät säh­kön­ku­lu­tuk­seen, ener­gia­te­hok­kuu­teen, huk­ka­läm­pöi­hin, data­kes­kuk­siin, teol­li­suu­teen, jääh­dy­tyk­seen ja kau­ko­läm­mön kehi­tyk­seen. Ja mitä enem­män läm­mi­tys säh­köis­tyy, sitä useam­min vas­taus löy­tyy aina­kin osit­tain läm­pö­pum­puis­ta.

Sik­si Hir­vo­sen lop­pu­yh­teen­ve­to semi­naa­ri­päi­väs­tä on ehkä koko jutun oleel­li­sin kitey­tys.

– Päi­vän tun­nel­mia kuun­nel­les­sa, hir­veä tule­vai­suu­den usko oli val­lal­la. Pan­kil­la oli usko tule­vai­suu­teen, meil­lä oli glo­baa­li ala syn­ty­mäs­sä, ja toi­mi­joi­ta kuun­nel­les­sa kaik­ki oli­vat jo nousu­käy­räl­lä. Ja kyl­lä tämä läm­mi­tys säh­köis­tyy ja läm­pö­pump­puis­tuu ajan mit­taan, Hir­vo­nen sanoo.

Hän muis­tut­taa kui­ten­kin, että kas­vun tark­kaa kul­ma­ker­roin­ta ei kukaan tie­dä.

– Nousu­käy­rien kul­ma­ker­toi­mia ei tie­de­tä, mut­ta ne voi­vat olla aika jyr­kät­kin, Hir­vo­nen tote­aa.

Huk­ka­läm­pö, vaih­to­mark­ki­na, kou­lu­tus ja kiris­ty­vä ammat­tio­saa­mi­nen vetä­vät alaa samaan suun­taan: läm­pö­pum­put eivät ole enää vain vaih­toeh­to, vaan yhä useam­min osa koko ener­gia­jär­jes­tel­män ydin­tä.

Seu­raa­va vai­he ei ole enää tulos­sa – se on jo alka­nut

Jos jotain Heu­re­kan semi­naa­ris­ta jäi käteen, niin aina­kin tämä: läm­pö­pump­pua­la ei odo­ta enää sitä kuu­lui­saa seu­raa­vaa aal­toa. Se on jo liik­keel­lä.

Se näkyy van­ho­jen pump­pu­jen vaih­dois­sa. Se näkyy kou­lu­tuk­sen vah­vis­tu­mi­ses­sa. Se näkyy sii­nä, että kyl­mä­ai­ne­kes­kus­te­lu ei ole vain sään­te­lyä vaan myös tuo­te­ke­hi­tys­tä. Se näkyy sii­nä, että data­kes­kus­ten ja teol­li­suu­den huk­ka­läm­möis­tä puhu­taan nyt aivan eri pai­nol­la kuin vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Ja se näkyy ennen kaik­kea sii­nä, että ala itse uskoo tule­vaan.

Suo­mes­sa läm­pö­pum­put ovat jo pit­kään olleet arki­päi­vää. Nyt niis­tä on tulos­sa yhä sel­vem­min myös seu­raa­van ener­gia­vai­heen perus­ra­ken­nus­pa­li­koi­ta.