Van­han öljy­läm­mit­tei­sen oma­ko­ti­ta­lon ylä­poh­jan lisäe­ris­tyk­sel­lä voi saa­vut­taa huo­mat­ta­vaa ener­gian­sääs­töä ja asu­mis­mu­ka­vuu­den paran­tu­mis­ta. Läm­möl­lä-leh­ti sukel­si aihee­seen ja kysyi asian­tun­ti­jal­ta vink­ke­jä.

Men­nei­den vuo­si­kym­men­ten oma­ko­ti­ta­lot on raken­net­tu aika­na, jol­loin ener­gia­te­hok­kuus­nor­mit eivät olleet yhtä tiuk­ko­ja kuin nyky­ään. Lisäe­ris­tys on help­po ja kus­tan­nuk­sil­taan mal­til­li­nen kei­no vähen­tää iäk­kääm­män­kin kodin läm­pö­huk­kaa ja pie­nen­tää läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia ilman läm­mi­tys­muo­don vaih­ta­mis­ta.

Eko­vil­lan lii­ke­toi­min­ta­joh­ta­ja Vil­le Kos­ke­lo ker­too, että lisäe­ris­tä­mis­tä ja eris­tys­ten uusi­mi­sia teh­dään nyt ahke­ras­ti eten­kin kal­liin ener­gia­läh­teen taloi­hin. Myös 2000-luvun talo­ja lisä­eristetään pal­jon.

– Edes 2010-luvul­la eris­teet eivät usein ole olleet sitä pak­suus­luok­kaa, mitä nyky­ään edel­ly­te­tään. Nyky­päi­vä­nä vaa­di­taan tiet­ty U‑arvo ylä­poh­jiin, ja se tar­koit­taa kes­ki­mää­rin 450–500 mil­liä vil­laa mate­ri­aa­lis­ta riip­puen. Eri vil­lois­sa on eri läm­pö­ar­vot.

Mark­ki­noil­la on tar­jol­la monen­lai­sia eris­te­ma­te­ri­aa­li­vaih­toeh­to­ja, kuten poly­ure­taa­ni ja mine­raa­li­vil­lat eli kivi- tai lasi­vil­la. Lisäk­si eris­tyk­ses­sä käy­te­tään eri­lai­sia puu­kui­tue­ris­tei­tä, kuten kier­rä­te­tys­tä puu­kui­dus­ta val­mis­tet­tua sel­lu­vil­laa. Näis­tä kaik­ki ovat hyviä vaih­toeh­to­ja. Sopi­van mate­ri­aa­lin valin­ta riip­puu talon raken­teis­ta, bud­je­tis­ta sekä sii­tä, halu­aa­ko esi­mer­kik­si panos­taa mah­dol­li­sim­man pie­neen hii­li­ja­lan­jäl­keen.

Vii­me vuo­si­na puu­kui­tu on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan eko­lo­gi­se­na ja kos­teu­den­sää­te­ly­ky­kyi­se­nä eris­te­ma­te­ri­aa­li­na. Hen­git­tä­vyy­ten­sä vuok­si se sopii kaik­kien mui­den eris­te­ma­te­ri­aa­lien pääl­le, mikä tekee puu­kui­dus­ta tur­val­li­sen valin­nan lisäe­ris­tä­mi­seen.

Lisäe­ris­tä­mi­sen hyö­dyt

Ammat­ti­lai­sen teke­mä­nä lisäe­ris­tys on vai­va­ton ja nopea toi­men­pi­de, joka voi­daan teh­dä vuo­den­ai­kaan kat­so­mat­ta. Toi­sin kuin usein kuvi­tel­laan, se ei vaa­di suur­ta inves­toin­tia ja takaisin­maksuaika on suh­teel­li­sen lyhyt.

– Pien­ta­lois­sa mones­ti aja­tel­laan, että ener­gia­re­mon­tis­sa ikku­nat ovat se jut­tu. Todel­li­suu­des­sa ener­gian­sääs­tön vuok­si niil­le ei kan­na­ta teh­dä mitään ennen kuin ylä­poh­ja on kun­nos­sa. Oma­ko­ti­ta­lois­sa kat­to­pin­ta-ala on yleen­sä suu­ri suh­tees­sa sei­niin. Siel­tä ylä­poh­jas­ta se läm­pö kar­kaa, Kos­ke­lo vink­kaa.

Lisäe­ris­tyk­sel­lä saa­vu­tet­ta­va sääs­tö riip­puu monis­ta teki­jöis­tä, kuten eris­tet­tä­väs­tä alas­ta, vali­tus­ta eris­te­ma­te­ri­aa­lis­ta, talon eri­tyis­piir­teis­tä sekä läm­mön­läh­teen kul­loi­sis­ta­kin hin­nois­ta.

– Välil­lä men­nään jopa yli tuhan­nen euron sääs­töön vuo­des­sa, mut­ta yleen­sä puhu­taan sadois­ta eurois­ta. Jois­sa­kin talois­sa vuo­si­sääs­tö on muu­ta­mia sata­sia, toi­sis­sa 400 tai 500 euroa.

Usein eris­tä­mi­sen yhtey­des­sä puhu­taan läm­mön sääs­tä­mi­ses­tä, mut­ta asial­la on myös kään­tei­nen puo­li: lisäe­ris­tys tuo vii­len­nys­tä kesäl­lä ja aut­taa pie­nen­tä­mään ener­gian­ku­lu­tus­ta tätä­kin kaut­ta.

–  Jos vin­til­lä on hel­teil­lä 50 astet­ta, niin onhan sil­lä iso mer­ki­tys, menee­kö se läm­pö läpi huo­nei­siin, Kos­ke­lo tote­aa.

Sääs­tön lisäk­si eris­tyk­sen paran­ta­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vat­ta­mi­nen voi­vat nos­taa talon arvoa ja teh­dä sii­tä hou­kut­te­le­vam­man poten­ti­aa­li­sil­le osta­jil­le.

Tuu­mas­ta toi­meen 

Lisäe­ris­tys­työ­tä ei kan­na­ta tila­ta sum­ma­mu­ti­kas­sa. Ensin on fik­sua pyy­tää mak­su­ton lisäe­ris­tys­kar­toi­tus. Kos­ke­lo arvioi, että noin joka vii­des kar­toi­te­tuis­ta raken­nuk­sis­ta vaa­tii jon­kin­lai­sia lisä­toi­men­pi­tei­tä.

Ammat­ti­lai­set pii­pah­ta­vat teke­mäs­sä kun­to­kar­toi­tuk­sen ja anta­vat sen poh­jal­ta tar­jouk­sen. Kun asia­kas hyväk­syy tar­jouk­sen, sovi­taan asen­nusai­ka.

– Yleen­sä se on muu­ta­ma tun­ti, niin lisäe­ris­teet ovat val­mii­na katol­la. Itse työ ei vaa­di asiak­kail­ta vält­tä­mät­tä edes pai­kal­la oloa. Toki jois­sa­kin oma­ko­ti­ta­lois­sa voi olla sisä­kaut­ta kul­ku ylä­poh­jaan, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti teem­me lisäe­ris­tyk­sen toi­men­pi­teet ulko­kaut­ta pää­ty­luu­kus­ta tai kat­to­luu­kus­ta. Asuk­kail­le se on hyvin nopea, päi­vän aika­na teh­tä­vä vai­va­ton hom­ma, Kos­ke­lo kuvai­lee.

Ener­gian­sääs­tö voi olla huo­mat­ta­van suu­ri, eri­tyi­ses­ti jos van­ha eris­tys on puut­teel­li­nen tai huono­untoinen. On kui­ten­kin hyvä huo­ma­ta, että lisäe­ris­tys ja eris­tei­den vaih­to ovat kak­si eri asi­aa. Jos van­ha eris­te on hyvä­kun­toi­nen ja höy­ry­sul­ku kun­nos­sa, pelk­kä lisäe­ris­tys riit­tää. Jos taas eris­teet ovat huo­nos­sa kun­nos­sa, voi edes­sä olla isom­pi työ.

Huo­no­kun­toi­sen eris­teen pääl­le uut­ta puhal­taes­sa syn­tyy nopea euro­sääs­tö, mut­ta huo­nos­sa lykys­sä myös tikit­tä­vä aika­pom­mi.

– Vil­lo­jen vaih­toon eli ylä­poh­ja­sa­nee­rauk­seen menee väki­sin­kin muu­ta­ma päi­vä toi­men­pi­tei­neen aina desin­fioin­tia myö­ten.

Mitä se sit­ten mak­saa? 

Kos­ke­lon arvion mukaan lisäe­ris­tä­mi­sen hin­ta­luok­ka liik­kuu tavan­omai­sis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa noin 1 500 ja 3 000 euron väli­maas­tos­sa, kun taas eris­tyk­sen uusi­mi­ses­sa puhu­taan jo 5 000–15 000 euron hai­ta­ris­ta.

– Ylei­nen käsi­tys on, että lisäe­ris­tys oli­si hir­veän kal­lis ja työ­läs pro­jek­ti, mut­ta se on hyvin edu­kas ja nopea ener­gia­re­mont­ti, joka mak­saa itsen­sä takai­sin jo lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Ylei­ses­ti ja teo­reet­ti­ses­ti voi­si sanoa, että 2–5 vuo­des­sa. Tämä toki riip­puu sii­tä, mil­lä talo läm­pi­ää ja mitä muu­ta samal­la jou­du­taan teke­mään, Kos­ke­lo poh­tii.

 – Hin­ta riip­puu jon­kin ver­ran sii­tä­kin, jou­du­taan­ko teke­mään tuu­le­noh­jai­mia tai pii­pun palo­vil­loi­tuk­sia. Piip­pu­jen palo­vil­loi­tuk­sia jou­du­taan tänä päi­vä­nä kor­jaa­maan aika pal­jon­kin.

Osaa­va teki­jä voi suun­na­ta rau­ta­kaup­paan ja hoi­taa lisäe­ris­tä­mi­sen itse. Ammat­ti­lai­sen puo­leen kan­nat­taa kään­tyä, jos eris­tä­mi­ses­tä ei ole kum­mem­min koke­mus­ta – tai jo pel­käs­tään ajan­sääs­tön vuok­si.

– Jos eris­tet­tä­vä alue on pie­ni, se on help­po teh­dä itse­kin. Tavan­omai­nen pien­ta­loon puhal­let­ta­va vil­lan mää­rä on kui­ten­kin 20 kuu­tio­ta. Se on jo aika kova hom­ma omin voi­min, Kos­ke­lo ker­too.

Hän lisää, että lisäe­ris­tyk­sen tuo­ma hyö­ty on ensi­si­jai­ses­ti kus­tan­nus­sääs­tö. Jos kodin sisäil­man nykyis­tä laa­tua halu­aa paran­taa, voi olla syy­tä har­ki­ta ylä­poh­jan sanee­raus­ta eli vil­lo­jen vaih­toa ja höy­ry­su­lun kor­jaa­mis­ta. Ylä­poh­jas­sa on usein “elo­pe­räis­tä poruk­kaa” kuten hii­riä papa­noi­neen, ja jos van­hois­ta vil­lois­ta on hävin­nyt eris­tä­vyys, voi vil­la­pö­ly tul­la sisäl­le ja vaih­to olla tar­peen.

– Mones­ti lisäe­ris­tys on hyvä ja paras rat­kai­su. Jos­kus ei. Tut­ki­mi­nen on tär­ke­ää. Kodin lisäe­ris­tys­tä har­kit­se­val­le ammat­ti­lai­sen teke­mä tar­ve­kar­toi­tus on hyvä alku onnis­tu­neel­le pro­jek­til­le.