Läm­pö­pum­put eivät ole enää vain yksi talo­tek­nii­kan ala­la­ji, vaan yhä isom­pi osa ener­gia­jär­jes­tel­mää, raken­nus­ten läm­mi­tys­tä, jääh­dy­tys­tä ja teol­li­suu­den huk­ka­läm­pö­jen hyö­dyn­tä­mis­tä. Sik­si myös alan kou­lu­tuk­sel­le ja tut­ki­muk­sel­le on kas­va­va tar­ve. LUT-yli­opis­tos­sa tähän tar­pee­seen on nyt vas­tat­tu kon­kreet­ti­sel­la taval­la: läm­pö­pump­pu­jen ja kyl­mä­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri on käyn­nis­ty­nyt, ja sen veto­vas­tuun on otta­nut apu­lais­pro­fes­so­ri Ant­ti Uusi­ta­lo.

Kun puhu­taan läm­pö­pum­puis­ta, kes­kus­te­lu kään­tyy usein lait­tei­siin, asen­nuk­siin, kyl­mä­ai­nei­siin ja sii­hen, mikä rat­kai­su sopii par­hai­ten omaan kotiin tai kiin­teis­töön. Kulis­seis­sa tapah­tuu kui­ten­kin jotain vähin­tään yhtä tär­ke­ää: ala tar­vit­see jat­ku­vas­ti uusia osaa­jia, tut­ki­mus­ta, kehi­tys­työ­tä ja syvem­pää tek­nis­tä ymmär­rys­tä.

Juu­ri tähän koh­taan osuu LUT-yli­opis­tos­sa käyn­nis­ty­nyt läm­pö­pump­pu­jen ja kyl­mä­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri. Se ei ole vain yksi uusi nimi­ke yli­opis­ton orga­ni­saa­tio­kaa­vios­sa, vaan kon­kreet­ti­nen vies­ti sii­tä, että läm­pö­pump­pua­la näh­dään nyt Suo­mes­sa aiem­paa vaka­vam­min osa­na ener­gia­siir­ty­mää, tut­ki­mus­ta ja teol­lis­ta kehi­tys­tä.

LUT-yli­opis­ton apu­lais­pro­fes­so­ri Ant­ti Uusi­ta­lo aloit­ti teh­tä­väs­sään rei­lu kol­me kuu­kaut­ta sit­ten. Työt ovat läh­te­neet hänen mukaan­sa heti vauh­dil­la liik­keel­le.

– Työ on läh­te­nyt hyvin käyn­tiin, mut­ta kyl­lä täs­sä kii­ret­tä on pitä­nyt. Sii­hen kuu­luu ope­tus­ta, tut­ki­mus­hank­kei­ta, eri­lai­sia esi­tyk­siä ja tie­don vie­mis­tä eteen­päin, Ant­ti Uusi­ta­lo ker­too.

Pit­kään odo­tet­tu avaus alal­le

Läm­pö­pump­pua­la on kas­va­nut nopeas­ti, mut­ta suo­ma­lai­ses­sa kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa ja tut­ki­muk­ses­sa kehi­tys ei ole pit­kään aikaan pysy­nyt täy­sin saman vauh­din muka­na. LUTis­sa oli jo aiem­min teh­ty läm­pö­pump­pui­hin ja kyl­mä­tek­niik­kaan liit­ty­vää ope­tus­ta ja tut­ki­mus­ta eri labo­ra­to­riois­sa ja kurs­seil­la, mut­ta koko­nai­suus oli hajau­tu­nut. Nyt sitä koo­taan ensim­mäis­tä ker­taa sys­te­maat­ti­sem­min yhteen.

Uusi­ta­lon mukaan pro­fes­suu­ria on alal­la odo­tet­tu jo pit­kään.

– Alal­la on odo­tet­tu aika kau­an, että saa­tai­siin enem­män kou­lu­tus- ja tut­ki­mus­pa­nos­tuk­sia. Toi­vot­ta­vas­ti pro­fes­suu­rin myö­tä pys­ty­tään nyt vas­taa­maan sii­hen kysyn­tään aiem­paa parem­min, Uusi­ta­lo sanoo.

Taus­tal­la on samaan aikaan useam­pi iso kehi­tys­kul­ku. Ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­set kiris­ty­vät, säh­köis­ty­mi­nen ete­nee, jääh­dy­tys­tar­ve lisään­tyy ja pääs­tö­jä pitää vähen­tää. Läm­pö­pum­put kyt­key­ty­vät kaik­keen tähän. Ne ovat muka­na oma­ko­ti­ta­lois­sa, ker­ros­ta­lois­sa, lii­ke­kiin­teis­töis­sä, kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa ja yhä enem­män myös teol­li­suu­des­sa.

LUTin esi­tys­ma­te­ri­aa­lis­sa pro­fes­suu­rin taus­taa kuva­taan juu­ri näi­den tee­mo­jen kaut­ta: ener­gia­te­hok­kuus, pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teet, jär­jes­tel­mien säh­köis­ty­mi­nen, ener­gia­var­muus, pai­kal­lis­ten läm­mön­läh­tei­den hyö­dyn­tä­mi­nen ja lisään­ty­vä jääh­dy­tys­tar­ve. Näi­tä samo­ja tee­mo­ja LUT-yli­opis­ton apu­lais­pro­fes­so­ri Ant­ti Uusi­ta­lo ava­si myös tämän vuo­den Suo­men Läm­pö­pump­pu­yh­dis­tys SUL­PU ry:n hel­mi­kuus­sa Van­taan Heu­re­kas­sa jär­jes­tä­mäs­sä Läm­pö­pump­puse­mi­naa­ris­sa, jos­sa hän piti aihees­ta oman puheen­vuo­ron­sa. Samal­la LUTis­sa oli huo­mat­tu, että alaan liit­ty­viä opin­näy­te­töi­tä syn­tyi jo pal­jon, mut­ta laa­jem­paa ja sys­te­maat­ti­sem­paa opin­to­ko­ko­nai­suut­ta ei ollut vie­lä tar­jol­la.

Läm­pö­pump­pua­la tar­vit­see nyt enem­män kuin yksit­täi­siä kurs­se­ja. Se tar­vit­see koko­nai­sen polun, jol­la kou­lu­te­taan asen­ta­jia, asian­tun­ti­joi­ta, suun­nit­te­li­joi­ta, tut­ki­joi­ta ja tule­via kehit­tä­jiä.

Yksit­täi­sis­tä kurs­seis­ta koh­ti koko­nai­suut­ta

Täl­lä het­kel­lä LUTis­sa läm­pö­pump­pui­hin liit­ty­viä asioi­ta ope­te­taan jo useil­la kurs­seil­la. Opis­ke­li­jat koh­taa­vat aihei­ta esi­mer­kik­si ter­mo­dy­na­mii­kas­sa, vir­taus­tek­nii­kas­sa, läm­mön­siir­ros­sa, ener­gia­jär­jes­tel­mis­sä ja labo­ra­to­rio­töis­sä. Nyt tavoit­tee­na on raken­taa näis­tä pala­sis­ta aiem­paa ehjem­pi koko­nai­suus.

Uusi­ta­lo sanoo, että tar­koi­tus on lisä­tä kurs­si­tar­jon­taa lähi­vuo­si­na ja saa­da läm­pö­pump­pui­hin ja kyl­mä­tek­niik­kaan koko­nai­nen sivuai­ne­ko­ko­nai­suus osak­si ener­gia­tek­nii­kan opin­to­ja.

– Meil­lä on nyt yksit­täi­siä kurs­se­ja ja pal­jon sel­lai­sia opin­to­ja, jois­sa käsi­tel­lään perus­asioi­ta, mut­ta pro­fes­suu­rin myö­tä tar­koi­tus on lisä­tä tar­jon­taa ja saa­da koko­nai­nen sivuai­ne­ko­ko­nai­suus mukaan, Uusi­ta­lo ker­too.

Kaa­vail­tu sivuai­ne oli­si laa­juu­del­taan 20 opin­to­pis­tet­tä ja se oli­si tar­koi­tet­tu mais­te­ri­vai­heen opis­ke­li­joil­le. Aloi­tusa­jan­koh­dak­si on esi­tet­ty vuot­ta 2028. Käy­tän­nös­sä koko­nai­suus syven­täi­si opis­ke­li­joi­den osaa­mis­ta läm­pö­pump­pu­pro­ses­seis­ta, kyl­mä­ai­neis­ta, kom­po­nent­tien toi­min­nas­ta, sää­tö­tek­nii­kas­ta, mitoi­tuk­ses­ta, läm­mön­tal­tee­no­tos­ta sekä raken­nus­ten läm­pö­pump­pu- ja jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mis­tä.

Kyse ei siis ole vain sii­tä, että opis­ke­li­ja oppii, mikä kompres­so­ri on tai miten läm­pö­pump­pu toi­mii teo­rias­sa. Tar­koi­tus on men­nä pal­jon pidem­mäl­le.

– Siel­lä käy­dään läpi läm­pö­pump­pui­hin ja kyl­mä­tek­niik­kaan liit­ty­viä perus­tei­ta, pro­ses­si­kyt­ken­tö­jä, kyl­mä­ai­nei­ta ja nii­den omi­nai­suuk­sia, lait­teis­to­jen suun­nit­te­lua, kom­po­nent­te­ja, kompres­so­rei­ta, läm­mön­siir­ti­miä ja sitä, miten nii­tä las­ke­taan, Uusi­ta­lo sanoo.

Ei pelk­kää teo­ri­aa, vaan myös käy­tän­töä

Tämä oli myös yksi niis­tä vies­tis­tä, joka nousi vah­vas­ti esiin Uusi­ta­lon puheen­vuo­ros­sa Heu­re­kas­sa jär­jes­te­tys­sä Läm­pö­pump­puse­mi­naa­ris­sa. Alan yri­tyk­set kai­paa­vat val­mis­tu­vil­ta kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­ta vah­vaa ter­mo­dy­na­mii­kan, pro­ses­sien, kyl­mä­ai­nei­den, kom­po­nent­tien, säh­kön, auto­maa­tion ja läm­mön­siir­ron ymmär­rys­tä. Mut­ta yhtä tär­ke­ää on käy­tän­nön ote.

LUTis­sa tähän on jo panos­tet­tu. Yli­opis­tol­la on käy­tös­sään kokeel­lis­ta tut­ki­musin­fra­struk­tuu­ria, jon­ka avul­la asioi­ta voi­daan tut­kia myös käy­tän­nös­sä, ei vain mal­lin­ta­mal­la.

– Meil­lä on onnek­si panos­tet­tu kokeel­li­seen infraan aika hyvin. On eri­lai­sia tut­ki­mus­lait­teis­to­ja, joil­la voi­daan tut­kia esi­mer­kik­si hii­li­diok­si­din käyt­täy­ty­mis­tä läm­pö­pum­puis­sa, kompres­so­ri­tek­niik­kaa ja läm­mön­siir­toa, Uusi­ta­lo ker­too.

LUTin tut­ki­mus­lait­teis­toi­hin kuu­luu muun muas­sa trans­kriit­ti­nen hii­li­diok­si­di­pro­ses­si, olo­suh­de­ti­la sekä suur­no­peus kes­ki­pa­ko­kompres­so­ri. Lisäk­si raken­teil­la on suu­ri, yhden megawa­tin kor­kean läm­pö­ti­lan läm­pö­pump­pu­lait­teis­to. Täl­lai­nen kalus­to ker­too sii­tä, että tut­ki­muk­ses­sa ei lii­ku­ta vain pien­ta­lo­jen näkö­kul­mas­sa, vaan muka­na ovat myös teol­li­set ja kor­kean läm­pö­ti­lan sovel­luk­set.

Käy­tän­nön­lä­hei­syys näkyy myös ope­tuk­sen kehit­tä­mi­ses­sä. Tavoit­tee­na on hyö­dyn­tää vie­rai­lu­luen­to­ja, lai­tos­vie­rai­lu­ja, yri­ty­syh­teis­työ­tä, opin­näy­te­töi­tä ja todel­li­siin jär­jes­tel­miin perus­tu­via esi­merk­ke­jä.

– Ei pelk­kää teo­ri­aa, vaan myös käy­tän­töä. Se on tär­keä vies­ti, ja sii­nä yri­tyk­sil­lä­kin on iso roo­li. Jos opis­ke­li­jat eivät saa kesä­töi­tä, har­joit­te­lu­paik­ko­ja tai diplo­mi­työ­ai­hei­ta, niin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen käy­tän­nön koke­mus jää väki­sin­kin ohuem­mak­si, Uusi­ta­lo pai­not­taa.

Ala tar­vit­see sekä ken­tän teki­jöi­tä että huip­puo­saa­jia

Läm­pö­pump­pua­la tar­vit­see tule­vi­na vuo­si­na pal­jon uusia osaa­jia. Osa heis­tä menee ken­täl­le asen­ta­maan, käyt­töön­ot­toi­hin, huol­toon ja asia­kas­työ­hön. Osa taas pää­tyy suun­nit­te­le­maan jär­jes­tel­miä, kehit­tä­mään lait­tei­ta, mal­lin­ta­maan pro­ses­se­ja ja teke­mään tut­ki­mus­ta.

Juu­ri tätä koko­nai­suut­ta uusi pro­fes­suu­ri pyr­kii vah­vis­ta­maan. Uusi­ta­lon mukaan tavoit­tee­na ei ole vain kou­lut­taa lisää insi­nöö­re­jä, vaan raken­taa koko alal­le vah­vem­paa osaa­mis­poh­jaa.

– Mitä enem­män saa­daan kou­lu­tet­tua väkeä yri­tyk­siin ja tut­ki­mus­lai­tok­siin, sitä parem­min saa­daan vie­tyä suo­ma­lais­ta läm­pö­pump­puo­saa­mis­ta eteen­päin, Uusi­ta­lo sanoo.

Tavoit­tee­na on myös kas­vat­taa tut­ki­mus­ryh­mää. Uusi­ta­lo näkee, että tule­vai­suu­des­sa LUTis­sa voi­si olla 4–6 hen­gen ryh­mä, joka kes­kit­tyy nime­no­maan läm­pö­pump­pui­hin ja kyl­mä­tek­niik­kaan. Lisäk­si tavoit­tee­na on saa­da alal­le väi­tös­kir­ja­tut­ki­joi­ta sekä jat­ku­vas­ti uusia diplo­mi­töi­tä.

Tämä on iso asia myös alan yri­tyk­sil­le. Kun tut­ki­mus, kou­lu­tus ja yri­tyk­set kyt­key­ty­vät tii­viim­min yhteen, syn­tyy samal­la uut­ta osaa­mis­ta, jota voi­daan hyö­dyn­tää suo­raan tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä ja käy­tän­nön rat­kai­suis­sa.

Ensim­mäi­nen buu­mi on taka­na – nyt tar­vi­taan uskot­ta­vuut­ta

Läm­pö­pump­pua­la on ehti­nyt näh­dä jo yhden voi­mak­kaan kas­vu­vai­heen, jos­sa mark­ki­noil­le tuli hyvien toi­mi­joi­den rin­nal­le myös nopean voi­ton toi­vos­sa liik­ku­nei­ta myy­jiä ja asen­ta­jia. Moni muis­taa edel­leen tapauk­set, jois­sa lai­te myy­tiin, asen­net­tiin ja sen jäl­keen yhtey­den­pi­to lop­pui kuin sei­nään.

Uusi­ta­lon mie­les­tä täl­lai­nen kehi­tys­vai­he ei ole läm­pö­pump­pua­lal­le poik­keuk­sel­li­nen. Saman­lai­sia ilmiöi­tä on näh­ty monel­la muul­la­kin nopeas­ti kas­va­neel­la toi­mia­lal­la.

– Kai­kil­la aloil­la käy var­maan niin, että kun tulee ensim­mäi­nen buu­mi, muka­na on eri­lai­sia toi­mi­joi­ta. Mut­ta kyl­lä nämä lait­teet alka­vat olla jo aika vakiin­tu­nei­ta ja monia asioi­ta on saa­tu rat­kais­tua, Uusi­ta­lo tote­aa.

Juu­ri sik­si kou­lu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen on tär­ke­ää myös alan uskot­ta­vuu­den kan­nal­ta. Kun kou­lu­tus, tut­ki­mus ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen vah­vis­tu­vat, samal­la vah­vis­tuu koko alan sel­kä­ran­ka. Se näkyy parem­min suun­ni­tel­tui­na jär­jes­tel­mi­nä, osaa­vam­pi­na teki­jöi­nä ja toi­vot­ta­vas­ti myös luo­tet­ta­vam­pi­na rat­kai­sui­na kulut­ta­jil­le.

Kun ala kas­vaa, muka­na pitää kas­vaa myös osaa­mi­sen taso. Hyvä läm­pö­pump­pua­la ei syn­ny vain lai­te­myyn­nis­tä, vaan ope­tuk­ses­ta, tut­ki­muk­ses­ta, käy­tän­nön työs­tä ja pit­kä­jän­tei­ses­tä kehi­tys­työs­tä.

Nuo­ria näyt­tää kiin­nos­ta­van – ja se on hyvä uuti­nen

Yksi kes­kei­nen kysy­mys on tie­ten­kin tämä: löy­tyy­kö alal­le uusia teki­jöi­tä?

Uusi­ta­lon tun­tu­ma on roh­kai­se­va. Hänen mukaan­sa opis­ke­li­jois­sa näkyy sel­väs­ti kas­va­va kiin­nos­tus läm­pö­pump­pu­puol­ta koh­taan.

– Kyl­lä vai­kut­taa sil­tä, että moni mei­dän opis­ke­li­jois­tam­me on tosi innol­la tätä puol­ta vie­mäs­sä eteen­päin ja opis­ke­le­mas­sa. Kiin­nos­tus kas­vaa koko ajan ja kurs­seil­la on jo nyt hyvä mää­rä opis­ke­li­joi­ta, Uusi­ta­lo ker­too.

Tämä on tär­keä havain­to koko alal­le. Läm­pö­pum­put eivät ole enää mar­gi­naa­li­nen tek­ni­nen eri­koi­suus, vaan ala, jol­la riit­tää töi­tä, haas­tei­ta ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia pit­käk­si aikaa eteen­päin. Samal­la kyse on alas­ta, jos­sa voi yhdis­tyä hyvin käy­tän­nön­lä­hei­nen teke­mi­nen, jär­jes­tel­mä­ta­son ymmär­rys, digi­ta­li­saa­tio, auto­maa­tio, ener­gia­jär­jes­tel­mät ja teol­li­nen kehi­tys.

Uusi­ta­lon vies­ti tule­vil­le opis­ke­li­joil­le onkin sel­keä.

– Jos miet­tii, kan­nat­taa­ko tek­nii­kan alaa ja läm­pö­pump­pu­ja läh­teä opis­ke­le­maan, niin ehdot­to­mas­ti suo­sit­te­len. Tämä on tosi moni­puo­li­nen ja mie­len­kiin­toi­nen ala, ja työ­teh­tä­vät ovat var­mas­ti sekä hyviä että haas­ta­via, Uusi­ta­lo sanoo.

Kyl­mä­ai­neet muut­tu­vat, mut­ta ala ei pyö­ri vain nii­den ympä­ril­lä

Kun läm­pö­pum­puis­ta puhu­taan juu­ri nyt, kes­kus­te­lu menee usein kyl­mä­ai­nei­siin. Alan toi­mi­jat ja val­mis­ta­jat ovat jo pit­kään val­mis­tau­tu­neet muu­tok­seen, jos­sa siir­ry­tään yhä enem­män mata­lam­man ilmas­to­vai­ku­tuk­sen kyl­mä­ai­nei­siin. Uusi­ta­lo nos­taa tämän yhdek­si ajan­koh­tai­sek­si tee­mak­si, mut­ta ei suin­kaan ainoak­si.

– Kyl­mä­ai­nei­den lisäk­si pal­jon tapah­tuu myös ohjauk­ses­sa ja älyk­kääs­sä sää­dös­sä. Niil­lä pys­ty­tään sääs­tä­mään ener­gi­aa ja teke­mään rat­kai­suis­ta vie­lä tehok­kaam­pia, Uusi­ta­lo ker­too.

Tämä on olen­nai­nen huo­mio. Läm­pö­pum­pun tule­vai­suus ei rat­kea vain sil­lä, mitä kyl­mä­ai­net­ta lait­tees­sa käy­te­tään, vaan myös sil­lä, miten jär­jes­tel­mä ohjaa itse­ään, miten se toi­mii osa­kuor­mil­la, miten se rea­goi ulkoi­siin olo­suh­tei­siin ja miten se integroi­daan muu­hun ener­gia­jär­jes­tel­mään.

Toi­nen Uusi­ta­lon nos­ta­ma kehi­tys­suun­ta liit­tyy kor­kei­siin läm­pö­ti­loi­hin. Se on eri­tyi­sen tär­keä teol­li­suu­des­sa ja kau­ko­läm­mös­sä.

– Yksi iso kehi­tys­suun­ta on kor­kean läm­pö­ti­lan läm­pö­pum­put. Siel­lä on pal­jon poten­ti­aa­lia teol­li­suu­des­sa, kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa ja muis­sa vas­taa­vis­sa koh­teis­sa, kun saa­daan tuo­tet­tua aiem­paa kor­keam­pia läm­pö­ti­lo­ja, Uusi­ta­lo sanoo.

Tämä laa­jen­taa läm­pö­pump­pu­kes­kus­te­lua pois pel­käs­tään oma­ko­ti­ta­lo­jen ja pien­ta­lo­jen rat­kai­suis­ta. Samaan aikaan kun koti­ta­louk­sis­sa mie­ti­tään läm­mi­tys­tä, vii­len­nys­tä ja ener­gia­te­hok­kuut­ta, teol­li­suu­des­sa ja kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mis­sä käy­dään vie­lä pal­jon suu­rem­paa muu­tos­ta. Näis­sä­kin läm­pö­pum­put ovat nouse­mas­sa aiem­paa tär­keäm­pään roo­liin.

LUT halu­aa kuroa kiin­ni poh­jois­mais­ta etu­mat­kaa

Suo­mes­sa teh­dään läm­pö­pump­pui­hin liit­ty­vää tut­ki­mus­ta, mut­ta Uusi­ta­lo nos­taa esiin myös sen, että muis­sa Poh­jois­mais­sa resurs­se­ja on ollut enem­män. Ruot­si, Nor­ja ja Tans­ka ovat täs­sä suh­tees­sa men­neet edel­lä.

Sik­si LUTin uusi pro­fes­suu­ri on myös yri­tys kuroa tätä väli­mat­kaa kiin­ni. Tavoit­tee­na on vah­vis­taa suo­ma­lais­ta tut­ki­mus­ta, paran­taa yhteis­työ­ver­kos­to­ja ja saa­da yhä enem­män tut­ki­mus­hank­kei­ta sekä koti­mai­sel­la että kan­sain­vä­li­sel­lä rahoi­tuk­sel­la.

Tut­ki­musyh­teis­työn muo­to­ja ovat muun muas­sa Busi­ness Fin­lan­din hank­keet, EU-rahoit­tei­set pro­jek­tit, suo­ra tuo­te­ke­hi­ty­syh­teis­työ yri­tys­ten kans­sa sekä diplo­mi­työt. Tämä ker­too sii­tä, että pro­fes­suu­ri ei ole irral­li­nen aka­tee­mi­nen saa­re­ke, vaan alus­ta asti tar­koi­tet­tu toi­mi­maan vuo­ro­pu­he­lus­sa yri­tys­ten kans­sa.

Uusi­ta­lon semi­naa­rie­si­tyk­ses­sä tämä sanot­tiin suo­raan: tavoit­tee­na on sekä yri­tys­ten tuo­te­ke­hi­tys­tä että alan tut­ki­mus­ta edis­tä­vä yhteis­työ kor­kea­kou­lu­jen ja yri­tys­ten välil­lä.

Käy­tän­nös­sä tämä voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että yri­tys tuo diplo­mi­työ­ai­heen, yli­opis­to tuo las­ken­nan, mal­lin­nuk­sen tai tut­ki­musym­pä­ris­tön, ja yhdes­sä syn­tyy jotain, jos­ta hyö­ty­vät sekä opis­ke­li­ja että yri­tys – par­haim­mil­laan koko ala.

Läm­pö­pum­put ovat osa pal­jon suu­rem­paa koko­nai­suut­ta

Yksi tär­keä vies­ti Uusi­ta­lon puheis­sa on se, että läm­pö­pump­pu­ja ei kan­na­ta tar­kas­tel­la irral­li­si­na yksit­täi­si­nä lait­tei­na. Ne ovat osa laa­jem­pia ener­gia­jär­jes­tel­miä.

Tämä pätee niin pien­ta­loi­hin kuin suu­riin koko­nai­suuk­siin. Läm­mi­tys, jääh­dy­tys, ilman­vaih­to, säh­kön­käyt­tö, auto­maa­tio, varas­toin­ti, huk­ka­läm­möt ja ener­gian hin­nan vaih­te­lut lin­kit­ty­vät kaik­ki toi­siin­sa. Juu­ri täs­sä koh­taa tar­vi­taan ihmi­siä, jot­ka ymmär­tä­vät koko­nai­suuk­sia eivät­kä vain yksit­täis­tä lai­tet­ta.

LUTin tut­ki­musai­heis­sa tämä näkyy vah­vas­ti. Lis­tal­la ovat esi­mer­kik­si luon­nol­li­set kyl­mä­ai­neet, pro­ses­sien ter­mo­dy­naa­mi­nen mal­lin­nus, kompres­so­ri­tek­no­lo­giat, kom­pak­tit läm­mön­siir­ti­met, ejek­to­rit, läm­pö­pump­pu­jen ja jääh­dy­tys­lait­tei­den integroin­ti osak­si laa­jem­pia ener­gia­jär­jes­tel­miä, kor­kean läm­pö­ti­lan läm­pö­pum­put, teol­li­suu­den läm­pö­pum­put, höy­ryn­tuo­tan­to, absorp­tio­tek­no­lo­giat ja Car­not-akut.

Moni näis­tä ter­meis­tä ei ehkä avau­du taval­li­sel­le luki­jal­le suo­raan, mut­ta nii­den yhtei­nen vies­ti on sel­vä: läm­pö­pump­pua­la ei ole pysäh­ty­nyt. Päin­vas­toin. Se laa­je­nee koko ajan uusil­le alueil­le.

Tule­vai­suus näyt­tää läm­pö­pump­pu­jen kan­nal­ta vah­val­ta

Kun Uusi­ta­lol­ta pyy­tää kris­tal­li­pal­loa esiin, hänen vas­tauk­sen­sa on varo­vai­sen luot­ta­vai­nen. Hän näkee alan jat­ka­van kas­vu­aan, ja sii­hen on myös sel­keä perus­te: Euroo­pan tavoit­teet ovat niin suu­ria, että läm­pö­pump­pu­ja tar­vi­taan mark­ki­noil­le val­ta­va mää­rä.

– Kun kat­so­taan EU:n tavoit­tei­ta, niin aivan val­ta­va mää­rä läm­pö­pump­pu­ja pitäi­si saa­da mark­ki­noil­le. Sii­nä mie­les­sä ala näyt­tää vah­vas­ti kas­va­val­ta ja kehit­ty­väl­tä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, Uusi­ta­lo sanoo.

Kas­vun rin­nal­la pitäi­si kul­kea myös tut­ki­muk­sen ja kou­lu­tuk­sen vah­vis­tu­mi­nen. Juu­ri täs­sä LUTin pro­fes­suu­ril­la voi olla mer­kit­tä­vä roo­li. Jos opis­ke­li­joi­ta val­mis­tuu tasai­ses­ti, diplo­mi­töi­tä syn­tyy, väi­tös­kir­jo­ja teh­dään ja yri­ty­syh­teis­työ toi­mii, koko alan osaa­mis­ta­so vah­vis­tuu pala palal­ta.

Se ei ehkä näy taval­li­sel­le kulut­ta­jal­le heti ensi vii­kol­la. Mut­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä se voi näkyä parem­pi­na tuot­tei­na, vii­saam­pi­na jär­jes­tel­mi­nä, osaa­vam­pi­na asen­ta­ji­na, luo­tet­ta­vam­pa­na huol­to­na ja uusi­na inno­vaa­tioi­na, joi­ta teh­dään Suo­mes­sa.

Läm­pö­pump­pu­jen tule­vai­suus ei rat­kea vain lai­te­kau­pas­sa. Se rat­ke­aa myös luok­ka­huo­neis­sa, labo­ra­to­riois­sa, diplo­mi­töis­sä, tut­ki­mus­hank­keis­sa ja sii­nä, saa­ko ala hou­ku­tel­tua puo­leen­sa riit­tä­väs­ti uusia teki­jöi­tä.

Pro­fes­suu­ri on enem­män kuin yksi hen­ki­lö

Vaik­ka pro­fes­suu­rin kas­vot ovat nyt Ant­ti Uusi­ta­los­sa, kyse on lopul­ta pal­jon suu­rem­mas­ta asias­ta. Kyse on sii­tä, että ala on saa­vut­ta­nut pis­teen, jos­sa yksit­täi­set kurs­sit ja hajal­laan teh­ty tut­ki­mus eivät enää rii­tä. Tar­vi­taan pit­kä­jän­teis­tä kou­lu­tus­ta, tut­ki­mus­ta, ver­kos­to­ja ja sel­keäs­ti tun­nis­tet­ta­va koti­pe­sä, jos­sa läm­pö­pump­pui­hin ja kyl­mä­tek­niik­kaan liit­ty­vää osaa­mis­ta voi­daan kas­vat­taa.

Uusi­ta­lon teh­tä­vä on siis pal­jon muu­ta­kin kuin luen­noi­da tai vetää tut­ki­mus­ryh­mää. Hän raken­taa osal­taan sil­taa yli­opis­ton, yri­tys­ten, tut­ki­muk­sen ja tule­vien osaa­jien välil­le.

Ja jos ala itse on toi­vo­nut tätä pit­kään, se ker­too jotain olen­nais­ta myös läm­pö­pump­pu­jen ase­mas­ta. Ne eivät ole enää vain yksi vaih­toeh­to mui­den jou­kos­sa. Niis­tä on tul­lut osa isoa ener­gia­siir­ty­män, raken­nus­ten, teol­li­suu­den ja yhteis­kun­nan muu­tos­ta.

Juu­ri sik­si täl­lä pro­fes­suu­ril­la on mer­ki­tys­tä.