Öljy­läm­mit­tä­jän asu­mis­me­not pysy­vät mal­til­li­si­na tänä vuon­na

Teks­ti Emi­lia Käs­mä

Kuva Shut­ters­tock

Vaik­ka ener­gia­me­no­jen nousu vai­kut­taa asu­mis­me­noi­hin, velat­to­man öljy­läm­mit­tei­sen talon asu­mis­me­not las­ke­vat Pel­ler­von Talous­tut­ki­mus PTT:n sel­vi­tyk­sen mukaan.

Asu­mis­me­not kas­va­vat tänä vuon­na reip­paas­ti, ker­too Kiin­teis­tö­lii­ton ja Oma­ko­ti­lii­ton Pel­ler­von Talous­tut­ki­mus PTT:ltä tilaa­ma sel­vi­tys Asu­mis­me­not 2023. Sel­vi­tyk­ses­sä on tar­kas­tel­tu asu­mis­me­no­ja koti­ta­louk­sien tyy­pin, asu­mis­muo­to­jen ja kau­pun­kien suh­teen. Asu­mis­me­no­ja ver­ra­taan tulo­ke­hi­tyk­seen.

Sel­vi­tys ker­too, että vuon­na 2023 asu­mis­me­not ovat kes­ki­mää­rin 6,5 % vuot­ta 2022 suu­rem­pia. Vaik­ka luku on vii­me vuot­ta mal­til­li­sem­pi, se on iso eten­kin inflaa­tio­ke­hi­tyk­seen ver­rat­tu­na. Sen ennus­te on tänä vuon­na 5,9 %.

Ero­ja koti­ta­louk­sen välil­lä kui­ten­kin löy­tyy, sil­lä oma­ko­ti­ta­lo­jen hoi­to­ku­lu­jen kas­vu riip­puu pal­jon läm­mi­tys­ta­vas­ta. Läm­mi­ty­söl­jyn enna­koi­daan hal­pe­ne­van tänä vuon­na 22 %, mikä hel­pot­taa öljy­läm­mit­tä­jien tilan­net­ta. Velat­to­mas­sa talos­sa asu­van öljy­läm­mit­tä­jän asu­mis­me­not las­ke­vat jopa 4,7 %, sil­lä jyrk­kä asun­to­lai­na­kor­ko­jen nousu ei rasi­ta hän­tä.

– Öljy­läm­mit­tei­ses­sä oma­ko­ti­ta­los­sa asu­vien tilan­ne on hyvä sii­nä mie­les­sä, että öljyn hin­ta on tul­lut alas­päin, ja se hel­pot­taa läm­mi­tys­me­no­ja mer­kit­tä­väs­ti täl­tä vuo­del­ta. Jos asun­to­lai­naa on, kor­ko­jen nousu kas­vat­taa tie­ten­kin meno­ja, mut­ta sil­loin­kin öljy­läm­mit­tä­jän tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mit­tä­jäl­lä, ker­too PTT:n eko­no­mis­ti Vee­ra Holap­pa.

Sel­vi­tyk­sen mukaan asun­to­lai­naa lyhen­tä­väl­lä öljy­läm­mit­tä­jäl­lä asu­mis­me­not kas­va­vat 7,5 %. Vas­taa­vas­ti säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa asu­van, asun­to­lai­naa mak­sa­van menot voi­vat kas­vaa jopa 16 %.


Öljyn hin­ta vaih­te­lee maa­il­man­mark­ki­noi­den mukaan, ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sitä voi olla vai­kea enna­koi­da. Öljy­läm­mit­tä­mi­seen koh­dis­tuu myös vero­tuk­sen kaut­ta hin­nan­ko­ro­tuk­sia. Nämä ovat öljy­läm­mit­tä­jien tule­vai­suu­den haas­tei­ta, Holap­pa huo­maut­taa.

– Koti­ta­louk­sil­le mer­kit­tä­vää on se, mihin aikaan öljy­säi­liöt täy­te­tään. Jos öljy­säi­liön onnis­tuu täyt­tä­mään sil­loin, kun hin­ta on edul­li­nen, sil­lä pää­see pit­käl­le, Holap­pa selit­tää.

Säh­kön hin­nas­sa taas voi teh­dä mää­rä­ai­kai­sia sopi­muk­sia, jois­sa hin­nan voi luki­ta vuo­dek­si tai kah­dek­si. Koti­ta­lou­del­le hin­ta on sil­loin enna­koi­ta­vis­sa. Pörs­si­säh­kön hin­taan vai­kut­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan tilan­ne, ja tal­vea koh­den hin­ta nousee. Vii­me tal­ven ener­gia­krii­sin seu­rauk­se­na koti­ta­lou­det ovat saat­ta­neet jou­tua sitou­tu­maan hyvin kal­lii­siin kiin­tei­siin hin­toi­hin, mikä hei­ken­tää säh­kö­läm­mit­tä­jän tilan­net­ta.

Asu­mis­me­noi­hin mah­tuu aina yllä­tyk­siä

Asu­mis­me­no­jen kas­vus­sa ale­taan olla jo kulut­ta­jan kipu­ra­joil­la, sanoo PTT:n Vee­ra Holap­pa. Koro­na-aika­na koti­ta­louk­sil­le ker­tyi pal­jon sääs­tö­jä, kun mah­dol­li­suuk­sia kulut­taa oli vähem­män. Se muo­dos­ti pus­ku­ria ener­gia­krii­siä var­ten, min­kä vuok­si koti­ta­lou­det ovat sel­viy­ty­neet tois­tai­sek­si.

Nyt voi kui­ten­kin olla edes­sä tilan­ne, jos­sa eten­kin pie­ni­tu­loi­sem­mis­sa koti­ta­louk­sis­sa sääs­töt on syö­ty. Tule­va tal­vi voi olla huo­mat­ta­vas­ti edel­lis­tä haas­ta­vam­pi.

– Vii­me tal­ve­na ener­gian hin­ta nousi erit­täin pal­jon. Se vai­kut­ti moneen koti­ta­lou­teen ja mer­kit­si tun­tu­vaa meno­jen lisäys­tä. Kun sii­hen lisä­tään kor­ko­jen nousu, koko­nai­suus kiris­ti koti­ta­louk­sien tilan­net­ta kovas­ti. Nyt ainoas­taan kau­ko­läm­mön hin­nan nousu­vauh­ti on kova, mut­ta säh­kön ja läm­mi­ty­söl­jyn hin­ta on las­kusuun­tai­nen. Se hel­pot­taa tule­vaa tal­vea heil­le, joil­la kor­ko­me­not kas­va­vat enti­ses­tään, Holap­pa sanoo.

PTT:n sel­vi­tyk­ses­sä öljyn hin­nan enna­koi­daan vuon­na 2024 nouse­van mal­til­li­ses­ti 6 %. Kun meno­jen nousu kiih­tyy muu­ten­kin, voi öljy­läm­mit­tä­jää mie­ti­tyt­tää oman talon läm­mi­tys­muo­to ja sen kus­tan­nuk­set. Sopi­vin läm­mi­tys­rat­kai­su on aina talo­koh­tai­nen.

– Elä­ke­läi­sel­lä oman arjen toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­nen voi olla jär­ke­väm­pää kuin sääs­tö­jen käyt­tä­mi­nen ener­gia­re­mont­tiin. Tilan­tees­sa, jos­sa esi­mer­kik­si syr­jä­ky­lil­lä van­haan taloon ei ole help­poa löy­tää uusia asuk­kai­ta, inves­toin­ti ei vält­tä­mät­tä ole kan­nat­ta­va, poh­tii Holap­pa.

Poliit­ti­sia pää­tök­siä asu­mi­sen kus­tan­nuk­siin voi tul­la muu­ten­kin kuin läm­mi­tys­muo­toon liit­tyen: myös ener­gia­te­hok­kuus esi­mer­kik­si asun­to­jen eris­tä­mi­sen kaut­ta liit­tyy aihee­seen. Se voi aiheut­taa remon­toin­ti­vaa­ti­muk­sia, jot­ka nos­ta­vat asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia.

Yllä­tyk­siä asu­mis­me­no­jen kans­sa sat­tuu jokai­seen vuo­teen. Holap­pa huo­maut­taa, että ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mien puo­les­ta voi lähi­vuo­si­na tul­la mui­ta­kin poliit­ti­sia pää­tök­siä, esi­mer­kik­si jät­tei­den huol­toon ja kiin­teis­tö­ve­roon liit­ty­viä koro­tuk­sia, jot­ka voi­vat korot­taa asu­mis­me­no­ja. Vaik­ka muu­tok­set oli­si­vat yksit­täi­si­nä pie­niä, useam­mat koro­tuk­set voi­vat muo­dos­tua vuo­si­ta­sol­la mer­kit­tä­väk­si sum­mak­si.  

PTT:n sel­vi­tyk­sen läh­tö­tie­dot

Tyyp­pio­ma­ko­ti­ta­lo on 120 m2:n kokoi­nen, 30 vuot­ta van­ha puu­ta­lo. Tont­ti on oma, kool­taan 1 200 m2.

Läm­mi­tys­muo­toi­na öljy (2 500 l/v) ja käyt­tö­säh­kö (5 000 kWh/v) tai sähkö­lämmitys (20 000 kWh/v sis. käyt­tö­säh­kön).

Kiin­teis­tö­ve­ron perus­tei­na ton­tin vero­tusar­vo 29 319 € ja raken­nuk­sen verotus­arvo 78 915 € vuon­na 2022.

Hoi­to­ku­lui­hin on las­ket­tu myös kiin­teis­tö­ve­ro, kor­jauk­set sekä vesi- ja jäte­mak­su. Ulko­työt yms.
on jätet­ty las­kel­mien ulko­puolelle.

Lai­nan­ly­hen­nyk­set on huo­mioi­tu sel­vi­tyk­ses­sä. Ole­tus­ly­hen­nys­ta­pa­na annui­teet­ti eli muut­tu­va tasae­rä. Kor­ko­ta­son muut­tues­sa kuu­kausie­rät muut­tu­vat ja lai­na-aika on muut­tu­ma­ton.

Mikä läm­mi­tys­muo­to on paras nyt ja tule­vai­suu­des­sa?

Inflaa­tio ja hin­to­jen nousu huo­let­ta­vat monia, ja ne myös tun­tu­vat kulut­ta­jien lom­pa­kois­sa. Ener­gian hin­toi­hin liit­tyy monen­lai­sia epä­var­muuk­sia, ja säh­kön hin­nan vaih­te­lu on ylei­nen puhee­nai­he työ­pai­koil­la ja kah­vi­pöy­dis­sä. Kuka on saa­nut hyvän kiin­teä­hin­tai­sen sopi­muk­sen, kenen valin­ta on pörs­si­säh­kö?

Oma­ko­tia­su­mi­sen kus­tan­nuk­siin on myös poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä oma vai­ku­tuk­sen­sa. Oma­ko­ti­liit­to uuti­soi kesä­kuus­sa ruo­ti­neen­sa hal­li­tus­oh­jel­man vai­ku­tuk­sia asu­mi­seen.

Alus­ta­vas­ti Oma­ko­ti­liit­to arvioi ohjel­maa varo­vai­sen posi­tii­vi­ses­ti, mut­ta esi­tyk­ses­sä oli myös tyr­mis­tys­tä herät­tä­nyt kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus. 

Lähes­ty­vä tal­vi lisää kier­rok­sia oma­ko­tia­su­jan mie­tin­tä­mys­sys­sä. Läm­mi­tys­kau­den alku on taas edes­sä hin­noil­la, joi­hin maa­il­man­ti­lan­ne voi tuo­da epä­var­muut­ta.

Kodin­läm­mit­tä­jän onkin hyvä miet­tiä tar­kas­ti, mikä läm­mi­tys­muo­to on paras pait­si nyt, myös pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. PTT:n tut­ki­mus ker­too, että kaik­ki ener­gian­läh­teet eivät ole kal­lis­tu­neet yhtä pal­jon.

Itse asias­sa muus­ta hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä poi­ke­ten öljy­läm­mi­tys on jopa hal­ven­tu­nut, jos asuk­kaal­la ei ole asun­to­lai­naa. Ja jos asun­to­lai­naa onkin, sil­loin­kin öljy­läm­mit­tä­jän tilan­ne on tut­ki­muk­sen mukaan huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mit­tä­jäl­lä. Lisäk­si öljy­läm­mi­tys voi olla vähä­pääs­töi­sin läm­mi­tys­muo­to, jos sii­nä käy­te­tään uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä. Jät­teis­tä ja täh­teis­tä val­mis­tet­ta­va uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy leik­kaa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä heti eikä vaa­di kal­lii­ta inves­toin­te­ja.