Onko digitaalinen huoltokirja paljon muutakin kuin vain lista tehdyistä huolloista? Omakotiliiton uudistus vie koko talon tiedot, seurannan ja sensorit samaan paikkaan
Omakotiliiton uudistettu digitaalinen huoltokirja on huomattavasti edeltäjäänsä laajempi kokonaisuus. Huoltojen ja remonttien lisäksi samaan palveluun voidaan koota esimerkiksi rakennuksen ja tontin tiedot, pohjapiirustukset, laitteet, käyttöohjeet, kulutustiedot ja pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat. Uuden ulottuvuuden tuovat taloon sijoitettavat sensorit, joiden mittaustietoja voidaan tuoda huoltokirjaan. Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Omakotiliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Lehtiniemi puhuukin mieluummin talon ”digipassista” kuin perinteisestä huoltokirjasta.
Huoltokirjasta tulee monelle ensimmäisenä mieleen lista: nuohous tehty, ilmanvaihtokoneen suodatin vaihdettu, lämpöpumppu huollettu ja katto tarkastettu.
Ajatus on edelleen tärkeä osa Omakotiliiton digitaalista huoltokirjaa, mutta uudistuksen jälkeen se kertoo enää pienen osan siitä, mihin palvelua voidaan käyttää.
Omakotiliiton aiempi sähköinen huoltokirja oli ollut käytössä pitkään. Lehtiniemen mukaan vanhalla järjestelmällä oli noin 6 000 käyttäjää. Uuden huoltokirjapohjan käyttäjämäärä oli haastatteluhetkellä kasvanut jo hieman alle 10 000:een. Hän kuvailee vanhaa versiota nykyiseen verrattuna eräänlaiseksi sähköiseksi ruutuvihkoksi: siinä pystyttiin kirjaamaan tietoja, mutta nykyisen järjestelmän mahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat.
– Minä kutsun tätä täysin uudeksi sähköiseksi huoltokirjaksi. Vanha huoltokirja oli hiukan hankalampi käyttää ja sen ominaisuudet olivat huomattavasti vajavaisemmat. Se vastasi enemmän sähköistä ruutuvihkoa, Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Omakotiliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Lehtiniemi kuvailee.
Omakotiliiton mukaan sähköisen huoltokirjan tarkoituksena on auttaa omistajaa pysymään ajan tasalla talonsa kunnosta, ennakoimaan tulevia remontteja ja niiden kustannuksia sekä ylläpitämään rakennuksen ja sen laitteiden energiatehokkuutta.
Uudistettu huoltokirja ei ole enää vain sähköinen muistivihko – siitä voidaan rakentaa koko talon digitaalinen tietopankki.
Talon tiedot yhteen paikkaan pohjakuvista aina käyttöohjeisiin
Uuden huoltokirjan ajatuksena on koota mahdollisimman suuri osa taloa koskevasta olennaisesta tiedosta yhteen paikkaan.
Sinne voidaan rakentaa tiedot tontista, rakennuksista, tiloista ja rakenteista sekä talon erilaisista laitteista ja järjestelmistä. Mukaan voidaan tallentaa dokumentteja ja yhdistää niitä esimerkiksi tiettyyn rakenteeseen tai laitteeseen. Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keräsen pitämässä ja Omakotiliiton jäsenille tarkoitetussa huoltokirjakoulutuksessa käytettiin esimerkkinä kylpyhuoneen väliseinää, johon voitiin liittää käytetyn rakennustuotteen tuoteseloste.
Sama periaate toimii talotekniikassa. Maalämpöpumpun, ilmanvaihtokoneen, lämminvesivaraajan tai muun laitteen yhteyteen voidaan tallentaa sitä koskevaa tietoa ja dokumentteja, jolloin käyttöohjekirjaa ei vuosien päästä tarvitse etsiä laatikosta tai vanhasta sähköpostista.
Huoltokirjaan voi tallentaa myös talon pohjapiirustuksia. Lehtiniemi esitteli videolla järjestelmää, jossa pohjakuvista voidaan muodostaa myös rakennusta havainnollistavaa 3D-mallinnusta.
Myös useamman kiinteistön hallinta onnistuu. Keräsen mukaan samaan huoltokirjaan voi luoda esimerkiksi oman kodin ja mökin tiedot. Järjestelmään tallennetuista tiedoista voidaan muodostaa käyttäjän tarpeisiin räätälöitäviä raportteja.
Kaikkea ei tarvitse myöskään rakentaa alusta lähtien itse. Huoltokirjan taustalla on valmiita järjestelmä- ja huoltopohjia, joita käyttäjä voi hyödyntää oman talonsa tietoja rakentaessaan. Laitteita ja järjestelmiä voi kuitenkin lisätä myös käsin.
Huoltosuunnitelma katsoo myös tulevaisuuteen
Vanhan huoltokirjan perusajatus ei ole kadonnut mihinkään. Tehdyt huollot, tarkastukset, korjaukset ja remontit voidaan edelleen dokumentoida.
Uudessa kokonaisuudessa näkökulma ulottuu kuitenkin myös tulevaisuuteen.
Huoltosuunnitelmaan voidaan tuoda esimerkiksi nuohouksen kaltaisia säännöllisiä toimenpiteitä ja merkitä pitkän aikavälin korjauksia. Sinne voidaan kirjata sekä jo tehty kattoremontti että tulevaisuudessa odottava remonttitarve. Näin huoltokirja toimii samalla talon kunnossapidon suunnitteluvälineenä.
Omakotiliitto nostaa huoltosuunnitelman rinnalle myös PTS:n eli pitkän tähtäimen suunnitelman. Kun rakennusosien ja laitteiden elinkaarta seurataan, korjauksiin voidaan varautua ennen kuin ongelma tulee yllätyksenä.

Sensorit muuttavat huoltokirjan luonnetta
Uudistuksen kiinnostavimpia mahdollisuuksia on sensoritiedon liittäminen huoltokirjaan.
Tässä tapahtuu olennainen muutos. Perinteiseen huoltokirjaan ihminen syöttää tiedon tapahtuneesta: suodatin vaihdettiin tänään tai katto tarkastettiin viime viikolla. Sensorit voivat sen sijaan tuottaa tietoa rakennuksesta jatkuvasti.
Lehtiniemi esitteli omassa kodissaan erilaisia antureita ja niiden toimintaa. Yhdistelmäanturilla voidaan mitata esimerkiksi lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, radonia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä. Käytössä voi olla myös esimerkiksi ilman hiukkaspitoisuutta, ilmanpainetta,ja valoisuutta seuraavia antureita.
– Antureita voidaan laittaa likirajattomasti reitittimen perään. Yhdellä reitittimellä voi olla myös eri valmistajien antureita, jolloin saamme erilaisia mittaustietoja huoltokirjaan, Lehtiniemi kertoo.
Tyypilliseen taloon ei silti tarvita kymmeniä sensoreita. Lehtiniemen mukaan esimerkiksi noin kymmenen yhdistelmäanturia voi olla riittävä määrä tavalliseen omakotitaloon, pienemmässä talossa tai rivitalohuoneistossa viitisenkin anturia voi riittää.
Sensorien ansiosta huoltokirja ei kerro ainoastaan, mitä talolle on tehty – se voi kertoa myös, mitä talossa tapahtuu juuri nyt.
Kosteus, lämpötila ja sisäilma jättävät digitaalisen jäljen
Sensorien suurin hyöty ei välttämättä ole yksittäinen tämänhetkinen lukema.
Oleellisempaa voi olla ajan mittaan muodostuva historia.
Jos esimerkiksi kosteusolosuhteita seurataan jatkuvasti, voidaan myöhemmin tarkastella, miten olosuhteet ovat kehittyneet. Lehtiniemen mukaan ajatuksena on, että mittaushistoriaa säilyisi pitkältä ajalta, jopa vähintään 20 vuotta.
Tällainen tieto voi olla kiinnostavaa myös talon kunnossapidon näkökulmasta. Hetkellinen kosteusmittaus kertoo tilanteen mittaushetkellä, mutta pitkä mittaussarja voi paljastaa toistuvia poikkeamia tai muutoksia, joita yksittäisestä mittauksesta ei näkisi.
Erityisen kiinnostavia kohteita ovat kosteat tilat.
Lehtiniemi näytti hänen kanssaan tehdyllä videolla kodinhoitohuoneeseen sijoitettua anturia. Jos tilassa tapahtuu poikkeava kosteuden nousu tai esimerkiksi vesivuoto, järjestelmästä voidaan saada hälytys ja tapahtuman ajankohtaa voidaan tarkastella jälkikäteen mittaushistoriasta.
– Jälkeenpäin voidaan katsoa, milloin muutos on tapahtunut, jopa minuutin tarkkuudella, Lehtiniemi kertoo.
Mittausdata ei tietenkään yksin kerro rakennuksen kunnosta eikä korvaa ammattilaisen tekemää tutkimusta. Pitkäaikainen seuranta voi kuitenkin tarjota talonomistajalle uudenlaista tietoa siitä, miten rakennus käyttäytyy eri vuodenaikoina ja erilaisissa käyttötilanteissa.
Katso videolta: näin sensorit yhdistyvät digitaaliseen huoltokirjaan
Hälytys voi tulla ennen kuin ongelma ehtii suureksi
Jatkuvan seurannan seuraava askel on poikkeamiin reagoiminen.
Lehtiniemen mukaan järjestelmää kehitetään siten, että sensorit voivat varoittaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmään liittyvästä ongelmasta. Ulkopuolinen anturi voi toimia tällöin eräänlaisena toisena silmäparina. Vaikka itse lämmityslaitteen oma järjestelmä ei enää toimisi normaalisti, erillinen lämpötilamittaus voi havaita, että talo alkaa jäähtyä.
Tällä voi olla merkitystä etenkin silloin, kun koti tai vapaa-ajan asunto on pitkään tyhjillään.
Huoltokirjan tehtävä ei kuitenkaan ole vain reagoida ongelmiin. Se voi muistuttaa myös tavallisista kunnossapitotöistä, kuten nuohouksesta tai taloteknisten järjestelmien huolloista.
Myös energiankulutusta voidaan koota samaan kokonaisuuteen
Huoltokirjaan voidaan yhdistää myös kulutukseen liittyviä tietoja.
Lehtiniemen esittelemässä kohteessa järjestelmässä näkyi sähkömittarin tietoja, ja ajatuksena on koota esimerkiksi energia- ja vesikulutukseen liittyvää tietoa samaan paikkaan. Tämä auttaa hahmottamaan rakennusta kokonaisuutena: mitä talossa on, miten sitä huolletaan ja kuinka paljon sen käyttäminen kuluttaa energiaa.
Omakotiliiton omissa ohjeissa kulutuksen seuranta on yksi huoltokirjan keskeisistä ominaisuuksista. Liitto muistuttaa myös vedenkulutuksen seurannan merkityksestä, sillä poikkeava kulutus voi auttaa havaitsemaan piilevän vuodon.
Kun pitkäaikainen kulutustieto yhdistyy huolto- ja remonttihistoriaan, voidaan myöhemmin arvioida myös esimerkiksi sitä, miten lämmitysjärjestelmän uusiminen tai muu energiaremontti on vaikuttanut kulutukseen.

Huoltokirjassa on myös tekoälyavustaja
Uuteen huoltokirjaan on tullut myös tekoäly.
Palvelun tekoälyavustajalta voidaan kysyä esimerkiksi huoltokirjan käyttöön liittyviä kysymyksiä. Keränen demonstroi koulutuksessa tilannetta, jossa avustajalta kysyttiin, kuinka kustannustietoja syötetään järjestelmään. Lisäksi avustajalta voidaan kysyä yleisempiä talon huoltoon liittyviä asioita.
Lehtiniemi kutsuu avustajaa Aapoksi, joksi se sähköisessä huoltokirjassakin on nimetty.
– Tekoäly on nyt laitettu tännekin mukaan. Sitä opetetaan koko ajan, ja se oppii vastaamaan kysymyksiin. Sekin kehittyy koko ajan, Lehtiniemi kertoo.
Omakotiliiton koulutuksessa muistutettiin kuitenkin aiheellisesti, että tekoälyn vastauksiin pitää suhtautua kriittisesti. Se on apuväline eikä korvaa käyttäjän omaa harkintaa tai tarvittaessa alan asiantuntijaa.
Tiedot voidaan jakaa esimerkiksi kuntotarkastajalle
Yksi käytännöllinen uudistus liittyy tiedon jakamiseen.
Huoltokirjan tietoja voidaan antaa ja jakaa määräajaksi esimerkiksi perheenjäsenen, energiatodistuksen laatijan tai kuntotarkastajan tarkasteltaviksi. Käyttäjän ei tarvitse jakaa kaikkea tietoa. Esimerkiksi kustannustiedot voidaan jättää jakamisen ulkopuolelle. Oikeudet voidaan rajata pelkkään katseluun tai vastaanottajalle voidaan antaa myös muokkausoikeus.
Asuntokaupassa itse kiinteistön tiedot voidaan siirtää uudelle omistajalle. Jos käyttäjällä on samassa palvelussa esimerkiksi koti ja mökki, kodin tiedot voidaan siirtää ostajalle ilman, että käyttäjän oma huoltokirjan käyttö mökin osalta päättyy.
Juuri tässä digitaalisen tiedon arvo konkretisoituu.
Kun taloa myydään 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua, kaikkea ei tarvitse yrittää rekonstruoida vanhoista mapeista, sähköposteista ja omistajan muistista.
Talon historia ei saisi olla vain yhden ihmisen muistissa. Digitaalinen huoltokirja voi kulkea rakennuksen mukana myös omistajan vaihtuessa.
”Laitetaan kauppakirjaan, että isäntä tulee mukana”
Lehtiniemi kertoo haastattelussa osuvan esimerkin siitä, miksi talon tietojen dokumentointi on tärkeää.
Messuilla hänen kanssaan keskustellut vanhempi pariskunta pohti talonsa tietoja. Mies totesi tietävänsä itse, mitä talolle on tehty ja mitä siinä pitää tehdä.
Puoliso keksi ongelmaan ratkaisun.
– Rouva sanoi, että laitetaan sitten kauppakirjaan, että isäntä tulee mukana, Lehtiniemi kertoo naurahtaen.
Vitsin takana on varsin todellinen ongelma.
– Jos tiedot eivät ole lasten, puolison ja muiden perheenjäsenten tiedossa ja helposti saatavissa, niin kyllä se on vaikeaa. Jos tällainen sähköinen huoltokirja olisi ollut aikaisemmin, kaikki olisi ollut sieltä luettavissa, Lehtiniemi sanoo.
Talon digitaalisen historian merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän rakennuksessa on tekniikkaa. Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, aurinkopaneelit, akut, sähköauton lataus, automaatio ja erilaiset älylaitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka tietojen pitäminen vain yhden ihmisen muistissa käy nopeasti mahdottomaksi.









Huoltokirja ei ole valmis – eikä sen ole tarkoituskaan olla
Uudistettu sähköinen huoltokirja julkaistiin keväällä 2026, mutta kehitystyö jatkuu.
Lehtiniemi korostaa haastattelussa useaan kertaan, ettei kyse ole valmiiksi veistetystä tuotteesta, joka pysyy seuraavat vuodet samanlaisena.
– Päivittäin tulee ihan uusia ominaisuuksia. Välillä tuntuu siltä, että pysyykö tässä enää itse perässä ollenkaan, Lehtiniemi kertoo.
Tämä näkyy myös järjestelmän uusissa toiminnoissa. Kehityksessä ovat mukana esimerkiksi rakennuksen ja tontin tietojen automaattisempi hyödyntäminen, visualisoinnit, sensorit, energiadata ja tekoäly.
Lehtiniemi vertaa kehitystä viiniin.
– Lähtökohta oli, että kun huoltokirja julkaistiin, se oli hyvä. Mutta se paranee ja paranee, vähän niin kuin viini vanhetessaan, Lehtiniemi sanoo.
Käyttöönottoa ei tarvitse tehdä yhdessä illassa
Laajan järjestelmän näkeminen ensimmäisen kerran voi myös herättää kysymyksen: pitääkö vuosikymmeniä vanhan talon kaikki tiedot todella syöttää sinne heti?
Ei tarvitse.
Vanhoissa omakotitaloissa dokumentit voivat olla useassa mapissa ja laitteiden käyttöohjeita eri puolilla taloa. Keräsen koulutuksessa neuvottiin siirtämään tietoja huoltokirjaan vähitellen sen mukaan, mikä on oman talon kunnossapidon kannalta olennaista.
Omakotiliiton ohjeen mukaan käyttöönoton alussa riittää, että talo ja tontti nimetään. Muita tietoja voidaan täydentää myöhemmin.
Näin huoltokirjasta voi muodostua vuosien mittaan yhä kattavampi kuva rakennuksesta.
Koulutusta uuden huoltokirjan käyttöön
Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on pitänyt jäsenille koulutuksia uudistetun digitaalisen huoltokirjan käytöstä. Koulutuksia järjestettiin 15. kesäkuuta ja 11. elokuuta, ja seuraava koulutus järjestetään 14. syyskuuta 2026.
Aiemmat koulutukset ovat Omakotiliiton jäsenten katsottavissa tallenteina.
Tämä on tarpeellinen osa uudistusta, sillä järjestelmän mahdollisuudet ovat nyt niin paljon aikaisempaa laajemmat, ettei kyse ole enää vain muutaman huoltomerkinnän tekemisestä.
Tutustu Omakotiliiton digitaaliseen huoltokirjaan
Omakotiliiton uudistettu digitaalinen huoltokirja
Kenelle?
Omakotiliiton jäsenille. Sähköisen huoltokirjan käyttö edellyttää kirjautumista Omakotiliiton jäsensivuille. Omakotiliiton mukaan jäsen saa huoltokirjan käyttöönsä ilman erillistä maksua.
Mitä sinne voi tallentaa?
Talon ja tontin perustietoja, tiloja ja rakenteita, laitteita ja järjestelmiä, pohjapiirustuksia, dokumentteja valokuvineen, käyttöohjeita, huoltoja, tarkastuksia, remontteja, kustannuksia sekä energia- ja vedenkulutukseen liittyviä tietoja.
Voiko samassa palvelussa olla useita kiinteistöjä?
Kyllä. Sinne voi rakentaa esimerkiksi oman kodin ja vapaa-ajan asunnon huoltokirjat.
Mitä huoltosuunnitelma tekee?
Sen avulla voidaan suunnitella ja dokumentoida säännöllisiä huoltoja, tarkastuksia sekä pitkän aikavälin korjauksia ja remontteja.
Mitä sensorit voivat mitata?
Anturityypistä riippuen esimerkiksi lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidia, radonia, VOC-yhdisteitä, hiukkaspitoisuutta, ilmanpainetta ja valoisuutta.
Mihin mittaustieto menee?
Sensorien tietoja voidaan tuoda digitaaliseen huoltokirjaan ja seurata myös historiatietona.
Voivatko sensorit hälyttää?
Järjestelmää voidaan hyödyntää poikkeamien havaitsemiseen ja hälytysten välittämiseen esimerkiksi lämpötilaan tai kosteuteen liittyvissä tilanteissa.
Onko huoltokirjassa tekoälyä?
Kyllä. Tekoälyavustajalta voi kysyä huoltokirjan käyttöön ja yleisemmin talon huoltoon liittyviä kysymyksiä. Vastauksissa tarvitaan edelleen käyttäjän omaa harkintaa.
Voiko tietoja jakaa?
Kyllä. Huoltokirjan tietoja voidaan jakaa esimerkiksi perheenjäsenelle, kuntotarkastajalle tai energiatodistuksen laatijalle. Käyttäjä voi rajata jaettavia tietoja ja oikeuksia.
Entä taloa myytäessä?
Kiinteistön tiedot voidaan siirtää uudelle omistajalle ilman, että käyttäjän muut samaan huoltokirjaan tallennetut kiinteistöt siirtyvät mukana.
Kehitetäänkö palvelua edelleen?
Kyllä. Uusia ominaisuuksia lisätään ja järjestelmää kehitetään käyttökokemusten perusteella.
Mikä on HAN-portti ja miten sen tietoja voidaan hyödyntää?
HAN-portti (Home Area Network) on sähkömittarin tiedonsiirtorajapinta, jonka kautta voidaan saada lähes reaaliaikaista tietoa kodin sähkönkulutuksesta ja sähkötehosta. Digipassiin voidaan liittää HAN-portin lukijan tietoja, jolloin käyttäjä voi tarkastella kiinteistön sähkönkäyttöön liittyviä tietoja. Tarkoituksena on tulevaisuudessa hyödyntää HAN-portin tietoja myös talon säätöjärjestelmässä, jolloin esimerkiksi vaihekohtaista tehonvuorottelua voidaan toteuttaa automaattisesti.
Voiko huoltokirjassa tarkastella energiatodistusta?
Kyllä. Energiatodistuksen selailuversio on myös osa uutta sähköistä huoltokirjaa.
Lue myös
- Omakotiliitto muistuttaa: omakotiasujan arki ei saa jäädä tehomaksujen, huoltovelan ja hätäisten ratkaisujen jalkoihin
- EU-jargonia iltapalaksi – mitä EPBD ja sen lausunto tarkoittaa omakotitaloille?
- Sisäilmastoseminaarin viesti pientaloasukkaalle: hyvä sisäilma ei synny sattumalta
0 kommenttia