Asuntomessuilla etsitään yhä tulevaisuuden kotia
Asuntomessut ovat aina olleet kurkistus tulevaisuuden kotiin. Vuonna 1986 Lämmöllä-lehti tarkasteli Imatran messutaloja erityisesti asumisen toimivuuden, pesutilojen, ilmanvaihdon ja lämmityksen näkökulmasta. Neljässä vuosikymmenessä huomio on laajentunut energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen ja älykkääseen talotekniikkaan. Moni hyvän kodin peruskysymys on kuitenkin säilynyt entisellään.
Vuoden 1986 Lämmöllä-lehti lähti Imatran Asuntomessuille etsimään ”kodin kokonaisuutta ja ideoita”. Messutalojen arkkitehtuurin sijaan jutussa pohdittiin hyvin käytännöllisesti sitä, miten kodeissa oikeasti eletään.
Erityisen paljon huomiota saivat pesu- ja kodinhoitotilat. Lämmöllä kritisoi sitä, että joidenkin uusien talojen hygieniatilat olivat pienentyneet aiempiin messutaloihin verrattuna. Lehden mielestä toimivassa kodissa piti olla riittävästi tilaa suihkuille, WC:lle, pyykin käsittelylle ja perheen kurahuollolle.
Myös ilmanvaihto nousi vahvasti esiin. Messutaloissa oli jo koneellista ilmanvaihtoa, lämmön talteenottoa ja ratkaisuja, joiden tarkoituksena oli parantaa sisäilmaa. Lehden mukaan siinä oli tapahtunut selvää kehitystä aiempiin vuosiin verrattuna.
Lämmityksessä esiteltiin muun muassa vesikeskuslämmitystä ja pienikokoisia öljylämmitysyksiköitä. Tekniikan toivottiin olevan tehokasta ja helppokäyttöistä – ja samalla mahdollisimman huomaamaton osa hyvin toimivaa kotia.
Nyt kodin pitää myös kuluttaa vähemmän
2020-luvun Asuntomessuilla hyvältä kodilta vaaditaan vielä enemmän. Energiatehokkuudesta ja asumisen ilmastovaikutuksista on tullut keskeisiä suunnittelukysymyksiä. Messukohteissa esitellään aurinkosähköä, lämpöpumppuja, älykkäitä energiaratkaisuja ja rakennusten koko elinkaaren ympäristövaikutuksia.
Naantalin Asuntomessuilla vuonna 2022 kokonaisen messualueen suunnittelussa pyrittiin säilyttämään alkuperäistä maastoa ja kasvillisuutta. Alue sai myös oman aurinkovoimalan ja älymuuntamon. Parhaimmillaan alueen aurinkopaneelit pystyivät tuottamaan enemmän sähköä kuin alueella kulutettiin.
Luonnon huomioimisesta onkin tullut yksi 2020-luvun näkyvistä asumistrendeistä. Uusia alueita pyritään rakentamaan ympäristöönsä sopiviksi sen sijaan, että tontti muokattaisiin kokonaan talon ehdoilla.
Ilmastoviisaus näkyi Lempäälässä
Kesän 2026 Asuntomessuilla Lempäälässä katse ulottui yksittäistä taloa laajemmalle. Saikan messualueen kantavana teemana oli ilmastoviisaus, joka näkyi niin rakentamisessa, viheralueiden suunnittelussa kuin koko asuinalueen rakenteessa. Luonnon monimuotoisuutta pyrittiin säilyttämään rakentamisesta huolimatta, ja alueesta suunniteltiin tiivis ja kaupunkimainen asuinympäristö.
Myös käsitys messukodista on laajentunut. Lempäälän 34 messukohteen joukossa oli omakotitalojen lisäksi kaupunkipientalo, pari- ja rivitaloja sekä kerrostaloasuntoja. Yhdessä kerrostalokohteessa asumista tarkasteltiin esimerkiksi muistisairaan pariskunnan ja autismikirjon asukkaan tarpeiden kautta.
Vähemmän neliöitä, enemmän joustavuutta
Myös käsitys ihannekodin koosta on muuttunut. Asuntomessujen mukaan suomalaisen toivoma pientalo on nykyisin usein maltillisen kokoinen, noin 80–120 neliötä. Turhien neliöiden sijaan arvostetaan tilojen tehokasta käyttöä, sillä pienempi talo merkitsee myös kohtuullisempaa energiankulutusta ja ylläpitotarvetta.
Samalla koteihin halutaan muuntojoustavuutta. Työhuone voi muuttua lastenhuoneeksi, tiloja voidaan jakaa elämäntilanteen mukaan ja kodin tulisi palvella asukkaitaan mahdollisimman pitkään.
Uudemmilla messualueilla esiin ovat nousseet myös yhteiset tilat ja resurssien jakaminen. Pientalo ei siis enää välttämättä tarkoita suurta omaa tonttia ja mahdollisimman pitkää etäisyyttä naapuriin.
Tulevaisuuden tekniikka piiloutuu edelleen
Yksi vuoden 1986 messujutun havainto kuulostaa erityisen osuvalta edelleen: nykyaikaisen talotekniikan pitäisi olla mahdollisimman näkymätöntä.
Silloin se tarkoitti esimerkiksi pientä seinälle sijoitettua lämmityksen kaukosäädintä ja kompaktia lämmityslaitteistoa. Nyt taustalla voivat toimia aurinkopaneelit, lämpöpumput, anturit, automaatio ja sovelluksilla ohjattavat järjestelmät. Tekniikkaa on paljon enemmän, mutta asukkaan näkökulmasta tavoite on sama: kodin pitäisi toimia niin, ettei sen tekniikkaa joudu jatkuvasti miettimään.
Neljässä vuosikymmenessä Asuntomessujen talot, tekniikka ja asumisen ihanteet ovat muuttuneet, mutta messujen peruskysymys on säilynyt: millainen on hyvä koti? Vuonna 1986 Lämmöllä etsi toimivaa, terveellistä ja mukavaa kotia. Samaa etsitään edelleen – nyt hyvää asumista tarkastellaan myös energiatehokkuuden, ilmastoviisauden, erilaisten elämäntilanteiden ja koko asuinympäristön näkökulmasta.
0 kommenttia