Syksy on täällä – Näin laitat omakotitalosi talvikuntoon ennen pakkasia
Susteran kuntotarkastaja Eetu Laine antaa Lämmöllä-lehden lukijoille vinkkejä kodin syyshuoltoon. Erityisesti vanhemmissa taloissa kosteudenhallinta nousee tärkeäksi. ”Suomi on aika kostea maa”, Laine sanoo.
Lämpötilan on tarkoitus olla kodin huoneissa tasainen ja vedoton ympäri vuoden.
Ennen pakkasia kannattaa varmistaa lattialämmityksen ja pattereiden termostaattien toimivuus sekä huolehtia lämmityspattereiden ilmauksesta.
”Kannattaa myös kuunnella, ettei pattereista kuulu poikkeavaa ääntä. Lattialämmityksestä ja teknisestä tilasta on hyvä tarkistaa mahdolliset ruoste- ja vuotojäljet sekä kosteus”, sanoo Susteran kuntotarkastaja Eetu Laine.
Maalämpöpumpun ympärille ei saa kertyä vettä, ja sen viitteistä poikkeavien arvojen säätämiseen kannattaa tilata ammattilainen. Ilmalämpöpumpun puhalluksen on tarkoitus toimia tasaisesti kaikilla asetuksilla, ja siitä pihalle kulkevien putkiliitosten on tärkeää olla tiiviitä. Öljylämmitteisessä kodissa on hyvä varmistaa, ettei öljypolttimessa ja ‑kattilassa ole vuotoja.
Tulisijasta kannattaa tutkia mahdolliset halkeamat sekä luukkujen ja ulkopeltien toimivuus. Sadesuoja hormin päällä estää kosteuden pääsyn hormiin. Ja jos käytät takkaa: muista poistaa tuhkat käytön jälkeen ja varmistaa häkävaroittimen toimivuus. Takan turvallinen käyttäminen vaatii myös riittävää korvausilmaa.
”Säännöllisesti käytössä oleva takka on hyvä nuohota vuosittain. Nuohooja tarkistaa myös hormin.”
Lämpötilan on tarkoitus olla kodin huoneissa tasainen ja vedoton ympäri vuoden.
Ilmanvaihto kuntoon
Koneellisen ilmanvaihdon kohdalla kannattaa kuulostella, ettei ilmanvaihtokoneesta tai huippuimurista kuulu poikkeavia ääniä. Tarkista, ettei ilmanvaihtokoneen ympärillä ole kosteusjälkiä ja muista suodattimien vaihdot.

”Kuntotarkastuksilla sanon aina, että suodattimet kannattaa vaihtaa vähintään puolen vuoden välein. Ilmanvaihtokoneen kondenssiveden poistoon tarkoitettu putki ei myöskään saa tukkeutua”, Laine sanoo.
Ilmanvaihtoventtiilit kannattaa pitää avoimina ja pölyttöminä, jotta ilma virtaa vapaasti. Poistoilman toimivuuden voi testata laittamalla paperinpalan kanavan eteen. Jos se vetäisee paperin, imu toimii.
”Poistoilmanvaihdon riittävyys on tärkeää testata erityisesti märkätiloissa ja teknisessä tilassa. Koneellista poistoa pääsee usein säätämään liesituulettimesta.”
Jotta kodin yläpohja tuulettuu, se tarvitsee tarpeeksi korvausilmaa.
”Jos valo paistaa räystäältä läpi ja ilma tuntuu raikkaalta, tuuletus yleensä toimii. Joskus näkee, että yläpohjatilaan on laitettu räystäille lisäeristystä. Se voi tukkia tuuletuksen.”
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilman saanti korostuu: korvausilmaventtiilit eivät saa olla kiinni, tukittuja, likaisia tai pölyisiä. Varmista, että kylpyhuone ja sauna kuivuvat käytön jälkeen normaalisti.
”Painovoimainen ilmanvaihto riippuu sääolosuhteista. Jos tuulee paljon, järjestelmä toimii hyvin. Jos se ei toimi, sisäilma muuttuu tunkkaiseksi. Talvella voi tulla myös vedon tunnetta, jos korvausilma kulkee ovien ja ikkunoiden välistä.”
Kuntotarkastuksilla sanon aina, että suodattimet kannattaa vaihtaa vähintään puolen vuoden välein.
Katse kattoon – turvallisesti
Tiilikatolta on hyvä puhdistaa pois sammal ja muu kasvusto. Vesi voi padottua niihin. Tiilien on tärkeää olla katolla paikoillaan ja ehjiä.
”Olen nähnyt joskus pois paikoiltaan siirtyneitä tiiliä. Silloin vesi pääsee niiden läpi aluskatteelle.”
Peltikatosta on hyvä huomioida mahdolliset painaumat, vääntymät, ruosteet ja reiät. Saumojen kuuluu olla tiiviit ja kiinnikkeiden ehjät, vääntymättömät ja paikoillaan. Huopakatolla katteen pitäisi olla ehjä ja saumojen kohdalta kiinni.
Katon läpivientien ja kattoluukun on tärkeää olla tiiviitä. Varmista, ettei läpivientien ympäriltä löydy kosteutta tai roskaa.
”Katon läpi yläpohjatilaan menevän antenniputken tiiveys kannattaa myös tarkistaa. Niissä on usein vuotokohtia. Epätiiveyskohtiin voi laittaa säänkestävää vesikatoille tarkoitettua massaa.”
Laine muistuttaa vielä turvallisuudesta.
Märälle tai jäiselle katolle ei kannata mennä ilman valjaita.
Muista kosteudenhallinta erityisesti vanhassa talossa
Yläpohjassa on hyvä tarkistaa mahdolliset vesivuotojen ja kosteuden aiheuttamat jäljet sekä viemärin tuuletusputkien ja ilmanvaihtokanavien eristykset. Ne estävät kosteuden kerääntymisen yläpohjaan.
”Yläpohjan puurakenteesta kannattaa katsoa mahdolliset lahoamiseen tai kosteuteen viittaavat jäljet sekä eristeen kuivuus. Kastuneen villan kyllä haistaakin, ja siinä näkyy tummentumaa.”

Räystäskourujen ja syöksytorvien on tärkeää olla ehjiä ja puhtaita, joten puhdista niistä lehdet ja havunneulaset pois. Myös sadevesikaivot kannattaa puhdistaa, jotta vesi pääsee virtaamaan kaivoissa eteenpäin.
”Kannattaa myös varmistaa, ettei sokkelin vieressä näy kosteuteen viittaavia jälkiä, kuten halkeamia tai tummumaa. Ja ettei vesi jää rakennuksen vierustalle seisomaan.”
Salaojakaivot löytyvät yleensä rakennuksen kulmalta.
”Jos saat kannen auki, varmista, ettei kaivossa näy roskia. Putken alapinnan yläpuolelle noussut vesi voi viitata järjestelmän tukokseen tai siihen, että putki on painunut kasaan. Kannattaa myös tarkistaa, ettei purkuputki ole tukkeutunut.”
Salaojajärjestelmän kuvaus ja huuhtelu on hyvä tilata ammattilaiselta viiden vuoden välein.
”Itse sitä ei kannata tehdä. Liian kova paine voi vaurioittaa putkia.”
Salaojajärjestelmän toimivuus korostuu vanhassa talossa, jossa on kellari. Kellarin seinistä kannattaa varmistaa, ettei niissä näy mitään kosteuteen viittaavaa.
”Kellarin tai ryömintätilan tunkkainen haju voi viitata kertyneeseen kosteuteen.”
Erityisesti vanhemmissa taloissa kosteudenhallinta nousee tärkeäksi.
”Suomi on aika kostea maa. Suurimmat ongelmat omakotitaloissa tulevat esimerkiksi siitä, että salaojat johtavat sadevettä puutteellisesti pois ja vesi jää rakennusten vierustoille. Rakennuksen vierustoilta kannattaa poistaa myös syksyllä sinne putoilevat lehdet. Ne keräävät kosteutta.”
Kun koti on kunnossa, saa pakkanen tulla
Talon julkisivussa on tärkeää katsoa läpi verhouksen kunto: Näkyykö tiiliverhouksessa sammalta? Irtoileeko ulkoverhouksen rappaus tai onko siinä halkeamia? Onko sokkelin puuverhouksessa vaurioita?
”Sokkelista on hyvä katsoa myös mahdolliset isot pysty- tai vaakasuuntaiset halkeamat sekä kosteusjäljet. Sokkelin vierustalla tai rakennuksen ulkoseinässä ei saisi olla kasvillisuutta. Se voi kerätä kosteutta.”
Pihan ulkovesipisteet kannattaa sulkea ja tyhjentää ennen pakkasia. Varmista, etteivät vesipisteet vuoda mistään ja huomioi mahdolliset pihakaivojen ritilöiden vauriot.
Sisällä talossa kylpy- ja kodinhoitohuoneen sekä märkätilojen tummuneet ja halkeilevat silikonisaumat kannattaa vaihtaa. Suositus vaihtovälille on viisi vuotta.
”Märkätilojen laatoituksista ja muovimatosta kannattaa tarkistaa myös mahdolliset kosteuteen viittaavat merkit, kuten värimuutokset.”
Myös pyykin- ja astianpesukoneen ympäristöt on hyvä käydä läpi mahdollisten vuotojen varalta. Kosteuteen viittaavat jäljet kannattaa huomioida myös keittiön allaskaapista ja vesipisteistä.
”Sen huomaa aika hyvin, jos jokin on valuttanut allaskaappiin.”
Kodin ikkunoista kannattaa vaihtaa irtoilevat, halkeilevat ja kovettuneet tiivisteet. Ikkunoiden ympäriltä on hyvä tarkistaa mahdolliset kosteusvauriot ja puurakenteista lahoumat. Puuttuvat kynnyslistat kannattaa korjata oviaukkoihin ja varmistaa, ettei ulko-oven alareunassa näy kosteusjälkiä. Sitten voikin keittää jo kupin teetä ja jäädä odottelemaan ensilunta. Kun koti on kunnossa, saa pakkanen tulla.
Omakotitalo talvikuntoon – muista ainakin nämä
Lämmitys: Tarkista pattereiden ja lattialämmityksen termostaatit, ilmaa patterit tarvittaessa ja kiinnitä huomiota poikkeaviin ääniin, ruosteeseen, kosteuteen ja vuotoihin. Lämpöpumppujen ja muiden lämmityslaitteiden ympäristön pitäisi pysyä kuivana ja laitteiden toimia normaalisti.
Tulisijat ja hormit: Tarkista takan ja hormin näkyvät vauriot, luukkujen toiminta ja hormin sadesuoja. Säännöllisesti käytettävä tulisija on hyvä nuohota vuosittain. Muista myös häkävaroittimen toiminta ja riittävä korvausilma.
Ilmanvaihto: Vaihda ilmanvaihdon suodattimet vähintään noin puolen vuoden välein, pidä venttiilit puhtaina ja avoimina ja varmista, että märkätilojen poistoilma toimii. Tarkista myös ilmanvaihtokoneen kondenssiveden poistuminen.
Vesikatto ja yläpohja: Tarkista katteen, saumojen, kiinnikkeiden ja läpivientien kunto sekä mahdolliset kosteusjäljet yläpohjassa. Katolle ei pidä mennä märällä tai jäisellä kelillä ilman asianmukaisia turvavarusteita.
Sadevedet ja salaojat: Puhdista räystäskourut, syöksytorvet ja sadevesikaivot. Tarkista, ettei vesi jää seisomaan rakennuksen vierustalle ja että salaojakaivoissa ei näy tukoksiin viittaavia merkkejä.
Julkisivu ja sokkeli: Katso läpi verhouksen, sokkelin ja rakennuksen vierustojen kunto. Halkeamat, tummumat, sammal ja seinustaan kiinni kasvava kasvillisuus voivat kertoa huollon tarpeesta.
Vesipisteet ja märkätilat: Sulje ja tyhjennä ulkovesipisteet ennen pakkasia. Tarkista kylpyhuoneiden silikonisaumat, kodinkoneiden ympäristöt, allaskaapit ja muut vesipisteet vuotojen ja kosteusjälkien varalta.
Ikkunat ja ovet: Uusi kovettuneet tai halkeilleet tiivisteet ja tarkista ikkunoiden sekä ovien ympäristö mahdollisten kosteus- ja lahovaurioiden varalta.
Nyrkkisääntö: Syksyn huoltokierroksella kannattaa etsiä erityisesti kolmea asiaa: vuotoja, kosteutta ja poikkeavaa toimintaa. Pieni havainto nyt voi säästää huomattavasti suuremmalta korjaukselta myöhemmin.
Lämmöllä-lehti ja Sustera aloittavat asiantuntijayhteistyön
Lämmöllä-lehti ja Sustera tekevät jatkossa sisältöyhteistyötä, jossa Susteran asiantuntijat tuottavat Lämmöllä-lehteen artikkeleita pientaloasukkaiden kannalta ajankohtaisista aiheista. Tämä on yhteistyössä toteutettavan artikkelisarjan ensimmäinen juttu, ja seuraava Susteran asiantuntija-artikkeli julkaistaan Lämmöllä-lehdessä marraskuussa.
Artikkeleissa voidaan käsitellä esimerkiksi pientalon talotekniikkaa, rakennuksen huoltoa ja kunnossapitoa, energia-asioita, kosteus- ja sisäilmakysymyksiä, kuntotarkastuksia sekä muita asumiseen ja rakennuksen elinkaareen liittyviä aiheita.
Sustera on johtava kiinteistön elinkaaren asiantuntijayritys, joka tunnettiin aiemmin nimellä Raksystems. Yhtiö uudisti brändinsä Susteraksi vuonna 2024. Sustera auttaa kodin- ja kiinteistönomistajia tekemään rakennuksista kestäviä ja turvallisia. Sen palveluihin kuuluvat muun muassa kuntotarkastukset, kiinteistöjen tutkimukset ja kartoitukset, energia- ja ympäristökonsultointi sekä rakennusprojektien valvonta.
Susteralla työskentelee Suomessa ja Ruotsissa satoja rakennusten ja kiinteistöjen elinkaaren eri osa-alueiden asiantuntijoita. Juuri laaja asiantuntijaverkosto oli yksi syy Lämmöllä-lehden ja Susteran yhteistyön käynnistämiseen: käytännössä lähes jokaiseen pientalon tekniseen, rakenteelliseen tai energiaan liittyvään kysymykseen löytyy Susteralta oman alansa asiantuntija.
Yhteistyön tavoitteena on tuoda Lämmöllä-lehden lukijoille asiantuntevaa, käytännönläheistä ja mahdollisimman neutraalia tietoa pientalojen omistamiseen, ylläpitoon ja talotekniikkaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
0 kommenttia