Tam­mi­kuun lopus­sa Paa­si­tor­niin kokoon­tu­nut Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026 teki sel­väk­si yhden asian: suo­ma­lai­nen ener­gia­jär­jes­tel­mä on siir­ty­nyt uuteen vai­hee­seen. Vih­reä siir­ty­mä ei ole pysäh­ty­nyt, mut­ta se ei myös­kään ete­ne enää yksin­ker­tais­ten ole­tus­ten varas­sa. Säh­kön kysyn­tä ei kas­va odo­te­tus­ti, inves­toin­nit jumit­ta­vat ja koko jär­jes­tel­män toi­mi­vuus – jous­toi­neen, varas­toi­neen ja huol­to­var­muuk­si­neen – nousee kes­ki­öön. Ener­gia­vi­ras­ton joh­ta­ja ja Hel­sin­gin yli­opis­ton ener­giae­ko­no­mian työ­elä­mä­pro­fes­so­ri Pek­ka Ripat­ti avaa Läm­möl­lä-leh­del­le, mis­tä täs­sä mur­rok­ses­sa todel­la on kyse ja mik­si se kos­ket­taa lopul­ta myös taval­lis­ta pien­ta­loa­su­kas­ta.

Odo­tus­ten aika­kausi on ohi

Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten ener­gia-alal­la val­lit­si lähes yksi­mie­li­nen käsi­tys: säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa voi­mak­kaas­ti, vih­reät inves­toin­nit ete­ne­vät ja tuo­tan­toa kan­nat­taa raken­taa huo­let­ta. Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026 läh­ti tie­toi­ses­ti pur­ka­maan tätä ajat­te­lu­mal­lia.

– Kyl­lä se ehdot­to­mas­ti liit­tyy säh­kön odo­tet­tua vähäi­sem­pään kysyn­tään. Vii­mei­set vii­si vuot­ta on puhut­tu, että kulu­tus läh­tee nousuun ja tuo­tan­toin­ves­toin­te­ja voi teh­dä tur­val­li­sin mie­lin. Nyt halusim­me pureu­tua sii­hen, mik­si hank­kei­ta on pal­jon suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä, mut­ta mik­si ne eivät ete­ne ja mit­kä niis­tä oikeas­ti voi­vat ede­tä, Pek­ka Ripat­ti sanoo.

Useis­sa esi­tyk­sis­sä näh­tiin sama vies­ti eri kul­mis­ta: säh­kö­mark­ki­na elää sees­teis­tä, jopa odot­ta­vaa vai­het­ta. Teol­li­suu­den raken­ne­muu­tos, ener­gia­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­nen ja inves­toin­tien lyk­kään­ty­mi­nen näky­vät suo­raan kysyn­täen­nus­teis­sa.

Yksi päi­vän pysäyt­tä­vim­mis­tä havain­nois­ta oli teol­li­sen säh­kön­ku­lu­tuk­sen kehi­tys pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Usei­den esi­tys­ten mukaan teol­li­nen säh­kön­ku­lu­tus on vähen­ty­nyt jopa noin 30 pro­sent­tia vii­meis­ten kah­den vuo­si­kym­me­nen aika­na.

– Kuvat säh­kön teol­li­sen kulu­tuk­sen vähe­ne­mi­ses­tä pysäyt­ti­vät. Ne pakot­ta­vat kat­so­maan inves­toin­ti­pu­het­ta uusin sil­min, Ripat­ti tote­aa.

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026 teki yhden asian sel­väk­si: vih­reä siir­ty­mä ei ole pysäh­ty­nyt, mut­ta se ei myös­kään ete­ne enää ole­tus­ten varas­sa. Säh­kön kysyn­tä ei kas­va odo­te­tus­ti, inves­toin­nit jumit­ta­vat ja koko ener­gia­jär­jes­tel­män toi­mi­vuus on nyt suu­rem­man tar­kas­te­lun alla kuin kos­kaan aiem­min.

Tuu­li ja aurin­ko ovat jo val­ta­vir­taa – mut­ta jär­jes­tel­mä laa­haa peräs­sä

Suo­men uusiu­tu­van säh­kön tuo­tan­to on kas­va­nut nopeas­ti. Tuu­li­voi­ma tuot­ti vii­me vuon­na jo yli nel­jäs­osan koko maan säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta, ja aurin­ko­säh­kö lisää kapa­si­teet­ti­aan vuo­si vuo­del­ta. Samal­la on kui­ten­kin käy­nyt ilmei­sek­si, että vaih­te­le­va tuo­tan­to muut­taa koko säh­kö­jär­jes­tel­män logiik­kaa.

– Tuu­li­voi­mas­sa ja aurin­ko­säh­kös­sä on edet­ty pien­piir­tei­syy­des­tä kes­ki­ko­ko­luo­kan kaut­ta isoon mit­ta­kaa­vaan. Kun vaih­te­le­va tuo­tan­to kas­vaa, se täy­tyy ottaa huo­mioon säh­kö­jär­jes­tel­män toi­mi­vuut­ta tar­kas­tel­taes­sa, Ripat­ti sanoo.

Monis­sa esi­tyk­sis­sä koros­tet­tiin, että seu­raa­va kehi­ty­sas­kel ei ole enää pelk­kä uusi tuo­tan­to, vaan jär­jes­tel­män kyky sopeu­tua vaih­te­luun. Täs­sä koh­taa esiin nousi­vat säh­kön ja läm­mön varas­toin­ti, kulu­tus­jous­to ja sek­to­rien väli­nen inte­graa­tio.

– Täs­sä tilan­tees­sa on kriit­tis­tä kehit­tää ja inves­toi­da säh­kön ja läm­mön varas­toin­ti­rat­kai­sui­hin. Nii­tä on jo teh­ty, mut­ta enem­pi ei oli­si pahit­teek­si, Ripat­ti pai­not­taa.

Meri­tuu­li­voi­ma näh­tiin pit­kän aika­vä­lin poten­ti­aa­li­na, mut­ta sen ete­ne­mi­nen vaa­tii vie­lä regu­laa­tion sel­keyt­tä­mis­tä, tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tä ja kus­tan­nus­ten las­kua. Tämä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten tek­ni­nen mah­dol­li­suus ja mark­ki­na­rea­lis­mi eivät aina kul­je käsi kädes­sä.

Inves­toin­nit eivät kaa­du lupiin – vaan epä­var­muu­teen

Yksi päi­vän aika­na tois­tu­vas­ti esiin nous­sut tee­ma oli inves­toin­tien hidas­tu­mi­nen. Usein jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa syyt­tä­vä sor­mi osoit­taa lupa­pro­ses­sei­hin, mut­ta Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä maa­la­si moni­syi­sem­män kuvan.

– Itse luvi­tus ei hidas­ta hank­kei­ta, mut­ta hal­lin­to-oikeuk­sien käsit­te­ly­ruuh­kat ovat suu­rin yksit­täi­nen teki­jä, joka hidas­taa pro­ses­se­ja. Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä hal­li­tus halu­aa suju­voit­taa luvi­tus­ta, mut­ta toi­sel­la kädel­lä on lei­kat­tu hal­lin­to-oikeuk­sien resurs­se­ja, Ripat­ti tote­aa.

Toi­nen kes­kei­nen jar­ru on rahoi­tus. Teol­li­set uusiu­tu­van ener­gian hank­keet rahoi­te­taan kes­ki­mää­rin noin 80-pro­sent­ti­ses­ti vel­ka­ra­hal­la. Kor­ko­jen nousu ja raken­nus­kus­tan­nus­ten kal­lis­tu­mi­nen ovat muut­ta­neet las­kel­mia nopeas­ti.

– Kor­ko­jen nousun ja raa­ka-aine­kus­tan­nus­ten nousun myö­tä hank­keet ovat ennen kaik­kea jäis­sä. Lisäk­si epä­var­muus säh­kön tule­vas­ta kysyn­näs­tä on joh­ta­nut sii­hen, että hank­keet ovat jää­neet piip­puun, Ripat­ti sanoo.

Tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma ovat jo val­ta­vir­taa, mut­ta seu­raa­va haas­te ei ole enää uuden tuo­tan­non raken­ta­mi­nen. Kriit­ti­sek­si nousee se, miten vaih­te­le­va tuo­tan­to sovi­te­taan toi­mi­vak­si koko­nai­suu­dek­si – varas­toin­nin, kulu­tus­jous­ton ja läm­mön sekä säh­kön yhteis­pe­lin kaut­ta.

Data­kes­kuk­set muut­ta­vat roo­li­aan ener­gia­ken­täs­sä

Data­kes­kuk­set nousi­vat Uusiu­tu­van ener­gian päi­väs­sä esiin useam­mas­sa puheen­vuo­ros­sa. Ne näh­dään usein yksi­puo­li­ses­ti säh­kö­syöp­pöi­nä, mut­ta päi­vän aika­na kuva laa­je­ni mer­kit­tä­väs­ti.

– Data­kes­kus­tyyp­pi­sil­lä käyt­tä­jil­lä huk­ka on hyvää ja tasaa­vaa läm­mön tuo­tan­toa. Lisäk­si ne voi­vat – toi­sin kuin perin­tei­nen pro­ses­si­teol­li­suus – hel­pos­ti jous­taa kulu­tuk­ses­sa, esi­mer­kik­si säh­kön käy­tön ääri­ti­lan­teis­sa, Ripat­ti sanoo.

Kes­kus­te­lua herät­ti myös data­kes­kus­ten omien moot­to­ri­voi­ma­loi­den roo­li. Lähes kai­kis­sa kriit­ti­sis­sä koh­teis­sa on nes­te­mäi­sel­lä polt­toai­neel­la tai kaa­sul­la toi­mi­va vara­voi­ma, mut­ta nykyi­nen lain­sää­dän­tö rajoit­taa sen hyö­dyn­tä­mis­tä osa­na säh­kö­jär­jes­tel­mää.

– Täs­sä oli­si tek­ni­nen mah­dol­li­suus, jota ei täl­lä het­kel­lä hyö­dyn­ne­tä, Ripat­ti tote­aa.

Kulu­tus­jous­to – pal­jon puhet­ta, vie­lä vähän teko­ja

Kulu­tus­jous­to nousi esiin lähes kai­kis­sa pien­ta­lo­ja ja kulut­ta­jia sivua­vis­sa esi­tyk­sis­sä. Poten­ti­aa­lia on, mut­ta toteu­tus laa­haa.

– Kulut­ta­ja- ja koti­ta­lous­puo­lel­la jous­ton poten­ti­aa­lia on, mut­ta ensin pitäi­si saa­da mää­rä­ai­kai­set tai kiin­teä­hin­tai­set sopi­mus­asiak­kaat pörs­si­säh­köön. Se oli­si hyvää infor­maa­tio-ohjaus­ta, jon­ka jäl­keen oli­si hel­pom­paa toteut­taa var­si­nai­sia jous­to­rat­kai­su­ja, Ripat­ti sanoo.

Myös teho­mak­suis­ta puhut­tiin pal­jon. Ripa­tin mukaan kes­kus­te­lua on värit­tä­nyt vää­ri­nym­mär­rys.

– Mono­po­liyh­tiöt eivät saa las­kut­taa koh­tuul­lis­ta tuot­toa enem­pää. Sik­si siir­to­mak­sut eivät nouse, mut­ta las­kun raken­ne muut­tuu. Kysy­mys on lop­pu­jen lopuk­si kulut­ta­jien kan­nus­ta­mi­ses­ta siir­tä­mään kulu­tus­ta piik­ki­tun­neil­ta pois, Ripat­ti koros­taa.

Ener­gia-alan vies­tin­tä sai täs­sä yhtey­des­sä myös kri­tiik­kiä.

– Täs­sä ener­gia-alan vies­tin­tä on epä­on­nis­tu­nut pahem­man ker­ran, Ripat­ti sanoo suo­raan.

Huol­to­var­muus ja geo­po­liit­ti­nen todel­li­suus taus­tal­la

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä ei tar­kas­tel­lut ener­gia­jär­jes­tel­mää vain mark­ki­noi­den ja tek­no­lo­gian kaut­ta. Geo­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus oli vah­vas­ti läs­nä, eri­tyi­ses­ti Venä­jän ener­gia­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­vis­sä puheen­vuo­rois­sa.

– Isos­sa kuvas­sa huol­to­var­muus oli kyl­lä esil­lä. Meil­lä on var­sin moni­puo­li­nen säh­kön ja läm­mön tuo­tan­to­ra­ken­ne, ja sii­tä tulee pitää kiin­ni, Ripat­ti sanoo.

Suo­men säh­kön tuo­tan­to on vuo­si­ta­sol­la jo käy­tän­nös­sä koti­mais­ta, mut­ta huol­to­var­muus ei ole pelk­kä pro­sent­ti­lu­ku. Kyse on myös varas­tois­ta, vara­voi­mas­ta ja jär­jes­tel­män kyvys­tä sel­vi­tä häi­riö­ti­lan­teis­ta.

Bio­kaa­su ja pai­kal­li­set rat­kai­sut täy­den­tä­ji­nä

Päi­vän aika­na kuul­tiin myös usei­ta esi­tyk­siä bio­kaa­sus­ta ja pai­kal­li­sis­ta ener­gia­rat­kai­suis­ta. Vaik­ka bio­kaa­sun roo­li kan­sal­li­ses­sa ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä on mää­räl­li­ses­ti pie­ni, sen mer­ki­tys voi olla suu­ri pai­kal­li­ses­ti.

– Bio­kaa­su on ener­gia­jär­jes­tel­mis­säm­me pie­ni­muo­tois­ta, mut­ta täy­den­tää tilan­tei­ta pai­kal­li­ses­ti. Oli hie­noa kuul­la, kuin­ka esi­mer­kik­si Poh­jois-Savos­sa on onnis­tut­tu luo­maan toi­mi­va mal­li pien­ten raa­ka-aine-erien kerää­mi­seen tuo­tan­to­lai­tok­sel­le, Ripat­ti sanoo.

Median roo­li kai­paa kriit­ti­syyt­tä

Ripat­ti käyt­ti tilai­suut­ta myös laa­jem­paan poh­din­taan jul­ki­ses­ta kes­kus­te­lus­ta.

– Mie­les­tä­ni jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa puut­tuu median kriit­ti­nen ote. Usein häm­mäs­te­len sitä, miten iso­jen toi­mi­joi­den vies­tit mene­vät sel­lai­se­naan läpi, hän sanoo.

Esi­merk­ki­nä hän mai­nit­see vih­reän siir­ty­män inves­toin­nit, jois­sa rahoi­tus­muo­dot ja todel­li­set vai­ku­tuk­set jää­vät usein taka-alal­le.

Uusiu­tu­van ener­gian tule­vai­suus ei rat­kea yksit­täi­sel­lä tek­no­lo­gial­la tai yhdel­lä inves­toin­ti­aal­lol­la. Se rat­ke­aa jär­jes­tel­mä­ajat­te­lul­la, jos­sa huol­to­var­muus, jous­to ja rea­lis­mi kul­ke­vat käsi kädes­sä – ja jos­sa kaik­ki munat eivät ole samas­sa koris­sa.

Vii­mei­nen Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä täs­sä roo­lis­sa

Tilai­suu­des­sa oli myös hen­ki­lö­koh­tai­sem­pi sävy. Ripat­ti ker­toi, että tämä oli hänen vii­mei­nen Uusiu­tu­van ener­gian päi­vän­sä tapah­tu­man vetä­jä­nä.

– Tämä oli minun vii­mei­nen UE-päi­vä­ni täs­sä roo­lis­sa. Jään run­saan vuo­den kulut­tua eläk­keel­le ja aloi­tin tämän vuo­den alus­sa osa-aikai­se­na ener­giae­ko­no­mian työ­elä­mä­pro­fes­so­ri­na Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa. Voi olla, että minut näh­dään jat­kos­sa esi­tel­män pitä­jä­nä, mut­ta täs­sä roo­lis­sa tämä oli vii­mei­nen ker­ta, Ripat­ti sanoo.

Kat­se eteen­päin: koko­nai­suus rat­kai­see

Uusiu­tu­van ener­gian päi­vä 2026 piir­tää kuvan ener­gia­ken­täs­tä, jos­sa yksit­täi­set tek­no­lo­giat eivät rat­kai­se kaik­kea. Tule­vai­suu­den ener­gia­jär­jes­tel­mä raken­tuu jous­tois­ta, varas­toin­nis­ta, moni­puo­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta ja rea­lis­ti­sis­ta odo­tuk­sis­ta.

Pien­ta­loa­suk­kaal­le vies­ti on sel­vä: ener­gia­rat­kai­suis­sa koros­tuu kyky yhdis­tää eri vaih­toeh­to­ja ja sopeu­tua muut­tu­vaan ympä­ris­töön. Kaik­kea ei kan­na­ta raken­taa yhden tek­no­lo­gian varaan – eikä myös­kään yhden ole­tuk­sen.