Kevät ja alku­ke­sä ovat pien­ta­loa­suk­kaal­le hyvä het­ki pysäh­tyä tar­kas­te­le­maan oman talon tek­nis­tä kun­toa. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät, ilman­vaih­to ja muu talo­tek­niik­ka ovat teh­neet tal­ven ajan töi­tä, ja juu­ri nyt on oikea aika var­mis­taa, että ne ovat val­mii­na seu­raa­vaan läm­mi­tys­kau­teen.

Taka­na on tal­vi, joka muis­tut­ti jäl­leen suo­ma­lai­sen oma­ko­tia­su­mi­sen muu­ta­mis­ta perus­asiois­ta: läm­pöä tar­vi­taan var­mas­ti, säh­kön hin­ta voi hei­lah­del­la rajus­ti ja kodin tek­nis­ten jär­jes­tel­mien pitää toi­mia sil­loin, kun nii­tä eni­ten tar­vi­taan.

Pak­kas­kausi tuli myö­hään ja kyl­mää riit­ti, mut­ta kulut­ta­ja­pal­ve­lui­den joh­ta­va asian­tun­ti­ja Niko Rau­tio Sus­te­ral­ta ei kui­ten­kaan pidä päät­ty­nyt­tä läm­mi­tys­kaut­ta raken­nus- ja talo­tek­nii­kan näkö­kul­mas­ta poik­keuk­sel­li­se­na.

“Tal­vet­han meil­lä ovat aina eri­lai­sia. Aina jos­kus tulee kovem­mat pak­ka­set, mut­ta talon ja tek­nii­kan kan­nal­ta voi­daan puhua vie­lä nor­maa­lis­ta tal­ves­ta”, Rau­tio sanoo.

Nor­maa­li tal­vi ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että talo­tek­nii­kan huol­lon voi­si kevään tul­len unoh­taa. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät ovat olleet käy­tös­sä kuu­kausien ajan. Nyt kun pak­ka­set ovat taka­na, on luon­te­va het­ki var­mis­taa, että jär­jes­tel­mät ovat kun­nos­sa myös seu­raa­vaa tal­vea var­ten.

Tek­niik­ka on kehit­ty­nyt ja huol­lon mer­ki­tys kas­va­nut

Pien­ta­lo­jen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät ovat moni­puo­lis­tu­neet nopeas­ti. Maa­läm­pö, ilma­läm­pö­pum­put, pois­toil­ma­läm­pö­pum­put ja ilma­ve­si­läm­pö­pum­put ovat yleis­ty­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä, ja lait­tei­den hyö­ty­suh­teet sekä ohjaus­jär­jes­tel­mät ovat kehit­ty­neet pal­jon.

Rau­tion mukaan kehi­tys näkyy arjes­sa myön­tei­ses­ti. Nykyi­set jär­jes­tel­mät ovat ener­gia­te­hok­kai­ta ja kyke­ne­vät hyvään lop­pu­tu­lok­seen oikein mitoi­tet­tui­na ja huol­let­tui­na.

“Toki kovien pak­kas­ten aikaan maa­läm­pö­lait­teis­tot ja pois­toil­ma­läm­pö­pum­put jou­tu­vat tuot­ta­maan niin sanot­tua lisä­läm­pöä eril­li­sel­lä vas­tuk­sel­la, kun ihan kaik­kea ei saa­da siel­tä maa­pe­räs­tä tai pum­pul­la hyö­dyn­net­tyä. Mut­ta tek­niik­ka on kehit­ty­nyt tosi pal­jon nii­den osal­ta.”

Rau­tion mukaan tek­nis­ty­vä talo­tek­niik­ka lisää myös huol­lon mer­ki­tys­tä. Mitä moni­mut­kai­sem­pi jär­jes­tel­mä on, sitä vähem­män sil­le kan­nat­taa teh­dä itse.

Monel­le pien­ta­loa­suk­kaal­le voi tul­la yllä­tyk­se­nä, että tek­ni­set jär­jes­tel­mät vaa­ti­vat sään­nöl­lis­tä huol­toa. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä saa­te­taan miel­tää han­kin­nak­si, joka asen­ne­taan ja jäte­tään sen jäl­keen teke­mään työ­tään. Tämä ei kui­ten­kaan ole nyky­päi­vän talo­tek­nii­kas­sa oikea ajat­te­lu­ta­pa.

Esi­mer­kik­si ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­met ja maa­läm­pö­pump­pu­lait­teet eivät ole huol­to­va­pai­ta. Läm­pö­pum­put, ilman­vaih­to­ko­neet, öljy­polt­ti­met, kier­to­ve­si­pum­put ja auto­ma­tiik­ka tar­vit­se­vat sään­nöl­lis­tä seu­ran­taa. Huol­to ei ole vain viko­jen kor­jaa­mis­ta, vaan ennen kaik­kea toi­min­ta­var­muu­den, ener­gia­te­hok­kuu­den ja asu­mis­mu­ka­vuu­den var­mis­ta­mis­ta.

Hybri­di­jär­jes­tel­mä tuo jous­toa, mut­ta vaa­tii har­kin­taa

Vii­me tal­ven pak­kas­jak­sot nos­ti­vat esiin tutun kysy­myk­sen: mitä tapah­tuu, jos läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä jou­tuu kovil­le juu­ri sil­loin, kun ulko­na pauk­kuu pak­ka­nen?

Mones­sa pien­ta­los­sa läm­mi­tys­rat­kai­su ei ole enää yhden jär­jes­tel­män varas­sa. Van­han öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le on voi­tu asen­taa esi­mer­kik­si ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu, jol­loin öljy­kat­ti­la jää käyt­töön kovien pak­kas­ten, häi­riö­ti­lan­tei­den tai huip­pu­te­hon tar­peen varal­le.

Rau­tio näkee hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä vah­vuu­den eten­kin toi­min­ta­var­muu­den näkö­kul­mas­ta. Jos esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu vikaan­tuu pak­kas­kau­del­la, toi­nen läm­mön­läh­de voi antaa aikaa huol­lon jär­jes­tä­mi­seen.

Toi­saal­ta hybri­di­rat­kai­su ei auto­maat­ti­ses­ti tee jär­jes­tel­mäs­tä hel­pom­paa. Kun talos­sa on kak­si tai useam­pia läm­mön­läh­tei­tä, myös huol­let­ta­vaa ja sää­det­tä­vää on enem­män. Rau­tion mukaan rat­kai­su kan­nat­taa miet­tiä aina talon ja asuk­kaan tar­peen mukaan.

Hybri­di­läm­mi­tys voi siis tuo­da pien­ta­loon var­muut­ta ja mah­dol­li­suu­den hyö­dyn­tää eri ener­gia­muo­to­ja eri tilan­teis­sa. Samal­la se edel­lyt­tää, että jär­jes­tel­mä on suun­ni­tel­tu sel­keäs­ti ja että asu­kas ymmär­tää, miten koko­nai­suus toi­mii. Taval­li­sel­le käyt­tä­jäl­le tär­kein­tä on help­pous. Läm­mi­tyk­sen pitää olla luo­tet­ta­vaa myös sil­loin, kun ulko­na on kyl­mä ja huol­toa­pua ei saa pai­kal­le saman tien.

Nyt on oikea aika tila­ta huol­to

Hybri­di­jär­jes­tel­mis­tä pääs­tään­kin tämän jutun var­si­nai­seen yti­meen: huol­toon. Kun läm­mi­tys­kausi on päät­ty­nyt, on hyvä het­ki val­mis­tel­la jär­jes­tel­mät seu­raa­vaa tal­vea var­ten.

Rau­tion mukaan kevät ja alku­ke­sä ovat huol­to­jen kan­nal­ta jär­ke­vää aikaa myös sik­si, että ammat­ti­lai­sia on hel­pom­pi saa­da pai­kal­le ennen seu­raa­van läm­mi­tys­kau­den kii­rei­tä. Syk­syl­lä huol­to­tar­ve huo­ma­taan usein vas­ta sil­loin, kun ongel­ma on jo käsil­lä.

“Nyt on kaik­kein paras seson­ki alkaa huol­ta­maan sitä ensi tal­ven läm­mi­tys­kaut­ta, ja samal­la hel­pot­taa oman kiin­teis­tön yllä­pi­toa”, Rau­tio sanoo.

Pie­ni huol­to kevääl­lä voi estää suu­ren remon­tin myö­hem­min.

Pien­ta­loa­su­kas voi itse tark­kail­la lait­tei­ta sil­mä­mää­räi­ses­ti ja huo­ma­ta poik­kea­via ääniä, vuo­to­ja tai toi­min­ta­häi­riöi­tä. Var­si­nai­nen huol­to kan­nat­taa kui­ten­kin antaa ammat­ti­lai­sel­le, sil­lä nykyi­set läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät vaa­ti­vat tek­nis­tä osaa­mis­ta.

Jos huol­lot jää­vät teke­mät­tä vuo­des­ta toi­seen, seu­rauk­set näky­vät vähi­tel­len. Lait­tei­den käyt­töi­kä voi lyhen­tyä, toi­min­ta­ky­ky hei­ke­tä ja ener­gian­ku­lu­tus kas­vaa. Pahim­mil­laan ongel­ma huo­ma­taan vas­ta pak­ka­sel­la, kun läm­pöä tar­vit­tai­siin eni­ten.

Yksi taval­li­sim­mis­ta talo­tek­nii­kan huol­lon lai­min­lyön­neis­tä löy­tyy Rau­tion mukaan ilman­vaih­dos­ta. Ilman­vaih­to­ko­neen suo­dat­ti­met voi­vat jää­dä vaih­ta­mat­ta pit­kik­si ajoik­si, vaik­ka nii­den kun­to vai­kut­taa sekä sisäil­maan että lait­teen toi­min­taan. Toki osa asuk­kais­ta hoi­taa suo­dat­ti­mien vaih­don sän­til­li­ses­ti, mut­ta toi­ses­sa ääri­pääs­sä huol­to unoh­tuu koko­naan.

“Vas­taan on tul­lut tapauk­sia, että ilman­vaih­to­ko­neen kant­ta ei ole avat­tu kym­me­neen vuo­teen”, Rau­tio sanoo.

Suo­dat­ti­mien vaih­to on mones­sa talos­sa juu­ri sel­lai­nen työ, jon­ka asu­kas voi teh­dä itse lait­teen käyt­tö­oh­jeen mukaan. Jos ilman­vaih­don toi­min­ta, sää­döt tai puh­taus mie­ti­tyt­tä­vät enem­män, kan­nat­taa pai­kal­le pyy­tää ammat­ti­lai­nen.

Läm­pö­pum­pun perus­huol­to alkaa suo­dat­ti­mis­ta

Läm­pö­pump­pu­jen koh­dal­la asuk­kaan omat huol­to­toi­met ovat Rau­tion mukaan mel­ko yksin­ker­tai­sia. Ilma­läm­pö­pum­puis­sa ja ilma­ve­si­läm­pö­pum­puis­sa asuk­kaal­le kuu­lu­vat lähin­nä suo­dat­ti­mien puh­dis­tus ja vaih­to sekä lait­teen ylei­nen tark­kai­lu. Muut huol­lot jää­vät pää­osin ammat­ti­lai­sel­le.

Suo­dat­ti­mia kan­nat­taa imu­roi­da useam­man ker­ran vuo­des­sa. Rau­tion mukaan sopi­va kar­kea haa­ruk­ka on kah­des­ta nel­jään ker­taa vuo­des­sa sen mukaan, kuin­ka pal­jon pölyä ker­tyy. Var­si­nai­nen suo­dat­ti­men vaih­to teh­dään lait­teen val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan. Jois­sa­kin lait­teis­sa vaih­to­vä­lik­si voi riit­tää ker­ran vuo­des­sa.

Ammat­ti­lai­nen kan­nat­taa kut­sua pai­kal­le perus­teel­li­sem­paa huol­toa ja pesua var­ten. Rau­tion mukaan sopi­va huol­to­vä­li vaih­te­lee: joi­den­kin arvioi­den mukaan ammat­ti­lai­sen teke­mä huol­to voi olla tar­peen yhden–kolmen vuo­den välein, mut­ta aivan uudel­le lait­teel­le vuo­si voi olla lyhyt aika. Lait­teen van­he­tes­sa ammat­ti­lai­nen kan­nat­taa kut­sua pai­kal­le tiheäm­min.

Vii­den vuo­den väli­kin voi Rau­tion mukaan olla hyvä het­ki teet­tää perus­teel­li­sem­pi huol­to, jos­sa ammat­ti­lai­nen pesee lait­teen ja kat­soo tar­kem­min, että se toi­mii nor­maa­lis­ti.

Huol­ta­mat­to­muus alkaa näkyä asu­mi­sen arjes­sa. Rau­tion mukaan likai­set tai vaih­ta­mat­ta jää­neet suo­dat­ti­met voi­vat hei­ken­tää sisäil­man laa­tua ja aiheut­taa haju­hait­to­ja. Kun suo­dat­ti­men pin­nal­le ker­tyy epä­puh­tauk­sia, ilma ei enää kul­je lait­teen läpi niin kuin sen pitäi­si.

Ajan myö­tä likaan­tu­mi­nen rasit­taa myös itse lai­tet­ta. Kun ilma jou­tuu kul­ke­maan tuk­keu­tu­neen suo­dat­ti­men läpi, moot­to­ri jou­tuu teke­mään enem­män töi­tä. Se voi lisä­tä lait­teen tek­nis­tä kuor­mi­tus­ta ja lyhen­tää käyt­töi­kää.

Tyy­pil­li­siä oirei­ta voi­vat olla myös vii­len­nys­te­hon heik­ke­ne­mi­nen ja lait­teen toi­min­nan hii­pu­mi­nen. Rau­tion mukaan pit­kään huol­ta­mat­ta ollut lai­te voi pahim­mil­laan men­nä sel­lai­seen kun­toon, ettei sen kor­jaa­mi­nen ole enää jär­ke­vää. Sään­nöl­li­sel­lä huol­lol­la käyt­töi­kää voi sen sijaan olla jäl­jel­lä vie­lä vuo­sik­si.

Maa­läm­pö­pum­pus­sa tär­kein­tä on tark­kai­lu

Maa­läm­pö­pump­pu on Rau­tion mukaan tek­ni­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa asuk­kaal­le jää lopul­ta mel­ko vähän var­si­nai­sia huol­to­toi­mia. Tär­kein­tä on seu­ra­ta lait­teen toi­min­taa sil­mä­mää­räi­ses­ti: näyt­tä­vät­kö läm­pö- ja pai­ne­mit­ta­rit nor­maa­le­ja luke­mia, kuu­luu­ko lait­tees­ta poik­kea­via ääniä ja näyt­tää­kö jär­jes­tel­mä muu­ten taval­li­sel­ta.

Huo­les­tua kan­nat­taa esi­mer­kik­si sil­loin, jos lai­te alkaa vin­kua, rak­sua tai pitää muu­ta epä­nor­maa­lia ään­tä. Myös pai­nei­den las­ku voi ker­toa sii­tä, että kaik­ki ei ole kun­nos­sa. Jos läm­pöä ei pak­ka­sel­la tule riit­tä­väs­ti, ollaan jo myö­häs­sä, mut­ta vii­meis­tään sil­loin on syy­tä kut­sua ammat­ti­lai­nen pai­kal­le.

Suo­dat­ti­mia vaih­de­taan myös maa­läm­pö­pum­puis­sa val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan. Rau­tion mukaan yleis­oh­jee­na voi pitää muu­ta­maa ker­taa vuo­des­sa, mut­ta oikea vaih­to­vä­li riip­puu lait­tees­ta.

Kesäk­si maa­läm­pö­pump­pua ei yleen­sä tar­vit­se erik­seen sää­tää. Rau­tion mukaan lait­teis­sa on omat sää­tö­käy­rät, ja jär­jes­tel­mä tun­nis­taa ulko­läm­pö­ti­lan ja toi­mii sen mukai­ses­ti.

Isom­mat huol­lot kuu­lu­vat ammat­ti­lai­sel­le. Ammat­ti­lai­nen voi tar­kis­taa jär­jes­tel­män toi­min­taa, pai­nei­ta, kier­to­ve­si­pump­pu­ja, suo­dat­ti­mia, gly­ko­lia, ase­tuk­sia ja mah­dol­li­sia ohjel­mis­to­päi­vi­tyk­siä. Uudes­sa lait­tees­sa ensim­mäi­nen huol­to ei vält­tä­mät­tä ole tar­peen heti vuo­den jäl­keen, mut­ta lait­teen ikään­tyes­sä huol­to­jen mer­ki­tys kas­vaa.

Öljy­läm­mi­tyk­ses­sä koros­tu­vat puh­taus ja oikeat sää­döt

Öljy­läm­mi­tyk­sen kriit­ti­sim­mät huol­to­toi­met liit­ty­vät Rau­tion mukaan polt­ti­meen, sen puh­tau­teen ja koko jär­jes­tel­män ylei­seen toi­min­ta­kun­toon. Öljy­läm­mi­tyk­ses­sä polt­ti­men oikeil­la sää­döil­lä on suu­ri mer­ki­tys myös ener­gia­ta­lou­den kan­nal­ta.

Rau­tion mukaan öljy­läm­mi­tys perus­tuu pit­käl­ti mekaa­ni­seen tek­niik­kaan, eikä jär­jes­tel­mää ohja­ta samal­la taval­la tie­to­ko­neil­la kuin esi­mer­kik­si maa­läm­pö­pump­pu­ja. Sik­si pol­tin­huol­los­sa tar­kis­te­taan, että lai­te toi­mii mah­dol­li­sim­man hyvin ja että sää­döt ovat koh­dal­laan.

“Tar­kis­te­taan se, että lai­te toi­mii par­haan tason mukai­ses­ti, ja että se seu­raa­val­la kau­del­la oli­si vie­lä vähän ener­gia­ta­lou­del­li­sem­pi.”

Oma­ko­tia­su­kas voi itse seu­ra­ta jär­jes­tel­mää sil­mä­mää­räi­ses­ti ja kuun­nel­la lait­teen toi­min­taa. Polt­ti­men käyn­ti­ää­niä, läm­pö­ti­lo­ja ja kat­ti­lan toi­min­taa kan­nat­taa tark­kail­la sään­nöl­li­ses­ti. Myös mah­dol­li­set vuo­dot tai poik­kea­mat on hyvä huo­ma­ta ajois­sa.

Var­si­nai­set huol­lot kuu­lu­vat kui­ten­kin ammat­ti­lai­sel­le. Rau­tion mukaan öljy­polt­ti­men sää­tö­jä ei käy­tän­nös­sä pys­ty­tä teke­mään itse ilman oikei­ta väli­nei­tä ja osaa­mis­ta. Ammat­ti­lai­nen puh­dis­taa polt­ti­men, tar­kis­taa lait­teen toi­min­nan, käy läpi jär­jes­tel­män mekaa­ni­sia osia ja var­mis­taa, että polt­toai­ne kul­kee oikein eikä jär­jes­tel­mäs­sä ole vuo­to­ja. Huol­los­sa voi­daan tar­kis­taa myös polt­ti­men toi­min­ta mit­ta­lait­teil­la, joil­la arvioi­daan esi­mer­kik­si ener­gia­te­hok­kuut­ta ja lait­teen toi­min­taa.

Vesi­kier­toi­set jär­jes­tel­mät tar­vit­se­vat lähin­nä seu­ran­taa

Pat­te­rit ja vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ovat Rau­tion mukaan mel­ko huol­to­va­pai­ta jär­jes­tel­miä. Ylei­sim­min huol­to­tar­ve liit­tyy ilmaa­mi­seen, jos jär­jes­tel­mään pää­see ilmaa.

Pat­te­reis­sa ilmaa­mi­sen tar­ve voi näkyä esi­mer­kik­si lori­se­va­na ääne­nä tai sii­nä, ettei pat­te­ri läm­pe­ne kun­nol­la. Myös lat­tia­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä voi­daan jou­tua teke­mään ilmaus­ta tar­vit­taes­sa, mut­ta kyse ei yleen­sä ole vuo­sit­tai­ses­ta huol­to­toi­men­pi­tees­tä. Rau­tion mukaan ilmaus­tar­vet­ta tulee useam­min esi­mer­kik­si sil­loin, jos läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään on teh­ty isom­pia kor­jaus- tai muu­tos­töi­tä.

Oleel­li­nen osa vesi­kier­tois­ta jär­jes­tel­mää on myös kier­to­ve­si­pump­pu. Sen toi­min­taa seu­ra­taan huol­to­jen yhtey­des­sä, ja sään­nöl­li­nen huol­to aut­taa ehkäi­se­mään esi­mer­kik­si pum­pun jumit­tu­mis­ta.

Läm­mi­tyk­sen toi­mi­vuu­den kan­nal­ta tär­keä asia on myös pat­te­ri­ver­kos­ton tasa­pai­no­tus. Jos talon eri tilois­sa läm­pö­ti­la vaih­te­lee pal­jon – esi­mer­kik­si ylä­ker­ta jää vii­leäk­si ja ala­ker­ta tun­tuu lii­an läm­pi­mäl­tä – voi syy­nä olla epä­ta­sa­pai­nos­sa ole­va jär­jes­tel­mä. Tasa­pai­no­tuk­sia ei kui­ten­kaan teh­dä vuo­sit­tain, vaan yleen­sä vas­ta sil­loin, jos läm­mi­tyk­sen toi­min­nas­sa huo­ma­taan sel­viä ongel­mia.

Rau­tion mukaan var­si­nai­set viat löy­ty­vät useim­mi­ten itse läm­mi­tys­lait­teis­tos­ta tai sen pää­te­lait­teis­ta, eivät niin­kään pat­te­reis­ta tai lat­tia­läm­mi­tys­put­kis­ta, joi­den teh­tä­vä on ennen kaik­kea välit­tää läm­pöä eteen­päin.

Ilman­vaih­don tär­kein huol­to on suo­dat­ti­mien vaih­to

Ilman­vaih­to­ko­neet ovat Rau­tion mukaan edel­leen yksi ylei­sim­min lai­min­lyö­dyis­tä kodin tek­ni­sis­tä jär­jes­tel­mis­tä. Tär­kein yksit­täi­nen huol­to­toi­men­pi­de on suo­dat­ti­mien sään­nöl­li­nen vaih­to.

Yleis­oh­jee­na suo­dat­ti­met kan­nat­taa vaih­taa kah­des­ta nel­jään ker­taa vuo­des­sa, vaik­ka val­mis­ta­ja­koh­tai­sia ero­ja löy­tyy­kin. Eri­tyi­ses­ti HEPA-suo­dat­ti­mien vaih­to aut­taa vähen­tä­mään pölyn kul­keu­tu­mis­ta kana­vis­toon ja edel­leen huo­neil­maan.

Ilman­vaih­to­ka­na­vien nuo­hous teh­dään yleen­sä noin kym­me­nen vuo­den välein. Rau­tion mukaan kyse on ylei­ses­tä suo­si­tuk­ses­ta, sil­lä osa kana­vis­ta voi olla edel­leen var­sin puh­tai­ta vie­lä kym­me­nen vuo­den jäl­keen­kin. Kana­vis­ton kun­to kan­nat­taa kui­ten­kin tar­kis­taa vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa.

“Kana­vien puh­dis­tus onkin yllät­tä­vän nopea toi­men­pi­de”, Rau­tio sanoo.

Mitä tek­ni­sem­pi jär­jes­tel­mä on, sitä tär­keäm­pää on oikea osaa­mi­nen ja ammat­ti­lai­sen teke­mä huol­to.

Nuo­houk­sen yhtey­des­sä ammat­ti­lai­nen käy kana­vat läpi har­ja­ras­sil­la ja tekee samal­la ilman­vaih­don vent­tii­lien sää­döt, jot­ta ilma­vir­rat jakau­tu­vat oikein eri tiloi­hin.

Myös itse ilman­vaih­to­ko­net­ta kan­nat­taa seu­ra­ta. Poik­kea­vat äänet voi­vat ker­toa sii­tä, että lait­tees­sa on ongel­mia. Rau­tion mukaan esi­mer­kik­si puhal­ti­mien moot­to­rei­den käyt­töi­kä voi olla noin kym­me­nen vuot­ta, ja noin vii­den vuo­den välein teh­tä­vä huol­to voi olla lait­teel­le hyväk­si.

Ilman­vaih­don mer­ki­tys on asu­mis­mu­ka­vuu­del­le suu­ri. Jos ilman­vaih­to kyt­ke­tään pois pääl­tä ener­gian­sääs­tön vuok­si, seu­rauk­set voi­vat näkyä sekä sisäil­mas­sa että raken­teis­sa. Kos­teus voi tii­vis­tyä pin­noil­le ja aiheut­taa raken­nuk­sel­le vau­rioi­ta.

Kat­to, salao­jat ja sade­ve­det unoh­tu­vat hel­pos­ti

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien lisäk­si kevääl­lä kan­nat­taa tar­kis­taa myös talon raken­teet ja sade­ve­sien toi­min­ta. Rau­tion mukaan esi­mer­kik­si jul­ki­si­vut, vesi­kat­to ja ylä­poh­ja on hyvä käy­dä sil­mä­mää­räi­ses­ti läpi tal­ven jäl­keen.

Huo­mio­ta kan­nat­taa kiin­nit­tää esi­mer­kik­si irtoa­viin raken­tei­siin, mah­dol­li­siin vuo­toi­hin ja sii­hen, onko tal­ven aika­na syn­ty­nyt näky­viä vau­rioi­ta. Jo pelk­kä sään­nöl­li­nen sil­mä­mää­räi­nen tar­kas­tus aut­taa huo­maa­maan ongel­mat ajois­sa.

Eri­tyi­sen hel­pos­ti unoh­tu­vat salao­jat ja sade­ve­si­jär­jes­tel­mät, kos­ka ne ovat suu­rel­ta osin maan alla. Nii­den mer­ki­tys on kui­ten­kin suu­ri eten­kin kel­la­ril­li­sis­sa talois­sa. Jos salao­jat eivät toi­mi kun­nol­la, ongel­mat voi­vat näkyä myö­hem­min esi­mer­kik­si kos­teu­te­na ja vau­rioi­na kel­la­ri­ti­lois­sa.

Kaik­kea ei tar­vit­se eikä kan­na­ta teh­dä itse. Maa­laus­töi­tä ja ylei­siä tar­kas­tuk­sia voi teh­dä omien tai­to­jen mukaan, mut­ta tek­ni­set jär­jes­tel­mät kan­nat­taa Rau­tion mukaan jät­tää ammat­ti­lai­sel­le. Mitä tek­ni­sem­mäs­tä jär­jes­tel­mäs­tä on kyse, sitä tär­keäm­pää on oikea osaa­mi­nen ja kou­lu­tuk­sel­la han­kit­tu päte­vyys.

Rau­tio koros­taa eri­tyi­ses­ti vesi­ka­ton ja salao­jien mer­ki­tys­tä. Jos vesi­kat­to pet­tää tai vesi pää­see raken­tei­siin, seu­rauk­set voi­vat tul­la kal­liik­si. Sään­nöl­li­sel­lä huol­lol­la voi­daan kui­ten­kin piden­tää raken­tei­den käyt­töi­kää ja vält­tää kii­reel­li­siä remont­te­ja.

Kevät­huol­lon tär­kein aja­tus onkin enna­koin­ti. Pie­ni huol­to ja ajois­sa teh­ty kor­jaus tule­vat usein huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mak­si kuin suu­ri vahin­ko myö­hem­min.