Mark­ku Hei­kin­hei­mon per­heen sil­mä­te­rä, kesä­asun­to ja jäl­ki­pol­vien koti Espoos­sa on uudis­tu­nut läm­mi­tyk­sen osal­ta use­aan ottee­seen ajan saa­tos­sa. Kak­si­ker­rok­si­ses­sa oma­ko­ti­ta­los­sa on täl­lä het­kel­lä käy­tös­sä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lun mukaan kuusi eri läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää. Öljy­läm­mi­tys on halut­tu pitää uudem­man tek­no­lo­gian rin­nal­la var­muus­jär­jes­tel­mä­nä.

Espoos­sa maa­seu­tu­mai­sel­la alu­eel­la sijait­se­va kak­si­ker­rok­si­nen oma­ko­ti­ta­lo, joka on van­han maa­ti­lan uudem­pi pää­ra­ken­nus, siir­tyi perin­tö­nä Mar­kun per­heel­le jo hyvän aikaa sit­ten. Nyt­tem­min Mar­kun tytär per­hei­neen asut­taa talon ylä­ker­taa ja ala­ker­ta on Mar­kun ja hänen puo­li­son­sa kesä­asun­to­na.

– Voi sanoa, että tääl­lä on ollut mel­kein 30 vuot­ta sanee­raus pääl­lä ja täs­sä on nyt lop­pu­tu­los. Ei tän­ne tämän enem­pää veh­kei­tä enää mah­tui­si­kaan!

Öljys­tä puu­hun ja aurin­ko­ke­räi­miin

Vuon­na 1962 val­mis­tu­nee­seen sipo­rex-taloon valit­tiin moder­ni vesi­kier­toi­nen öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ja suu­ri läm­min­ve­si­va­raa­ja 1960-luvun alku­puo­lel­la. Edel­li­nen taloa asut­ta­nut suku­pol­vi ele­li öljy­läm­mi­tyk­sen tur­vin 1990-luvun lopul­le saak­ka. Vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa todet­tiin, että lait­teet oli­vat jo aikan­sa elä­nei­tä ja rin­nal­le halut­tiin mah­dol­li­suus läm­mit­tää myös puil­la, kos­ka kysees­sä on maa­ti­la, jol­ta on mah­dol­li­suus saa­da jos­sain mää­rin omia polt­to­pui­ta.

Jäs­pin öljy/­puu-kak­sois­kat­ti­la han­kit­tiin vuo­si­tu­han­nen alus­sa ja se on toi­mi­nut oikein hyvin. Kak­sois­kat­ti­las­sa on myös 6 kW säh­kö­vas­tuk­set, joi­ta voi niin ikään hyö­dyn­tää läm­mi­tyk­seen tai läm­pi­män veden tuot­ta­mi­seen. Eli Jäs­pin öljy/­puu-kak­sois­kat­ti­las­sa on siten jo itses­sään kol­me eri läm­mi­tys­vaih­toeh­toa. Samal­la kun kak­sois­kat­ti­la han­kit­tiin, pois­tet­tiin enti­nen yli 2 000 lit­ran varaa­ja, joka täyt­ti mel­kein puo­let polt­toai­ne­va­ras­to­huo­nees­ta, joka puo­les­taan halut­tiin sanee­ra­ta sau­nao­sas­tok­si. Puu­läm­mi­tyk­seen vält­tä­mä­tön 1 200 lit­ran varaa­ja asen­net­tiin pan­nu­huo­nee­seen. Kun läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää on pik­ku­hil­jaa laa­jen­net­tu, se pal­ve­lee edel­leen­kin erin­omai­ses­ti läm­mön varas­toin­tia.

Ensim­mäi­nen lisäys läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään oli katon kol­me aurin­ko­ke­räin­tä. Jär­jes­tel­mä toi­mi ihan hyvin, mut­ta tuo­tan­to osoit­tau­tui aika vaa­ti­mat­to­mak­si. Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten han­kit­tiin uudet aurin­ko­ke­räi­met, jot­ka toi­mi­vat niin­kin tehok­kaas­ti, että kesä­kuu­kausi­na, kun läm­mi­tys­tar­ve on hyvin pie­ni, kaik­ki läm­min vesi saa­daan nii­den kaut­ta. Mitään var­si­nais­ta läm­mi­tys­tä ei tuol­loin juu­ri­kaan tar­vi­ta.

Maa­il­man­ti­lan­ne toi maa­läm­mön

Mar­kun ker­to­man mukaan elo sil­loi­sen hybri­di­jär­jes­tel­män kans­sa sujui oikein hyvin, kun­nes maa­il­man meno muut­tui.

– Ukrai­nan sota teki sen, että pää­tim­me, että venä­läis­tä öljyä ei enää tähän taloon oste­ta. Sil­loin käyn­nis­tet­tiin maa­läm­pö­pro­jek­ti, jota odo­tel­les­sa otet­tiin kak­si öljy­kuor­maa bio­polt­toai­net­ta.

Bio­öl­jy oli kui­ten­kin sen ver­ran kal­lis­ta, ettei sil­lä oli­si voi­nut pit­kään jat­kaa. Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä val­mis­tui onnek­si nopeas­ti.

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män var­si­nai­nen läm­pö­pump­pu on var­sin pie­ni­ko­koi­nen, alle met­rin kor­kui­nen paket­ti. Se mah­tui hyvin pan­nu­huo­nee­seen kak­sois­kat­ti­lan rin­nal­le. Kom­pak­tia kokoa selit­tää se, että tämä läm­pö­pump­pu ei tar­vit­se omaa vesi­va­ras­toa, vaan se käyt­tää ole­mas­sa ole­vaa läm­min­ve­si­va­raa­jaa. Jär­jes­tel­mät on integroi­tu niin, että jos maa­läm­pö­pump­pu sam­mu­te­taan, puu- ja öljy­kat­ti­laa voi siir­tyä käyt­tä­mään talon ja käyt­tö­ve­den läm­mi­tyk­seen vain muu­ta­maa vent­tii­liä kään­tä­mäl­lä.

 Maa­läm­pö­pump­pu on nyt pyö­ri­nyt pari vuot­ta ja Mar­kun koke­mus­ten mukaan se toi­mii oikein hyvin.

– Sehän on hir­veän vai­va­ton, kun ei tar­vit­se oikeas­taan mitään muu­ta teh­dä kuin mak­saa säh­kö­las­ku­ja!

Ison kak­si­ker­rok­si­nen oma­ko­ti­ta­lon kaik­ki säh­kö­ku­lut kes­kel­lä tal­vea ovat Mar­kun mukaan olleet kor­keim­mil­laan 600 euron luok­kaa, mut­ta kesäl­lä alle sata­sen.

“Toi­set­han on hako­ja las­ke­maan sen­til­leen, mikä kan­nat­taa ja mikä ei. Mut­ta minul­la on ollut täs­sä pik­kui­sen eri motii­vit.”
– Mark­ku Hei­kin­hei­mo

Pur­ka­mi­nen tekee pahaa

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö tie­dot­ti loka­kuun 2025 alus­sa, että öljy- ja kaa­su­läm­mi­tyk­sen vaih­ta­jat voi­vat jäl­leen hakea avus­tus­ta ELY-kes­kuk­ses­ta. Kevääs­tä 2025 kat­kol­la ollut­ta ja uudel­leen avau­tu­nut­ta avus­tus­ta on myön­net­ty vii­den vuo­den aika­na yli 33 000 koti­ta­lou­del­le. Avus­tuk­sen ehdot säi­ly­vät ennal­laan: avus­tuk­sen saa­mi­sek­si van­ha läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä tulee pois­taa koko­naan.

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mää hank­kies­saan Mar­kul­la ei käy­nyt mie­les­sä­kään, että per­he luo­pui­si kak­sois­kat­ti­las­ta.

– Sehän ei ollut kuin vähän run­saat 20 vuot­ta van­ha, että kaik­ki oli vie­lä aivan prii­ma­kun­nos­sa. Minus­ta oli­si ollut kau­he­aa läh­teä hävit­tä­mään sem­mois­ta, vaik­ka sii­tä­hän oli­si saa­nut jon­kin ver­ran kor­vaus­ta­kin. Kuten täs­sä mei­dän tapauk­ses­sa, että jos on ihan toi­mi­vat, hie­not lait­teet, niin nii­den pur­ka­mi­nen tekee ihan pahaa. Kai­ken vaik­ka van­han­kin, mut­ta hyvän ja hyvin toi­mi­van pur­ka­mi­nen on minus­ta erit­täin tuo­mit­ta­vaa.

Mark­ku ottaa vie­lä esil­le huol­to­var­muu­den ja säh­kön. Oma­ko­ti­ta­lou­des­sa täy­tyy varau­tua myös sii­hen, että säh­kö- tai säh­köl­lä toi­mi­vat läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät, kuten maa­läm­pö, eivät toi­mi­si­kaan jake­lu­kat­kon tai säh­kön riit­tä­vyy­den takia, tai säh­kön hin­ta nousi­si koh­tuut­to­man kor­keak­si.

– Hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on minus­ta ihan erin­omai­nen rat­kai­su pit­käs­sä juok­sus­sa ja luon­non kan­nal­ta. Onhan se nyt niin, että fos­sii­li­sis­ta pitää pääs­tä eroon, mut­ta usein­han se on täy­sin mah­do­ton­ta ker­ta­laa­kis­ta kat­kais­ta. Minä suo­sit­te­len ete­ne­mis­tä hybri­di­sys­tee­mil­lä.

Seu­raa­vak­si suun­ni­tel­mis­sa säh­kön­tuo­tan­to

Kak­sois­kat­ti­lan, aurin­ko­ke­räin­ten ja maa­läm­mön lisäk­si talon ala­ker­ras­sa on vie­lä yksi läm­mön­läh­de, joka on samal­la muka­vuus­te­ki­jä: varaa­va tak­ka. Kovil­la­kaan pak­ka­sil­la ei tar­vit­se men­nä vään­tä­mään lisää läm­pöä, vaan tak­ka tuot­taa ala­ker­ran perus­läm­mön ja auto­ma­tiik­ka hoi­taa loput.

– Perin­tei­nen puu­läm­mi­tys­hän on lähel­lä suo­ma­lai­sen sydän­tä. Mut­ta sil­lä­kin rakas­te­tul­la mene­tel­mäl­lä on ikä­vä puo­li, pien­hiuk­kas­pääs­töt. Tämä vain ker­too sii­tä, ettei ole ole­mas­sa ihme­rat­kai­sua. Asioil­la on aina puo­len­sa, on ne plus­sat ja mii­nuk­set, että sii­nä pitää sit­ten koit­taa luo­via niit­ten välis­sä.

Mark­ku on jär­jes­tel­män­sä toi­min­taan hyvin tyy­ty­väi­nen. Hifis­te­lyä voi­si vie­lä ehkä jat­kaa asen­ta­mal­la sisä­ti­laan antu­rei­ta, mut­ta tähän­kin asti on pär­jät­ty hyvin vain yhdel­lä ulos asen­ne­tul­la antu­ril­la.

Yksi kehi­tys­koh­de kui­ten­kin nousee mie­hen mie­leen. Pihan peräl­tä löy­tyy vaja, jon­ka katol­le voi­si asen­taa aurin­ko­pa­nee­lit säh­kön­tuo­tan­toa var­ten. Sil­loin säh­köl­lä toi­mi­vaa maa­läm­pö­pump­pua sai­si buus­tat­tua ihan omal­la säh­köl­lä.

– Enää en kek­si uut­ta sen jäl­keen!