Älykäs lämmitys ei alkanut älypuhelimesta
Vuonna 1986 lämmityksen kaukosäätö hoidettiin olohuoneesta. Nyt sama onnistuu vaikka toiselta puolelta Suomea. Neljässä vuosikymmenessä tekniikka on muuttunut, mutta tavoite on pysynyt samana: sopivasti lämpöä mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.
Kun puhutaan älykkäästä lämmityksestä, mieleen tulevat helposti mobiilisovellukset, anturit ja automaattisesti toimivat järjestelmät. Lämmöllä-lehteä 40 vuoden takaa lukemalla huomaa kuitenkin nopeasti, ettei ajatus älykkäästä lämmönsäädöstä ole uusi.
Vuoden 1986 kolmosnumerossa Lämmöllä esitteli uudenaikaisia pientalojen lämmönsäätölaitteita, joita lehti kutsui todellisiksi ”lämmitysaivoiksi”. Laitteet toki näyttävät nykyisen katsojan silmään aikansa tekniikalta, mutta niiden tehtävät kuulostavat hämmästyttävän tutuilta.
Patteriverkoston menoveden lämpötilaa voitiin säätää ulkolämpötilan mukaan, kiertovesipumppua ohjata automaattisesti ja huoneiden lämpötiloja hallita termostaattisilla patteriventtiileillä. Myös koko rakennuksen lämpötilaa voitiin pudottaa automaattisesti esimerkiksi asukkaiden poissaolon ajaksi.
Säätöjärjestelmän tarkoituksena oli ennen kaikkea asumismukavuuden parantaminen ja energiahukan vähentäminen. Automatiikka pystyi huomioimaan jopa kodissa syntyvän ”ilmaislämmön” eli ihmisten, kodinkoneiden ja auringon tuottaman lämmön.
Ja löytyipä vuoden 1986 jutusta kaukosäätökin. Oleskelutiloihin voitiin sijoittaa ohjelmointiyksikkö, jolloin lehden sanoin kaukosäätö hoituu vaikkapa olohuoneesta.
Olohuoneesta kännykkään
Neljässä vuosikymmenessä juuri ohjaamisen mahdollisuudet ovat ottaneet suuren harppauksen. Siinä missä vuoden 1986 kaukosäädin sijaitsi olohuoneessa, nykyajan kodin tekniikkaa voidaan hallita mobiilisovelluksilla myös kodin ulkopuolelta. Anturit puolestaan mahdollistavat sen, että järjestelmät reagoivat olosuhteisiin automaattisesti.
Myös itse lämmitysjärjestelmät ovat monipuolistuneet. Öljylämmityksen rinnalle voidaan yhdistää esimerkiksi lämpöpumppu, jolloin kodista muodostuu hybridilämmitysjärjestelmä. Automaatio auttaa eri lämmönlähteitä toimimaan osana samaa kokonaisuutta.
Nykyautomaatio ottaa huomioon muutakin kuin lämpötilan. Järjestelmä voi hyödyntää esimerkiksi pörssisähkön hintaa ja ajoittaa lämmitystä tai käyttöveden valmistusta vuorokauden edullisimmille tunneille. Hybridikodissa automaatio voi lisäksi valita tilanteeseen sopivan lämmönlähteen ja hyödyntää esimerkiksi lämpöpumpun, varaajan tai aurinkosähkön tuottamaa energiaa.
Kehitys on kulkenut pitkälle, mutta vuoden 1986 Lämmöllä-lehden ”lämmitysaivojen” perusajatus kestää edelleen: lämpöä tuotetaan ja jaetaan sinne, missä sitä tarvitaan, turhaa energiankulutusta välttäen. Älykäs lämmitys ei siis syntynyt älypuhelimen mukana, mutta sen aivot ovat kylläkin kehittyneet 40 vuodessa melkoisesti.





0 kommenttia