Vuon­na 1986 läm­mi­tyk­sen kau­ko­sää­tö hoi­det­tiin olo­huo­nees­ta. Nyt sama onnis­tuu vaik­ka toi­sel­ta puo­lel­ta Suo­mea. Nel­jäs­sä vuo­si­kym­me­nes­sä tek­niik­ka on muut­tu­nut, mut­ta tavoi­te on pysy­nyt sama­na: sopi­vas­ti läm­pöä mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la.

Kun puhu­taan älyk­kääs­tä läm­mi­tyk­ses­tä, mie­leen tule­vat hel­pos­ti mobii­li­so­vel­luk­set, antu­rit ja auto­maat­ti­ses­ti toi­mi­vat jär­jes­tel­mät. Läm­möl­lä-leh­teä 40 vuo­den takaa luke­mal­la huo­maa kui­ten­kin nopeas­ti, ettei aja­tus älyk­kääs­tä läm­mön­sää­dös­tä ole uusi.

Vuo­den 1986 kol­mos­nu­me­ros­sa Läm­möl­lä esit­te­li uuden­ai­kai­sia pien­ta­lo­jen läm­mön­sää­tö­lait­tei­ta, joi­ta leh­ti kut­sui todel­li­sik­si ”läm­mi­ty­sai­voik­si”. Lait­teet toki näyt­tä­vät nykyi­sen kat­so­jan sil­mään aikan­sa tek­nii­kal­ta, mut­ta nii­den teh­tä­vät kuu­los­ta­vat häm­mäs­tyt­tä­vän tutuil­ta.

Pat­te­ri­ver­kos­ton meno­ve­den läm­pö­ti­laa voi­tiin sää­tää ulko­läm­pö­ti­lan mukaan, kier­to­ve­si­pump­pua ohja­ta auto­maat­ti­ses­ti ja huo­nei­den läm­pö­ti­lo­ja hal­li­ta ter­mos­taat­ti­sil­la pat­te­ri­vent­tii­leil­lä. Myös koko raken­nuk­sen läm­pö­ti­laa voi­tiin pudot­taa auto­maat­ti­ses­ti esi­mer­kik­si asuk­kai­den pois­sao­lon ajak­si.

Sää­tö­jär­jes­tel­män tar­koi­tuk­se­na oli ennen kaik­kea asu­mis­mu­ka­vuu­den paran­ta­mi­nen ja ener­gia­hu­kan vähen­tä­mi­nen. Auto­ma­tiik­ka pys­tyi huo­mioi­maan jopa kodis­sa syn­ty­vän ”ilmais­läm­mön” eli ihmis­ten, kodin­ko­nei­den ja aurin­gon tuot­ta­man läm­mön.

Ja löy­tyi­pä vuo­den 1986 jutus­ta kau­ko­sää­tö­kin. Oles­ke­lu­ti­loi­hin voi­tiin sijoit­taa ohjel­moin­tiyk­sik­kö, jol­loin leh­den sanoin kau­ko­sää­tö hoi­tuu vaik­ka­pa olo­huo­nees­ta.

Olo­huo­nees­ta kän­nyk­kään

Nel­jäs­sä vuo­si­kym­me­nes­sä juu­ri ohjaa­mi­sen mah­dol­li­suu­det ovat otta­neet suu­ren harp­pauk­sen. Sii­nä mis­sä vuo­den 1986 kau­ko­sää­din sijait­si olo­huo­nees­sa, nyky­ajan kodin tek­niik­kaa voi­daan hal­li­ta mobii­li­so­vel­luk­sil­la myös kodin ulko­puo­lel­ta. Antu­rit puo­les­taan mah­dol­lis­ta­vat sen, että jär­jes­tel­mät rea­goi­vat olo­suh­tei­siin auto­maat­ti­ses­ti.

Myös itse läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät ovat moni­puo­lis­tu­neet. Öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­le voi­daan yhdis­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, jol­loin kodis­ta muo­dos­tuu hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä. Auto­maa­tio aut­taa eri läm­mön­läh­tei­tä toi­mi­maan osa­na samaa koko­nai­suut­ta.

Nyky­au­to­maa­tio ottaa huo­mioon muu­ta­kin kuin läm­pö­ti­lan. Jär­jes­tel­mä voi hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si pörs­si­säh­kön hin­taa ja ajoit­taa läm­mi­tys­tä tai käyt­tö­ve­den val­mis­tus­ta vuo­ro­kau­den edul­li­sim­mil­le tun­neil­le. Hybri­di­ko­dis­sa auto­maa­tio voi lisäk­si vali­ta tilan­tee­seen sopi­van läm­mön­läh­teen ja hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pun, varaa­jan tai aurin­ko­säh­kön tuot­ta­maa ener­gi­aa.

Kehi­tys on kul­ke­nut pit­käl­le, mut­ta vuo­den 1986 Läm­möl­lä-leh­den ”läm­mi­ty­sai­vo­jen” perus­a­ja­tus kes­tää edel­leen: läm­pöä tuo­te­taan ja jae­taan sin­ne, mis­sä sitä tar­vi­taan, tur­haa ener­gian­ku­lu­tus­ta vält­täen. Äly­käs läm­mi­tys ei siis syn­ty­nyt äly­pu­he­li­men muka­na, mut­ta sen aivot ovat kyl­lä­kin kehit­ty­neet 40 vuo­des­sa mel­koi­ses­ti.