Kun yksi huo­ne jää kyl­mäk­si ja toi­nen läm­pe­nee nor­maa­lis­ti, syyl­li­sek­si epäil­lään hel­pos­ti ter­mos­taat­tia tai lat­tia­läm­mi­tyk­sen toi­mi­lai­tet­ta. Vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen häi­riön taus­tal­la voi kui­ten­kin olla myös lii­an pie­ni vir­taus, jumit­tu­nut vent­tii­li tai jopa vuo­sia sit­ten vää­rin mer­kit­ty läm­mi­tys­pii­ri. Van­taa­lai­ses­sa oma­ko­ti­ta­los­sa pit­kään jat­ku­neen ongel­man rat­kai­se­mi­nen vaa­ti jär­jes­tel­män tut­ki­mis­ta pala palal­ta.

Vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys on par­haim­mil­laan lähes huo­maa­ma­ton osa kodin talo­tek­niik­kaa. Läm­pö jakau­tuu tasai­ses­ti, huo­ne­läm­pö­ti­lat pysy­vät miel­lyt­tä­vi­nä eikä jär­jes­tel­mään tar­vit­se taval­li­ses­sa arjes­sa juu­ri kiin­nit­tää huo­mio­ta.

Ongel­ma­ti­lan­tees­sa näky­mät­tö­myy­des­tä tulee kui­ten­kin haas­te. Put­ket kul­ke­vat lat­tia­ra­ken­tei­den sisäl­lä, ter­mos­taat­ti sijait­see huo­nees­sa, toi­mi­lait­teet ja vent­tii­lit jako­tu­kil­la ja koko jär­jes­tel­män läpi pitäi­si kier­tää oikea mää­rä läm­min­tä vet­tä.

Kun jokin huo­ne ei läm­pe­ne, mah­dol­li­sia vika­paik­ko­ja on sik­si usei­ta.

Van­taal­la sijait­se­vas­sa kak­si­ker­rok­si­ses­sa oma­ko­ti­ta­los­sa lat­tia­läm­mi­tyk­sen ongel­mia oli ehdit­ty sel­vit­tää pit­kään. Osa huo­neis­ta ja läm­mi­tys­pii­reis­tä ei läm­men­nyt odo­te­tus­ti, vaik­ka jär­jes­tel­mää oli käy­nyt tut­ki­mas­sa jo useam­pi ammat­ti­lai­nen.

Lopul­li­nen rat­kai­su löy­tyi vas­ta, kun jär­jes­tel­mää alet­tiin tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na.

Kyl­mä huo­ne ei vie­lä ker­ro, mis­sä vika on

Vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen toi­min­ta­pe­ri­aa­te on yksin­ker­tais­tet­tu­na sel­keä. Läm­mön­läh­teen läm­mit­tä­mä vesi kier­tää jako­tu­kin kaut­ta lat­tia­ra­ken­tei­siin asen­ne­tuis­sa put­ki­pii­reis­sä. Huo­ne­ter­mos­taat­ti mit­taa läm­pö­ti­laa ja ohjaa toi­mi­lai­tet­ta, joka puo­les­taan sää­te­lee veden vir­taus­ta kysei­seen läm­mi­tys­pii­riin.

Ket­jus­sa on kui­ten­kin mon­ta koh­taa, jois­sa toi­min­ta voi häi­riin­tyä.

Ter­mos­taat­ti voi antaa vää­rää tie­toa tai olla koko­naan toi­min­ta­ky­vy­tön. Toi­mi­lai­te ei vält­tä­mät­tä avaa vent­tii­liä. Vent­tii­li voi olla jumis­sa, vaik­ka toi­mi­lai­te toi­mi­si. Pii­ris­sä voi olla vir­taus­on­gel­ma, jär­jes­tel­män sää­döt voi­vat olla pie­les­sä tai läm­mi­tys­pii­ri voi todel­li­suu­des­sa kul­kea aivan eri huo­nee­seen kuin jako­tu­kin mer­kin­nät anta­vat ymmär­tää.

Sik­si pelk­kä oireen perus­teel­la teh­ty kom­po­nen­tin vaih­to ei vält­tä­mät­tä rat­kai­se ongel­maa.

– Mei­dän pitää aina luot­taa johon­kin läh­tö­tie­toon, esi­mer­kik­si jako­tu­kin mer­kin­töi­hin tai pii­rus­tuk­siin. Täs­sä tapauk­ses­sa sel­vi­si, että jär­jes­tel­mäs­sä oli myös vää­rin mer­kit­ty­jä tai ris­tiin men­nei­tä pii­re­jä, Team­tech Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Jari Yli­nie­mi ker­too.

Vika voi löy­tyä ter­mos­taa­tis­ta, toi­mi­lait­tees­ta tai vent­tii­lis­tä

Jos yksit­täi­nen huo­ne jää kyl­mäk­si, yksi ensim­mäi­sis­tä tar­kas­tet­ta­vis­ta asiois­ta on huo­ne­ter­mos­taa­tin toi­min­ta. Ter­mos­taa­tin pitäi­si tun­nis­taa huo­neen läm­pö­ti­la ja välit­tää läm­mi­tys­pyyn­tö jär­jes­tel­män ohjauk­sel­le.

Seu­raa­va lenk­ki ket­jus­sa on jako­tu­kil­la ole­va toi­mi­lai­te. Sen teh­tä­vä­nä on ava­ta tai sul­kea kysei­sen läm­mi­tys­pii­rin vent­tii­li ter­mos­taa­til­ta tule­van ohjauk­sen perus­teel­la.

Toi­mi­va ter­mos­taat­ti ei siis vie­lä takaa sitä, että lat­ti­aan todel­la vir­taa läm­min­tä vet­tä.

Myös toi­mi­lait­teen alla ole­va vent­tii­li voi esi­mer­kik­si jumit­tua. Täl­löin säh­köi­nen ohjaus saat­taa näyt­tää toi­mi­van nor­maa­lis­ti, mut­ta vent­tii­li ei avau­du ja veden­kier­to jää puut­teel­li­sek­si tai estyy koko­naan.

Van­taan koh­tees­sa osa alku­pe­räi­sis­tä toi­mi­lait­teis­ta oli uusi­mi­sen tar­pees­sa. Van­ha ohjaus­jär­jes­tel­mä ter­mos­taat­tei­neen ja toi­mi­lait­tei­neen uusit­tiin, min­kä jäl­keen jär­jes­tel­män toi­min­taa voi­tiin tut­kia luo­tet­ta­vam­mis­ta läh­tö­koh­dis­ta.

– Asia­kas oli sii­nä vai­hees­sa ymmär­ret­tä­väs­ti aika skep­ti­nen, kun pai­kal­la oli jo käy­nyt useam­pia teki­jöi­tä. Ehdo­tin, että teh­dään lat­tia­läm­mi­tyk­sen sää­tö­päi­vi­tys ja läh­de­tään sitä kaut­ta saa­maan koko­nai­suus toi­mi­maan oikein, Yli­nie­mi ker­too.

Vir­taa­mat ker­to­vat, pää­see­kö läm­pö oikeas­ti liik­keel­le

Jos ter­mos­taat­ti, toi­mi­lai­te ja vent­tii­li toi­mi­vat, kat­se siir­tyy veden kier­toon.

Vesi­kier­toi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män pitää olla tasa­pai­nos­sa, jot­ta läm­pö jakau­tuu tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti raken­nuk­sen eri osiin. Läm­möl­lä-leh­ti on käsi­tel­lyt samaa peri­aa­tet­ta aiem­min vesi­kier­tois­ten pat­te­ri­ver­kos­to­jen yhtey­des­sä: lii­an suu­ret tai pie­net vir­taa­mat voi­vat näkyä huo­nei­den läm­pö­ti­lae­roi­na, eikä ongel­maa kan­na­ta yrit­tää peit­tää esi­mer­kik­si muut­ta­mal­la sum­mit­tai­ses­ti läm­mi­tys­käy­rää tai kier­to­ve­si­pum­pun nopeut­ta.

Lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä peri­aa­te on sama, vaik­ka läm­mön­luo­vu­tus­ta­pa on eri­lai­nen.

Van­taan koh­tees­sa mitat­tiin sekä pää­put­ken että yksit­täis­ten läm­mi­tys­pii­rien vir­tauk­sia. Kun nii­den todet­tiin ole­van riit­tä­viä, yksi mah­dol­li­nen vika­ryh­mä voi­tiin sul­kea pois.

Tämä on vian­haun kan­nal­ta olen­nais­ta: kaik­kea ei tar­vit­se eikä kan­na­ta vaih­taa. Jär­jes­tel­mäl­li­ses­sä vian­haus­sa mah­dol­li­sia syi­tä raja­taan pois yksi ker­ral­laan.

Jos lat­tia­läm­mi­tys ei toi­mi oikein, ensim­mäi­se­nä ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta vaih­taa osia. Olen­nai­sem­paa on sel­vit­tää jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, kul­kee­ko läm­mi­tys­pyyn­tö ter­mos­taa­til­ta toi­mi­lait­teel­le, avau­tuu­ko vent­tii­li ja vir­taa­ko vesi todel­la oikeas­sa läm­mi­tys­pii­ris­sä.

Entä jos jako­tu­kin mer­kin­nät ovat­kin vää­rin?

Van­taan koh­teen kiin­nos­ta­vin havain­to löy­tyi vas­ta var­si­nai­sen ohjaus­tek­nii­kan ulko­puo­lel­ta.

Lat­tia­läm­mi­tyk­sen jako­tu­kil­la pii­rit mer­ki­tään taval­li­ses­ti sen mukaan, mitä huo­net­ta tai raken­nuk­sen osaa ne läm­mit­tä­vät. Mer­kin­nät ovat myö­hem­pien huol­to­jen ja kor­jaus­ten kan­nal­ta erit­täin tär­kei­tä, kos­ka lat­tian sisäl­lä kul­ke­via put­kia ei pys­ty­tä seu­raa­maan sil­mä­mää­räi­ses­ti.

Mut­ta mitä tapah­tuu, jos mer­kin­tä on alun perin­kin vää­rä?

Sil­loin asen­ta­ja voi yrit­tää kor­ja­ta esi­mer­kik­si tak­ka­huo­neen läm­mi­tys­tä sää­tä­mäl­lä pii­riä, jon­ka put­ket kul­ke­vat­kin todel­li­suu­des­sa aivan muu­al­la.

Juu­ri täl­lai­nen tilan­ne pal­jas­tui Van­taal­la. Osa jako­tu­kin mer­kin­nöis­tä ei vas­tan­nut sitä, mis­sä läm­mi­tys­pii­rit todel­li­suu­des­sa kul­ki­vat.

Pii­rien toi­min­taa tut­kit­tiin muun muas­sa läm­pö­ka­me­ral­la. Kun tiet­ty läm­mi­tys­pii­ri avat­tiin, voi­tiin seu­ra­ta, mis­sä lat­tia todel­li­suu­des­sa alkoi läm­me­tä.

Kun oikeat pii­rit tun­nis­tet­tiin, nii­den ohjauk­set pys­tyt­tiin yhdis­tä­mään oikei­siin huo­ne­ter­mos­taat­tei­hin.

Läm­pö­ka­me­ra voi pal­jas­taa sen, mitä lat­tian alta ei näe

Läm­pö­ka­me­ra on hyö­dyl­li­nen apu­vä­li­ne juu­ri sik­si, että lat­tia­läm­mi­tys­put­kis­to on nor­maa­lis­ti koko­naan kat­seil­ta pii­los­sa.

Kun läm­min­tä vet­tä joh­de­taan tiet­tyyn pii­riin, lat­tian läm­pö­ti­la­muu­tos­ta voi­daan sopi­vis­sa olo­suh­teis­sa seu­ra­ta läm­pö­ka­me­ral­la. Näin voi­daan saa­da sel­vil­le, mihin huo­nee­seen tai mil­le alu­eel­le kysei­nen pii­ri todel­li­suu­des­sa joh­taa.

Mene­tel­mä voi aut­taa myös tilan­tees­sa, jos­sa huo­nees­sa on useam­pi läm­mi­tys­pii­ri ja vain osa lat­tias­ta läm­pe­nee.

Samal­la on hyvä muis­taa, ettei läm­pö­ka­me­ra yksin ker­ro vian syy­tä. Se on yksi tut­ki­mus­vä­li­ne mui­den jou­kos­sa. Tulok­sia pitää ver­ra­ta ter­mos­taat­tien ohjauk­seen, toi­mi­lait­tei­den käyt­täy­ty­mi­seen ja mitat­tui­hin vir­tauk­siin.

Tak­ka tai ilma­läm­pö­pump­pu voi hämä­tä huo­ne­ter­mos­taat­tia

Kaik­ki lat­tia­läm­mi­tyk­sen ongel­mil­ta tun­tu­vat ilmiöt eivät myös­kään joh­du var­si­nai­ses­ta vias­ta.

Hyvä esi­merk­ki on huo­ne, jos­sa käy­te­tään tak­kaa tai ilma­läm­pö­pump­pua.

Kun tak­ka läm­mit­tää huo­neil­man nopeas­ti esi­mer­kik­si 22–23 astee­seen, huo­ne­ter­mos­taat­ti tote­aa tavoi­te­läm­pö­ti­lan saa­vu­te­tuk­si ja sul­kee lat­tia­läm­mi­tys­pii­rin. Huo­nees­sa on edel­leen läm­min­tä, mut­ta lat­tia alkaa vähi­tel­len jääh­tyä.

Asuk­kaas­ta tilan­ne voi tun­tua ris­ti­rii­tai­sel­ta: huo­nees­sa ei var­si­nai­ses­ti ole kyl­mä, mut­ta lat­tia tun­tuu jalan alla epä­miel­lyt­tä­vän vii­leäl­tä.

Van­taan koh­tees­sa tätä rat­kais­tiin uuden ohjauk­sen muka­vuus­toi­min­nol­la, jon­ka avul­la lat­tia­läm­mi­tys­pii­ris­sä voi­daan yllä­pi­tää vähäis­tä kier­toa myös sil­loin, kun huo­neen muu läm­mön­läh­de vähen­tää var­si­nais­ta läm­mi­tys­tar­vet­ta.

– Tak­ka­huo­nees­sa saa­tiin muka­vuus­toi­min­nol­la pidet­tyä pie­ni vir­taus lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä koko ajan. Näin lat­tia ei mene jää­kyl­mäk­si, vaik­ka tak­ka tai ilma­läm­pö­pump­pu läm­mit­täi­si huo­neil­man, Yli­nie­mi ker­too.

Tämä havain­nol­lis­taa samal­la sitä, kuin­ka läm­mi­tyk­sen ohjaus on muut­tu­mas­sa. Moder­ni auto­maa­tio pys­tyy huo­mioi­maan läm­mi­tys­tar­vet­ta aiem­paa moni­puo­li­sem­min, eikä ohjauk­sen tar­vit­se perus­tua ainoas­taan yksin­ker­tai­seen päälle–pois-toimintaan. Läm­möl­lä-leh­ti on käsi­tel­lyt auto­maa­tion mah­dol­li­suuk­sia myös hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien yhtey­des­sä.

Van­haa lat­tia­läm­mi­tys­tä ei tar­vit­se auto­maat­ti­ses­ti uusia koko­naan

Jos vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen ohjaus on tul­lut käyt­töi­kän­sä pää­hän, se ei tar­koi­ta, että lat­tian sisäl­lä ole­va put­kis­to pitäi­si uusia.

Ter­mos­taa­tit, toi­mi­lait­teet ja ohjausyk­sik­kö ovat eri asia kuin var­si­nai­nen läm­mön­ja­ko­put­kis­to.

Jos put­kis­to ja jako­tu­kit ovat kun­nos­sa, van­han jär­jes­tel­män ohjaus­ta voi­daan usein moder­ni­soi­da ilman lat­tia­ra­ken­tei­siin puut­tu­mis­ta. Lan­gat­to­mat huo­ne­ter­mos­taa­tit voi­vat hel­pot­taa päi­vi­tys­tä eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun van­ho­jen ter­mos­taat­tien joh­do­tuk­sia ei voi­da hyö­dyn­tää.

Samal­la on kui­ten­kin jär­ke­vää tar­kas­tel­la koko­nai­suut­ta. Uusi auto­ma­tiik­ka ei kor­jaa jumit­tu­nut­ta vent­tii­liä, vää­rin mer­kit­tyä pii­riä tai puut­teel­lis­ta veden­kier­toa.

Myös Läm­möl­lä-leh­den aiem­min käsit­te­le­mis­sä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien uudis­tuk­sis­sa koros­tuu sama peri­aa­te: yksit­täi­sen lait­teen sijas­ta kan­nat­taa tar­kas­tel­la läm­mön­tuo­tan­toa, läm­mön­ja­koa ja ohjaus­ta yhte­nä jär­jes­tel­mä­nä.

Lat­tia­läm­mi­tyk­sen vian­ha­ku kan­nat­taa teh­dä oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä

Kun vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti, vian sel­vit­tä­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa oirei­den kar­toit­ta­mi­ses­ta.

Onko kyl­mä­nä koko talo, yksi ker­ros, yksi huo­ne vai vain osa yhden huo­neen lat­tias­ta? Onko ongel­ma jat­ku­va vai esiin­tyy­kö se esi­mer­kik­si tak­kaa käy­tet­täes­sä? Rea­goi­ko ter­mos­taat­ti läm­pö­ti­lan muu­tok­siin? Saa­ko toi­mi­lai­te ohjauk­sen? Avau­tuu­ko vent­tii­li? Onko pii­ris­sä riit­tä­vä vir­taus? Ja vii­mei­se­nä mut­ta ei vähäi­sim­pä­nä: joh­taa­ko tut­kit­ta­va läm­mi­tys­pii­ri var­mas­ti sii­hen huo­nee­seen, johon sen väi­te­tään joh­ta­van?

Mitä tar­kem­min ongel­ma raja­taan, sitä vähem­män via­net­sin­tä perus­tuu arvai­luun.

Kevät ja kesä ovat hyvää aikaa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien huol­lol­le ja viko­jen sel­vit­tä­mi­sel­le, sil­lä ongel­miin voi­daan puut­tua ennen seu­raa­van läm­mi­tys­kau­den alkua. Läm­möl­lä-leh­ti on aiem­min nos­ta­nut esiin juu­ri läm­mi­tys­kau­den jäl­kei­sen ajan hyvä­nä het­ke­nä kodin talo­tek­nii­kan kun­non tar­kis­ta­mi­seen.

Van­taan esi­mer­kis­sä ongel­ma ei lopul­ta ollut yksi yksit­täi­nen rik­kou­tu­nut kom­po­nent­ti. Koko­nai­suu­teen liit­tyi van­hen­tu­nut­ta ohjaus­tek­niik­kaa, uusi­mi­sen tar­pees­sa ollei­ta toi­mi­lait­tei­ta ja vää­rin mer­kit­ty­jä läm­mi­tys­pii­re­jä.

Se on hyvä muis­tu­tus vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen vian­haus­ta: jos­kus kyl­män huo­neen syy löy­tyy ter­mos­taa­tis­ta – ja jos­kus vuo­sia van­has­ta tus­si­mer­kin­näs­tä jako­tu­kin kyl­jes­sä.

Lue lisää

Vesi­kier­toi­sen pat­te­ri­ver­kos­ton tasa­pai­no­tus – avain tehok­kaa­seen läm­mi­tyk­seen – Läm­mön tasai­nen jakau­tu­mi­nen edel­lyt­tää, että vesi­kier­toi­nen ver­kos­to on oikein tasa­pai­no­tet­tu.

Läm­mi­tys­kausi päät­tyi – nyt on hyvä het­ki kat­soa kodin tek­niik­ka kun­toon – Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien ja muun talo­tek­nii­kan kun­to kan­nat­taa tar­kis­taa ennen seu­raa­vaa läm­mi­tys­kaut­ta.

Auto­ma­tiik­ka vie hybri­di­läm­mi­tyk­sen uudel­le tasol­le – Auto­maa­tiol­la voi­daan ohja­ta vesi­kier­tois­ta läm­mi­tys­tä ja sovit­taa eri läm­mön­läh­tei­tä yhteen.

Pit­kä koke­mus ohja­si valin­taa, kun Arto Tim­pe­ri vaih­toi van­han maa­läm­pö­pump­pun­sa uuteen – Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­ses­sa kan­nat­taa tar­kas­tel­la yksit­täi­sen lait­teen sijas­ta koko jär­jes­tel­mää.