Auto­maa­tiol­la ja hybri­dil­lä tule­vai­suu­teen – mut­ta mis­sä on jär­jen ääni pää­tök­sen­teos­sa?

Teks­ti Toni Deger­lund

Syys­kuun pää­ar­tik­ke­lis­sa sukel­lam­me auto­ma­tii­kan mie­len­kiin­toi­seen maa­il­maan – ja ei, kyse ei ole sii­tä, että joku kek­si­si vih­doin auto­maat­ti­sen tis­ki­ko­neen täyt­tä­jän, vaan kodin talo­tek­nii­kan älyk­kääs­tä ohjauk­ses­ta.

Isom­mis­sa kiin­teis­töis­sä auto­ma­tiik­ka on ollut jo pit­kään arki­päi­vää, mut­ta nyt samat rat­kai­sut hii­pi­vät kovaa vauh­tia oma­ko­ti­ta­loi­hin. Läm­pö­pum­puis­sa älyä on ollut aina, mut­ta nyt men­nään huo­ne­koh­tai­siin sen­so­rei­hin ja sovel­luk­siin, jot­ka osaa­vat opti­moi­da läm­mi­tyk­sen, ilman­vaih­don ja ener­gian käy­tön niin, että kuk­ka­ro­kin kiit­tää. Ja mikä paras­ta – jär­jes­tel­mät kerää­vät dataa, jota val­mis­ta­jat voi­vat käyt­tää kehi­tys­työs­sään tule­vai­suu­des­sa. Käy­tän­nös­sä siis sinä mak­sat säh­kö­las­kusi lisäk­si vie­lä tuo­te­ke­hi­tyk­sen, mut­ta saat onnek­si vas­ti­neek­si läm­pi­män olo­huo­neen.

Eri­tyi­sen pal­jon auto­ma­tii­kas­ta saa irti hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä, jois­sa äly­käs logiik­ka voi päät­tää, käy­te­tään­kö öljyä, säh­köä, läm­pö­pump­pua vai kaik­kea näi­tä yhdes­sä. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa, että voit huo­let­ta istua soh­val­la ja antaa algo­rit­mien päät­tää puo­les­ta­si. Jos­kus tun­tuu, että tämä älyk­kyys voi­si ulot­tua myös Arka­dian­mäel­le – siel­lä auto­ma­tiik­ka voi­si pysäyt­tää type­rät pää­tök­set jo ennen kuin ne pää­se­vät pöy­däl­le.

Öljy­läm­mi­tyk­sen tule­vai­suu­des­ta puhu­taan edel­leen pal­jon. Fak­ta on tämä: jos sinul­la on toi­mi­va öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, älä kii­ku­ta sitä kaa­to­pai­kal­le vain sik­si, että joku kek­sii heit­tää tis­kiin 4000 euron vaih­to­tuen. Kovil­la pak­ka­sil­la pelk­kä ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu ei pys­ty pitä­mään taloa läm­pi­mä­nä – rin­nal­le tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa luo­tet­ta­va läm­mön­läh­de. Mik­si siis pur­kaa se, mikä toi­mii?

Jär­ke­väm­pi rat­kai­su on raken­taa rin­nal­le hybri­di­jär­jes­tel­mä: öljyn rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu, mah­dol­li­ses­ti aurin­ko­pa­nee­lit tai keräi­met. Öljyn kulu­tus tip­puu joka tapauk­ses­sa, ja fos­sii­li­sen polt­toai­neen tilal­le voi ottaa uusiu­tu­van polt­toai­neen. Kyl­lä – uusiu­tu­van polt­toai­neen lit­ra­hin­ta on täl­lä het­kel­lä fos­sii­lis­ta kal­liim­pi. Mut­ta jos kulu­tus puo­lit­tuu, ero vuo­si­ta­sol­la on käy­tän­nös­sä pie­ni. Lisäk­si saat kau­pan pääl­le hyvän oman­tun­non.

Ja muis­te­taan vie­lä sekin: öljy­läm­mi­tys on kovil­la pak­ka­sil­la edel­leen var­ma ja teho­kas tapa läm­mit­tää koti. Kun säi­liös­sä on täy­si tank­ki uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta, on läm­mi­tys täy­sin pääs­tö­tön­tä – ja osa kier­to­ta­lout­ta par­haim­mil­laan. Toi­mi­van jär­jes­tel­män repi­mi­nen irti ja rou­daa­mi­nen kaa­to­pai­kal­le ei ole ympä­ris­tö­te­ko, vaan silk­kaa jär­jet­tö­myyt­tä.

Me Läm­möl­lä-leh­des­sä ja Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­ses­sä toi­vom­me, että päät­tä­jät­kin muis­tai­si­vat tämän. Sen sijaan, että kaik­ki munat (tai rahat) lät­käis­tään säh­kö­kat­ti­la­ko­riin, oli­si fik­sum­paa tukea myös hybri­di­jär­jes­tel­miä ja uusiu­tu­viin polt­toai­nei­siin siir­ty­mis­tä. Mut­ta kuten tie­däm­me, jär­ki ei aina ole poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon ykkös­työ­ka­lu – enem­män­kin siel­lä pela­taan lyhyen aika­vä­lin pis­te­pe­liä.

Niin­pä meil­lä jää se van­ha tut­tu resep­ti: huo­leh­di­taan itse omis­ta jär­jes­tel­mis­täm­me, teh­dään vii­saat rat­kai­sut koto­na ja pide­tään pää kyl­mä­nä, vaik­ka ulko­na oli­si kol­me­kym­men­tä astet­ta pak­kas­ta.

Läm­möl­lä
Toni Deger­lund
pää­toi­mit­ta­ja

2 kommenttia

  1. Kyösti Komulainen

    Kun talos­sa on hybri­di­läm­mi­tys ja pörs­si­säh­kö, voi aurin­ko­pa­nee­lit unoh­taa.
    Aurin­koi­si­na päi­vi­nä kesäl­lä säh­kö on niin edul­lis­ta, että panee­lien tuo­tol­la ei ole mer­ki­tys­tä.
    Tal­vel­la ne eivät taas tuo­ta muu­ta kuin har­mi­tus­ta nii­hin sijoi­tet­tu­jen varo­jen takia.
    Tie­tys­ti, jos halu­aa lisää elin­ai­kaa, sitä saa panee­leil­la, kos­ka jou­tuu elä­mään 70 vuot­ta, jot­ta voi naut­tia ensim­mäi­sen ker­ran nii­den tuo­mas­ta voi­tos­ta.


    • Lämmöllä-toimitus

      Asiallista ja hyvin realistista pohdintaa – näinhän se on. Kun aurinkoa riittää, on sähkö edullista ja energiankulutuskin pienempää. Sen sijaan, kun pakkanen paukkuu ja lämmitysenergian tarve on suurimmillaan, aurinkopaneelit eivät useinkaan tuota niin paljon energiaa kuin toivoisi.

      Aurinkoteknologia kuitenkin kehittyy jatkuvasti. Lämmöllä-lehden artikkelissa Valoa tulevaisuuteen – fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden professori Jyrki Saarinen kertoi, että nykyisten aurinkopaneelien hyötysuhde on noin 20 %, mutta tulevaisuudessa se voi nousta jopa 60–80 %:iin. Lisäksi kehitteillä on läpinäkyviä älylaseja, jotka pystyvät keräämään energiaa – tulevaisuudessa ikkunat voisivat siis toimia myös aurinkopaneeleina.

      Vaikka uusi teknologia vaatii investointeja, on fotoniikan kehitys energiatehokkuuden näkökulmasta erittäin mielenkiintoista ja lupaavaa.

      Lämpimin terveisin,
      Toni Degerlund
      päätoimittaja, Lämmöllä-lehti

  2. Jukka Hietanen

    Hyvä Toni! Juu­ri näin. Täyt­tä asi­aa.
    Ter­vei­sin,
    Juk­ka Hie­ta­nen
    Hau­ha­lan kylä­kou­lun peh­too­ri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *