Automaatiolla ja hybridillä tulevaisuuteen – mutta missä on järjen ääni päätöksenteossa?
Syyskuun pääartikkelissa sukellamme automatiikan mielenkiintoiseen maailmaan – ja ei, kyse ei ole siitä, että joku keksisi vihdoin automaattisen tiskikoneen täyttäjän, vaan kodin talotekniikan älykkäästä ohjauksesta.
Isommissa kiinteistöissä automatiikka on ollut jo pitkään arkipäivää, mutta nyt samat ratkaisut hiipivät kovaa vauhtia omakotitaloihin. Lämpöpumpuissa älyä on ollut aina, mutta nyt mennään huonekohtaisiin sensoreihin ja sovelluksiin, jotka osaavat optimoida lämmityksen, ilmanvaihdon ja energian käytön niin, että kukkarokin kiittää. Ja mikä parasta – järjestelmät keräävät dataa, jota valmistajat voivat käyttää kehitystyössään tulevaisuudessa. Käytännössä siis sinä maksat sähkölaskusi lisäksi vielä tuotekehityksen, mutta saat onneksi vastineeksi lämpimän olohuoneen.
Erityisen paljon automatiikasta saa irti hybridilämmitysjärjestelmissä, joissa älykäs logiikka voi päättää, käytetäänkö öljyä, sähköä, lämpöpumppua vai kaikkea näitä yhdessä. Käytännössä se tarkoittaa, että voit huoletta istua sohvalla ja antaa algoritmien päättää puolestasi. Joskus tuntuu, että tämä älykkyys voisi ulottua myös Arkadianmäelle – siellä automatiikka voisi pysäyttää typerät päätökset jo ennen kuin ne pääsevät pöydälle.
Öljylämmityksen tulevaisuudesta puhutaan edelleen paljon. Fakta on tämä: jos sinulla on toimiva öljylämmitysjärjestelmä, älä kiikuta sitä kaatopaikalle vain siksi, että joku keksii heittää tiskiin 4000 euron vaihtotuen. Kovilla pakkasilla pelkkä ilmavesilämpöpumppu ei pysty pitämään taloa lämpimänä – rinnalle tarvitaan joka tapauksessa luotettava lämmönlähde. Miksi siis purkaa se, mikä toimii?
Järkevämpi ratkaisu on rakentaa rinnalle hybridijärjestelmä: öljyn rinnalle ilmavesilämpöpumppu, mahdollisesti aurinkopaneelit tai keräimet. Öljyn kulutus tippuu joka tapauksessa, ja fossiilisen polttoaineen tilalle voi ottaa uusiutuvan polttoaineen. Kyllä – uusiutuvan polttoaineen litrahinta on tällä hetkellä fossiilista kalliimpi. Mutta jos kulutus puolittuu, ero vuositasolla on käytännössä pieni. Lisäksi saat kaupan päälle hyvän omantunnon.
Ja muistetaan vielä sekin: öljylämmitys on kovilla pakkasilla edelleen varma ja tehokas tapa lämmittää koti. Kun säiliössä on täysi tankki uusiutuvaa polttoainetta, on lämmitys täysin päästötöntä – ja osa kiertotaloutta parhaimmillaan. Toimivan järjestelmän repiminen irti ja roudaaminen kaatopaikalle ei ole ympäristöteko, vaan silkkaa järjettömyyttä.
Me Lämmöllä-lehdessä ja Lämmitysenergia Yhdistyksessä toivomme, että päättäjätkin muistaisivat tämän. Sen sijaan, että kaikki munat (tai rahat) lätkäistään sähkökattilakoriin, olisi fiksumpaa tukea myös hybridijärjestelmiä ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä. Mutta kuten tiedämme, järki ei aina ole poliittisen päätöksenteon ykköstyökalu – enemmänkin siellä pelataan lyhyen aikavälin pistepeliä.
Niinpä meillä jää se vanha tuttu resepti: huolehditaan itse omista järjestelmistämme, tehdään viisaat ratkaisut kotona ja pidetään pää kylmänä, vaikka ulkona olisi kolmekymmentä astetta pakkasta.
Lämmöllä
Toni Degerlund
päätoimittaja
Kun talossa on hybridilämmitys ja pörssisähkö, voi aurinkopaneelit unohtaa.
Aurinkoisina päivinä kesällä sähkö on niin edullista, että paneelien tuotolla ei ole merkitystä.
Talvella ne eivät taas tuota muuta kuin harmitusta niihin sijoitettujen varojen takia.
Tietysti, jos haluaa lisää elinaikaa, sitä saa paneeleilla, koska joutuu elämään 70 vuotta, jotta voi nauttia ensimmäisen kerran niiden tuomasta voitosta.
Asiallista ja hyvin realistista pohdintaa – näinhän se on. Kun aurinkoa riittää, on sähkö edullista ja energiankulutuskin pienempää. Sen sijaan, kun pakkanen paukkuu ja lämmitysenergian tarve on suurimmillaan, aurinkopaneelit eivät useinkaan tuota niin paljon energiaa kuin toivoisi.
Aurinkoteknologia kuitenkin kehittyy jatkuvasti. Lämmöllä-lehden artikkelissa Valoa tulevaisuuteen – fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden professori Jyrki Saarinen kertoi, että nykyisten aurinkopaneelien hyötysuhde on noin 20 %, mutta tulevaisuudessa se voi nousta jopa 60–80 %:iin. Lisäksi kehitteillä on läpinäkyviä älylaseja, jotka pystyvät keräämään energiaa – tulevaisuudessa ikkunat voisivat siis toimia myös aurinkopaneeleina.
Vaikka uusi teknologia vaatii investointeja, on fotoniikan kehitys energiatehokkuuden näkökulmasta erittäin mielenkiintoista ja lupaavaa.
Lämpimin terveisin,
Toni Degerlund
päätoimittaja, Lämmöllä-lehti
Hyvä Toni! Juuri näin. Täyttä asiaa.
Terveisin,
Jukka Hietanen
Hauhalan kyläkoulun pehtoori