Kevät tuli, lämmitys meni – vai menikö sittenkään?
Toukokuu on siitä petollinen kuukausi, että siinä vaiheessa moni suomalainen pientaloasuja alkaa uskoa selvinneensä taas yhdestä lämmityskaudesta hengissä. Patterit eivät enää porota, kattila ei murise samaan tahtiin kuin tammikuun pakkasilla ja elämä näyttää hetken aikaa lähes hallitulta.
Juuri siksi toukokuu onkin ehkä vuoden paras hetki katsoa kodin tekniikkaa silmästä silmään.
Ai miksi nyt? Miksei keskellä heinäkuuta, kun grillissä tirisee makkara ja kiinnostus teknisiin huoltoihin on samalla tasolla kuin veroilmoituksen täyttäminen juhannussaunan jälkeen? Tai miksei vasta syksyllä, juuri ennen kuin ensimmäinen yöpakkanen koputtaa ikkunaan?
Siksi, että nyt järjestelmät ovat yleensä kevyemmällä käytöllä, huoltoihin ehtii paremmin käsiksi ja mahdolliset yllätykset löytyvät ennen kuin niitä oikeasti tarvitaan.
Ja jos kodissa on lämpöpumppu, olipa kyse ilmalämpöpumpusta, ilmavesilämpöpumpusta tai maalämmöstä, niin muistetaanpa yksi pieni yksityiskohta: kesä ei Suomessa enää tarkoita automaattisesti +21 astetta ja kevyttä tuulenvirettä. Kun ensimmäinen helleaalto taas iskee kuin joka vuosi täysin odottamatta, koneellinen jäähdytys muuttuu yhdessä yössä luksuksesta lähes kansalliseksi hätäpalveluksi.
Pientaloasujalla muistettavaa riittää muutenkin. Osa asioista on yksinkertaisia: suodattimien vaihdot, ilmanvaihtokoneen tarkistus, lämpöpumpun puhdistus, rännien putsaus ja muut pienet kevätpuuhat, jotka onnistuvat omin käsin kahvikupin ja lievän mutinan säestämänä.
Sitten on se toinen osasto: isommat huollot, jotka kannattaa suosiolla jättää ammattilaisille. Ei pelkästään osaamisen vuoksi, vaan myös siksi, että osa huolloista on ihan aidosti luvanvaraista toimintaa. Kylmäaineet, öljylämmitysjärjestelmät ja monet muut tekniset järjestelmät eivät ole sellaisia ”katotaan YouTubesta ja kokeillaan itse” ‑projekteja.
Jos omin päin roplaaminen johtaa vahinkoon, vakuutusyhtiö voi hyvin nopeasti nostaa kädet pystyyn samaan tahtiin kuin sinä nostat kädet päähäsi laskua katsoessasi.
Kuuntelin taannoin Ylen Radio Suomea, jossa puhuttiin omakotitaloasumisesta. Keskustelussa nousi esiin varsin hyvä pointti: moni ei ehkä täysin hahmota, että omakotitalossa asuminen on loppujen lopuksi aika vaativa laji. Ei mahdoton. Ei edes erityisen vaikea. Mutta sellainen, jossa muistettavaa riittää.
Omakotiasuja on loppupeleissä oman torppansa toimitusjohtaja, huoltopäällikkö, kiinteistönhoitaja ja toisinaan myös kriisiviestintävastaava. Taustalla ei ole talonmies Pikkaraista eikä kiinteistöhuoltoyhtiötä, joka ilmestyy paikalle pyytämättä vaihtamaan suodattimet, tasapainottamaan patteriverkoston tai tarkistamaan järjestelmien säädöt.
Jos aihe kolahtaa, kannattaa vilkaista myös toukokuun juttuamme kodin keväthuolloista: Lämmityskausi päättyi – nyt on hyvä hetki katsoa kodin tekniikka kuntoon.
Ja sitten ne helteet.
Niillä on Suomessa hämmästyttävä kyky tulla joka vuosi yllätyksenä. Vaikka ne tulivat viime vuonna. Ja sitä edellisenä. Ja sitä edellisenä.
Kun elohopea alkaa hivuttautua kohti kolmeakymppiä ja sisälämpötila muistuttaa hitaasti lämpenevää pizzauunia, alkaa kansallinen herääminen: pitäisiköhän tehdä jotain?
Siinä vaiheessa kodinkoneliikkeiden hyllyt ovat yleensä jo tyhjentyneet viilennyslaitteista, ja jos alat kysellä ilmalämpöpumpun asennusta jäähdytysmielessä, asentajien kalentereista löytyy vapaita aikoja lähinnä syksylle tai seuraavalle geologiselle aikakaudelle.
Hellehelpotukseen on kuitenkin vaihtoehtoja. Passiivista viilennystä. Aktiivista jäähdytystä. Rakenteellisia ratkaisuja. Tekniikkaa. Fiksua varautumista.
Jos mietit, mitä kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä, suosittelen lämpimästi lukemaan tuhdin artikkelimme Helle tulee kotiin – näin pientalo pysyy viileänä nyt ja tulevaisuudessa, jossa äänessä ovat Sulpun Jussi Hirvonen, Aalto-yliopiston Risto Kosonen ja LUT-yliopiston Antti Uusitalo. Sen jälkeen tiedät ainakin, mistä puhutaan, kun puhutaan passiivisesta viilennyksestä, koneellisesta jäähdytyksestä ja siitä, miksi verhotkin voivat joskus olla yllättävän kovaa teknologiaa.
Toukokuussa tuli myös juteltua Motivan Teemu Kettusen kanssa lämmitysjärjestelmien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Mitkä ratkaisut ovat tällä hetkellä yleisimpiä? Miksi maalämpö kasvaa? Mikä sähkölämmityksen, ilmalämpöpumppujen, kaukolämmön tai öljylämmityksen rooli on tänä päivänä? Missä tilanteessa mikäkin ratkaisu toimii hyvin – ja missä taas ei?
Tästäkin syntyi varsin tuhti tietopaketti kaikille pientaloasukkaille, lämmitysnörteille ja muuten vain tiedonjanoisille.
Ja muuten, toukokuussa Lämmöllä-verkkolehdessä on paljon muutakin kiinnostavaa luettavaa. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa, mitä kaikkea sivuilta löytyy.
Mutta älkäämme unohtako yhtä asiaa.
Kyllä, sitä samaa instituutiota, joka on ollut supersuosittu jo painetussa Lämmöllä-lehdessä. Emme ole unohtaneet sitä verkkolehdessäkään. Toukokuussa mukana on jälleen kilpailuristikko, jossa oikein ratkoneiden kesken arvotaan hyviä palkintoja.
Sanaristikot ovat erinomaista aivojumppaa. Ja jos joskus on hyvä hetki testata, ovatko aivonystyrät selvinneet lämmityskaudesta, niin se hetki on juuri nyt. Ei muuta kuin kynä käteen, suodattimet vaihtoon, rännit puhtaaksi ja aivot lämpimiksi.
Lämmöllä,
Toni Degerlund
päätoimittaja
0 kommenttia