Höy­lä IV ‑ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus päät­tyy vuo­den 2025 lopus­sa. Sopi­mus on ollut suo­ma­lai­sen läm­mi­tys­sek­to­rin yksi pit­kä­ai­kai­sim­mis­ta ja menes­tyk­sek­käim­mis­tä vapaa­eh­toi­sen ener­gia­te­hok­kuus­työn koko­nai­suuk­sis­ta.

Ensim­mäi­nen Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus käyn­nis­tyi 1990-luvun lopus­sa. Tavoi­te ja yhtei­nen tah­to­ti­la oli sel­keä: tehos­taa öljy­läm­mit­teis­ten kiin­teis­tö­jen ener­gian­käyt­töä.

Pit­kään muun muas­sa ener­gia-asioi­den paris­sa työs­ken­nel­lyt Timo Rito­num­mi työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riös­tä tar­ken­taa, että työ ener­gia­te­hok­kuu­den paris­sa käyn­nis­tyi itse asias­sa jo kau­an ennen ensim­mäis­tä Höy­lä-sopi­mus­ta.

– Kun tulin Kaup­pa- ja teol­li­suus­mi­nis­te­riön ener­giao­sas­tol­le 1996, oli ener­gia­te­hok­kuus­työ­tä teh­ty jo noin 20 vuot­ta.

Kun öljyn hin­ta pomp­pa­si kor­keak­si 1973–1974 syn­tyi ener­gia­krii­si, jota myös öljy­krii­sik­si sanot­tiin. Tuo­hon aikaan öljyn osuus teol­li­suus­mai­den ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta oli yli 70 pro­sent­tia, ja öljyä kului esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä, säh­kön­tuo­tan­nos­sa ja läm­mi­tyk­ses­sä.

Toi­min­ta ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si alkoi. Muun muas­sa kan­sain­vä­li­nen ener­gia­jär­jes­tö IEA perus­tet­tiin toi­saal­ta jaka­maan teol­li­suus­mai­den öljyn varas­to­ja, toi­saal­ta teke­mään ener­gia­te­hok­kuus­työ­tä.

– Niin että öljyä käy­tet­täi­siin jär­ke­väs­ti esi­mer­kik­si lii­ken­tee­seen tai talo­jen läm­mi­tyk­seen, jol­loin hin­ta pysyi­si mal­til­li­se­na, Rito­num­mi ker­too.

Suo­ma­lai­nen tapa oli vapaa­eh­toi­nen valis­ta­mi­nen. Toki eteen tuli tiuk­ko­ja pak­ko­ja­kin, esi­mer­kik­si auto­lii­ken­teel­le mää­rät­tiin kat­to­no­peu­det. Yhteis­työs­sä suo­ma­lai­set val­tiol­li­set toi­mi­jat ja elin­kei­noe­lä­mä pyr­ki­vät sopi­muk­siin, ja eten­kin teol­li­suus tavoit­te­li aktii­vi­ses­ti vapaa­eh­toi­suu­teen poh­jaa­vaa sopua.

– Nämä vapaa­eh­toi­set ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­set oli­vat suo­ma­lai­nen, tulok­sia tuo­va toi­min­ta­ta­pa ennen kuin Suo­mi liit­tyi Euroo­pan Unio­niin 1995. Tuol­loin direk­tii­vit eivät olleet vie­lä niin tiuk­ko­ja kuin nykyi­set EED eli ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi ja raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi EBPD.

Höy­lä I ‑sopi­mus, ener­gia­te­hok­kuus öljy­läm­mit­tei­sis­sä kiin­teis­töis­sä, käyn­nis­tyi 1997. Sen jäl­keen Rito­num­mi on liki 30 minis­te­riö­vuo­ten­sa aika­na näh­nyt eri tavoin öljy­läm­mi­tyk­seen ja sen lopet­ta­mi­seen suh­tau­tu­via hal­li­tuk­sia.

– Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­set aina nyt päät­ty­vään Höy­lä IV:en asti ovat kui­ten­kin teh­neet hie­noa ja esi­mer­kil­lis­tä työ­tä tehok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si ja pääs­tö­jen pie­nen­tä­mi­sek­si.

Vapaa­eh­toi­suu­des­sa on voi­maa

Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­val­la toi­min­ta­mal­lil­la on se vah­vuus, että toi­met läh­te­vät sil­loin liik­keel­le toi­mi­jas­ta itses­tään. Tämä on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si ja tehok­kaak­si vaih­toeh­dok­si ver­rat­tu­na byro­kraat­ti­siin mää­räyk­siin.

Esi­mer­kik­si öljy­läm­mit­tä­jien yksi­tyis­koh­tai­nen kulu­tus­seu­ran­ta tai rapor­toin­ti oli­si lähes mah­do­ton­ta toteut­taa pakol­la. On vai­kea mää­rä­tä sau­nail­to­jen läm­min­ve­si­käyt­töä tai tal­vis­ten kyl­mä­piik­kien vai­ku­tuk­sia. Kun tie­to ja moti­vaa­tio tule­vat omas­ta tah­dos­ta, myös vai­ku­tuk­set ovat pysy­väm­piä.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­lan mukaan vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­val­la Höy­lä-mal­lil­la on saa­vu­tet­tu mer­kit­tä­viä tulok­sia. On syn­ty­nyt posi­tii­vi­nen win–win-tilanne, sil­lä kaik­ki voit­ta­vat, kun ener­gi­aa sääs­tyy. Ja pääs­tö­vä­he­ne­mä­hän on ollut tosi iso jo tähän men­nes­sä.

– Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 2000-luvun alus­sa syn­tyi noin 1,8 mil­joo­naa ton­nia. Tänä päi­vä­nä luku noin neli­sen­sa­taa­tu­hat­ta, eli hii­liok­si­di­pääs­töt ovat tip­pu­neet noin 1,4 mil­joo­naa ton­nia, Han­nu­la sanoo.

Toi­nen ener­gia­te­hok­kuu­den vai­ku­tus näkyy pien­ta­lo­jen vähen­ty­nees­sä öljyn kulu­tuk­ses­sa. Vie­lä 2000-luvun alus­sa kulu­tus oli vuo­si­ta­sol­la kes­ki­mää­rin noin 3 000 lit­raa, nyt ollaan noin kah­des­sa tuhan­nes­sa lit­ras­sa.

– Tämä kon­kreet­ti­nen hyö­ty tun­tuu posi­tii­vi­sel­la taval­la kiin­teis­tö­omis­ta­jan kuk­ka­ros­sa.

Kol­man­nek­si Han­nu­la mai­nit­see tek­ni­sen kehi­tyk­sen eli lai­te­val­mis­ta­jien tuo­te­ke­hi­tys on paran­ta­nut ener­gia­te­hok­kuut­ta. Myös lisään­ty­nyt auto­maa­tio huo­ne­koh­tai­si­ne ter­mos­taat­tei­neen aut­taa vält­tä­mään huk­ka­läm­mi­tys­tä.

– Lait­teet­han ovat pit­käi­käi­siä ja oikein huol­let­tu­na luo­tet­ta­via. Hyvä kat­ti­la kes­tää hel­pos­ti 20 vuot­ta, ja polt­ti­met toi­mi­vat 15–20 vuot­ta vähän käyt­tö­as­tees­ta ja yllä­pi­dos­ta riip­puen.

Yhteis­työ­tä ja vuo­ro­pu­he­lua

Höy­lä IV:ssä ovat olleet muka­na ener­giayh­tiöt Nes­te, St1 ja Teboil, minis­te­riöis­tä TEM ja YM sekä nii­den lisäk­si Moti­va, Ener­gia­vi­ras­to ja Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys. Yhteis­työ ja vuo­ro­pu­he­lu on jat­ku­vaa ja sään­nöl­lis­tä.

Rito­num­men mukaan vapaa­eh­toi­set ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­set ovat kes­kei­nen työ­ka­lu myös EU-direk­tii­vien toi­meen­pa­nos­sa. Ilman nii­tä jon­kin­lai­nen sääs­tö­pa­kon aset­ta­mi­nen lan­ke­ai­si ener­gian­myy­jil­le. Kos­ka öljy­mark­ki­noil­la asia­kas­suh­teis­sa on vaih­tu­vuut­ta, täl­lai­nen mal­li oli­si epä­käy­tän­nöl­li­nen ja epä­rei­lu: jokai­sen jake­li­jan pitäi­si teh­dä erik­seen ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia, vaik­ka asia­kas oli­si jo siir­ty­nyt toi­sel­le toi­mit­ta­jal­le.

Rito­num­mi antaa tun­nus­tus­ta Höy­lä IV:n joh­to­ryh­mäl­le, joka on tuo­nut viran­omai­sil­le arvo­kas­ta tie­toa ken­täl­tä. Minis­te­riö ei voi yksin olla kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­ja, joten yhteis­työ ener­giayh­tiöi­den, lai­te­val­mis­ta­jien ja mui­den toi­mi­joi­den kans­sa aut­taa ymmär­tä­mään, mitä käy­tän­nös­sä tapah­tuu ja mil­lai­sia rat­kai­su­ja mark­ki­noil­la on.

Han­nu­lan mukaan saman pöy­dän ääreen kokoon­tu­mi­nen on ollut tär­ke­ää ja tulok­se­kas­ta myös lai­te­val­mis­ta­jil­le. Kun kes­kus­te­lu eri toi­mi­joi­den välil­lä on avoin­ta, val­mis­ta­jat pys­ty­vät enna­koi­maan tule­via muu­tok­sia, esi­mer­kik­si pääs­tö­ra­joi­tuk­siin liit­ty­viä vaa­ti­muk­sia. Uuden tuot­teen kehit­tä­mi­nen ei tapah­du het­kes­sä, vaan se vaa­tii aikaa, las­ken­taa ja tes­te­jä, jot­ta lai­te toi­mii suun­ni­tel­lus­ti muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa.

Öljyn omi­nai­suu­det ovat vuo­sien var­rel­la muut­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti, mikä on vai­kut­ta­nut suo­raan läm­mi­tys­lait­tei­siin. Rikin pois­tu­mi­nen öljys­tä on mah­dol­lis­ta­nut muun muas­sa kon­dens­si­kat­ti­la­tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen.

– Täl­lai­set paran­nuk­set ovat syn­ty­neet juu­ri pit­kän aika­vä­lin yhteis­työn ja avoi­men vuo­ro­pu­he­lun ansios­ta, Han­nu­la kiit­tää.

Vii­mei­sin iso muu­tos on ollut uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käyt­töön­ot­to. Se vai­kut­taa muun muas­sa pala­mi­sen omi­nai­suuk­siin, sil­lä uusiu­tu­va öljy palaa kirk­kaam­mal­la lie­kil­lä kuin perin­tei­nen ja saat­taa vaa­tia sää­tö­jä lait­tei­siin. Tämän­kal­tai­set tek­ni­set yksi­tyis­koh­dat tule­vat esiin tii­viis­sä yhteis­työs­sä alan toi­mi­joi­den välil­lä.

Suo­men mal­li on kevyt ja jous­ta­va

Arto Han­nu­lan mukaan Höy­lä-sopi­mus on ainut­laa­tui­nen EU-tasol­la sik­si, että se perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen, mut­ta tuot­taa sil­ti vähin­tään yhtä hyviä tulok­sia kuin pakol­li­set mal­lit. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa ras­kas byro­kra­tia tekee jär­jes­tel­mäs­tä kan­kean. Suo­mes­sa kevyem­mäl­lä ja jous­ta­vam­mal­la mal­lil­la on voi­tu kerä­tä tie­toa toi­men­pi­teis­tä ja rapor­toi­da ne EU:lle viran­omais­ten kaut­ta, ja pääs­tö­ta­voit­teet on saa­vu­tet­tu ilman pak­koa.

Timo Rito­num­mi täy­den­tää, että sak­sa­lai­set eivät itse koe jär­jes­tel­mään­sä byro­kraat­ti­sek­si, vaik­ka ulko­puo­li­sen sil­min se voi vai­kut­taa jäy­käl­tä ja pape­ri­ve­toi­sel­ta. Sii­hen ver­rat­tu­na suo­ma­lai­sen mal­lin etu­na on tie­to­tek­nii­kan hyö­dyn­tä­mi­nen ja jous­ta­vuus.

– Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vas­sa ener­gia­te­hok­kuus­toi­min­nas­sa kulut­ta­jat omak­su­vat ener­gia­te­hok­kuu­den parem­min, kun he voi­vat itse vai­kut­taa sii­hen mitä teke­vät ja mitä eivät tee, Rito­num­mi sanoo.

Läm­möl­lä-leh­ti Höy­län vies­tin­tä­ka­na­va­na

Han­nu­la nos­taa esiin Läm­möl­lä-leh­den, joka on ollut kes­kei­nen vies­tin­tä­ka­na­va Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen tavoit­tei­den tuke­mi­ses­sa. Leh­ti sai alkun­sa jo vuon­na 1985, ja sen roo­lis­sa koros­tui eri­tyi­ses­ti tie­don jaka­mi­nen öljy­läm­mit­tä­jil­le. Print­ti­leh­den vah­vuus oli laa­ja jake­lu, sil­lä alku­vuo­si­na pai­nos­mää­rä nousi lähes mil­joo­naan.

Leh­ti on käsi­tel­lyt alus­ta asti käy­tän­nön­lä­hei­siä aihei­ta, kuten kulu­tuk­sen vähen­tä­mis­tä, lait­tei­den huol­toa ja ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mis­ta. Läm­möl­lä toi­mi alku­vuo­si­na tii­viis­sä yhteis­työs­sä öljy­alan ja LVI-alan toi­mi­joi­den kans­sa, joten leh­des­sä käsi­tel­tiin öljy­läm­mi­tyk­sen lisäk­si myös muu­ta ener­gian­käyt­töön liit­ty­vää, kuten läm­pi­män käyt­tö­ve­den kulu­tus­ta tai vaik­ka uima-altai­den ener­gian­käyt­töä.

– Muis­tan Läm­möl­lä-leh­den jo nuo­ruu­des­ta, öljy­läm­mit­tei­ses­tä kodis­ta Lap­peen­ran­nas­sa. Ennen digi­taa­lis­ta vies­tin­tää laa­ja­le­vik­ki­nen leh­ti oli poik­keuk­sel­li­sen teho­kas tapa tavoit­taa öljy­läm­mit­tä­jät, Rito­num­mi luon­neh­tii.

Höy­lä-sopi­muk­sen vies­tin­näs­sä Läm­möl­lä nousi kes­kei­seen roo­liin, kos­ka sopi­mus kos­ki sato­ja­tu­han­sia koti­ta­louk­sia. Kulut­ta­jil­le vies­tin­tä halut­tiin toteut­taa kes­ki­te­tys­ti ja kon­kreet­ti­ses­ti. Läm­möl­lä tar­jo­si tähän toi­mi­van rat­kai­sun, kun se vei tär­keät vies­tit suo­raan kotei­hin.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys hyp­pä­si Läm­möl­lä-leh­den teki­jäk­si ja itse asias­sa myös Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen toteut­ta­jak­si vii­mei­ses­sä vai­hees­sa eli Höy­lä IV:ssä.

– Nykyi­sin vies­tin­tä on siir­ty­nyt verk­koon, mikä tuo muka­naan uusia mah­dol­li­suuk­sia: inte­rak­tii­vi­suut­ta, videoi­ta ja podcas­te­ja. Saa­daan lisää elä­vyyt­tä ja moni­puo­li­suut­ta. Digi­taa­li­nen jul­kai­su mah­dol­lis­taa laa­jem­man sisäl­lön­tuo­tan­non mur­to-osal­la niis­tä kus­tan­nuk­sis­ta, joi­ta aiem­min kului pos­ti­ja­ke­luun, Han­nu­la kuvai­lee.

Läm­möl­lä-vies­tin­näl­lä on ollut vai­ku­tuk­sen­sa talo­no­mis­ta­jien käyt­täy­ty­mi­seen. Yksi kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki on läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien sää­tö­tek­nii­kan kehi­tys: käsi­käyt­töi­sis­tä sekoi­tus­vent­tii­leis­tä siir­ryt­tiin auto­maat­ti­siin, ter­mos­taat­tioh­jat­tui­hin sää­töi­hin. Tämä muu­tos toi sel­kei­tä sääs­tö­jä ja paran­si muka­vuut­ta, ja vies­tin­näl­lä oli tär­keä roo­li tie­don peril­le saat­ta­mi­ses­sa.

Han­nu­lan mukaan vies­tin­nän avul­la on vii­me vuo­si­na myös edis­tet­ty hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien tapais­ten uusien rat­kai­su­jen käyt­töön­ot­toa. Aurin­ko­ke­räi­met ja ilma-vesi­läm­pö­pum­put ovat yleis­ty­neet öljy­läm­mi­tyk­sen rin­nal­la vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na.

– Uusim­pa­na on uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy, jon­ka käyt­töön liit­ty­vä tie­to on vie­ty tehok­kaas­ti kulut­ta­jil­le ja ura­koit­si­joil­le juu­ri Läm­möl­lä-leh­den ja kaut­ta, Han­nu­la sanoo

Käy­tän­nön­lä­heis­tä tie­toa uusis­ta rat­kai­suis­ta

Rito­num­mi nos­taa esiin, kuin­ka Läm­möl­lä-leh­ti on tuo­nut esiin kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä onnis­tu­neis­ta hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­suis­ta. Näi­den käyt­töön­ot­to ei ole ollut yksin­ker­tais­ta: van­hat jär­jes­tel­mät ovat vaa­ti­neet monia tek­ni­siä päi­vi­tyk­siä, ja sekä asen­ta­jien että kulut­ta­jien on pitä­nyt oppia uut­ta.

Jär­jes­tel­mien toi­mi­vuus vaa­tii osaa­mis­ta ja opas­tus­ta, sil­lä kyse ei ole vain lait­tei­den asen­ta­mi­ses­ta, vaan koko­nai­suu­den ymmär­tä­mi­ses­tä ja käy­tön hal­lin­nas­ta. Täs­sä Läm­möl­lä-leh­den käy­tän­nön­lä­hei­sil­lä jutuil­la on ollut tär­keä roo­li.

Rito­num­men mukaan vii­mei­sel­lä Höy­lä-kau­del­la öljy­ala onnis­tui jat­ka­maan aiem­man työn­sä lin­jal­la tehok­kaas­ti ja tulok­sel­li­ses­ti. Kun eri sek­to­reil­le ase­tet­tiin sel­keät ener­gian­sääs­tö­ta­voit­teet, öljy­läm­mi­tyk­sen puo­lel­la saa­vu­tet­tiin jat­ku­vas­ti kas­va­via sääs­tö­jä jopa yli ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den.

– Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vas­sa mal­lis­sa toi­men­pi­tei­den on olta­va jär­ke­viä ja talou­del­li­ses­ti perus­tel­tu­ja. Nii­den on mak­set­ta­va itsen­sä takai­sin koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa, jot­ta koti­ta­louk­sien ja yri­tys­ten on jär­ke­vää inves­toi­da, Rito­num­mi sanoo.

– Höy­lä-ohjel­mas­sa on onnis­tut­tu teke­mään tehok­kuut­ta paran­ta­via toi­mia myös pie­ne­ne­väs­sä öljy­läm­mi­tys­kan­nas­sa, hän jat­kaa.

Kai­ken kes­kiös­sä on ollut käy­tän­nön hyö­ty ja tavoi­te paran­taa ener­gia­te­hok­kuut­ta tur­val­li­ses­ti ja kes­tä­väs­ti koh­de­ryh­mät huo­mioi­den. Nykyi­sin suu­rin osa sisäl­löis­tä on saa­ta­vil­la digi­taa­li­ses­ti, mikä on vah­vis­ta­nut tie­don saa­vu­tet­ta­vuut­ta enti­ses­tään.

Lisäk­si öljylämmitys.fi-verkkosivusto on tar­jon­nut käy­tän­nön­lä­heis­tä tie­toa sekä kulut­ta­jil­le että päät­tä­jil­le. Tie­toa on vie­ty myös ken­täl­le eri puo­lil­la Suo­mea mes­su­jen kaut­ta, vaik­ka kävi­jä­mää­rät las­ki­vat koro­na-aika­na. Alan toi­mi­joil­le on jär­jes­tet­ty kou­lu­tuk­sia, ja lisäk­si on jul­kais­tu tek­ni­siä suo­si­tuk­sia muun muas­sa uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käy­tös­tä ja öljy­säi­liöi­den kun­nos­sa­pi­dos­ta.

Höy­lä lop­puu, mut­ta työ jat­kuu

Höy­lä IV ‑kau­den päät­tyes­sä öljy­läm­mi­tyk­sel­le ei ole tulos­sa omaa uut­ta sopi­mus­ta, eli eril­lis­tä Höy­lä V ‑vai­het­ta ei enää näh­dä. Tämä joh­tuu osit­tain sii­tä, että Höy­lä on ollut ainut­laa­tui­nen: sen koh­de­ryh­mä on koos­tu­nut pää­asias­sa oma­ko­ti­ta­louk­sis­ta, kun taas muut ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­set ovat kos­ke­neet suu­ria teol­li­suus­lai­tok­sia tai pal­ve­lua­laa.

Vaik­ka eril­lis­tä sopi­mus­ta ei tule, öljy- ja hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­sut kuu­lu­vat jat­kos­sa­kin EU:n ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin ja raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin sovel­ta­mi­sa­laan.

– Ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia tar­vi­taan edel­leen, ja eten­kin jär­jes­tel­mien jat­ku­va yllä­pi­to ja sää­tö koros­tu­vat raken­nuk­sis­sa, Rito­num­mi muis­tut­taa.

Rito­num­mi muis­tut­taa, että läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien opti­moin­ti ei ole ker­ta­luon­toi­nen toi­men­pi­de, vaan vaa­tii huo­mio­ta myös käy­tön aika­na. Vaik­ka uusia vel­voit­tei­ta oma­ko­ti­ta­loil­le ei ole välit­tö­mäs­ti tulos­sa, on tär­ke­ää säi­lyt­tää val­mius ener­gian­sääs­töön. Tule­vai­suu­den vaa­ti­muk­set tiuk­ke­ne­vat, ja ener­gia­te­hok­kuu­den mer­ki­tys kas­vaa edel­leen.

Läm­möl­lä ei ole toi­mi­nut min­kään ener­gia­muo­don tai yri­tyk­sen ääni­tor­ve­na, vaan tar­jon­nut kulut­ta­jil­le puo­lu­ee­ton­ta ja käy­tän­nön­lä­heis­tä tie­toa. Täl­lai­sel­le jul­kai­sul­le on Han­nu­lan ja Rito­num­men mukaan edel­leen tar­vet­ta. Luki­jat arvos­ta­vat rehel­lis­tä vies­tin­tää ja huo­maa­vat nopeas­ti, jos sisäl­tö on tar­koi­tus­ha­kuis­ta.

Sekä Rito­num­mi että Han­nu­la näke­vät, että ener­gia­te­hok­kuus­työ ja kulut­ta­ja­vies­tin­tä jat­ku­vat myös Höy­lä IV ‑sopi­muk­sen pää­tyt­tyä. Han­nu­la pai­not­taa eri­tyi­ses­ti tar­vet­ta lisä­tä ymmär­rys­tä moni­mut­kai­sis­ta hybri­di­läm­mi­tys­rat­kai­suis­ta ja säh­kön käy­tön opti­moin­nis­ta. Kun läm­mi­tys­jär­jes­tel­miin kyt­key­tyy usei­ta ener­gia­läh­tei­tä ja pörs­si­säh­kö, tar­vi­taan entis­tä enem­män tie­toa.