EU:n F‑kaasuasetus kiris­tää vai­heit­tain läm­pö­pump­pu­jen kyl­mä­ai­nei­ta kos­ke­vaa sään­te­lyä ja ohjaa mark­ki­naa koh­ti luon­nol­li­sia vaih­toeh­to­ja. Muu­tos ei pako­ta kulut­ta­jaa luo­pu­maan nykyi­ses­tä lait­tees­ta, mut­ta uuden suku­pol­ven lait­teet lisää­vät ener­gia­te­hok­kuut­ta.

Kyl­mä­ai­neet eivät yleen­sä nouse kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin, vaik­ka ne ovat kes­kei­nen osa kodin tek­niik­kaa, kuten läm­pö­pump­pu­ja, kyl­mä­lait­tei­ta ja jääh­dy­tys­tä. Nyt nii­den ympä­ril­lä tapah­tuu pal­jon samaan aikaan: sään­te­ly Euroo­pan Unio­nin tahol­ta kiris­tyy ja sen myö­tä uusi tek­niik­ka yleis­tyy.

Suo­men Kyl­mä­liik­kei­den Lii­ton Mika Kapa­sen mukaan kyl­mä­ai­nei­den kehi­tys­tä voi kat­soa pit­kä­nä jat­ku­mo­na, jos­sa ala on jou­tu­nut kor­jaa­maan aiem­pien rat­kai­su­jen seu­rauk­sia.

– Aloi­te­taan vaik­ka 1800-luvul­ta: Sil­loin ensim­mäi­set kyl­mä­ai­neil­la toi­mi­vat lait­teet teh­tiin pää­asias­sa jääh­dy­tys­tä var­ten, ja käy­tös­sä oli­vat hii­li­diok­si­di, ammo­niak­ki, hii­li­ve­dyt ja eet­te­rit. Mut­ta nii­den kans­sa sat­tui onnet­to­muuk­sia, Kapa­nen taus­toit­taa.

Var­hai­set kyl­mä­ai­neet oli­vat siis pit­käl­ti luon­nol­li­sia ainei­ta. Myö­hem­min käyt­töön tuli­vat CFC-aineet eli freo­nit, joi­den hai­tat ymmär­ret­tiin kun­nol­la vas­ta jäl­ki­kä­teen.

– Niil­lä mei­nat­tiin tuho­ta ilma­ke­hän otso­ni­ker­ros, ja ne kiel­let­tiin koko­naan vuon­na 2001, Kapa­nen tii­vis­tää.

CFC-ainei­den jäl­keen käyt­töön tuli HCFC-ainei­ta, joi­den vai­ku­tus otso­ni­ker­rok­seen oli pie­nem­pi, mut­ta jot­ka oli­vat edel­leen ongel­mal­li­sia ympä­ris­tön kan­nal­ta. Nyt sään­te­lyn koh­tee­na ovat HFC-aineet, joi­ta on käy­tet­ty laa­jas­ti kyl­mä- ja läm­pö­pump­pu­tek­nii­kas­sa.

Kapa­sen mukaan EU:n uusi F‑kaasuasetus rajoit­taa HFC-ainei­ta ja lopul­ta mitä luul­ta­vim­min kiel­tää ne. Se vie mark­ki­naa koh­ti vähä­pääs­töi­sem­piä, luon­nol­li­sia vaih­toeh­to­ja.

Van­ho­ja läm­pö­pump­pu­ja ei tar­vit­se pois­taa käy­tös­tä F‑kaasuasetuksen takia. Nii­tä voi­daan huol­taa edel­leen aivan huo­let­ta ja kyl­mä­ai­nei­ta on saa­ta­vil­la, Suo­men Kyl­mä­liik­kei­den Lii­ton Mika Kapa­nen rau­hoit­taa.

Ase­tus kiris­tyy vai­heit­tain, arki muut­tuu hitaam­min

F‑kaasuasetus on ollut voi­mas­sa jo kak­si vuot­ta. Muu­tos­ten ker­ta­ry­säyk­ses­tä ei siis ole kyse, vaan eri lait­teil­le ja käyt­tö­tar­koi­tuk­siin ase­te­taan kiris­ty­viä rajo­ja kyl­mä­ai­nei­den GWP-arvoil­le eli ilmas­to­vai­ku­tuk­sel­le vai­heit­tain. Kapa­nen valot­taa, että esi­mer­kik­si alle 50 kilowa­tin läm­pö­pum­puis­sa seu­raa­va mer­kit­tä­vä vai­he tulee vas­taan vuon­na 2027. Vii­mei­siä tiuk­ko­ja rajo­ja on ase­tet­tu vuo­del­le 2035.

Kulut­ta­jal­le tär­kein­tä on tie­ten­kin tie­tää, miten muu­tok­set vai­kut­ta­vat omaan kotiin. Kapa­sen vies­ti on rau­hoit­ta­va – van­ho­ja lait­tei­ta ei tar­vit­se pois­taa käy­tös­tä.

– Nii­tä voi­daan huol­taa edel­leen­kin aivan huo­let­ta, ja kyl­mä­ai­nei­ta on edel­leen saa­ta­vil­la, hän sanoo.

Uuteen kui­ten­kin kan­nat­taa inves­toi­da. Kapa­sen mukaan uuden suku­pol­ven läm­pö­pum­put on kehi­tet­ty uusil­le kyl­mä­ai­neil­le, ja nii­den ener­gia­te­hok­kuus on parem­pi.

Seu­raa­va askel löy­tyy jo mark­ki­noil­ta

Yksi nopeas­ti läm­pö­pum­puis­sa yleis­ty­vä ja erit­täin ener­gia­te­ho­kas aine on pro­paa­ni, alan kie­lel­lä R290. Kapa­sen mukaan kysees­sä on uus­van­ha kyl­mä­ai­ne, luon­nol­li­nen kaa­su, joka hajo­aa luon­nos­sa toi­sin kuin van­hat kyl­mä­ai­neet eli fluo­ra­tut kemi­kaa­lit, jot­ka voi­vat ker­tyä esi­mer­kik­si poh­ja­ve­siin ja ihmis­ten eli­mis­töi­hin.

– Pro­paa­ni on kemial­li­ses­ti sama aine kuin gril­li­kaa­su. Se on syt­ty­vä, mut­ta ter­mo­dy­naa­mi­ses­ti erit­täin hyvä kyl­mä­ai­ne eri­tyi­ses­ti läm­pö­pump­pui­hin. Sil­lä ei ole kas­vi­huo­ne­kaa­su­vai­ku­tus­ta eikä se vai­ku­ta myös­kään otso­ni­ker­rok­seen.

Pro­paa­ni on siis kes­tä­vä ja uuteen sään­te­lyyn sopi­va rat­kai­su, joka on jo mark­ki­noil­la. Onko alal­le tulos­sa uusia mul­lis­tuk­sia sään­te­lyn kirit­tä­mä­nä?

– Mitään täy­sin uut­ta ihme­ai­net­ta ei ole näkö­pii­ris­sä. Suun­ta näyt­tää ole­van se, että mark­ki­na raken­tuu luon­nol­lis­ten kyl­mä­ai­nei­den varaan, Kapa­nen miet­tii.

Pro­paa­ni on kemial­li­ses­ti sama aine kuin gril­li­kaa­su. Se on syt­ty­vä, mut­ta ter­mo­dy­naa­mi­ses­ti erit­täin hyvä kyl­mä­ai­ne läm­pö­pump­pui­hin – eikä sil­lä ole kas­vi­huo­ne­kaa­su­vai­ku­tus­ta tai vai­ku­tus­ta otso­ni­ker­rok­seen, Mika Kapa­nen ker­too.

Tur­val­li­suus alkaa asen­ta­jan päte­vyy­des­tä

Uusien kyl­mä­ai­nei­den yleis­ty­mi­nen on myös tur­val­li­suus­ky­sy­mys, eikä kyl­mä­ai­nei­ta voi käsi­tel­lä kuka tahan­sa mat­ti mei­kä­läi­nen. Myös yleis­ty­vän pro­paa­nin kal­tai­set uus­van­hat aineet vaa­ti­vat osaa­mis­ta, oikei­ta työ­ta­po­ja ja osoi­tet­tua päte­vyyt­tä. Asen­ta­jien ja ura­koit­si­joi­den on osoi­tet­ta­va osaa­mi­sen­sa ja rekis­te­röi­dyt­tä­vä Tuke­sin rekis­te­riin.

Kapa­nen viit­taa men­nee­seen aikaan, jol­loin läm­pö­pump­pu­buu­mien muka­na mark­ki­noil­le tuli pal­jon pie­niä toi­mi­joi­ta, joi­den osaa­mi­nen ei aina ollut samal­la tasol­la kuin kysyn­tä.

– Aiem­min asen­nus­pä­te­vyy­den saat­toi käy­tän­nös­sä saa­da hyvin kevyes­ti, mut­ta nykyi­sin osaa­mis­vaa­ti­muk­set ovat sel­väs­ti kovem­mat. Se luo alal­le uskot­ta­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta, hän sanoo.

Kapa­nen nos­taa esiin myös insi­nöö­rio­saa­mi­sen ja tut­ki­muk­sen puut­teen, joka Suo­mes­sa on hänen mukaan­sa ollut todel­li­nen ongel­ma. Esi­mer­kik­si Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta lak­kau­tet­tiin jääh­dy­tys­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Kehi­tys­tä parem­paan suun­taan kui­ten­kin on esi­mer­kik­si LUT-yli­opis­tos­sa.

– Lap­peen­ran­taan tulee läm­pö­pump­pu- ja jääh­dy­tys­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri, joten toi­vot­ta­vas­ti siel­tä kas­vaa koh­ta uusi insi­nöö­ri­su­ku­pol­vi, joka kehit­tää entis­tä ener­gia­te­hok­kaam­pia jär­jes­tel­miä!